Seuraavassa listassa luetellaan virheitä, jotka on löydetty Charles Sanders Peircen kirjasta Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia (suomentanut Markus Lång, kustantanut Vastapaino, Tampere 2001). Osa virheistä on suomentajan, osa kustantajan.
Kaikki nämä virheet on korjattu kirjan toiseen, tarkistettuun ja laajennettuun laitokseen, joka julkaistiin vuonna 2022 (Kustantamo Lukunoja). Lisäksi käännökseen tehtiin tarkistuksen yhteydessä useita satoja muita korjauksia, parannuksia ja täsmennyksiä sekä lisättiin kaksi artikkelia ja henkilöhakemisto. Näistä korjauksista esitetään tässä luettelossa vain pieni valikoina, eikä listaa enää täydennetä ensimmäisen laitoksen osalta. Toisen laitoksen virheet on merkitty punaisella värillä. Kirjaa pyydetään siteeraamaan tarkistetun laitoksen mukaisesti.
Lisää korjauksia (2. laitoksen osalta) voi lähettää suomentajalle sähköpostiosoitteeseen <84mlang@gmail.com>.
Katso myös
Päivitetty viimeksi 12.4.2024.
| Sivu (1. laitos) |
Ensimmäinen laitos / Huomautus | Toinen laitos | Sivu (2. laitos) |
|---|---|---|---|
| 4 | Teoksen julkaisemiseen on saatu SUOMEN KIRJASÄÄTIÖN valikoivaa tuotantotukea. | 4 | |
| 4 | Suomentamiseen on saatu SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN EDISTÄMISVAROJEN sekä OPETUSMINISTERIÖN tukea. | 4 | |
| 14 | Oppi ideoiden assosiaatioista on mielestäni englantilaisen filosofian suurenmoisimpia saavutuksia. | Oppi ideoiden assosiaatiosta on mielestäni esitieteellisen ajan suurenmoisimpia saavutuksia. | 14 |
| 15 | koettaa tehdä maailmankaikkeuden rakenteesta sellaisia päätelmiä | koettaa esittää maailmankaikkeuden rakenteesta sellaisia arvailuja | 15 |
| 27 | Laadulla saattaa olla erityinen määre (determination), joka estää sen rajaamisen vasteeseen viittaamisesta. | § 14. Laadulla saattaa olla erityinen määritys (determination), joka estää rajaamasta sitä erilleen vasteeseen viittaamisesta. | 26 |
| 31 | otetaan näytteiksi kokoelmasta M: | otetaan näytteiksi kokoelmasta M; | 29 |
| 35 | Mutta aivan niin kuin päättelijä saavuttaa johtopäätöksen (hyvän tai huonon) lähtemällä premissistä | Mutta aivan niin kuin premissi määrää päättelijän mieltä etenemään johtopäätökseen (hyvään tai huonoon) | 33– 34 |
| 36 | tuonpuoleinen olio | transkendentaalinen olio | 34 |
| 38 viite 2 |
mihin voimme tässä taidossa luottaa? | mihin saatamme tässä taidossa luottaa? | 36 viite |
| 54 | ylösalaisin käännetty kolmio | kärjellään seisova kolmio | 53 |
| 55 | Meidän on aloitettava kaikista ennakkokäsityksistä, joita meillä tosiasiallisesti on, kun ryhdymme tutkimaan filosofiaa. | Kun ryhdymme tutkimaan filosofiaa, joudumme lähtemään liikkeelle kaikkine ennakkokäsityksinemme. | 55 |
| 57 viite 1 |
Katso s. 35–55. | Katso s. 33–53. | 57 viite |
| 64 viite 1 |
Sitaatti »Nimitys hypoteesi on annettu ennen kaikkea – –» aloittaa uuden kappaleen. | 64 viite |
|
| 65 viite 1 |
Sitaatti »Kun käsillä on ilmiö, jota ei voida selittää – –» aloittaa uuden kappaleen. | 64 viite |
|
| 65 viite 1 |
