Annettu Helsingissä. 11 päivänä maaliskuuta 1921.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään seuraavaa:
1 §.
Vuokralautakunnan tai, milloin vuokra-alueen lunastamista koskeva asia lain mukaan on maanmittausviranomaisten käsiteltävä, toimitusmiesten on asianosaisen vaatimuksesta otettava viipymättä harkittavakseen kysymys metsän väliaikaisesta rauhoittamisesta sillä metsämaa-alueella, joka asiallisilla syillä voidaan olettaa tulevan lunastettavalle tilalle erotettavaksi.
Jos järjestely on määrätty toimeenpantavaksi ja järjestelyviranomainen ei ole vielä suunnilleenkaan ratkaissut kysymystä lunastettavien alueiden lopullisista paikoista, julistettakoon suurempikin alue rauhoitetuksi, ei kuitenkaan pitemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi.
2 §.
Jos asianosaisia ei saada sopimaan, metsänkäytöstä edellisessä pykälässä mainitulla metsämaa-alueella, ja heidän laillista etuaan silmälläpitäen metsän väliaikainen rauhoittaminen sillä katsotaan tarpeelliseksi, on vuokralautakunnan tai toimitusmiesten päätöksellään, sen seuraamuksen uhalla, minkä laki säätää yhteisen metsän ja maan oikeudettomasta käyttämisestä, julistettava metsä puheenaolevalla metsämaa-alueella rauhoitetuksi hakkuulta, siksi kunnes vuokramies alkaa aluetta omistajana hallita, ellei asianosaisten lakiin tai sopimukseen perustuvan oikeuden turvaamiseksi käy välttämättömäksi määrätä, miten metsää rauhoitetulla alueella on heidän kotitarpeekseen käytettävä. Rauhoitetun alueen rajat ovat päätöksessä tarkoin määrättävät.
3 §.
Arvopuita ja muuta puutavaraa, mitkä joko myynnin johdosta tai vuokranantajan laskuun ovat lunastettavalta metsämaa-alueelta hakatut ennen lunastamismenettelyn vireillepanoa, älköön tämän lain nojalla pidätettäkö, mutta jos myynnin johdosta hakkuuta ei ole ennen sanottua aikaa toimitettu, raukeaa kauppa, mikäli se koskee mainittuja, vielä hakkaamattomia puutavaroita. Jos hakkuusopimus koskee laajempaa aluetta, älköön tämä oikeuttako ostajaa sopimusta muissa kohdin purkamaan.
4 §.
Rauhoituspäätöksestä huolimatta olkoon asianosaisilla, huomioonottamalla, mitä edellisessä pykälässä säädetään, oikeus sopia rauhoitetulla alueella olevasta arvometsästä, kuten siitä säädetään vuokra-alueiden lunastamisesta lokakuun 15 päivänä 1918 annetun lain 13 §:ssä, sellaisena kuin se kuuluu muutettuna laissa heinäkuun 10 päivältä 1919. Päätös älköön myöskään estäkö vuokranantajaa niissä tapauksissa, joista säädetään syyskuun 23 päivänä 1917 annetun, määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 päivänä 1916 voimassa olleista torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-aluetta koskevista vuokrasopimuksista sisältävän asetuksen 2 §:ssä, saamasta vuokramiehen metsänkäyttöoikeutta hänen kotitarpeensa mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi tai toiselle alueelle siirretyksi, älköönkä voimassa olevan Metsälain 20 §:n muuttamisesta toukokuun 13 päivänä 1919 annetun lain nojalla vuokranantajaa saamasta vuokramiehen metsänkäyttöoikeuden järkiperäisen metsänhoidon vaatimuksia vastaavaksi.
5 §.
Vuokralautakunnan tai toimitusmiesten päätökseen tyytymättömällä asianosaisella on valta valittaa siitä maaherralle kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen antamisesta, mutta alkaa rauhoitus siitä päivästä, jolloin mainittu päätös annettiin, huolimatta siitä, että päätöksestä ehkä valitetaan.
6 §.
Rauhoitus lakkaa koko rauhoitetulla alueella silloin, kun vuokramies alkaa lunastettua metsämaata omistajana hallita, tai kun päätöksestä, jolla lunastamisvaatimus on lopullisesti hylätty, on annettu vuokranantajalle todistettavasti tieto.
7 §.
Jos tämän lain mukaisesta menettelystä aiheutuu eri kustannuksia, jaetaan ne tasan asianosaisten kesken ja suoritetaan vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain säätämässä järjestyksessä.
8 §.
Asianosaisen vaatimuksesta sovellettakoon tätä lakia myöskin sen voimaan astuessa jo vireillepantuihin, mutta vielä keskeneräisiin lunastamistoimituksiin.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 11 päivänä maaliskuuta 1921.
Tasavallan Presidentti
K. J. STÅHLBERG.
Maatalousministeriön Apulaispäällilkkö, Ministeri Eero Hahl.