Annettu Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 1926.
Valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen käyttämisestä 23 päivänä huhtikuuta 1926 annetun lain 18 §:n nojalla säädetään täten, Maatalousministeriön Apulaispäällikön esittelystä, seuraavaa:
I luku.
Yleisiä määräyksiä.
1 §.
Valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen käyttämisestä 23 päivänä huhtikuuta 1926 annettua lakia sanotaan tässä asetuksessa laiksi virkatalojen käyttämisestä ja valtion virkataloista ja niistä muodostettujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys- ja asuntotilojen vuokralle antamisesta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annettua lakia virkatalojen vuokrauslaiksi.
II luku.
Vuokra-alueiden lunastaminen.
2 §
Mitä vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain täytäntöönpanosta 11 päivänä huhtikuuta 1919 annetussa asetuksessa ja muutoksia siihen sisältävissä 10 päivänä heinäkuuta 1919 annetussa asetuksessa, niin myös mitä 20 päivänä marraskuuta 1919 sekä 26 päivänä maaliskuuta ja 17 päivänä kesäkuuta 1920 annetuissa valtioneuvoston päätöksissä on säädetty, olkoon soveltuvilta osin ja huomioonottaen, mitä jäljempänä säädetään, voimassa myöskin torppa- ja mäkitupa-alueita sekä ennestään olemassa olevia viljelys- ja asuntotiloja valtion virkataloista lunastettaessa.
3 §.
Valtion virkataloihin kuuluvien vuokra-alueiden lunastamista koskevia asioita käsiteltäessä ovat asianosaisia vuokramies ja asutushallitus. Sikäli kuin virkatalo tahi osa siitä on muun viranomaisen kuin asutushallituksen hallinnon alainen, on myös siihen viranomaiseen, jonka hallinnon alainen virkatalo tahi osa siitä on, sovellettava, mitä asianosaisesta säädetään; sama olkoon voimassa siitä, joka viran perusteella tai vuokramiehenä virkataloa hallitsee, silloin kun hänen oikeutensa on kysymyksessä.
4 §.
Vuokramies, joka haluaa lunastaa vuokra-alueen omakseen, ilmoittakoon siitä kirjallisesti vuokralautakunnalle. Sellaisen ilmoituksen saatuaan tulee vuokralautakunnan puheenjohtajan neljäntoista päivän kuluessa antaa siitä virkakirjeessä tieto asutushallitukselle, muulle 3 §:ssä mainitulle viranomaiselle sekä virkatalon haltijalle tai vuokramiehelle.
Ilmoitusten lomakkeita tulee olla vuokralautakunnan puheenjohtajalla ja jäsenillä asianomaisten saatavina.
5 §.
Jos vuokramies haluaa päästä vapaaksi entisestä vuokramaksusta niin pian kuin laki sen sallii ja ennenkuin vuokra-alue siirtyy hänen omakseen, on hänen ilmoitettava siitä samalla kun hän tekee 4 §:ssä säädetyn ilmoituksen vuokra-alueen lunastamisesta. Kun vuokramiehen tekemä lunastusilmoitus aiheuttaa toisten vuokramiesten, jotka aikaisemmin eivät ole sellaista ilmoitusta tehneet, kuulemisen vuokralautakunnassa tai vuokra-alueiden järjestelykokouksessa, olkoon viimeksimainituilla oikeus tehdä vuokralautakunnan kokouksessa tai järjestelyn alkukokouksessa ilmoitus, jossa pyydetään vapautusta vuokramaksun suorittamisesta.
6 §.
Milloin lunastamismenettely aiheutuu vuokranantajan vaatimuksesta, on vuokramiehen tehtävä 5 §:ssä mainittu ilmoitus siinä vuokralautakunnan- tai järjestelykokouksessa, jossa vuokranantajan lunastamisvaatimusta ensiksi käsitellään.
7 §.
Vuokralautakunnan puheenjohtajan on määrättävä kokouspäivä vuokra-alueen lunastamisilmoituksen käsittelyä varten neuvoteltuaan siitä piirin virkatalojentarkastajan kanssa.
Tiedonannot siitä vuokralautakunnan kokouksesta, jossa vuokra-alueen lunastamisilmoitus otetaan käsiteltäväksi, toimittakoon vuokralautakunnan puheenjohtaja virkakirjeessä vähintään neljätoista päivää ennen kokousta 3 §:ssä mainituille viranomaisille sekä virkatalon haltijalle tai vuokramiehelle.
Valtion virkataloilla olevia vuokra-alueita itsenäistytettäessä arvioidaan käyvän hinnan mukaan ne lunastettavalla alueella olevat puut, jotka maasta mitaten 1,2 metrin korkeudella ovat läpimitaten 20 senttimetriä tai enemmän, kuten vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetussa laissa on säädetty.