Sitaatti »Hypoteesissa syy arvostellaan todeksi, koska seuraukset riittävät – –» aloittaa uuden kappaleen. | 65 viite |
|
| 65 viite 1 |
Tukipäätelmä johtopäätöksestä pääpremissiin. | Myöntävät johtopäätökset seurauksesta perusteeseen eli hypoteesit. | 65 viite |
| 69 | Se vallitsee tietoisuudessa ilmeisesti siksi, että kasvava kehityskulku täydellistyy; ja jos näin tapahtuu | Se ilmaantuu tietoisuuteen ilmeisesti niin, että kasvava kehityskulku saavuttaa sen aikana huippunsa; ja jos näin on | 69 |
| 75– 76 |
ja ajatuksilla, jotka sen määräävät, on jo vastaavia liikkeitä aivoissa tai päähermosolmussa; tämän vuoksi se saa ruumiissa aikaan suuria liikkeitä ja riippumatta sen edustusarvosta vaikuttaa vahvasti ajatusten virtaan. | ja ajatuksissa, jotka sen määräävät, on jo vastaavia virtaumia kuin aivoissa tai päähermosolmussa; tämän vuoksi mielenliikutus saa ruumiissa aikaan suuria virtaumia ja edustusarvostaan riippumatta vaikuttaa vahvasti ajatusten vuohon. | 76 |
| 83 | Niinpä ideain yhdistäminen on sitä, että arvostelma herättää toisen arvostelman, jonka merkki se on. Tämä on itse asiassa silkkaa päättelyä. | Niinpä ideain yhdistyminen tarkoittaa, että arvostelma tuottaa toisen arvostelman, jonka merkki se on. Tämä ei ole enempää eikä vähempää kuin päättelyä. | 84 |
| 86 | niistä, joista yhteisö riittävän kaukana tulevaisuudessa vakuuttuisi yhä uudelleen ja uudelleen ja joita ei samojen ehtojen vallitessa enää koskaan kiistettäisi. | sellaisista, joista yhteisö riittävän kaukana tulevaisuudessa vakuuttuu yhä uudelleen, ja sellaisiin, ja jotka samojen ehtojen vallitessa kiistettäisiin yhä uudelleen. | 87 |
| 103 viite 1 |
(n. 480– 410 eKr.) | (n. 480–410 eKr.) | 105 viite |
| 119 | ja kaksi, miksi ihmisten ei ole aina määrä löytää arvottomien induktioiden pientä osuutta. | ja kaksi, miksi ihmisten osana ei ole aina langeta osuudeltaan vähäisempiin arvottomiin induktioihin. | 122 |
| 120 | kuului, miksi ihmiset ovat tuomitut jättämään aina löytämättä niitä induktioita, jotka ovat äärimmäisen perusteettomia. | kuului, miksi ihmisten osana ei ole aina langeta erityisen petollisiin induktioihin. | 123 |
| 120 | päättelyä, mitä ihmisellä on hallussaan) tästä seuraa välttämättä, että riittävän pitkä päätelmäsarja osista kokonaisuuteen johtaa ihmiset tuntemaan kokonaisuuden, eikä heidän täten ole määrä olla kauttaaltaan täysin epäonnisia induktioissaan. | päättelyä, johon ihminen kykenee) tästä seuraa välttämättä, että riittävän pitkä päätelmäsarja osista kokonaisuuteen saattaa ihmiset tuntemaan kokonaisuuden, eikä heitä täten ole tuomittu pelkkien huono-onnisten induktiopäätelmien vangeiksi. | 123 |
| 123 | Mutta jos hän uskoo näin, hän samastuu tuohon yksilöön. Ja tiedon ihanteellisen täydellisyyden, josta olemme nähneet todellisuuden koostuvan, täytyy kuulua yhteisölle, jossa tuo samastuminen on saumatonta. | Mutta sikäli [kuin] hän uskoo näin, hän samastuu tuohon yksilöön. Ja tiedon ihanteellinen täydellisyys, josta olemme nähneet todellisuuden koostuvan, kuulunee yhteisölle, jossa tuollainen samastuminen on saumatonta. | 126 |
