[”Torpparilaki”]
Annettu Helsingissä, 15 päivänä lokakuuta 1918.
________________
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään seuraavaa:
1 LUKU.
Torpan lunastamisoikeus.
1 §.
Torppa, josta vuokrasuhde on olemassa silloin kuin tämä laki astuu voimaan, lunastettakoon kaikkineen, mitä siihen kuuluu, tämän lain mukaan torpparin omaksi, jos jompikumpi asianosainen ennen vuokrasuhteen päättymistä sitä vaatii tai jos se tämän lain mukaan muuten määrätään lunastettavaksi.
2 §.
Mitä 1 §:ssä on säädetty, ei koske torppaa:
1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 tehdyllä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jonka viljelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos alueen erottaminen on alotettu ennen 1 päivää tammikuuta 1918, tahi jos luovutus on tapahtunut tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle ensiksi mainitun päivän jälkeen, mutta ennen tämän lain voimaan astumista;
2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumista toimitetussa perinnönjaossa perilliselle annettu ja itsenäiseksi tilaksi erotettu osuus, jonka viljelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, taikka jos erottamista tällaisessa tapauksessa toimitettaessa tämän lain voimaan astumisen jälkeen käy välttämättömäksi torpan tiluksia erotettavaan alueeseen siten ottaa;
3) silloin kuin sen vuokramiehenä on muu kuin tilattomaan väestöön kuuluva henkilö;
4) jos vuokramies oh vuokraoikeutensa menettänyt.
3 §.
Jos vuokranantaja ja torppari vapaaehtoisesti sopivat joko vuokra-alueen lunastamisesta torpparin omaksi tai vuokrasuhteen jatkamisesta taikka vuokra-alueen lunastamisesta vuokranantajan hallittavaksi, noudatettakoon tämän lain estämättä, mitä sellaisten sopimusten pätevyydestä on erikseen säädetty, jos sopimus tehdään ennenkuin maanmittari tai maanjako-oikeus on tämän lain mukaan ryhtynyt käsittelemään kysymystä vuokra-alueen omaksi lunastamisesta. Jos vuokra-alue määrätään tämän lain mukaan lunastettavaksi torpparin omaksi, noudatettakoon kuitenkin tällaista määräystä. Myös olkoon asianosaisilla vuokrasuhteen jatkamisesta laaditun sopimuksen voimassa ollessa oikeus vaatia sellaista lunastamista, kuin tässä laissa säädetään.
2 LUKU.
Lunastettava torpan alue.
4 §.
Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin omaksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, yhteensä korkeintaan kymmenen hehtaaria. Jos vuokramies erityisistä syistä, kuten rakennuksien suuruuden ja tilusten sopivan sijoittamisen takia, vaatii ja se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan, lunastettakoon suurempikin alue, ei kuitenkaan enemmän kuin viisitoista hehtaaria.
Jos torpparilla ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan alaa hallinnassaan, mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoittamattomaan raivaamiseen, annettakoon hänelle vuokra-alueeseen kuuluvan, viljellyn maan alaa vastaava ala viljelyskelpoista maata, ei kuitenkaan enemmän kuin että se yhdessä viljellyn alan kanssa muodostaa kymmenen hehtaaria. Jos erityiset syyt sitä vaativat, voidaan näin annettavan viljelyskelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä edellä on sanottu, kuitenkin niin ettei sitä laajenneta yli sen, mitä 1 momentissa säädetään.
Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vastaaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen sitä vaatii.
5 §.
Jos torpparilla on ollut oikeus ottaa torpan alueelta tai sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen tilaan niin suuri ala metsämaata, että siitä säännöllisen kasvun mukaan voidaan saada arvoltaan vastaava määrä metsäntuotteita. Näin erotettava metsäala älköön kuitenkaan olko suurempi kuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun saamiseen paikkakunnalla tarvitaan, eikä yli kymmenen hehtaaria kasvukelpoista metsämaata. Jos torppaan kuuluu yli viisi hehtaaria viljeltyä maata, olkoon kuitenkin siten annettava metsäala korkeintaan viljellyn maan kaksinkertainen ala, ei yli viisitoista hehtaaria.
Jos metsämaata edellisen mukaan erotettaessa vuokranantajalle ei jäisi sitä kotitarvepuun saamiseen riittävästi, saakoon maanomistaja sitä ensin niin paljon kuin hän säännöllisen kasvun mukaan kotitarvepuun saamiseen tarvitsee; sitten harkittakoon tilojen sopivaa sijoitusta ja muita olosuhteita silmällä pitäen, voidaanko ja minkälainen osa jälellä olevasta metsämaasta vuokramiehelle antaa.
Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta polttoaineena, voidaan vuokramiehelle antaa polttoturpeen saamiseen sopivaa maata sekä vastaavassa määrässä vähentää hänelle edellisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
6 §.
Torpparille, joka on aikaisemmin saanut mudan, saven tai sammalkuivikkeen tilan alueelta, erotettakoon tarpeen vaatiessa 5 §:ssä säädetyn alueen lisäksi uuden tilan maan viljelystarvetta vastaava mudan, saven tai sammalkuivikkeen ottopaikka, mikäli se voi tarkoituksenmukaisesti tapahtua ja vuokranantajalle jää hänen kotitarvettansa vastaava määrä sellaista maata.
7 §.
Jos torppari on vuokrasuhteen nojalla luvallisesti harjoittanut kalastusta vesialueella, joka kuuluu vuokranantajalle tai jossa tällä on osa, annettakoon hänelle uuden tilan talo-osuutta vastaava vesiosuus. Jos talo-osuutta vastaa niin pieni vesiosuus, että sen luovuttaminen haitallisesti pirstoisi vesialueen, älköön sellaista ollenkaan uuteen tilaan luettako.
Jos useammalle tämän lain mukaan erotettavalle tilalle on annettava edellisen mukaan osa samaan vesialueeseen, muodostettakoon niiden vesiosuudet yhteiseksi vesialueeksi, jos se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan. Osakas, joka tahtoo tällöin osuutensa erilleen jaettavaksi, saakoon kuitenkin sellaisen jaon toimitetuksi, jos se voi tapahtua niiden määräysten mukaan, jotka yhteisen vesialueen jaosta ovat voimassa.