Milloin virkatalosta erotetaan maata virkatalojen käyttämisestä annetun lain 9 tai 10 §:n nojalla, ovat luovutettavilla alueilla kasvavat havupuut, joiden läpimitta on 6 metrin korkeudelta maasta mitaten 18 senttimetriä tai enemmän, arvioitavat, kuten muutkin arvopuut, käyvän hinnan mukaan siten, kuin 25 päivänä marraskuuta 1922 annetussa asutuslaissa säädetään.
9 §.
Virkatalon vuokramies, joka tahtoo käyttää hyväkseen virkatalojen käyttämisestä annetun lain 6 §:ssä määrättyä vuokramaksun alennusta, hakekoon sitä asutushallitukseen jätettävällä anomuksella, jossa on mainittava ne vähentyneet tai huonontuneet edut, joiden vuoksi vuokranalennusta anotaan. Hankittuaan anomuksen johdosta ehkä tarpeellisen selvityksen lähettäköön asutushallitus sen oman lausuntonsa ohella maatalousministeriön päätettäväksi.
Edellisessä momentissa mainitun selvityksen hankkimista varten on asutushallitus oikeutettu lainaksi saamaan lääninmaanmittauskonttorissa säilytettävät, virkataloon kuuluvien vuokra-alueiden lunastamista ja lohkomista koskevat asiakirjat ja kartat.
III luku.
Käyttösuunnitelmain laatiminen ja alueiden luovuttaminen.
10 §.
Sen jälkeen kuin virkatalon vuokra-alueet on itsenäistytetty, on, mikäli mahdollista ennen virkatalon vuokra-ajan päättymistä, tehtävä suunnitelma virkatalon vastaisesta käyttämisestä toimeenpantavaksi vuokra-ajan päätyttyä.
Jos virkatalon vuokramies anoo käyttösuunnitelman laatimista toimeenpantavaksi ennen kuin se 1 momentin mukaan olisi tehtävä, laadittakoon sellainen, jos asutushallitus sen tarkoituksenmukaiseksi katsoo ja vuokramies sitoutuu suorittamaan käyttösuunnitelman teosta valtiolle aiheutuneet kustannukset siinä tapauksessa, että hän käyttösuunnitelman valmistuttua ei luopuisi vuokraoikeudestaan.
11 §.
Käyttösuunnitelman laatii asutushallituksen asettama virkatalolautakunta, jonka puheenjohtajana on asutushallituksen määräämä maatalouteen ja asutustoimintaan perehtynyt henkilö sekä jäseninä metsähallituksen määräämä metsänhoitomies ja kunnan asutuslautakunnan puheenjohtaja.
Jos puutteellisten karttojen tahi jostain muusta syystä käyttösuunnitelman tekemisen harkitaan vaativan erikoisempaa tuntemusta maanmittaustehtävissä, määrätköön lääninmaanmittauskonttori asutushallituksen esityksestä maanmittausinsinöörin toimimaan virkatalolautakunnan puheenjohtajana.
Kun tässä asetuksessa säädetyn käyttösuunnitelman mukaisesti vuokratun tilan vuokra-aika päättyy tai keskeytyy, päättää asutushallitus, onko tilalle laadittava uusi käyttösuunnitelma vaiko vuokrausehdotus siten, kuin siitä on erikseen säädetty.
12 §.
Kun suunnitelma virkatalon vastaisesta käyttämisestä on laadittava, määrätköön asutushallitus sopivan henkilön virkatalolautakunnan puheenjohtajaksi tai, 11 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa, kehoittakoon lääninmaanmittauskonttoria sen määräämään, jonka ohessa asutushallituksen tulee tästä ilmoittaa metsähallitukselle metsänhoitojäsenen määräämistä varten. Puheenjohtajan tulee vähintään kolme viikkoa ennen kokousta ilmoittaa lautakunnan kokoontumisajasta ja -paikasta metsähallituksen määräämälle jäsenelle sekä asutuslautakunnan puheenjohtajalle, jota samalla on kehoitettava tuomaan kokoukseen asutuslautakunnalle asutuslain mukaan jätetyt, hyväksytyt maansaantihakemukset, joihin ei liity maanomistajan myyntitarjousta.
Asutushallitus olkoon oikeutettu määräämään virkatalojentarkastajan virkatalolautakunnan puheenjohtajaksi.
13 §.