| 124 | joten ainut olettamus, jonka perusteella hän voi toimia järkevästi, on onnistumisen toivo. Niinpä logiikka vaatii tätä mielenlaatua heltymättä. | joten hän voi menetellä järkiperäisesti vain luottamalla että onnistuu. Tämä asenne on siis tykkänään logiikan sanelema. | 126 |
| 128 | ensi sijassa huomiota hänen vajavaiseen näkemykseensä tieteen menettelytavoista. | ensi sijassa huomiota siihen, miten vaillinaisesti hän oli ymmärtänyt tieteellisen menettelyn. | 132 |
| 128 | piirsi käyrän Marsin sijaintikohtien kautta | piirsi käyrän kulkemaan Marsin sijaintikohtien kautta | 132 |
| 128 viite 2 |
J. Aubey | J. Aubrey | 132 viite |
| 131 | Tottumus on hyvä tai huono sen mukaan, tuottaako se tosia päätelmiä tosista premisseistä vai ei; ja johtopäätöstä pidetään pätevänä tai pätemättömänä katsomatta niinkään varsinaisen päätelmän totuuteen kuin siihen, johtaako tätä tai tuota päätelmää hallitseva tottumus yleensä tosiin päätelmiin vai ei. Kyseinen järjen tottumus, joka hallitsee päätelmää, voidaan lausua väittämänä, ja väittämän totuus riippuu niiden johtopäätösten pätevyydestä | Tottumus on hyvä tai huono sen mukaan, tuottaako se tosia johtopäätöksiä tosista premisseistä vai ei; ja päättelyä pidetään pätevänä tai pätemättömänä katsomatta niinkään varsinaisen johtopäätöksen totuuteen kuin siihen, tuottaako tätä tai tuota päättelyä hallitseva tottumus yleensä tosia johtopäätöksiä vai ei. Kyseinen järjen tottumus, joka hallitsee tätä tai tuota päättelyä, voidaan muotoilla väittämäksi, ja väittämän totuus riippuu niiden päätelmien pätevyydestä | 135 |
| 131 | magneetin napojen väliin. | magneetin napojen väliin, ja päättelemme, että näin käy kaikille kuparilevyille. | 136 |
| 134 | Epäilyn lietsoma ärtymys | Epäilyn ärtyminen | 139 |
| 135 | onko tuo katsomus oikea vai väärä | onko kyseinen käsityssisältö tosi vai epätosi | 139– 140 |
| 137 | poliittisen taloustieteen | kansantaloustieteen | 141 |
| 142 viite 1 |
Kant siirtyy järkeen seuraavasti: | Kant jatkaa järkeilyään seuraavasti: | 147 viite |
| 146 | Tieteen menetelmä on näistä neljästä ainut, joka erottaa toisistaan oikean ja väärän menettelyn. | Tieteen menetelmä on näistä neljästä ainut, jossa oikea ja väärä menettely erotetaan toisistaan. | 152 |
| 151 | Selkeä idea määritellään sellaiseksi, että sen voi tajuta ja sen tunnistaa aina kohdatessa eikä sitä luule toiseksi. Jos idealta puuttuu tällainen selkeys, sitä sanotaan hämäräksi. | Selvä idea määritellään niin vastaanottokelpoiseksi, että sen voi tajuta ja sen tunnistaa aina kohdatessa eikä mitään muuta luulla siksi. Jos ideasta puuttuu tällainen selvyys, sitä sanotaan hämäräksi. | 157 |
| 162 | Havainnollistakaamme tätä sääntöä muutamilla esimerkeillä | Havainnollistakaamme nyt muutamilla esimerkeillä sääntöä, jonka avulla ajatteluamme voidaan selventää | 169 |
| 170 | Hänelle totuus on yksinkertaisesti hänen oma tukikohtansa. | Totuus oli hänelle yksinkertaisesti hänen ottamansa asemapaikka. | 176 |