8 §.
Torppari lunastakoon vuokra-alueella olevat vuokra-alueen viljelemiseen tarpeelliset vuokranantajan rakennukset. Niistä voidaan kuitenkin toisin määrätä, jos se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan.
9 §.
Sikäli kuin vuokranantaja ja torppari sopivat uuteen tilaan erotettavasta alueesta ja eduista toisin kuin edellä on sanottu, noudatettakoon sopimusta.
10 §.
Jos päätilan tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen katsotaan vaativan, että torppari siirtyy uudelle alueelle, voidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla, että hänelle osoitettava uusi alue maataloudellisesti kohtuuden mukaan vastaa niitä etuja, mitä torppari tämän lain mukaan entisellä alueellaan saisi.
Sama olkoon laki, jos vuokra-alueella on teollisuustarkoituksiin käytettynä tai muuten ilmeisesti paljon suurempi arvo kuin mihin se voitaisiin arvioida, jos sitä edelleen käytettäisiin maanviljelyksen harjoittamiseen.
Jos tila on niin pieni, ettei siirtomahdollisuutta ole, ja jos torpan tilusten vähentäminen siitä, mitä 4 §:ssä säädetään, tai yhdistäminen päätilan kotiviljelyksiin on hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista varten päätilalla välttämätön, olkoon vähentämiseen tai lunastusoikeuden kieltämiseen oikeus.
3 LUKU.
Torpan lunastushinta.
11 §.
Sen lunastushinnan määräämiseksi, joka on lunastettavasta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo silloin kuin lunastusta vaaditaan. Siitä arvosta on vähennettävä niiden parannuksien arvo, jotka torppari on tehnyt vuokra-alueeseen hallinta-aikanaan taikka jotka hän on perimällä lähimmältä edeltäjältään saanut tahi joihin hän on siirtosuunnan tälle suorittamalla oikeuden hankkinut, molemmissa viimeksi mainituissa tapauksissa korkeintaan kahdenkymmenen viimeisen vuoden ajalta lunastuksen vaatimisesta lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi aikaisemman lainsäädännön mukaan kuuluu pitemmältäkin ajalta vuokramiehelle. Lisäksi on siitä vähennettävä se määrä, jolla alueen arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi vuonna 1914, rahan arvon alenemisesta aiheutunut nousu siihen luettuna.
Jos täten määrätty lunastushinta olisi alle puolen alueen käyvästä arvosta lunastusta vaadittaessa, luettakoon lunastushinta puoleksi mainitusta arvosta.
12 §.
Jos uuteen tilaan erotetaan viljeltyä ja viljelyskelpoista maata yli kymmenen hehtaaria, määrätään lunastushinta yli menevältä osalta käyvän hinnan mukaan lunastusta vaadittaessa.
Sama olkoon laki, jos siihen asianosaisten sopimuksen perusteella erotetaan suurempi ala kuin 4 §:n mukaan tulisi erotettavaksi, tai annetaan laajempia etuuksia kuin 5—8 §:ssä säädetään.
13 §.
Jos lunastettavalla alueella on metsää, joka maasta mitaten 1,2 metrin korkeudelta on läpimitaten 15 sentimetriä tai enemmän, laskettakoon sen lunastushinta erikseen arvon mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torppari tahdo tällaista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu sen hakkaamaan ja viemään pois viimeistään kolmen vuoden kuluessa erottamisen päättymisestä lukien; kuitenkin myönnettäköön, jos erikoiset syyt sitä vaativat, poisviemiseen pitempikin, korkeintaan viiden vuoden määräaika.
Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on säädetty, katsotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen käytön kanssa, määrättäköön metsä kuitenkin vuokramiehen lunastettavaksi.
14 §.
Tämän lain 11 §:ssä säädettyjen parannuskorvauksien arvo on määrättävä sen arvon lisäyksen mukaan, mikä vuokraesineelle on näiden parannuksien kautta tullut, ei kuitenkaan sitä kustannusta suuremmaksi, mikä työn suorittamiseen lunastusta vaadittaessa olisi mennyt. Mikäli torppari on saanut parannuksista korvausta alhaisen vuokramaksun muodossa tai vapaavuosina taikka muuna niiden korvaamista tarkoittavana hyvikkeenä, älköön hänelle uutta korvausta sellaisista parannuksista hyväksi luettako. Jos torppari osoittaa, että hänelle on vuokrasopimuksen tai aikaisemman lainsäädännön mukaan tuleva suurempi korvaus parannuksista kuin edellä on säädetty, määrättäköön korvaus niiden mukaan suoritettavaksi.
Tekemäinsä parannusten laatu ja laajuus on torpparin näytettävä. Jos vuokranantaja väittää niistä jo suoritetun korvausta, olkoon se hänen osoitettava.
Mitä tässä pykälässä säädetään, sovellettakoon myös vuokra-alueen rakennuksiin tehtyjä parannuksia arvioitaessa.
15 §.
Sen rappion arvo, josta torppari, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, olisi velvollinen suorittamaan vuokranantajalle korvausta, jos vuokrasuhde lunastusta vaadittaessa päättyisi, luettakoon lunastushintaa arvioitaessa vuokranantajan hyväksi.
16 §.
Lunastettavien vuokranantajan rakennuksien lunastushinnan määräämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, jolla arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi vuonna 1914. Jos torppari on hallintakautensa aikana ne rakentanut tai tehnyt niihin parannuksia taikka jos hän on sellaisiin saanut lähimmältä edeltäjältään oikeuden joko perimällä tai siirtosumman suorittamalla, vähennettäköön näin saadusta lunastushinnasta se osa, joka rakennuksien arvosta on rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva, ellei torppari ole jo saanut niistä korvausta 14 §:ssä säädetyllä tavalla.
Täten määrätystä arvosta olkoon voimassa mitä 11 §:n 2 momentissa säädetään.
17 §.