Puheenjohtajan tulee vähintään kuukautta ennen toimituksen alkamista julkaista siitä virallisissa lehdissä sekä sen kunnan ilmoitustaululla, johon virkatalo kuuluu, kuulutus, jossa on tiedoitettava, mitä virkataloa toimitus koskee, ja puheenjohtajan osoite, sekä kehoitettava niitä kuntia, seurakuntia ja yleishyödyllisiä laitoksia, jotka haluavat saada virkatalon maata tarpeisiinsa, kirjallisesti ilmoittautumaan puheenjohtajalle viimeistään 2 momentissa mainitussa kokouksessa. Tässä ilmoituksessa tulee anojan, ilmoittaen kotipaikkansa, tarkemmin esittää ne toivomukset alueen suuruuteen, asemaan ja muotoon nähden, mitkä anoja haluaa virkatalon käytössä huomioonotettaviksi.
Puheenjohtaja olkoon myöskin velvollinen vähintään neljätoista päivää ennen kokouksen alkua julkaisemaan tästä kuulutuksen sen kunnan ilmoitustaululla, jossa virkatalo on, ja on kuulutuksessa kehoitettava kuntaa, seurakuntaa ja yleishyödyllisiä laitoksia, jotka haluavat virkatalon maata ostaa tai vuokrata, niitä henkilöitä, jotka katsovat itsellään olevan virkatalojen käyttämisestä annetun lain 11 §:n myöntämän etuosto-oikeuden tahi jotka ovat sen kunnan asutuslautakunnalle, johon virkatalo kuuluu, jättäneet asutuslain mukaiset maansaantihakemukset, samoinkuin kaikkia niitäkin, joita toimitus voi koskea, saapumaan kuultaviksi. Tällöin on myöskin edellisessä momentissa mainitussa tarkoituksessa puheenjohtajalle ilmoittautuneelle asianosaiselle, jonka kotipaikka on toisella tunnetulla paikkakunnalla, ilmoitettava kokouksesta erityisellä kutsumuskirjeellä. Sellainen ilmoitus on, vaikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei olekaan saapunut, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vähintään neljätoista päivää ennen kokousta on kirjoihin vietynä jätetty postissa kuljetettavaksi.
14 §.
Virkatalolautakunta laatii, huomioonottamalla tämän asetuksen 49 §:n säännökset, tarkat ehdotukset rajankäynnistä ja tilusvaihdoista sekä merkitsee nämä ehdotukset maalle ja kartalle niin myös, milloin puheenjohtajana toimii maanmittausinsinööri tarpeellisen tiluskartan. Muut asiakirjat laatii ja pöytäkirjaa lautakunnan kokouksissa pitää puheenjohtaja.
Pöytäkirjaan on merkittävä toimitusmääräys, saapuville tulleet asianosaiset, mitä asianosaisten puolelta toimitukseen nähden esitetään, virkatalolautakunnan ehdotukset ja päätökset perusteluineen sekä asian käsittelyssä tapahtuneet äänestykset.
Virkatalolautakunnan pöytäkirja on lautakunnan kaikkien jäsenten allekirjoitettava. Lautakunnan muut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja.
15 §.
Virkatalolautakunta on oikeutettu asianhaarain välttämättömästi vaatiessa käyttämään apunaan erityisiä asiantuntijoita. Milloin rakennus-, ojitus- tai muun sellaisen suunnitelman laatimista tai siihen verrattavan kysymyksen käsittelemistä varten katsotaan tarpeelliseksi, määrätköön asutushallitus alaisensa ammattimiehen lautakuntaa tarpeen mukaan avustamaan.
Virkatalolautakunnan puheenjohtaja on oikeutettu ottamaan lautakunnan avuksi tarpeellisia apumiehiä.
Apumiesten palkkaamiseksi ja muiden tarpeellisten menojen suorittamiseksi on virkatalolautakunnan puheenjohtaja oikeutettu asutushallituksesta tilaamaan etumaksuja, joiden käyttämisestä lautakunnan puheenjohtajan on vuosittain ennen seuraavan helmikuun loppua asutushallitukselle tehtävä todisteihin perustuva tili.
16 §.
Virkatalojentarkastajan tulee antaa virkatalolautakunmalle tarpeellisia tietoja ja muuta apua sekä myöskin ottaa osaa lautakunnan töihin ja neuvotteluihin, mikäli hänellä varsinaisilta virkatehtäviltään on siihen tilaisuutta.
17 §.
Puheenjohtaja on vastuunalainen virka- talolautakunnalle jätetyistä kartoista ja asiakirjoista.
18 §.
Virkatalolautakunnan tulee toimittaa virkatalolla sopivana vuodenaikana tutkimus virkatalon maasta, vesialueista, viljelyksistä, rakennuksista, metsästä ja muista etuuksista, kuten kalastuksesta, vesiputouksista ja osuuksista niihin sekä hankkia mainituista seikoista muu saatavissa oleva selvitys, mikä selvitys samoinkuin selostus tilan asemasta ja muista tilan tuottoon ja arvoon vaikuttavista seikoista on joko pöytäkirjaan kirjoitettava tai siihen erityisenä liitteenä otettava.
19 §.