| 171 | Totuudella tarkoitamme näkemystä, josta kohtalo¹ määrää kaikki tutkijat olemaan yhtä mieltä, ja näkemyksen kohde on todellisuus. | Totuudella tarkoitamme näkemystä, josta kohtalo* määrää kaikki tutkijat saavuttamaan lopulta yhteisymmärryksen, ja tämän katsomuksen kohde on todellisuus. | 178 |
| 171 | joka seuraisi riittävän pitkäjänteistä tutkimusta | joka seuraisi, kun tutkimusta jatkettaisiin riittävän kauan | 178 |
| 177 | ja sen uupumaton käyttö avartaa | ja kun sitä sovelletaan lakkaamatta, se avartaa | 185 |
| 183 | riittävän kauan, hän joutuu varmasti sellaiselle kierrokselle, joka vie kaiken hänen omaisuutensa. | riittävän kauan, hän joutuu varmasti sietämään jollakin kerralla huonoa onnea niin pitkään, että koko hänen omaisuutensa ehtii huveta. | 191 |
| 192 | hra Carrington vieraili hänen luonaan | hra Carrington tutkisti häntä | 200 |
| 213 | Ensimmäinen näistä kysymyksistä on esitetty edellä ensimmäisenä ja toinen sen jälkeen, ja kysyn lukijalta, ovatko ihmiset, sen sijaan että käyttävät sanaa todennäköisyys tajuamatta selvästi mitä ajavat takaa, aina puhuneet suhteellisesta taajuudesta, ja onko heiltä siksi jäänyt huomaamatta, että eivät he halunneet suorittaa synteettistä päättelyä analyyttisen keinoin selvittääkseen johtopäätöksen todennäköisyyden, vaan päinvastoin lähteä liikkeelle seikasta, johon synteettinen päätelmä tähtää, ja kulkea takaisin seikkoihin, joita se käyttää oletuslauseina, jotta saisivat selville, millä todennäköisyydellä ne antavat totuuden. | Toinen näistä kysymyksistä on esitetty edellä ensimmäisenä ja toinen sen jälkeen, ja kysyn lukijalta, ovatko ihmiset, sen sijaan että he käyttävät sanaa todennäköisyys tajuamatta selvästi mitä ajavat takaa, aina tarkoittaneet suhteellista taajuutta ja olisiko heiltä siksi jäänyt huomaamatta, etteivät he halunneetkaan soveltaa synteettistä menetelmää analyyttiseen tapaukseen selvittääkseen johtopäätöksen todennäköisyyden vaan päinvastoin he olivat halunneet lähteä liikkeelle tosiseikasta, johon synteettinen päätelmä tähtää, ja kulkea takaisin seikkoihin, joita se käyttää oletuslauseina, selvittääkseen, millä todennäköisyydellä ne säilyttävät totuuden. | 222 |
| 216 | mutta nykytilanteessa päätelmä kuuluu, että suurin piirtein kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita, enkä tiedä, kuinka epätodennäköistä tuo olisi. | mutta tässä tapauksessa päätelmä kuuluu, että suurin piirtein kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita, enkä tiedä, voiko tähän sisältyä jotakin erityistä epätodennäköisyyttä. | 225 |
| 218 | saadaan samalla tavoin, eli kokemuksilla, joiden edellytykset ovat samoja, on sama yleisluonne. | saadaan samalla tavoin tiedoksi, eli kokemuksilla, joiden ehdot ovat samat, on samat yleisominaisuudet. | 227 |
| 222 viite 1 |
ettei myöntävien ja kieltävien ominaisuuksien välille voida tehdä mitään eroa. | ettei myöntävien ja kieltävien yhdenmukaisuuksien välille voida tehdä mitään eroa. | 232 viite |