Alue, joka on luovutettu perintöosuuden vastikkeena hallittavaksi ilman vuokramaksua, erotettakoon itsenäiseksi tilaksi tämän lain säännöksien mukaan lunastushintaa suorittamatta, jos se on edelleen alkuperäisen haltijan tai hänen perillisensä hallussa. Sama olkoon laki, jos alue on annettu vuokralle jatkuvasti perinnölliselle vuokra-ajalle, siihen katsomatta kuka vuokra-aluetta lunastusta vaadittaessa hallitsee.
Jos vuokramaksua tällöin suoritetaan, maksettakoon lunastushintana vuokramaksun pääoma-arvo, kapitalisoituna viiden prosentin mukaan, ja korkeintaan se määrä, mihin lunastushinta tämän lain mukaan, vähennettynä aikaisemmin kerta kaikkiaan suoritetun vastikkeen määrällä, nousisi.
18 §.
Jos asianosaiset sopivat lunastushinnasta, noudatettakoon sopimusta edellä olevien säännösten estämättä.
19 §.
Lunastushinnan vuokra-alueesta ja siihen luettavista etuuksista, lunastettavan metsän arvo siihen luettuna, suorittaa vuokranantajalle valtio joko rahassa tai valtion takaamissa viiden prosentin korkoa kasvavissa obligationeissa, taikka osaksi kummassakin. Sitä lunastushinnan osaa, joka on määrätty 12 §:n mukaan, älköön kuitenkaan valtion varoista suoritettako ja älköön se, paitsi mikäli 54—57 §:ssä toisin sanotaan, muuten olko niiden määräyksien alainen, joita tässä laissa lunastushinnasta säädetään.
20 §.
Lunastushinta on uuden tilan omistajan suoritettava takaisin valtiolle kuuden prosentin vuotuismaksuilla, joista viisi prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi.
Kuitenkin olkoon uuden tilan omistaja oikeutettu lyhentämään lunastushintaa suuremmallakin määrällä kuin edellä on sanottu taikka myös maksamaan sen kerta kaikkiaan, noudattaen mitä siitä erikseen säädetään.
21§.
Torpparille voidaan hänen varallisuuteensa, uudella tilalla tehtäviin viljelysparannuksiin ynnä muihin olosuhteisiin katsoen tarpeen vaatiessa myöntää oikeus valtion varoista suoritetun lunastushinnan kuolettamisen alkamiseen määräajan, enintään kymmenen vuoden kuluttua siitä lukien, kuin alueen erottaminen on maarekisteriin merkitty.
22 §.
Kun torppa tai sen sijasta muu alue luovutetaan vapaaehtoisella sopimuksella torpparin omaksi, saakoon hän nauttia lunastushinnan suorittamiseksi ja muutenkin samanlaista avustusta kuin tässä laissa on säädetty. Valtion varoista suoritettavan lunastushinnan määrä on kuitenkin silloin niin harkittava kuin 48 §:ssä säädetään.
Jos lunastettava alue on suurempi kuin kymmenen hehtaaria viljeltyä ja viljelyskelpoista maata tahi jos tilaan on luettu laajempia etuuksia kuin 5—8 §:ssä säädetään, on valtion varoista suoritettava osa vähennettävä mainittua alaa ja etuuksia vastaavaksi.
Lunastushinnan suorittamiseen tämän lain mukaan tulee tässä pykälässä säädetyssä tapauksessa olla vuokranantajan suostumus.
23 §.
Valtion saatavalla on maksamattoman kauppahinnan etuoikeus lunastettuun tilaan ja voidaan se uuden tilan omistajaa kuulematta hänen tilaansa kiinnittää.
Sillä vuokranantajan saatavalla, josta säädetään 12 §:ssä, olkoon samanlainen etuoikeus valtion saatavan jälkeen ja olkoon asianomainen valtion rahalaitos velvollinen pitämään huolta tämän vuokranantajan saatavan kiinnittämisestä.
24 §.
Kun torppari 10 §:n 1 momentissa mainituista syistä siirtyy entiseltä vuokra-alueelta uudelle, maksakoon valtio rakennuksien siirtokustannuksista puolet ja jäännös jaettakoon tasan torpparin ja vuokranantajan kesken. Jos siirto tapahtuu 10 §:n 2 momentin perusteella, suorittakoon maanomistaja siirtokustannukset.
Vuokra-alueiden järjestelyssä, jossa vuokra-alueiden siirtoja tapahtuu muista kuin 10 §:ssä säädetyistä syistä, harkittakoon osanotto siirtokustannuksiin niiden perusteiden mukaan, joita noudatetaan osanottoa talojen siirtokustannuksiin jakotoimituksissa määrättäessä.
4 LUKU.
Mäkitupa-alueen lunastamisoikeus.
25 §.
Mitä 1 ja 2 §:ssä säädetään torpasta, olkoon myös voimassa mäkitupa-alueesta, jota se vuokramies, joka lunastusta vaatii, on vähintään viisi vuotta hallinnut. Lunastusoikeus älköön kuitenkaan olko voimassa sen jälkeen kuin vuokraoikeus on siirtynyt pois siltä vuokramieheltä, joka aluetta tämän lain voimaan astuessa hallitsee, tai hänen rintaperilliseltään, eikä myöskään ellei sitä ole vaadittu ennen kuin tämän lain voimaan astuessa voimassa oleva vuokra-aika on päättynyt. Älköön tämän lain mukaan myöskään lunastettako asuntoaluetta, jonka vuokramiehellä on oma asuntotontti muualla.
26§.
Jos vuokralautakunta katsoo, että mäkitupa-alue sijaitsee sellaisella paikalla tahi että sen rakennukset tai olosuhteet muuten ovat sen laatuisia, ettei sen omaksi lunastaminen ole vuokramiehen vastaista hallinta-oikeutta silmällä pitäen tarkoitustaan vastaava, olkoon oikeutettu kieltämään vuokramieheltä lunastamisoikeuden, jos vuokranantaja sitä vaatii. Sama oikeus olkoon maanjako-oikeudella, kun se käsittelee kysymystä mäkitupa-alueen lunastamisesta.
Tällaiseen vuokralautakunnan päätökseen saa hakea asutushallitukselta muutosta.
27 §.