Virkatalon käyttösuunnitelmassa on, huomioonottamalla mitä siitä virkatalojen käyttämisestä annetun lain 9 §:ssä määrätään, perustellen:
[1] tehtävä osittamisehdotus virkatalon alueista ja siitä, mitä virkataloon muuten kuuluu;
[2] ehdotettava, mitkä osittamisehdotuksen mukaan muodostettavista alueista tai etuuksista olisi myytävä ja mitkä vuokralle annettava;
[3] arvioitava myytäviksi ehdotettujen lisämaiden ja muiden alueiden sekä etuuksien luovutushinnat virkatalojen käyttämisestä annetun lain 10 ja 12 §:ssä määrättyjen perusteiden mukaan sekä ehdotettava muut luovutusehdot;
[4] tehtävä vuokrattaviksi suunniteltujen alueiden ja etuuksien vuokrausehdotus;
[5]selvitettävä, onko ja kenellä virkatalojen käyttämisestä annetun lain 11 §:n mukainen etuosto-oikeus muodostettavaan alueeseen; sekä
[6] ehdotettava kenelle niistä hakijoista, jotka asutuslain mukaan ovat asutuslautakunnalta maata hakeneet, myytäviksi ehdotetut viljelys- ja asuntotilat sekä lisämaa-alueet olisi luovutettava, jolloin virkatalolautakunnan on noudatettava asutuslain toimeenpanoasetuksen 35 §:n määräyksiä.
20 §.
Käyttösuunnitelman yhteydessä tehtävässä vuokrausehdotuksessa on:
[1] suunniteltava vuokratiloille tarpeelliset tiet ja sillat, tehtävä niiden rakentamisesta tai kuntoonsaattamisesta kustannusarvio sekä ehdotettava millä tavoin vuokratilalle tarpeelliset tiet ja sillat on rakennettava ja kunnossapidettävä;
[2] suunniteltava, mitä uusia kuivatuskanavia tai muita perusparannustöitä vuokratilojen maiden viljelemistä varten on tarpeen tehdä, sekä laadittava, mikäli ne eivät kuulu vuokratilan maiden kunnossapitotöihin, niistä kustannusarviot;
[3] ehdotettava, mitä uutisviljelystöitä vuokramiehen olisi suoritettava vuokratilalla vuokrakauden kestäessä;
[4] tehtävä asemakaava, rakennuspiirustukset, rakennustöiden selitykset ja kustannusarviot, jotka sisältävät ehdotuksen paitsi siitä, mitä uutisrakennuksia ja rakennuskorjauksia vuokratilalla tarvitaan, myöskin siitä, mitkä tilalla olevista rakennuksista on
[5] edelleen ylläpidettävä ja mitkä muihin tarkoituksiin soveltuvina muutettava tai tarpeettomina tilalta poistettava. Rakennuspiirustuksia laadittaessa on huomioonotettava: että rakennukset tehdään sopivan suuruisiksi; että rakennuksissa käytetään mahdollisuuden mukaan entisiä rakennusaineita; että rakennuksilla tulee olla riittävän korkea kivijalka tai riittävät kivipatsaat, joiden alle maanlaadun mukaan on tehtävä tarpeeksi syvä perustus; että tulisijat eristetään seinistä palomuureilla; että asuinrakennuksissa käytetään ajanmukaisia permantoja; että hirsistä tehtyjen rakennusten nurkat on laudoitettava ja ne sekä seinät maalattava samoinkuin asuinrakennusten seinät tarpeen vaatiessa laudoitettava;
[6] tehtävä ehdotus tilalle annettavan metsäalueen erottamisesta tai tilalla tarvittavan kotitarvepuun hankkimisesta;
[7] ehdotettava onko ja millä yksityiskohtaisilla ehdoilla vuokramiehelle myönnettävä oikeus laitumen käyttämiseen virkatalon metsämailla, huomioonottaen, ettei metsänuudistusta siten saateta vaaranalaiseksi;
[8] ehdotettava kuinka paljon rehuja on jätettävä vuokratilalle vuokrakauden päättyessä;
[9] ehdotettava, mistä määrästä valtiolle kuuluvat, vuokratilalla olevat asuin- ja talousrakennukset, viimemainittuihin luettuina suuremmat ja kallisarvoisemmat ladot, on pidettävä palovakuutettuina; sekä
[10] tehtävä ehdotus vuokra-ajasta, vuokramaksusta ja muista vuokraehdoista.
Vuokrausehdotusta laadittaessa on myös merkittävä missä kunnossa tila on, ja on tällöin erikseen selvitettävä peltojen, niittyjen ja laidunmaiden laatu ja kunto, sekä rakennusten kunto ja ikä.
21 §.