| 224 | Tätä ominaisuutta ei ole A:lla eikä B:llä. | Tätä ominaisuutta ei ole A:lla eikä B:llä, mutta se on kaikella muulla. | 234 |
| 228 | otoksen ominaisuudet ovat samanlaiset. | otoksen ominaisuudet ovat suhteellisilta osuuksiltaan samanlaiset. | 239 |
| 228 | eikä induktiivista, vaikka tietomme lisää tai vähentää induktion voimaa | eikä induktiivista — niin kuin aina sovellettaessa yleistä tietoa yksityisiin tapauksiin —, vaikka tietomme lisää tai vähentää induktion tehoa | 239 |
| 236 | onnistuvat hyväksyttämään kaikilla sen, että uskontoa ei voi | onnistuvat käännyttämään kaikki sille kannalle, ettei uskontoa voi | 246 |
| 241 | ohjaa ratkaisuamme niin hiljakseen kohti johtopäätöstä | ohjaa arvostelukykyämme niin hienovaraisesti kohti johtopäätöstä | 253 |
| 263 viite 1 |
Suom | Suom. | 274 viite |
| 268 | äärettömän etäisyyden päässä toisistaan. | äärettömän etäisyyden päässä toisistaan. Tällaiset yleistykset ovat matematiikassa erittäin tehokkaita. | 280 |
| 275 | eivät olisi tosia, se ei voisi vaikuttaa toimintaamme. | eivät olisi tosia, ei olisi väliä sillä kuinka toimimme. | 287 |
| 334 | vakaan sitoutumisen ehdot olleet täyttyneet. Näin voidaan selittää tottumuksen laki; ja tämän erityispiirteen takia kysymys ei ole täsmällisyydestä. | vakaan sitoutumisen ehdot olleet täyttyneet tarkoin. Näin voidaan selittää tottumuksen laki, samoin kuin se erityispiirre, ettei kyse ole täsmällisestä vaikutuksesta. | 346 |
| 337 | erittäin pienet vaikutukset voivat aiheuttaa hätkähdyttävän suurellisia vaiku-tuksia. Tässä tavanomaiset epäsäännöllisyydet aiheuttavat hyvin suuria poikkeamia | erittäin pienet syyt voivat aiheuttaa hätkähdyttävän suurisuuntaisia seurauksia. Tässä tavanomaiset epäsäännöllisyydet siis aiheuttavat erittäin suuria epäsäännöllisyyksiä | 349 |
| 346 | Talousoppineet syyttävät sentimentalisteiksi niitä | Talousoppineet haukkuvat tunteilijoiksi (sentimentalist) niitä | 358 |
| 350 | ja suostutellut ihmiset nauttimaan häikäilemättömästä teoriasta. | ja valmistanut ihmisiä paapomaan häikäilemätöntä teoriaa. | 363 |
| 362 | kannata sääntöjä määrätä sen suhteen, onko jokin ilmiö tyystin sitä vailla vai ei. | kannata määrittää sääntöjä siltä osin, hallitaanko jotain liikettä ensi sijassa ulkoa vai ei. | 374 |
| 362 | seuraa tietoa, jota Aristoteleelta saatiin. | seuraa sitä, kuinka Aristotelesta opittiin tuntemaan. | 374 |
| 351 viite 1 |
poliittisen kansantaloustieteen | kansantaloustieteen | 363 viite |
| 361 | tykasti- seksi |
tykastisek- si |
|
| 366 viite 5 |
lämpöteori- aa. |
lämpöteo- riaa. |
|
| 376 | ei pujahda virheitä; silti voidaan kysyä, onko siitä käytännön hyötyä. Tältä osin matematiikka on tieteellistä päättelyä mutta ei muitta mutkitta. | ei pujahda virheitä; silti se voi saavuttaa käytännöllistä varmuutta. Samaan pystyy tieteellinenkin päättely mutta ei yhtä helposti. | 390 |
| 380 | Mekaniikan kannalta ei pidä paikkaansa enempää se, että menneisyys määrää tulevaisuutta, kuin sekään, että tulevaisuus määrää menneisyyttä. | Mekaniikan kannalta ei pidä paikkaansa, että menneisyys määrää tulevaisuuden vahvemmin kuin tulevaisuus määrää menneisyyden. | 395 |