Mäkitupa-alueeseen, joka tämän lain mukaan lunastetaan vuokramiehen omaksi, luettakoon siihen kuuluva tontti sekä ne viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, jotka tonttiin välittömästi liittyvät. Jos alueen lisääminen tai vähentäminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, olkoon siihen oikeus, kuitenkin niin. ettei sitä laajenneta yli kahden hehtaarin viljeltyä ja viljelyskelpoista maata.
Kun useampia toistensa läheisyydessä olevia mäkitupa-alueita lunastetaan, olkoon niiden yhdistämiseen tarpeellisen maan lunastamisesta voimassa, mitä tässä mäkitupa-alueisiin kuuluvien tilusten lunastamisesta säädetään.
28 §.
Jos tilusten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen katsotaan vaativan, että mäkitupalainen siirtyy uudelle alueelle, voidaan hänet velvoittaa sellaiseen siirtymiseen ehdolla, että hänelle osoitettava uusi alue kohtuuden mukaan täyttää sen tarkoituksen, johon hän vuokratuettaan vuokrasopimuksen perusteella käyttää.
Sama olkoon laki, jos vuokranantaja tarvitsee mäkitupa-alueen uuden perustettavana olevan teollisuuslaitoksen tarpeeksi taikka ennen perustetun teollisuuslaitoksen laajentamista varten.
Jos siirtomahdollisuutta ei ole tahi jos siirto tulisi niin kalliiksi, ettei se vastaisi tarkoitustaan, ja jos mäkitupa-alue on talon rakennuksien ja kotiviljelyksien tarkoituksenmukaiselle järjestelylle ja käytölle ilmeiseksi haitaksi, olkoon oikeus lunastusoikeuden kieltämiseen.
29 §.
Jos mäkitupa-alueella, joka lunastetaan tämän lain mukaan vuokramiehen omaksi, on vuokramiehen hallinnassa olleita vuokranantajan rakennuksia, jotka ovat vuokramiehelle hänen vastedes aluetta hallitessaan tarpeen, olkoon hän oikeutettu ne lunastamaan. Jos vuokranantaja sitä vaatii ja alueella olevat rakennukset lunastamisen jälkeen kävisivät hänelle tarkoitustaan vastaamattomiksi, olkoon vuokramies rakennuksien lunastamiseen velvollinen.
30 §.
Mäkitupa-alueen lunastushinnan suorittaa vuokranantajalle valtio joko rahassa tai valtion takaamissa, viiden prosentin korkoa kasvavissa obligationeissa, taikka osaksi kummassakin.
31 §.
Lunastushinta, jonka valtio vuokranantajalle edellisen mukaan maksaa, on uuden tilan omistajan suoritettava takaisin valtiolle kahdeksan prosentin vuotuismaksuilla, joista viisi prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle luetaan koroksi ja jäännös pääoman kuoletukseksi. Kuitenkin olkoon lyhentäminen sallittu suuremmallakin määrällä kuin edellä on mainittu, sekä myös lunastushinnan kerta kaikkiaan suorittaminen, noudattamalla mitä siitä erikseen säädetään.
32 §.
Myös tässä luvussa tarkoitettuihin vuokra-alueisiin nähden sovellettakoon, mitä 3, 9, 11, 13, 14, 15, 16, 17, 18 ja 21 §:ssä, 22 §:n 1 ja 3 momentissa, 23 §:n 1 momentissa ja 24 §:ssä säädetään.
5 LUKU.
Vuokra-alueen lunastamisesta määrääminen.
33 §.
Jolleivät vuokranantaja ja vuokramies ole vapaaehtoisesti sopineet vuokra-alueen tai sen sijasta muun alueen lunastamisesta, vuokramiehen omaksi ja jos jompikumpi tahtoo saada sen omaksi lunastetuksi tämän lain mukaan, ilmoittakoon siitä todistettavasti toiselle asianosaiselle, sekä vuokralautakunnalle viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien kuin tällainen ilmoittaminen toiselle asianosaiselle tapahtui.
34 §.
Jos vuokralautakunta, saatuaan 33 §:ssä säädetyn ilmoituksen, havaitsee, että samalla vuokranantajalla on joko yhdellä tai useammilla eri tiloilla samassa kunnassa suurempi määrä vuokra-alueita, joiden lunastamista vuokramiehet ovat oikeutetut tämän lain mukaan vaatimaan, olkoon oikeutettu, jos se katsoo useampien tai kaikkien niiden järjestelyn yhdellä kertaa tarkoituksenmukaiseksi, pyytämään maaherralta maanmittarin määräämistä tuollaista järjestelyä toimittamaan. Sama oikeus olkoon sillä muulloinkin 33 §:ssä säädetyn ilmoituksen saatuaan, jos se sen tarkoituksenmukaiseksi havaitsee.
Maaherra antakoon määräyksen järjestelyyn, jos sen tarkoituksenmukaiseksi katsoo. Muussa tapauksessa ilmoittakoon asiasta vuokralautakunnalle, jonka tulee silloin ryhtyä sille ilmoitettua asiata käsittelemään.
35 §.
Sellaisessa järjestelyssä, josta edellisessä pykälässä säädetään, on toimitusmiesten määrättävä, mitkä vuokra-alueet ovat yhdellä kertaa lunastettavat, lunastettavien alueiden rajat ja muut niihin kuuluvat edut, lunastushinta sekä miten se on suoritettava ja kuoletettava ynnä muut lunastusehdot, noudattaen mitä niistä on tässä laissa säädetty. Myös on toimitusmiesten laadittava ehdotus alueiden lohkomalla erottamiseksi.
Vuokra-alueiden järjestelyssä olkoon lupa vaihtaa tiluksia sekä toimittaa muidenkin kuin tässä laissa tarkoitettujen vuokra-alueiden siirtoja ja vuokrasuhteiden muutoksia, mikäli se sopivan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi on tarpeen.
Ehdotus on kartalle laadittava ja asiakirjat siitä tehtävä sekä asianosaisille selitettävä sillä tavalla kuin siitä erittäin säädetään.
Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmiesten päätöstä, on asia kokonaisuudessaan jätettävä maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
36 §.
