|
Markus Lång |
TOIMENPIDEPYYNTÖ |
Pyydän kohteliaimmin Helsingin kaupungin Apulaispormestaria ryhtymään riittäviin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin lentomeluhaittojen välittömäksi vähentämiseksi Luoteis-Helsingissä Malminkartanon ja Konalan kaupunginosissa. | |
taustaa |
Helsinki-Vantaan lentoasemalla kunnostettiin kiitotietä 15. 4.–12. 6. 2024. Finavia Oyj julkaisi asiasta kaksi tiedotetta. Verkkosivulla <https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2024/helsinki-vantaan-kiitotie-3-suljetaan-kunnostustoiden-ajaksi-154-126> todettiin 25. 3. 2024 seuraava: ”Kunnostustöiden aikana kiitotie 3:lle ei voi laskeutua, joten lentokoneiden laskeutumissuunnat poikkeavat normaalista.” Edelleen sivulla <https://www.finavia.fi/fi/uutishuone/2024/helsinki-vantaan-lentoaseman-kiitotie-3n-kunnostustyot-valmistuvat-126> todettiin 11. 6. 2024 seuraava: ”Korjaustöiden aikana kiitotie 3:lle ei voinut laskeutua ja lentojen nousu- ja laskeutumissuunnat poikkesivat normaalista. – – Näiden tiedotteiden sanamuodoista syntyy kenelle tahansa käsitys, että poikkeavat nousu- ja laskeutumissuunnat olisivat olleet käytössä ainoastaan 15. 4.–11. 6. 2024. Poikkeavat lentosuunnat ovat kuitenkin jääneet pysyvästi käyttöön, eivätkä ne muuttuneet 12. 6. 2024, eikä normaaleihin suuntiin ole enää palattu. Finavia Oyj:n tiedotteet ovat siis olleet täysin totuudenvastaisia. Tilanne ei ole korjaantunut sellaiseksi, joka vallitsi ennen huhtikuun 2024 puoltaväliä, vaikka Finavia Oyj muuta väittää. Meluhaitasta on kanneltu Liikenne- ja viestintävirastoon (liitteenä) sekä pyydetty selvitystä Finavia Oyj:ltä (liitteenä). Kumpaakaan kirjeeseen ei ole toistaiseksi vastattu. |
haitta |
Tiedotteissa mainitut ”poikkeavat” noususuunnat tarkoittavat käytännössä sitä, että lähtevät suihku- ja potkuriturbiinikoneet lentävät Vantaan Kaivokselan ja Helsingin Malminkartanon ja Konalan asuinkorttelien yli ja aiheuttavat alueelle huomattavan voimakkaan melupiikin. Reitti kulkee melko tarkkaan Malminkartanonaukion yli. Kyseinen reitti on tiettävästi perustettu jo vuonna 2019, mutta se otettiin pysyvään käyttöön vasta tänä vuonna. Häiritsevimmillään ylilennot ovat kello 7–20, mutta hiljaista on vain öisin kello 1–5. Häiritsevää on myös melun epäsäännöllisyys, ennakoimattomuus ja ilmeinen mielivaltaisuus: välillä on jopa 30 tunnin taukoja, ja sitten ylilennot alkavat jälleen. Ylilentojen perusteena ei ole mitään todellista liikenteellistä tarvetta, vaan kaikki ylilennot voitaisiin ohjata samoille normaaleille reiteille, jotka olivat käytössä huhtikuun puoleenväliin saakka. Käsittääkseni Malminkartanon-reittiä käytetään säästösyistä, koska reitti Keski-Eurooppaan lyhenee hiukan ja lentoyhtiöt säästävät polttoainetta. Kaivokselan, Malminkartanon ja Konalan noin 20 000 asukasta saavat siis kärsiä jatkuvaa haittaa ja rasitusta sen johdosta, että lentoyhtiöt säästävät muutaman euron. Kyse on kansanterveydellisestä ongelmasta. Tämä uusi lentomelu häiritsee asukkaiden yöunta, lepoa, työntekoa ja asumista sekä oleskelua parvekkeilla, piha-alueilla ja luonnossa. Melu kuuluu asuntoihin sisään, vaikka ovet ja ikkunat ovat tiiviisti suljettuina, ja se on niin voimakasta, että se kuuluu korvatulppienkin läpi ja häiritsee yöunta. Alueella ei ole totuttu eikä varauduttu tällaiseen lentomeluun, ja päivittäinen asuminen on muuttunut melun takia tukalaksi. Omistus- ja vuokra-asuntojen arvo laskee, kun kaupunginosista on tehty lentomelualuetta ja asukkaat muuttavat vähitellen pois. Itse käytän asuntoani työhuoneena, ja työni edellyttää huolellisuutta ja tarkkuutta ja mahdollisuutta pitkäjänteiseen keskittymiseen, mutta työskentelyni on käynyt mahdottomaksi, koska se keskeytyy useimpina päivinä 2–10 minuutin välein äänekkääseen ylilentoon. Neljä kuukautta jatkunut melu ja epävarmuus on aiheuttanut minulle terveyshaittoja, ja olen toistaiseksi luopunut työnteosta. Kaupungin tulee harkita tarkoin, haluaako se suojella vai haitata työikäisten ja -kykyisten kaupunkilaisten työllistymisedellytyksiä ja terveyttä. |
vaatimukset |
Helsingin kaupungin on vaadittava riittävän painokkaasti Finavia Oyj:tä noudattamaan omaa ilmoitustaan ja lopettamaan poikkeavan nousureitin käyttö, koska kiitotien kunnostus päättyi jo kaksi kuukautta sitten. Mikäli Helsingin kaupunki kuitenkin vastoin odotustani ei puutu tilanteeseen millään tavoin vaan haluaa sallia tarkoituksettomat nousulennot Malminkartanon yli, on kaupungin ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: 1. Malminkartanoon on perustettava pysyvä melunmittausasema, jonka avulla valvotaan, ettei Helsinki-Vantaan lentoasema riko ympäristölupansa ehtoja lentomelun osalta. Vastaavanlainen asema sijaitsee muun muassa Vantaan Martinlaaksossa. 2. Kun alueen asukkaat joutuvat itse parantamaan asuntojensa ääneneristystä esimerkiksi asennuttamalla tiiviimmät ikkunat, tulee kaupungin auttaa asukkaita perimään parannustöiden aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti Finavia Oyj:ltä. 3. Kun alueelle kaavoitetaan uutta asutusta, on asuinrakennuksilta vaadittava riittävää ääneneristystä ja tuleville asukkaille on selitettävä, että rakennukset sijaitsevat suoraan nousulentoreitin alla. Erityisesti tämä koskee Kartanonmetsään suunniteltua asuinaluetta, jonka ennakkosuunnitelmissa ei ole mainittu lentomeluongelmaa lainkaan, vaikka uusi nousureitti oli jo asuinalueen suunnitteluvaiheessa perustettu. Vastannette edellä esittämääni ilman aiheetonta viivytystä. Kunnioittavasti
|
liitteet |
kantelu Traficomiin 26. 7. 2024 |