| 380– 381 |
säännönmukaisia, samoin kuin aikomuksemme sääntelevät toimiamme (mikä on pohjimmiltaan sitä, että tulevaisuus määrää menneisyyttä), vaikka | säännönmukaisia, samoin kuin sanomme että aikomuksemme sääntelevät toimiamme (mikä on pohjimmiltaan sitä, että menneisyys määrää tulevaisuutta), vaikka | 395 |
| 383 | (sillä on kokeet tukenaan) | (tämä on vahvistettu kokeellisesti) | 397 |
| 384 | on nopeuden neliön horisontaalinen osa siis vakio. | on nopeuden neliön horisontaalisesta tekijästä riippuva osakin vakio. | 398 |
| 385 | Sattuma on tapahtuma, jota | Sattuma on mikä tahansa tapahtuma, jota | 399 |
| 387 viite 1 |
History of Science | The History of Science | 402 viite |
| 388 | Whewellin — ainoan ihmisen, jossa filosofinen pätevyys on yhdistynyt tieteelliseen koulutukseen ja joka on tutkinut kattavasti tieteen koko kehityskaaren | Whewellin — ainoan filosofisesti pätevän ja tieteellisesti koulutetun ihmisen, joka on kolunnut kauttaaltaan tieteen koko kehityskaaren | 402 |
| 389 | filosofiaan, ei vain menetelmiin vaan perusideoihin, joiden on määrä täyttää nuo menetelmät | filosofiaan, paitsi menetelmiin myös perusideoihin, joihin menetelmiä on määrä soveltaa | 403 |
| 392 viite 3 |
Vaikka tietty väite on hypoteesi, se ei epää väitteeltä hyvin merkittävää varmuutta. | Vaikka tämä on hypoteesi, se ei estä oletusta saavuttamasta erittäin korkeaa varmuuden astetta. | 407 viite |
| 400 | ja huomautettakoon, että yhteisön henki itse on olio, jonka luonne tuona selityksenä tarjoaa jalansijaa idealismille. | ja huomattakoon, että yhteisön henki itsessään on olio, jonka olemuksen luonteelle ennen kaikkea tämä selitys tarjoaa idealistisen perustuksen. | 414 |
| 400– 401 |
vaan epämääräistä erityisyyttä ja se pyrkii vain erilaistamaan olematonta ja jättää sen yhtä olemattomaksi kuin se alussa oli. | vaan pelkkää epämääräistä erityistyvyyttä, joka on vain olemattomuuden monimuotoistumispyrkimystä, sillä se jättää kaiken yhtä olemattomaksi kuin se oli ennenkin. | 415 |
| 404 | että värilliset valonsäteet osuvat yhteen juuri niin että tuloksena on valkoinen valonsäde, niin eikö olisi aivan yhtä kummallista, että ne kaikki voisivat synnyttää valkoisen valonsäteen? Jos on uskomatonta, että biljoonat nestemolekyylit osuisivat seassaan liikkuvaan esineeseen kiihdyttäen sitä, niin eikö ole ihmeellistä, että biljoonat ja biljoonat molekyylit yhtä lailla kokoontuisivat yhteen synnyttäen tilanteen, jossa ne käytännössä varmasti hidastuttaisivat esinettä? | että värillisiä valonsäteitä osuisi yhteen juuri niin että syntyy valkoinen valonsäde, niin eikö ole aivan yhtä merkillistä, jos ne kaikki syntyisivät niin että saadaan valkoinen valonsäde? Jos on uskomatonta, että biljoonat nestemolekyylit osuisivat seassaan liikkuvaan kappaleeseen kiihdyttäen sitä, niin eikö ole ihmeellistä, että biljoonia ja biljoonia molekyyleja yhtä lailla kokoontuisi yhteen ja loisi tilanteen, jossa ne aivan varmasti hidastuttaisivat kappaletta? | 418 |