Jos vuokralautakunta, saatuaan 33 §:ssä säädetyn ilmoituksen, katsoo, ettei sellaista vuokra-alueiden järjestelyä, kuin edellä on säädetty, tarvita, koettakoon saada asianosaiset vapaaehtoisesti sopimaan asian. Sama olkoon laki, jos asia 34 §:n 2 momentin mukaan osoitetaan vuokralautakunnan käsiteltäväksi. Jos sopimusta ei saada aikaan, ratkaiskoon vuokralautakunta asian päätöksellä.
Vuokralautakunnan päätökseen tyytymätön valittakoon siitä kuudenkymmenen päivän kuluessa maanjako-oikeuteen.
37 §.
Maanjako-oikeuden tulee viivyttelemättä kokoontua siinä kunnassa, jossa vuokra-alue on, ja ratkaista asia, pidettyään tarpeen vaatiessa paikalla katselmuksen. Sen ratkaistaviin kuuluvat kaikki tämän lain mukaisista lunastamisista johtuvat ja niiden yhteyteen kuuluvat riita-asiat. Menettelystä maanjako-oikeudessa olkoon voimassa, mitä jakoasiain käsittelystä on säädetty.
38 §.
Jos tilalla, joka on isojaon tai uusjaon alainen tai jolla on määrätty toimitettavaksi halkominen, on sellainen vuokra-alue, joka voidaan tämän lain mukaan lunastaa vuokramiehen omaksi, tapahtukoon lunastaminen toimituksen yhteydessä ilman eri määräystä, samoin kuin vuokra-alueiden järjestelystä edellä on säädetty, jos jompikumpi asianosainen lunastamista vaatii tai jos tilalla on useampia vuokra-alueita, joiden kaikkien järjestely yhdellä kertaa on tarkoituksenmukaiseksi katsottava. Tällöin lunastamisesta johtuvat riita-asiat voidaan joko jakotoimituksen yhteydessä tai siitä erillään saattaa maanjako-oikeuden ratkaistaviksi.
Sama olkoon laki, jos tilalla on toimitettava lohkominen tai palstatilan erottaminen taikka tilusvaihto, joka koskee vuokra-aluetta ja jonka yhteydessä vuokra-alueen järjestelyn katsotaan tarkoituksenmukaisesti tapahtuvan.
39 §.
Tässä laissa säädettyä vuokralautakuntain toimintaa on asutushallituksen valvottava. Asutushallitus olkoon myös oikeutettu lähettämään edustajansa vuokralautakunnan ja järjestelytoimituksen kokouksiin sekä olemaan läsnä maanjako-oikeudessa asioita käsiteltäessä. Asutushallituksen edustajalla olkoon oikeus ottaa vuokralautakunnassa ja järjestelytoimituksessa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksen tekoon asiassa, sekä antaa maanjako-oikeudessa siitä lausuntonsa.
Sellaisen järjestelytoimituksen alkukokouksesta, josta 35 §:ssä säädetään, ilmoitettakoon myös asutushallitukselle sekä rasitustodistuksessa nimeltään mainituille kiinnityksenhaltijoille.
40 §.
Vuokra-alueiden järjestelytoimituksien kuuluttamisesta sekä menettelystä niissä olkoon, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, soveltuvilta kohti noudatettava, mitä niistä on uusjakoihin nähden säädetty.
41 §.
Palkkio vuokralautakunnan puheenjohtajalle ja jäsenille tässä laissa säädettyjen asiain käsittelystä suoritetaan etukäteen kunnan varoista taksan mukaan, jonka asutushallitus kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa; ja ovat palkkiot sitten vuosittain valtion varoista kunnalle takaisin suoritettavat.
6 LUKU.
Lunastettavan alueen erottaminen itsenäiseksi tilaksi.
42 §.
Alue, joka tämän lain mukaan lunastetaan vuokramiehen omaksi, on lohkomalla erotettava itsenäiseksi tilaksi.
Jos lunastusasiata maanjako-oikeudessa käsiteltäessä havaitaan, että se maanmittari, joka on maanjako-oikeudessa jäsenenä, sopivasti voi samassa yhteydessä toimittaa lunastettavan alueen lohkomalla erottamisen, olkoon myös hän oikeutettu sen silloin toimittamaan.
Jos tilalla on toimitettu sellainen järjestely kuin 34 §:ssä säädetään, on lohkominen toimitettava ilman eri määräystä järjestelyn yhteydessä.
43 §.
Jos toimitusmiehet erottamistoimituksessa havaitsevat, että asianosaisten sopimus tai vuokralautakunnan päätös on jossakin sellaisessa kohdassa puutteellinen, että erottamistoimitusta ei voi loppuun saattaa ja asianmukaista erottamispäätöstä antaa, ellei sopimusta tai päätöstä siinä kohden täydennetä, koettakoot he saada asianosaiset tuollaisesta täydentämisestä sopimaan. Ellei sopimusta synny, ratkaiskoot he asian päätöksellä.
44 §.
Maanmittarille tuleva korvaus vuokra-alueiden järjestelystä ja erottamisesta suoritetaan valtion varoista. Muut toimituskustannukset, uskottujen miesten palkkoja lukuunottamatta, jaettakoon tasan vuokranantajan ja vuokramiehen kesken. Jos koko tilan tilukset ovat lohkomista varten mitattavat, suorittakoon tilanomistaja kuitenkin mittausta varten tarpeelliset päivätyöt, paitsi mikäli mittaus koskee erotettavaa aluetta, jonka osalta ne ovat asianosaisten kesken tasan jaettavat
Mitä edellisessä momentissa on säädetty olkoon myös voimassa, jos vuokra-alue luovutetaan vapaaehtoisen sopimuksen nojalla vuokramiehen omaksi, elleivät asianosaiset toisin sovi.
45 §.
Jos vuokra-alue on osa useammasta tilasta, joita ei ole isojaolla toisistaan erotettu, olkoon alueen lohkomalla erottaminen sallittu myös niin, että lasketaan, kuinka suuren osan erotettava alue muodostaa kaikista toisistaan erottamatta olevista vuokranantajan tiloista, sekä siten saadun osaluvun perusteella uuden tilan manttaali ja vero; ollen uusi tila tällöin muodostettava itsenäiseksi maakirjataloksi ja kaikkien entisten tilojen manttaalia ja veroa vastaavassa määrässä vähennettävä. Jos joku tiloista on perintö- tai kruununluontoinen, tulkoon uusi tila perintöluontoiseksi.