Vuokramaksu on arvioitava viljassa siten, että siitä on puolet kauraa, neljännes ruista ja neljännes ohraa, mutta suoritetaan se rahassa valtioneuvoston määräämien perusteiden mukaan.
Vuokramaksua arvioitaessa on:
[1] arvosteltava tilan peltojen, niittyjen ja laidunmaiden satoisuus niiden laadun ja käyttömahdollisuuden mukaan;
[2] selitettävä rakennuksista johtuvat edut;
[3] huomioonotettava puunsaannista johtuva hyöty;
[4] selvitettävä kalastuksesta ynnä muista eduista johtuva vuokrausarvon lisäys; sekä
[5] arvioitava vuokratilalta vuotuisesti menevät yleiset verot ja muut rasitukset.
Mainittujen selvitysten perusteella on, silmälläpitäen paikkakunnalla vallitsevat olosuhteet, laadittava vuokra-arvio, jolloin on huomioonotettava, että jos tilalla on tehtävä tarpeellisia lisärakennuksia, raivattava uusia viljelyksiä, kaivettava valtaojia tai rakennettava teitä tahi suoritettava muita välttämättömiä perustavia töitä, on sen mukaan ehdotettava joko vuokramaksua alennettavaksi tai tarpeen mukaan tila kokonaan vapautettavaksi vuokramaksun suorittamisesta määrävuosina.
22 §.
Käyttösuunnitelma on virkatalolautakunnan loppukokouksessa julkiluettava ja samalla ilmoitettava, että suunnitelmaan tyytymättömällä on kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien oikeus jättää käyttösuunnitelman johdosta kirjalliset muistutuksensa asutushallitukselle.
Käyttösuunnitelman, joka on asutushallitukseen lähetettävä, ellei asutushallitus toisin määrää, ennen viimeisen vuokravuoden marraskuun 1 päivää, tarkastaa asutushallitus ja alistaa sen maatalousministeriön vahvistettavaksi.
Asutushallitus on oikeutettu tarvittaessa palauttamaan suunnitelman virkatalolautakunnalle muutoksien ja korjauksien taikka kokonaan uuden suunnitelman laatimista varten.
23 §.
Kun 22 § :ssä mainittu käyttösuunnitelma on valmistunut, toimittakoon virkatalolautakunnan puheenjohtaja niistä myytäviksi ehdotetuista tiloista, joita ei ole ehdotettu luovutettaviksi 19 §:n 5 ja 6 kohdassa mainituille hakijoille, luettelon asutushallitukselle. Ilmoituksessa on mainittava kunkin tilaksi muodostettavan alueen tilusmäärä, kuinka paljon siitä on peltoa, niittyä, viljelyskelpoista maata, varsinaista metsämaata ja joutomaata, luovutettavien arvopuiden määrä sekä luovutushinta. Asutushallituksen tulee näihin tiloihin nähden, jos siinä kihlakunnassa olevasta toisesta kunnasta, missä virkatalo on, on asutuslain toimeenpanoasetuksen 36 §:n mukaan tiedusteltu valtionmaata, tilattava mainitun kunnan asutuslautakunnalta niiden hakemukset, jotka ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita ottamaan maata myös toisesta kunnasta, kuten siitä on säädetty asutuslain toimeenpanoasetuksen 37 §:ssä, ja ehdotettava tilat luovutettaviksi niille hakijoista, joiden jatkuva toimeentulo ja menestyminen asutustilalla harkitaan parhaiten taatuksi. Ellei tiloja voida ehdottaa luovutettaviksi edellämainitulla tavalla, tehköön asutushallitus esityksen, kenelle tilat on luovutettava.
24 §.
Virkatalolautakunnan puheenjohtaja julistakoon vuokraoikeuden vuokratiloihin haettavaksi ilmoittamalla siitä toimituksen loppukokouksessa sekä julkaisemalla sen kunnan ilmoitustaululla, jossa virkatalo on, kuulutuksen, jossa on mainittava kunkin vuokratilan pellon ja niityn pinta-ala, vuokramäärä, rakennusvelvollisuus sekä onko ja kuka ilmoittautunut vuokratilan etuoikeutetuksi hakijaksi. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta on viivyttelemättä lähetettävä asutushallitukseen.
Asutushallitukselle osoitettu kirjallinen hakemus, johon on liitettävä todistukset siitä, että hakija täyttää virkatalojen vuokrauslain 6 §:ssä vuokramieheltä vaaditut ehdot, on jätettävä asutushallitukselle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona edellämainittu loppukokous pidettiin. Hakemus voidaan jättää sanotun ajan kuluessa myöskin sen piirin nimismiehelle, jossa hakija asuu, ja tulee nimismiehen, tehtyään hakemukselle merkinnän siitä, milloin se on hänelle jätetty, toimittaa se asutushallitukselle.
25 §.
