Annettu Helsingissä, 18 päivänä kesäkuuta 1928.
Valtioneuvosto on, sosialiministeriön esittelyssä, nojautuen 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kieltolain 29 §:ään, sellaisena kuin se on toukokuun 4 päivänä 1928 annetussa laissa, määrännyt seuraavaa:
1 §.
Kun kuntaan on päätetty asettaa raittiuslautakunta, valitsee valtuusto siihen kahdeksi vuodeksi kerrallaan vähintään kolme jäsentä ja tarpeellisen määrän varajäseniä. Vuosittain eroaa jäsenistä puolet tai jäsenten luvun ollessa pariton, ensin puolet lähinnä alemmasta tasaluvusta, ensimmäisen vuoden lopussa arvan perusteella, sitten vuoroonsa.
Raittiuspoliisin oikeuden etsintöjen toimittamiseen myöntää maaherra määräajaksi, korkeintaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
2 §.
Raittiuslautakunnan jäsenten ja raittiuspoliisien tulee olla puhdasmaineisia, elämässään nuhteettomiksi tunnettuja, raittiutta harrastavia ja ehdottomasti raittiita henkilöitä, jotapaitsi raittiuslautakunnan jäsenten tulee olla vaalikelpoisia kunnan jäseniä.
Raittiuslautakunnan jäseneksi älköön ketään valittako älköönkä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikeutta kenellekään myönnettäkö ilman hänen suostumustaan.
3 §.
Raittiuslautakunta valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Raittiuslautakunta kokoontuu aikoina ja paikassa, jotka se itse määrää, niin myös milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tahi milloin lautakunnan jäsenten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen. Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
Raittiuslautakunta älköön tehkö päätöstä, ellei vähintään kaksi kolmannesta lautakunnan jäsenistä ole saapuvilla. Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet annetaan, tulkoon lautakunnan päätökseksi. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Raittiuslautakunnan kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtaja tai hänen johdollaan sihteeri, missä sellainen on. Pöytäkirja on heti tai viimeistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa tarkistettava, Lautakunta voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen.
Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjantekijä sekä paitsi heitä, milloin tarkistus heti tapahtuu, joku lautakunnan jäsen, mutta muutoin pöytäkirjan tarkistaja. Lähetettävät kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja sihteeri, missä sellainen on.
Sillä, joka on ollut raittiuslautakunnan kokouksessa siinä käsiteltävää asiaa päätettäessä, olkoon, jos hän on ollut eri mieltä, oikeus heti ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan.
4 §.
Raittiuslautakunnan tehtävänä on:
1) valistustoimintaa järjestämällä edistää raittiutta;
2) tehdä tarpeellisiksi havaitsemiaan esityksiä viranomaisille raittiuslautakunnan toimialaan kuuluvista asioista;
3) tarpeen tullen tehdä esityksiä holhouslautakunnalle alkoholisteiksi tunnettujen henkilöiden hoidosta ja holhouksesta sekä uuden holhoojan määräämisestä sellaiselle vajavaltaiselle henkilölle, jonka holhooja on juoppouden takia katsottava holhoustoimeen sopimattomaksi;
4) seurata raittiustilaa paikkakunnalla ja ilmoittaa tietoon tulleet rikokset kieltolakia tai sen perusteella annettuja säännöksiä vastaan tarkempaa tutkimusta ja enempiä toimenpiteitä varten asianomaiselle viranomaiselle; milloin on kysymys virkamiehen tekemästä mainitunlaisesta rikoksesta, on ilmoitus asiasta tehtävä virkamiehen esimiehelle ;
5) järjestää, ohjata ja valvoa raittiuspoliisien toimintaa;
6) tehdä valtuustolle esitys raittiuslautakunnan jäsenten valitsemisesta eroamisvuorossa olevien sijaan;
7) tehdä valtuustolle esitys sihteerin ottamisesta ja erityisen toimiston perustamisesta, jos se osottautuu tarpeelliseksi;
8) antaa vuosittain ehdotus raittiuslautakunnan tulo- ja menoarvioksi seuraavaa vuotta varten;
9) pitää kirjaa raittiuslautakunnalle uskotuista varoista sekä vuosittain tehdä niistä tili ja antaa kertomus toiminnastaan;
10) antaa viranomaisille toimintaansa koskevia tilasto- ja muita tietoja sekä lausuntoja; sekä
11) kun puheenjohtaja on valittu, ilmoittaa tämän nimi, ammatti ja osoite sosialiministeriön raittiusosastolle.
5 §.
Raittiuslautakunnan jäsenen tehtävänä on:
1) henkilökohtaisella vaikutuksella ja opastuksella edistää raittiutta;
2) tehdä tarpeellisiksi havaitsemiaan esityksiä raittiuslautakunnalle sen toimialaan kuuluvista asioista;
3) ilmoittaa tietoonsa tulleet ja todistettavissa olevat kieltolakia ja sen perusteella annettuja säännöksiä vastaan tehdyt rikokset raittiuspoliisille, raittiuslautakunnalle tai asianomaiselle poliisi- tai tulliviranomaiselle ;
4) olla yhteistoiminnassa kieltolain noudattamista valvovain viranomaisten kanssa kieltolakirikosten ehkäisemiseksi ja ilmisaamiseksi;
5) tarpeen vaatiessa avustaa kokouksien, huvi- ja juhlatilaisuuksien järjestäjiä kieltolakirikosten ehkäisemisessä;
6) toimittaa viipymättä asianomaiselle poliisi- tai tulliviranomaiselle haltuunsa ottamansa takavarikon alaiset tavarat; sekä
7) raittiuslautakunnan määräämin ajoin ja tavoin antaa tietoja toiminnastaan raittiuslautakunnan puheenjohtajalle.