Kun tilat vastaavat eri kiinnityksistä, jaettakoon lunastushinta eri tilojen kesken samassa suhteessa kuin tilojen manttaalia ja veroa on erottamisen johdosta vähennetty.
46 §.
Erottamispäätöksessä on, sen lisäksi mitä sen muuten lain mukaan tulee sisältää sekä mitä 52 §:ssä siinä mainitun tapauksen varalta säädetään, mainittava kaikki lunastamisehdot, kuten lunastushinnan suuruus, sen suorittamistapa ja tallettaminen 55 §:n mukaan sekä uuden tilan omistajan velvollisuus maksaa korkoa ja kuoletusta siitä, niin myös se etuoikeus, joka sillä on.
Mitä erottamispäätös lunastushinnasta tai muuten sisältää olkoon sitten kuin päätös on voittanut lain voiman laillisena todistuksena lunastukseen perustuvista oikeuksista ja velvollisuuksista.
47 §.
Jos alueen vastaanottaja ja luovuttaja ovat sopineet vuokra-alueen tai sen sijasta jonkin muun alueen lunastamisesta ja vastaanottaja tahtoo käyttää lunastushinnan maksamisessa hyväkseen 19 §:ssä mainittua avustusta, ilmoittakoon siitä silloin kun alue erotetaan. Jos vuokranantaja silloin ilmoittaa suostuvansa siihen, että lunastushinta suoritetaan tämän lain mukaan, ottakoon toimitusmies asianosaisten ilmoitukset pöytäkirjaan ja antakoon heidän allekirjoittaa sen. Asian enemmästä käsittelystä olkoon soveltuvilta kohti voimassa, mitä siitä tässä laissa säädetään, silloin kun on kysymys vuokra-alueesta, jonka vuokramies saa vuokralautakunnan tai tuomioistuimen päätöksellä omakseen.
48 §.
Jos silloin kun asianosaiset ovat sopineet vuokra-alueen lunastamisesta toimitusmiehet erottamistoimituksen tapahtuessa harkitsevat, että sovittu lunastushinta on ilmeisesti melkoista suurempi kuin mihin se nousisi, jos lunastaminen tapahtuisi vuokralautakunnan tai tuomioistuimen päätöksen mukaan, määrätkööt ainoastaan viimeksi mainitun määrän valtion varoista 19 §:ssä säädetyllä tavalla suoritettavaksi. Samoin määrätkööt he 12 §:ssä mainitussa tapauksessa valtion varoista etukäteen suoritettavan lunastushinnan osan suuruuden, jos he havaitsevat, että se on sovittu ilmeisesti suuremmaksi kuin miksi se tämän lain mukaan määrättynä nousisi.
49 §.
Kun erottaminen on maarekisteriin merkitty, on uusi tila katsottava tulleen vuokramiehen omaksi ja alkakoon hän sitä erottamispäätöksessä määrätyillä ehdoilla hallita joko 1 päivänä maaliskuuta tai 1 päivänä marraskuuta, riippuen, siitä kumpi niistä toimituksen maarekisteriin merkitsemisen jälkeen lähinnä seuraa. Sitä varten on maarekisteriin merkitsemisestä lähetettävä sekä uuden että kantatilan omistajalle viipymättä tieto.
Saman maaliskuun tai marraskuun 1 päivänä lakkaa vuokramiehen oikeus niihin alueisiin ja etuihin, joita hän on vuokrasuhteen perusteella hallinnut, mutta joita ei ole uuteen tilaan luettu.
50 §.
Tämän lain mukaan erotettuun tilaan älköön luettako osuutta sellaiseen erityiseen etuuteen kuin kivilouhokseen, koskeen, tai muuhun vesialueeseen, joka kuuluu tilaan, josta erottaminen tapahtuu tai johon sillä on osuus yhdessä muiden tilojen kanssa, ellei lunastamisessa ole nimenomaan toisin määrätty ja ottamalla huomioon mitä 7 §:ssä säädetään. Sama olkoon laki metsämaasta ja vesijätöstä, johon tilalla, josta erottaminen tapahtuu, on osuus yhdessä muiden tilojen kanssa.
51 §.
Tämän lain mukaan perustettu uusi tila olkoon, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, sen pientilalainsäädännön alainen, joka erottamisen päättyessä on voimassa.
52 §.
Jos ehtona 19 §:ssä mainitun valtion avustuksen saamiseen on määrätty tämän lain mukaan perustettuihin tiloihin sovellettavaksi sellaisia omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, joista mainitaan pientiloista annetun asetuksen 20 §:ssä, määrättäköön ne erottamispäätöksessä noudatettaviksi.
53 §.
Jos vuokramies, joka on tilan tämän lain mukaan lunastanut, tai hänen perillisensä tahtoo luovuttaa tilan kolmannelle henkilölle ennen kuin kaksikymmentä vuotta on kulunut siitä kun alue siirtyi vuokramiehen omaksi, on luovutus alistettava asutuslautakunnan hyväksyttäväksi. Jos asutuslautakunta katsoo, että luovutus tapahtuisi muulle kuin tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle tai että vastaanottaja ei ole kykenevä tilaa kunnollisesti hoitamaan tahi että lunastuksen tarkoitus muuten kävisi vaaranalaiseksi, olkoon oikeutettu antamaan etuosto-oikeuden tilaan jollekin tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle, jonka se siihen sopivaksi katsoo.
7 LUKU.
Kiinnityksenhaltijan oikeus sekä lunastushinnan tallettaminen ja nostaminen.
54 §.
Jos kiinteistö, josta vuokra-alue taikka sen sijasta muu alue tämän lain mukaan lunastetaan, on kiinnityksen johdosta taikka maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännöksien nojalla vastaamassa saamisesta taikka määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, olkoon lunastettu tila sellaisesta vastuusta vapaa.
Velkojalla olkoon sen sijaan sama oikeus koko lunastushintaan kuin hänellä on aikaisemmin ollut kiinteistöön.
