Markus Lång Katuosoite 00410 Helsinki 41

KANTELU   25. 7. 2024

 

 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVIRASTO TRAFICOMILLE

 

 

Pyydän kohteliaimmin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia kiinnittämään Finavia Oyj:n lennon­johto­toiminnan huomiota tarkoituksettoman lentomelun aiheuttamiseen Vantaalla ja Helsingissä. Tarvittaessa Helsinki-Vantaan lento­asemalle on asetettava ilmailu­lain 129 §:n tarkoittama toiminta­rajoitus.

Lentoja ohjatessaan Finavia Oyj hoitaa julkista hallinto­tehtävää. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviin kuuluu rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristö­haittoja (Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 2 §). Suomen perustus­lain 20 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elin­ympäristöään koskevaan päätöksen­tekoon ja 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus­oikeuksien toteutuminen.

Finavia Oyj ei ole viranomainen vaan julkinen osake­yhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeen­omistajille, koska yhtiö­järjestyksessä (4. 1. 2018) ei toisin määrätä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloitettiin huhtikuun 2024 puolessavälissä kiitotie 3:n kunnostus. Kunnostustyö päättyi jo 12. 6. 2024.

Kunnostustöiden alettua osa lentokoneiden nousu­kiidoista ryhdyttiin ohjaamaan Etelä-Kaarelan taajama-alueen ylitse reittiä Kaivoksela–Malmin­kartano–Konala. Raskaiden suihku­koneiden ja äänekkäiden potkuri­turbiini­koneiden yli­lennot aiheuttavat alueelle voimakasta melua ja tärinää, joka hetkellisyytensä ja ennakoimattomuutensa takia on omiaan aiheuttamaan alueiden asukkaille terveys­haittoja ja joka heikentää olennaisesti asumis­viihtyisyyttä. Tämän voi kuka tahansa huolellinen ja järkevä henkilö yleisen elämän­kokemuksen perusteella ymmärtää.

Ylilennot aiheuttavat voimakkaan hetkellisen melupiikin (L_max), joka ensinnäkin häiritsee oleskelua ulkoalueilla ja parvekkeilla, toisekseen kuuluu sisään asuntoihin, vaikka ovet ja ikkunat olisivat tiiviisti suljettuina, ja kolmanneksi häiritsee yö­unta, koska melu kuuluu korva­tulppienkin läpi. Yli­lennnon aiheuttama jylinä tai pärinä kestää noin minuutin. Pahimmillaan lento­koneita ohjataan alueen ylitse parin minuutin välein, ja jotkin koneet lentävät kohtuuttoman matalalla. Niinpä helteellä asuntoja voi silloin tuulettaa vain minuutin kerrallaan.

Vaikka kunnostustyöt ovat päättyneet jo yli kuukausi sitten, nousu­kiitoja ohjataan yhä tarpeettomasti Etelä-Kaarelan ylitse. Finavia Oyj on siis perustanut alueelle uuden vakituisen lento­reitin, vaikka Etelä-Kaarelassa ei ole totuttu eikä osattu varautua jatkuviin äänekkäisiin yli­lentoihin eikä esi­merkiksi uusienkaan asuin­rakennusten äänen­eristykselle ole asetettu erityisiä vaatimuksia lento­melun varalta.

Ohjatessaan raskasta lentoliikennettä asuinalueiden ylitse Finavia Oyj osoittaa joko kyynistä piittaamattomuutta tai määrä­tietoista ilkeyttä. Finavia Oyj pyrkii hyödyntämään Helsinki-Vantaan lento­aseman ympäristö­luvan melu­rajoja itse­tarkoituksellisesti ja täysi­määräisesti. Tätä osoittaa etenkin se, kuinka lentoja alettiin ohjata Etelä-Kaarelan yli sunnuntai­aamuisin kello 7.01 parin minuutin välein. Menettelyn perusteena ei ole mitään todellista liikenteellistä tarvetta, vaan koneet ohjataan alueen yli mieli­valtaisesti, silkan ohjaamisen vuoksi. Toinen mahdollinen peruste, jota asukkaiden on vaikea näyttää toteen, on taloudellinen: kyseinen suora nousu­reitti on lento­yhtiöiden kannalta taloudellisesti edullinen, ja siksi kyseisen reitin salliminen merkitsee Finavia Oyj:n puolelta subventiota tietyille lento­yhtiöille. Joka tapauksessa toiminta osoittaa Finavia Oyj:ltä heikko­laatuista harkintaa, kun otetaan huomioon alueen väki­luku ja jatkuvista ja ennakoimattomista melu­piikeistä aiheutuvat terveys­haitat.