| 411 | Jos teoriaa arvioidaan asianmukaisesti, en usko että se edistäisi näkemysteni hyväksymistä. | Jos teoriaa voitaisiin arvioida asianmukaisesti, epäilemättä se edistäisi näkemysteni hyväksyntää. | 425 |
| 416 | Ensiyttä on se, mikä on niin kuin se on, vakaana ja mihinkään muuhun viittaamatta. | Ensiytenä on olemassa se, mikä on sellainen kuin on, ilmeten ja mihinkään muuhun viittaamatta. | 428 |
| 431 | Tämä kolmijako ei vastaa kaikkeen kritiikkiin vaan sille on annettava ainakin µ. | Tämä kolmijako kestää arvostelun ja sille on annettava ainakin µ. | 443 |
| 432 | osavaltiossa ja »kuntia», kuten niitä kutsutaan Pennsylvaniassa, ja niiden hallinto hoidetaan mutkattomasti »kyläkokouksissa» tai vastaavissa; ja Pennsylvaniassa on »kauppaloita», joita johtaa pormestari; ja on myös lukemattomia pikkupaikkakuntia, jotka ovat hiukan isompia (erityisesti lännessä) ja joita kutsutaan »kaupungeiksi». | osavaltiossa, ”pitäjiä”, kuten niitä kutsutaan Uudessa-Englannissa, jossa niiden asioita hoidetaan mutkattomasti pitäjänkokouksissa tai muutoin; ja Pennsylvaniassa on ”kauppaloita”, joita johtaa pormestari; ja lukemattomia pikkupaikkakuntia, jotka ovat hiukan isompia (erityisesti lännessä) ja joita kutsutaan ”keskuksiksi”. | 444 |
| 432 | jokainen perhe joutui lähettämään etelän kapinallisten sotaan silmäteränsä, jolla ei ollut mitään sotilaallista vaistoa, vielä vähemmän vihaa etelävaltioiden asukkaita kohtaan; hän joutui sotaan katkerasti vastoin kaikkia vaistojaan, pelkästä velvollisuudentunnosta | jokainen perhe — rahvaanomaista väkeä mutta ei aivan yhtä rahvaanomaista kuin Englannin alempi keskiluokka, puodinpitäjiä jotka hankkivat elantonsa käymällä lähiseudun viljelijöiden kanssa hädin tuskin rehellistä kauppaa — joutui lähettämään etelän kapinallisten sotaan silmäteränsä, jolla ei ollut mitään sotilaanvaistoja ja joka ei vihannut etelävaltioiden asukkaita ensinkään; hän tempautui sotaan katkerasti vastoin kaikkia vaistojaan, pelkän velvollisuudentunnon johtamana | 444– 445 |
| 435 | lähimerkkiä malliksi (Type) | tuttumerkkiä malliksi (Type) | 447 |
| 438 | Olen usein ajatellut, että jos vain ei kuulostaisi niin saksalaiselta (ja halveksin syvästi saksalaista logiikkaa), antaisin logiikkakirjalleni nimen ”Logiikka semeioottisesti arvioituna” (Logic considered as Semeiotic) tai ehkä semeoottisesti ilman i:tä; mutta kaikki luulisivat että lähtökohtana olisi als Semeiotik betrachtet, ja se olisi sietämätöntä. | 450 | |
| 443– | Karl Otto Apel, K. O. Apel | Karl-Otto Apel, K.-O. Apel | 469– |
| 446 viite 1 |
http://www.acsu.buffalo.edu/ ~schummer/Peircehome.html |
http://www.peircesociety.org/ | 473 viite |
| 452 viite 1 |
The Emotion and the Will. | The Emotions and the Will. | 479 |
| 464 | anakismiksi. | anankismiksi. | 491 |
| 467 viite 2 |
(s. 172–173.) | (S. 179–180.) | 493 |
| 470 | Gedanken ohne Inhalt send leer, | Gedanken ohne Inhalt sind leer, | 497 |
| 480 | »The Doctrine of Necessity» | ”The Doctrine of Necessity Examined” | 511 |