Kiinnityksen kuolettamiseksi tehköön maaherra erottamispäätöksestä, kun se on lain voiman voittanut ja erottaminen maarekisteriin merkitty, ilmoituksen kihlakunnanoikeudelle. Kiinnitystä kuoletettaessa älköön olko tarpeen alkuperäisen kiinnitysasiakirjan oikeuteen tuominen tahi kuolettamisesta laissa säädetyllä tavalla kuuluttaminen.
Jos lunastushinnasta on vapaaehtoisesti sovittu, tulee 1 momentissa säädettyyn vapauttamiseen olla kiinnityksenhaltijan suostumus. Ellei sitä saada, vapautettakoon lunastettu tila kuitenkin sellaisesta vastuusta, jos lunastushinta harkitaan kohtuulliseksi tahi jos toimitusmiehet erottamistoimituksessa tai maanjako-oikeus harkitsevat jälellä olevan tilan arvon täysin vastaavan maksamattomien kiinnityksien arvoa.
55 §.
Lunastushinta on, siinä tarkoituksessa kuin 54 §:n 2 momentissa säädetään, toistaiseksi pidätettävä ja jätettävä asianomaisen rahalaitoksen hoitoon.
Samassa tarkoituksessa on mainittuun rahalaitokseen myös maksettava korko ja kuoletus lunastushinnalle.
Täten rahalaitoksen hoidossa olevat varat ovat talletettavat vuokranantajan hyväksi käypää talletuskorkoa kasvamaan.
56 §.
Kantatilan omistaja olkoon oikeutettu nostamaan lunastushinnan, jos hän osoittaa omistusoikeutensa ja että jakamaton kiinteistö ei ennen uuden tilan siirtymistä vuokramiehen omaksi ollut panttina sellaisesta saatavasta tai oikeudesta kuin 54 §:ssä mainitaan, taikka näyttää asianomaisten velkojain suostumuksen siihen.
Myös olkoon maanomistaja oikeutettu nostamaan lunastushinnan, jos hän joko maanjako-oikeudessa lunastuskysymystä käsiteltäessä tai myöhemmin sen paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa, jossa kiinteistö on, todistaa, että jälellä olevan tilan arvo täysin vastaa maksamattomien kiinnityksien arvoa. Samoin voidaan maanomistaja oikeuttaa nostamaan myös se lunastushinnan osa, jota ei katsota edellä mainitulla tavalla tarpeelliseksi pidättää maksamattomien kiinnityksien arvon vakuudeksi.
Lunastushinnalle juoksevan koron olkoon kantatilan omistaja oikeutettu nostamaan, mikäli asianomainen velkoja ei hanki siihen kieltoa.
57 §.
Jos maanomistaja on tämän lain mukaan luovuttanut vuokra-alueen vuokramiehen omaksi ja lunastushinnan suorittaminen on järjestetty tapahtuvaksi niinkuin 19—21 §:ssä säädetään ja jos kiinnityksenhaltija, jonka saatava on kiinnitetty ennen lunastuksen tapahtumista, sanoo irti saatavansa maanomistajalta ensimäisten kahdenkymmenen vuoden kuluessa lunastuksen tapahtumisesta lukien, olkoon hän velvollinen ottamaan saatavansa maksuna maanomistajalta vastaan 19 §:ssä mainittuja obligationeja niiden nimellisarvosta korkeintaan lunastushintaa vastaavan määrän. Sellaisen saatavan suoritukseksi voidaan 55 §:n mukaan talletetut obligationit siirtää silloin kiinnityksenhaltijan nimeen.
8 LUKU.
Erinäisiä säännöksiä.
58 §.
Torpalla ja mäkitupa-alueella tarkoitetaan tässä laissa samallaisia vuokra-alueita kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin siten, että vuokra-alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä maata, siitä vähintään yksi hehtaari peltoa, on voimassa mitä tässä laissa säädetään torpasta, ja vuokra-alueesta, johon kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa, mitä tässä laissa säädetään mäkitupa-alueesta.
59 §.
Mitä tässä laissa on säädetty olkoon myös voimassa sellaisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan ollessa kruununtilana, jos tila on ennen tämän lain voimaanastumista ostettu perinnöksi, siitä huolimatta että perinnöksiosto on tapahtunut sen jälkeen kun 12 päivänä maaliskuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta astui voimaan.
Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin, jotka eivät ole kaupunkiin yhdistetyt, paitsi jos yhdistämistä haetaan kuuden kuukauden kuluessa siitä kun alueen lunastamista vaadittiin ja hakemus johtaa alueen yhdistämiseen.
Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee sellaisen taajaväkisen maalaisyhdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä sellaista, joka on asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.
60 §.
Jos vuokra-alue on osa sukutilasta, älköön se estäkö alueen siirtymistä vuokramiehen omaksi. Lunastushinta on silloin talletettava niinkuin 55 §:ssä sanotaan; ja määrätköön Senaatti varojen hoitamisesta sillä tavalla kuin voidaan katsoa lähinnä vastaavan perustajan tarkoitusta.
Sukutilan haltija olkoon oikeutettu nostamaan varat, jos hän näyttää laillistuneen saannon kautta hankkineensa omakseen toisen kiinteistön, joka on saman arvoinen kuin lunastettu alue oli taikka, jos se oli vähäinen osa koko tilasta, käyttäneensä jälellä olevan osan parantamiseen niin paljon varoja kuin lunastushintaa vastaa; ja julistakoon Senaatti edellisessä tapauksessa, että hankittu kiinteistö on lunastetun osan sijasta sukutilan oikeudella hallittava.
61 §.
Jos vuokramies on hänelle kuuluvan oikeuden nojalla antanut vuokraamastaan tilasta tai viljelmästä erityisiä viljelmiä toisille vuokralle, kuulukoon tässä laissa säädetty oikeus kunkin eri viljelmän lunastamiseen sille, joka lunastusta vaadittaessa vuokramiehenä viljelmää hallitsee.
62 §.
Jos vuokramies on tuomittu ennen lunastuksen tapahtumista vapausrangaistukseen vähintään kymmeneksi vuodeksi tai kuolemanrangaistukseen, älköön vuokra-aluetta tämän lain mukaan lunastettako vastoin vuokranantajan tahtoa. Älköön lunastamisoikeus myöskään kuuluko sille, jolle tällaisen vuokramiehen vuokraoikeus on rangaistuksen aiheuttaneen teon jälkeen siirtynyt.