Vahvistettuaan käyttösuunnitelman päättää maatalousministeriö, kenelle myytäviksi määrätyt alueet ovat luovutettavat.
26 §.
Sittenkuin käyttösuunnitelma on vahvistettu, on asutushallituksen huolehdittava sen toimeenpanosta sekä valtion puolesta tehtävä ja allekirjoitettava myytäväksi määrättyjen alueiden luovutuskirjat.
27 §.
Jos käyttösuunnitelmaa ei voida laatia ja vahvistaa ennen virkatalon vuokra-ajan päättymistä; annettakoon virkatalo asutushallituksen toimesta ja sen määräämillä ehdoilla väliaikaisesti vuokralle.
IV luku.
Alueiden muodostaminen tiloiksi.
28 §.
Virkatalosta erotettavista alueista muodostettakoon uusi yhteinen maakirjatalo, jonka manttaali, mikäli virkatalolla on sellainen, lasketaan jyvitysarvojen mukaan.
29 §.
Ellei virkatalolle ole ennestään määrätty manttaalia, on uudelle maakirjatalolle, joka virkatalosta yhtaikaa eroitettavista alueista muodostetaan, määrättävä manttaali lohkomisen yhteydessä toimitettavan verollepanon kautta, jossa soveltuvissa kohdin ja jäljempänä mainituin poikkeuksin noudatettakoon niitä määräyksiä verollepanosta, jotka ovat 15 päivänä toukokuuta 1848 maanmittaustoimesta, tilusjako- ja verollepanolaitoksesta sekä pituus-, astia- ja painomittain vakaamisesta Suomessa annetussa ohjesäännössä.
30 §.
Tiluksien luokituksen verollepanoa varten toimittaa lunastettavan tilan lohkomisen yhteydessä toimitusinsinööri yhdessä toimituksen uskottujen miesten kanssa; ja on toimitukseen kutsuttava 3 §:ssä säädetyt viranomaiset, jolloin asutushallituksen määräämän edustajan on, valtion asiamiehenä, valvottava myös verollepanossa valtion etua.
31 §.
Sittenkuin verollepanoehdotus on säädetyssä järjestyksessä laadittu ja lunastettaville tiloille yhteinen manttaali sen perusteella laskettu sekä jyvitysarvojen mukaan manttaali ositettu eri tilojen kesken, on verollepanoehdotus, mihin myös on otettava lunastettavista alueista muodostettavan maakirjatalon numero, luonto ja nimi, luettava asianomaisille.
Asianosaisilla ja valtion asiamiehellä on oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin verollepanoehdotus on heille luettu, tehdä muistutuksensa sitä vastaan kirjallisesti lääninmaanmittauskonttoriin.
32 §.
Jos lohkomistoimituksesta ei ole valitettu tahi kun valitukset on lainvoiman saaneella päätöksellä ratkaistu, on verollepanoehdotus lähetettävä lääninmaanmittauskonttoriin lohkomisasiakirjain kera.
Lääninmaanmittauskonttorissa on lohkomistoimituksen tarkastuksen yhteydessä tarkastettava myöskin toimitusinsinöörin laatima verollepanoehdotus, joka lääninmaanmittauskonttoriin ehkä saapuneine muistutuskirjelmineen sekä lääninmaanmittauskonttorin siitä antamine lausuntoineen on lohkomistoimituksen asiakirjain ohella lähetettävä maaherralle.
33 §.
Jos maaherra katsoo erityisen verollepanotarkastuksen tarpeelliseksi, on hänen määrättävä sellainen tarkastus paikalla pidettäväksi.
Verollepanotarkastuksessa, josta on säädetyllä tavalla kuulutettava, on lunastamismenettelyn asianosaisia kuultava, minkä ohessa siihen on kutsuttava julkiset asiamiehet valvomaan valtion etua.
34 §.
Saatuaan verollepanotarkastuksesta lausunnon on maaherran annettava verollepanopäätös.
35 §.
Maaherran verollepanopäätös on säädetyllä tavalla alistettava valtioneuvoston lopullisesti tarkastettavaksi.
36 §.
Sittenkuin verollepano on lopullisesti vahvistettu, on maaherran annettava päätös lunastetun tilan lohkomisesta sekä osaluvun määräämisestä; ja on päätöksessä myöskin mainittava tilalle verollepanopäätöksessä vahvistettu manttaali.
37 §.
Lunastetuista alueista muodostettava uusi maakirjanumero sekä siitä johtuvat muutokset on merkittävä maakirjaan ja maarekisteriin, jossa viimemainitussa uusi alustus on talolle laadittava; minkä ohessa on huomioonotettava, että maakirjassa ainoastaan virkatalon jälellä oleva osa pysytetään entisellä paikallaan niinhyvin numerojärjestyksessä kuin myöskin erikseen lueteltujen virkatalojen joukossa, joissa kohdin ainoastaan virkatalojen verot on muutettava.