Koska lennonjohdon työntekijät eivät hoida tehtäviään virka­vastuulla, heidän menettelyään ei voida arvioida virka­velvollisuuden rikkomisen eikä virka-aseman väärin­käyttämisen tunnus­merkistön näkö­kulmasta.

Finavia Oyj:n toiminta aiheuttaa suoranaista kansan­terveydellistä haittaa, kun alueen asukkaat eivät voi viikon­loppuisinkaan levätä eivätkä rentoutua kodeissaan. Myös kodeissa tehtävä etätyö häiriintyy jatkuvista yli­lennoista. Samaten alueen omistus- ja vuokra-asuntojen arvo laskee, kun kaupungin­osista on tehty lento­melu­aluetta.

Vaikka lentokoneita ohjataan Etelä-Kaarelan yli enimmillään muutamia kymmeniä vuoro­kaudessa kello 7–1, niiden määrä muodostaa Helsinki-Vantaan lento­aseman kokonais­liikenteestä silti niin pienen murto-osan, ettei näille yli­lennoille ole todellista tarvetta vaan ne voitaisiin hyvin ohjata lähtemään samoja reittejä kuin muukin lento­liikenne, koska kiitotie 3 on jälleen käytössä. Lisäksi yli­lennoissa on välillä jopa noin 30 tunnin taukoja, joiden aikana tämän alueen yli ei lennä ainuttakaan lento­konetta. Sitä voidaan pitää osoituksena toiminnan mieli­valtaisuudesta.

Tavallisen asukkaan on mahdotonta järjestää pitkä­kestoista melu­mittausta, joka voisi osoittaa, että yli­lentojen keskimääräinen, tasoitettu äänitaso (L_Aeq) ylittää ympäristö­luvan ehdot. Lisäksi uudella lento­reitillä pyrittäneen kiertämään Martin­laakson lento­melun­mittaus­laitteisto ja siten pienentämään mittaus­tuloksia.

Alueen asukkaat eivät tietääkseni ole valittaneet lento­melun lisääntymisestä viran­omaisille, koska asukkaat ovat olettaneet, että haitta päättyisi parin kuukauden kuluttua, kuten alun perin annettiin ymmärtää. Niinpä Finavia Oyj on todennut, että Etelä-Kaarelan ylle perustettu lento­reitti voidaan pysyttää, koska kukaan ei ole siitä valittanut. Sikäli kuin olen arvioinut Finavia Oyj:n päättelyä oikein, sitä voitaneen luonnehtia lähinnä viekasteluksi.

Asukkaiden yhteistoimintamahdollisuuksia rajoittaa se, että tilanteesta eniten kärsivät kaupunginosat Kaivoksela ja Malminkartano sijaitsevat eri kunnissa.

Finavia Oyj:n huomiota tulee kiinnittää vakavasti siihen, ettei raskasta ja äänekästä lento­liikennettä tule ohjata Kaivokselan–Malmin­kartanon–Konalan taajama-alueen yli, ja tarvittaessa yhtiötä on ohjattava toiminta­rajoituksella niin että kyseinen nousu­reitti määrätään poistettavaksi käytöstä. Yleisesti ottaen lento­koneiden on helpompi väistää kuin kerros­talojen.

Jos Finavia Oyj kaikesta huolimatta katsoo voivansa ohjata nousevaa lento­liikennettä sanotun alueen yli, voidaan pitää kohtuullisena, että Finavia Oyj suorittaa ne kustannukset, joita alueen asukkaille aiheutuu asuntojen äänen­eristyksen parantamisesta — joskin pidän sellaista myöntymystä äärimmäisen epä­toden­näköisenä.

Toisena vaihtoehtona on melun­vaimennus- ja lento­kielto­alueen perustaminen Etelä-Kaarelan yläpuolelle, joskin sellainen kaavoitus­prosessi on raskas ja epä­varma.

Kunnioittavasti
[allekirjoitus]
Markus Lång