63 §.
Siitä marraskuun 1 päivästä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa sen jälkeen kun vuokramies on 33 §:ssä säädetyn ilmoituksen tehnyt, olkoon vuokramies vapaa entisten vuokramaksujen suorittamisesta, jos hän mainitun ilmoituksen tehdessään on samalla lausunut haluavansa tuollaista vapautta hyväkseen käyttää. Sen sijaan lisättäköön lunastuksen tapahtuessa lunastushintaan sen korko viiden prosentin mukaan siitä lukien kuin verovapaus alkoi, siihen saakka kunnes vuokramies alkaa aluetta uusilla ehdoilla hallita. Jos vuokra-alue ei ole sellaisenaan tullut lunastetuksi, sovellettakoon lunastushinnan suuruus, jolle korko edellisen mukaan on luettava, sen mukaan kuin vuokra-alue on muuttunut.
64 §.
Jos vuokranantaja vaatii vuokramiestä lunastamaan vuokra-alueen tämän lain mukaan, mutta vuokramies tahtoo siitä kieltäytyä, ilmoittakoon siitä vuokranantajalle viimeistään ennenkuin valitusaika vuokralautakunnan asiasta antamasta päätöksestä on kulunut loppuun tai, jos hän siitä valittaa, ennenkuin maanjako-oikeuden päätös on asiasta annettu. Tällaisen ilmoituksen tehtyään olkoon hän velvollinen muuttamaan vuokra-alueelta sinä lähtöpäivänä, joka vuoden kuluttua ilmoituksen tekemisestä ensiksi seuraa.
65 §.
Jos vuokramies muissa kuin edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa luopuu vuokra-alueesta sen jälkeen kun kysymys alueen lunastamisesta on tullut, maanjako-oikeuden käsiteltäväksi tahi kun järjestely- tai erottamistoimitus sitä varten on alotettu, ja ennenkuin alueen erottaminen on maarekisteriin merkitty, älköön se keskeyttäkö lunastusmenettelyn loppuun saattamista, ja olkoon vuokralautakunnan silloin valvottava, että hänen oikeutensa alueeseen siirtyvät jollekin tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilölle. Sitä varten on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan tarkastettavaksi ja tulee tämän myös valvoa, että siirtoehdot ovat uudelle vuokramiehelle kohtuulliset. Ellei siirtoa saada aikaan, päättäköön asutushallitus, miten asiassa on meneteltävä.
Se osa edellisen mukaan määrätystä siirtosuunnasta, jolla se nousee yli vuokramiehen hyväksi tämän lain mukaan luettavien parannuksien arvon, luettakoon silloin vuokranantajan hyväksi.
66 §.
Jos vaatimus vuokra-alueen lunastamisesta, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin 33 §:ssä säädetään, ei johda alueen lunastamiseen, vaan vuokrasuhde edelleen jatkuu, älköön se asianosainen, joka on vaatimuksen tehnyt, sitä uudistako, ennenkuin on kulunut viisi vuotta edellisen vaatimuksen teosta, tai vuokrakauden päättyessä sitä ennenkin.
67 §.
Tämän lain sovelluttamisesta johtuvia maanmittaustoimia voidaan antaa muidenkin kuin maanmittarien suoritettaviksi, sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
68 §.
Uskottuina miehinä tässä laissa säädetyissä maanmittaustoimituksissa tulee olla kaksi vuokralautakunnan jäsentä, joista toinen on vuokranantajain ja toinen vuokramiesten valitsema.
69 §.
Niissä vuokra-alueiden järjestelyissä, joista tässä laissa säädetään, olkoon kokouksissa ja arvioita toimitettaessa asianomainen vuokralautakunnan puheenjohtaja saapuvilla lausunnon antamista varten. Samoin kuulkoon häntä maanjako-oikeus, jos sen tarpeelliseksi katsoo.
70 §.
Maanjako-oikeuden päätöksestä tässä laissa säädetyissä asioissa valitetaan Korkeimpaan oikeuteen. Valittamisesta olkoon soveltuvilta kohti voimassa, mitä siitä jako-asioita koskevissa riidoissa on säädetty.
71 §.
Tässä laissa säädetty raha-asiain hoito annettakoon tehtäväksi julkisen valvonnan alaisena olevalle rahalaitokselle, josta säädetään erikseen.
72 §.
Etumaksusta ja avustuksesta, jota sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, voidaan myöntää valtion varoista vuokramiehelle hänen siirtyessään uudelle tilalle tai muutenkin, säädetään erittäin.
73 §.
Korko ja kuoletus, joka uuden tilan omistajan on 19—22 §:n mukaan suoritettava, kannetaan kruununverojen yhteydessä ja saadaan, jos niitä ei vapaaehtoisesti suoriteta, ulosmitata siinä järjestyksessä kuin kruununveroista on säädetty.
74 §.
Tämän lain mukaan erotetun tilan lainhuudatus suoritetaan ensi kertaa huudatettaessa erottamisen jälkeen yhdellä ainoalla lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta, eikä tila ole silloin sukulunastuksen alainen. Älköön myöskään tähän lakiin perustuvaa maansaantoa moitittako.
Jos 4 luvussa mainittu vuokra-alue erotetaan vuokramiehen omaksi, olkoon siitä muodostettu uusi tila vapaa tilalta valtiolle suoritettavista maaveroista ja manttaalirasituksista.
75 §.
Jos mäkitupa-alueen vieressä, joka tämän lain mukaan lunastetaan, harjoitetaan karjan laiduntamista, kuulukoon velvollisuus lunastetun alueen aitaamiseen alueen omistajalle.
76 §.
Tilattomaan väestöön luetaan tämän lain mukaan ne Suomen kansalaiset, jotka elättävät itsensä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella työllä tahi jotka taloudellisesti ovat samanvertaisia.
77 §.
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta antaa Senaatti.
Helsingissä, 15 päivänä lokakuuta 1918.
Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
P. E. Svinhufvud.
Maataloustoimituskunnan v. t. Päällikkö:
Juhani Arajärvi.