38 §.
Ne alueet, jotka vahvistetun käyttösuunnitelman mukaan on virkatalosta myytävä, on lohkomalla erotettava ja, jos virkatalolla ei ole manttaalia, verolle pantava samalla tavoin, kuin edellä on lunastettavista vuokra-alueista sanottu.
Lohkomisen yhteydessä on myöskin vuokratilojen välirajat selvästi ja pysyvästi kartalle ja maalle merkittävä.
39 §.
Lunastettavien vuokra-alueiden lohkomiskustannuksista on voimassa, mitä vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain 44 §:ssä sanotaan.
Myytävien alueiden lohkomiskustannuksista suorittavat ostajat alueiden muunnetun tilusalan mukaisen määrän, huomioonottamalla, mitä maanmittauspalkkiosta 1 päivänä elokuuta 1924 annetun asetuksen 28 §:n 2 momentissa on sanottu.
Kustannukset käyttösuunnitelmain tekemisestä suoritetaan sitä varten varatuista valtion varoista.
V luku.
Lunastus- ja kauppahinnan periminen ja tilitys.
40 §.
Virkatalosta lunastetun vuokra-alueen lunastushinta on kokonaisuudessaan valtiolle suoritettava siten, kuin vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annetun lain 20 ja 31 §:ssä sekä sanotun lain täytäntöönpanosta 11 päivänä huhtikuuta 1919 annetun asetuksen 67—73 §:ssä on säädetty.
41 §.
Ellei kuittauskirjaa esitetä silloin kun lunastetun tilan omistajalta valtion veronkannon yhteydessä peritään lunastushinnan korko ja kuoletusmaksu, älköön se estäkö korkoa tai kuoletusmaksua kantamasta. Jos kuittauskirja esitetään myöhemmin ylöskantomiehelle, on hänen merkittävä siihen suoritetut maksut.
42 §.
Vuotuismaksut, joiden suorittamisesta annettavat erottamispäätökset ovat henkikirjoittajalle saapuneet ennen helmikuun 1 päivää, on merkittävä edellisen vuoden vuotuismaksujen kantokirjaan ja kannettava ensimäisen kerran samana vuonna tapahtuvassa valtionverojen kannossa.
43 §.
Virkatalojen käyttämisestä annetun lain 10 §:n perusteella myytyjen alueiden kauppahinta kannetaan asianomaisen lääninkonttorin toimesta veronkannon yhteydessä ja on asutushallituksen sinne viimeistäänkin marraskuun 1 päivänä lähetettävä tarpeelliset tiedot seuraavan vuoden veronkannossa perittävistä vuotuismaksuista.
Joka tahtoo kuolettaa kauppahintaa suuremmalla määrällä kuin vuotuismaksuun sisältyy, suorittakoon sitä yhden tai useamman vuoden kuoletusmaksuja vastaavan määrän tahi koko kauppahinnan kerta kaikkiaan.
Edellisessä momentissa mainittu suoritus on tehtävä lääninkonttoriin, ja on kuittauskirja suorituksen mukana annettava tarpeellisten muutoksien tekemistä varten seuraavien vuosien maksuja koskeviin merkintöihin. Kuoletus hyvitetään seuraavan maaliskuun 14 päivästä. Tällaisesta kuoletuksesta huolimatta on jälelläolevat vuotuismaksut seuraavina vuosina säännöllisesti vuosittain suoritettava.
44 §.
Edellisessä pykälässä mainitun maksamatta olevan kauppahinnan vakuudeksi on lääninkonttorin toimesta hankittava kiinnitys myytyyn tilaan ja tulee asutushallituksen sitä varten lääninkonttorille lähettää tilan kauppakirja alkuperäisenä.
45 §.
Varat, jotka virkatalojen käyttämisestä annetun lain mukaan tapahtuvista luovutuksista valtiolle kertyvät, on käytettävä maan ostamiseen valtion metsätaloutta varten, ja on ne asianomaisen viranomaisen tilitettävä valtiokonttoriin.
46 §.
Maan ostamisesta valtion metsätaloutta varten päättää metsähallituksen esityksestä maatalousministeriö.
VI luku.
Erinäisiä säännöksiä.
47 §.
Peltoviljelykseen sopivana luonnonniittynä on pidettävä sellaista niittyä ja viljelyskelpoisena maana sellaista maata, jota katsotaan paikallisia oloja silmälläpitäen kannattavan viljelykselle raivata.
48 §.