6 §.
Raittiuspoliisin tehtävänä on sen lisäksi, mitä 5 §:ssä on raittiuslautakunnan jäsenen tehtävistä sanottu:
1) kieltolain 24 §:n 2 ja 3 momentissa edellytetyissä tapauksissa itse toimittaa etsintöjä toi olla apuna poliisiviranomaisen toimittaessa niitä;
2) sopivalla tavalla koettaa saada selville kieltolakia ja sen perusteella annettuja säännöksiä vastaan tehdyn rikoksen todistettavuus, milloin huhu rikoksesta käy tai sellainen raittiuspoliisille ilmoitetaan taikka tämä on muulla tavoin saanut rikoksesta tiedon; sekä
3) pitää päiväkirjaa kaikista asioista, jotka hänelle on toimenpidettä varten ilmoitettu, sekä sellaisista toimenpiteistä virassaan, joihin hän tehtyjen ilmoitusten nojalla tai omasta aloitteestaan on ryhtynyt.
7 §.
Kun raittiuslautakunnan jäsenet on valittu, tulee valtuuston viipymättä ilmoittaa paikkakunnan poliisiviranomaisille valittujen nimi, ammatti ja osoite.
Raittiuslautakunnan, joka tekee esityksen kieltolain 24 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun etsintöoikeuden myöntämisestä, tulee hankkia ja esitykseen liittää sen henkilön papintodistus tai muu henkilötodistus, jolle sellainen oikeus ehdotetaan annettavaksi, sekä selvitys siitä, että hän täyttää tämän päätöksen 2 §:n 1 momentissa mainitut kelpoisuusehdot ja on muutenkin tehtävään sopiva.
Myönnettyään edellisessä momentissa mainitun etsintöoikeuden on maaherran annettava siitä todistus oikeuden saaneelle sekä tieto asianomaiselle raittiuslautakunnalle ja poliisipäällikölle.
8 §.
Raittiuslautakunnan tulee pyrkiä yhteistyöhön lähipaikkakuntain raittiuslautakuntain sekä sellaisten paikkakunnalla toimivien viranomaisten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, joiden toiminnalla on yhteyttä raittiuslautakunnan tehtäväin kanssa.
9 §.
Raittiuslautakunnan ja paikkakunnan poliisiviranomaisten tulee antaa toisilleen tietoja ja tarpeellista apua kieltolain ja sen perusteella annettujen säännösten noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa. Yhteistoiminnan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi tulee poliisipäällikön ja raittiuslautakunnan puheenjohtajan tai siihen valitun lautakunnan jäsenen tarpeen mukaan pidettävissä neuvotteluissa, paikalliset olot huomioonottaen, sopia, millä tavalla tässä tarkoitetut tiedot ovat annettavat sekä minkälaista apua poliisiviranomaiset ja raittiuslautakunta erilaisissa tapauksissa toisilleen antavat ja millä edellytyksillä tämä tapahtuu. Neuvotteluissa on tehtävä pöytäkirja, jonka asianomaiset allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan, mitä on sovittu. Asianomaisen pyynnöstä otettakoon pöytäkirjaan sellainenkin ehdotus, jonka toteuttamisesta ei ole päästy yksimielisyyteen.
Pöytäkirja on vaadittaessa näytettävä viranomaisille, jotka valvovat poliisin ja raittiuslautakunnan toimintaa taikka toimivat niiden ohjaajina.
10 §.
Raittiuslautakunnan jäsenillä on valtuutenaan ote heidän valitsemisestaan tehdystä valtuuston pöytäkirjasta sekä raittiuspoliisilla maaherran antama todistus, jotka valtuudet tarvittaessa ovat esitettävät.
Moottoriajoneuvoja pysäyttäessään tulee raittiuspoliisin tämän lisäksi olla varustettu erityisellä virkamerkillä, niinkuin siitä erikseen on määrätty.
11 §.
Raittiuslautakunnan puheenjohtaja, jäsenet ja raittiuspoliisit saavat toimestaan palkkiota valtuuston päätöksen mukaan. Valtuusto harkitkoon myös, onko heille maksettava korvausta matkakustannuksista ja kuinka paljon.
12 §.
Valtuusto on raittiuslautakuntaa kuultuaan oikeutettu kesken toimikautta erottamaan lautakunnan jäsenen, jos käy ilmi, ettei hän täytä 2 §:n 1 momentissa mainittuja pätevyysehtoja tai jos hän muuten osottautuu toimeen sopimattomaksi. JOS erotettu toimii raittiuspoliisina, on päätöksestä viipymättä ilmoitettava maaherralle.
Jos raittiuspoliisi käyttää väärin etsintöoikeuttaan tai osottautuu sellaiseksi kuin edellisessä momentissa lautakunnan jäsenestä on sanottu, peruuttakoon maaherra hänelle myönnetyn etsintöoikeuden. Maaherran päätöksestä on viipymättä ilmoitettava paikkakunnan raittiuslautakunnalle ja poliisipäällikölle.
13 §.
Joka tämän päätöksen voimaantullessa on raittiuspoliisina, olkoon oikeutettu sellaisena edelleen toimimaan, ellei maaherra ole toisin määrännyt, kaksi vuotta sanotusta ajankohdasta lukien.
14 §.
Tällä päätöksellä kumotaan heinäkuun 7 päivänä 1922 annettu valtioneuvoston päätös raittiuslautakuntain sekä raittiuspoliisien ja muiden kunnallisten raittiudenvalvojain toiminnasta.
Helsingissä, 18 päivänä kesäkuuta 1928.
Sosialiministeri K. A. Lohi.
Osastosihteeri A. Venäläinen.