|
Markus Lång Katuosoite 00930 Helsinki 93 | 30. 6. 2002 |
Helsingin Sanomain toimitus
Kulttuuriosasto
Helsinki
Arvoisa Toimitus,
lehtenne eilisessä numerossa oli uutinen slovenialaisesta laulajattaresta Marjana Lipovšekista. Hänen nimensä oli kuitenkin kirjoitettu ”Marjana Lipovshek”. Tämä on paha virhe. Sloveenin kieltä kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin, eikä sloveeninkielisissä sanoissa voida korvata esimerkiksi š:ää sh:lla, koska se johtaisi sekaannuksiin. Sama pätee tšekin ja liettuan kieleen. Ette kai ajattele, että seuraavat tšekkiläiset nimet voitaisiin kirjoittaa kahdella tavalla:
Leoš Janáček = Leosh Janachek?
Jiří Bělohlávek = Jirhi Behlohlavek?
Gabriela Beňačková-Čápová =
Gabriela Benhachkova-Chapova?
Sama virhe toistuu liettualaisessa nimessä Eimuntas Nekrošius. Lehtenne käyttämää kirjoitusasua ”Nekroshius” ei voida hyväksyä.
Tämänpäiväisessä lehdessä oli kaksi Annmari Salmelan konserttiarvostelua, joissa oli muutamia epätarkkuuksia. Hän kirjoitti ”Gija Kansthelista”, mutta nimi on Gija Kantšeli. ”Piéce héroique” po. Pièce héroïque, ”Cesar Franck” po. César Franck, ”Georges Bizetin” po. Georges Bizet’n. Kantšelin yhteydessä hän käyttää merkintää ”1992/5”. Mitä se mahtaa tarkoittaa — että teos on sävelletty toukokuussa 1992 vai että teos on sävelletty vuosina 1992–95 vai että teos on sävelletty vuonna 1992 ja uusittu 1995? Merkintätapa on jokaisessa tapauksessa virheellinen.
Tämänpäiväisessä lehdessä oli myös kirja-arvostelu, jossa käsiteltiin laajalti tšetšeenejä. Kirjoitukseen oli tuotu tarpeetonta pituutta käyttämällä koko ajan kirjoitusasua ”tshetsheeni”. Koska Helsingin Sanomat pystyy käyttämään š-kirjainta, se on lehteen ladottava. Kirjaimen latominen vaatii toimittajilta kuulemma viisi näppäimenpainallusta. Eikö heille makseta sen verran palkkaa, että tuommoisen vaivan voisi nähdä?
Todennäköisesti š-kirjain voitaisiin ohjelmoida taitto-ohjelmaanne jonkin ”pikanäppäimen” taakse — kukaan ei vain ole ymmärtänyt eikä viitsinyt selvittää, miten tämä käytännössä tehtäisiin. (Minun tekstinkäsittelyohjelmassani š tulostuu näppäinyhdistelmällä ALT-S.)
Diakriittisen merkkien latominen Helsingin Sanomiin onnistunee varsin helposti, mutta toimittajat eivät tunne ohjelman toiminteita eivätkä viitsi ottaa niistä selvää. Viittaan siihen, kuinka lehteen usein on ladottu virheellisesti esimerkiksi kirjain ś tai ń. Kun on pitänyt kirjoittaa Frösén, lehdessä lukee Fröśen. Tuossa on toiminut jokin automaattinen mekanismi, joka latoo ”lentävän aksentin” ja sanan loppuun kirjoitetun heittomerkin tai puolilainausmerkin diakriitiksi edellisen kirjaimen päälle. Silloin kun kirjainta ś tai ń tarvittaisiin johonkin puolalaiseen nimeen, sitä ei lehteenne ladota, vaikka kirjaimen saisi melkeinpä vahingossa. Lehdessä luki kerran ”raison d’ětre”, mutta kirjain ě voidaan latoa Helsingin Sanomiin vain vahingossa.
Sama mekanismi vaikuttaa usein URL-osoitteiden kirjoitusasuun. Lehdessä pitäisi lukea:
http://www.com/~user/
mutta tulos on seuraava:
http://www.com/̃user/.
Kirjoitusasuun on vaikuttanut automatiikka, jonka on tarkoitus helpottaa kirjainten ã, õ ja ñ latomista, mutta kukaan ei tunne eikä ymmärrä sitä eikä myöskään osaa sitä varoa. Samanlainen automatiikka helpottaisi esimerkiksi puolalaisissa nimissä tarvittavien kirjainten ć, ś, ź ja ń latomista, mutta sitä ei ymmärretä eikä käytetä hyväksi.
Toivon, että Helsingin Sanomat kiinnittää vastaisuudessa huomiota diakriittisten merkkien latomiseen. Kulttuuriosasto voisi toimia tässä suunnannäyttäjänä. Kuten oheisesta kielenhuoltajien lausunnosta ilmenee, kirjainten š ja ž käyttö kuuluu olennaisesti suomen kieleen. Ulkomaalaisten henkilön- ja paikannimien oikeinkirjoitukseen on kiinnitettävä huomiota. Rohkenen nimittää typografiseksi rasismiksi sitä, että diakriittisia lisämerkkejä ei ladota asianmukaisesti. Helsingin Sanomissa suomen kielikin joutuu moisen syrjinnän kohteeksi.
Kunnioittavasti
[allekirjoitus]
Markus Lång
| liitteet | Kotuksen lausunto |