Ellei tilalle annettavalla metsämaalla ole tilan rakentamiseen tarvittavia puita, on ne käyttösuunnitelmassa mikäli mahdollista varattava valtiolle kuuluvista metsämaista. Jos tilalla on asutuslain 11 §:n mukaisia arvopuita yli kotitarpeen ja niiden lunastamisen tilan yhteydessä harkitaan liiaksi korottavan tilan hintaa, määrättäköön niistä ne, jotka metsänhoidollisesti voidaan hakata, valtiolle pidätettäviksi sekä määräajan, korkeintaan viiden vuoden kuluessa, eroittamisen päättymisestä lukien, leimattaviksi ja poisvietäviksi.
49 §.
Asutushallitus olkoon oikeutettu valtion virkatalojen puolesta sopimaan asianomaisten rajanaapurien kanssa sellaisten vapaaehtoisten, lain määräämillä edellytyksillä tapahtuvien tilusvaihtojen toimittamisesta, jotka kohdistuvat asutushallituksen hallinnossa olevaan maahan ja joiden tarkoituksena on oikoa mutkikas raja tai viljelyksen tai muun maan käytön helpoittamiseksi vaihtaa epämukavasti sijaitseva tilus toiseen sopivampaan, kuitenkin ehdolla, että valtio saa vaihdossa luovutettavien tilustensa vastikkeeksi täyden korvauksen maassa; ja on jokainen tilusvaihto, jossa talojen siirtojen, tasinkojen tai muun sellaisen johdosta tulee jommaltakummalta puolen kysymykseen korvaus rahassa, toimituskustannuksia lukuunottamatta, kokonaisuudessaan alistettava maatalousministeriön harkittavaksi.
50 §.
Virkatalolautakunnan toimituksista saa puheenjohtaja ja jäsenet korvausta valtioneuvoston määräämien perusteiden mukaan.
51 §.
Virkatalolautakunnan alkuperäiset asiakirjat ja kartat säilytetään asutushallituksessa. Sitä paitsi on sekä virkatalojentarkastajan että virkatalon arkistossa, milloin koko virkataloa ei myydä, säilytettävä yksi kappale karttaa osittamisselityksineen. Mikäli vuokraajalle määrätään rakennusvelvollisuutta, toimitettakoon hänelle tarpeelliset piirustukset ja työselitykset.
Maatalousministeriön päätös virkatalon käytöstä säilytetään toimitusasiakirjain yhteydessä asutushallituksessa sekä päätöksen jäljennös virkatalojentarkastajan arkistossa.
Jos käyttösuunnitelman tultua vahvistetuksi on toimitettava lohkominen, josta määrätään 38 §:ssä, on se toimitettava kantakartalla ja on asutushallituksessa 1 momentin mukaisesti säilytettäväksi kartaksi laadittava siitä jäljennös. Lohkomisasiakirjoihin on liitettävä jäljennökset maatalousministeriön päätöksestä ja kauppakirjoista.
Asiakirjat ja kartat, joista mainitaan 3 momentissa, ovat toimitettavat lääninmaanmittauskonttoriin ja maanmittaushallitukseen sekä muut kartat ja asiakirjat asutushallitukseen lohkomisen maarekisteriin merkitsemistä seuraavan kalenterivuoden kuluessa.
52 §.
Virkatalolautakunnan puheenjohtaja tahi jäsen, joka laillisen esteen takia ei voi saapua lautakunnan kokoukseen, ilmoittakoon siitä toimituspaikkaan viipymättä joko kirjallisesti tahi muulla sopivalla tavalla. Tällöin määrätköön puheenjohtaja uuden kokouksen ajan ja paikan, joka kokous katsotaan laillisesti kuulutetuksi, jos tieto siitä voidaan toimituspaikalla todistettavasti asianomaisille ilmoittaa viimeistään kuulutuksessa määrättynä aikana tahi, jos aikaa ei ole määrätty, ennen kello kahtatoista kokouspäivänä.
53 §.
Virkataloista muodostettuihin viljelystiloihin on sovellutettava, mitä metsänmyynnistä eräänlaatuisilta asutustiloilta 28 päivänä huhtikuuta 1925 annetussa laissa säädetään.
54 §.
Tarkempia ohjeita virkatalolautakunnille antaa maatalousministeriö.
55 §.
Täten kumotaan valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen käyttämisestä eräissä tapauksissa 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain täytäntöönpanoa koskeva valtioneuvoston 18 päivänä toukokuuta 1922 antama päätös niin myös valtion virkatalojen ja niistä muodostettujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys- ja asuntotilojen vuokralle antamisesta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain täytäntöönpanoa koskevan, valtioneuvoston 18 päivänä toukokuuta 1922 antaman päätöksen määräykset, mikäli ne koskevat käyttösuunnitelmien laatimista virkataloilla ja muutenkin mikäli ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 28 päivänä toukokuuta 1926.
Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.
Maatalousministeriön Apulaispäällikkö, Ministeri Vihtori Vesterinen.