Annettu Helsingissä, 10 päivänä heinäkuuta 1919.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, kumotaan täten 15 päivänä lokakuuta 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 62 §, sekä säädetään, että sanotun lain 1, 2, 4, 5, 11, 13, 16, 58 ja 59 § on kuuluva seuraavasti:
1§.
Torppa, josta vuokrasuhde oli olemassa 25 päivänä lokakuuta 1918, lunastettakoon kaikkineen, mitä siihen kuuluu, tämän lain mukaan torpparin omaksi, jos jompikumpi asianosainen ennen vuokrasuhteen päättymistä sitä vaatii tai jos se tämän lain mukaan muuten määrätään lunastettavaksi.
Mitä tässä laissa säädetään torpasta ja torpparista olkoon myös voimassa lampuotitilasta ja lampuodista.
2 §.
Mitä 1 §:ssä on säädetty, ei koske torppaa:
1) kun tilasta on ennen 1 päivää tammikuuta 1914 tehdyllä kaupalla tai vaihdolla luovutettu alue, jonka viljelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, jos alueen erottaminen on aloitettu ennen 1 päivää tammikuuta 1918, tahi jos luovutus on tapahtunut tilattomaan väestöön kuuluvalle henkilöille ensiksi mainitun päivän jälkeen, mutta ennen tämän lain voimaan astumista;
2) jos tilasta on ennen tämän lain voimaan astumista toimitetussa perinnönjaossa perilliselle tullut ja itsenäiseksi tilaksi erotettu osuus, jonka viljelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti ovat torpan tiluksia, taikka jos osittamista tällaisessa tapauksessa, toimitettaessa tämän lain voimaan astumisen jälkeen käy välttämättömäksi torpan tiluksia erotettavaan alueeseen siten ottaa;
3) silloin kun sen vuokramiehenä on muu kuin tilattomaan väestöön kuuluva henkilö;
4) jos vuokramies on vuokraoikeutensa menettänyt. Vuokraoikeuden menettämisen aiheeksi älköön katsottako vuokramiehen vuokrasuhteesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyömistä vuoden 1918 aikana.
4§.
Tilaan, joka tämän lain mukaan lunastetaan torpparin omaksi, luettakoon torpan alueeseen kuuluva tontti sekä viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset, yhteensä korkeintaan kymmenen hehtaaria. Jos vuokramies erityisistä syistä, kuten rakennuksien suuruuden ja tilusten sopivan sijoittamisen takia, vaatii ja se tarkoituksenmukaiseksi havaitaan, lunastettakoon suurempikin alue, ei kuitenkaan enemmän kuin kaksikymmentä hehtaaria.
Jos torpparilla ei ole määrättyä viljelyskelpoisen maan alaa hallinnassaan, mutta hänelle kuuluu oikeus sen rajoittamattomaan raivaamiseen, annettakoon hänelle vuokra-alueeseen kuuluvan viljellyn maan alaa vastaava ala viljelyskelpoista maata, ei kuitenkaan enemmän kuin että se yhdessä viljellyn alan kanssa muodostaa kymmenen hehtaaria. Jos erityiset syyt sitä vaativat, voidaan näin annettavan viljelyskelpoisen maan alaa supistaa tai laajentaa siitä, mitä edellä on sanottu, kuitenkin niin ettei sitä laajenneta yli sen, mitä 1 momentissa säädetään.
Viljellyt ja viljelyskelpoiset tilukset vaihdettakoon vastaaviin alueisiin muualla, jos tilusten sopiva sijoittaminen sitä vaatii.
5 §.
Jos torpparilla on ollut oikeus ottaa torpan alueelta tai sen ulkopuolelta metsäntuotteita, erotettakoon uuteen tilaan niin . suuri ala metsämaata, että siitä säännöllisen kasvun mukaan voidaan saada tarpeellinen määrä metsäntuotteita. Näin erotettava metsäala älköön kuitenkaan olko suurempi kuin mitä tällaisen tilan tavallisen kotitarvepuun saamiseen paikkakunnalla tarvitaan, älköönkä yli kymmenen hehtaaria kasvukelpoista metsämaata. Jos torppaan kuuluu yli viisi hehtaaria viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, olkoon kuitenkin siten annettava metsäala korkeintaan viljellyn ja viljelyskelpoisen maan kaksinkertainen ala, ei yli kaksikymmentä hehtaaria.
Jos metsämaata edellisen mukaan erotettaessa vuokranantajalle ei jäisi sitä kotitarvepuun saamiseen riittävästi, saakoon maanomistaja sitä ensin niin paljon kuin hän säännöllisen kasvun mukaan kotitarvepuun saamiseen tarvitsee; sitten harkittakoon tilojen sopivaa sijoitusta ja muita olosuhteita silmällä pitäen, voidaanko ja minkälainen osa jälellä olevasta metsämaasta vuokramiehelle antaa.
Milloin paikkakunnalla käytetään turvetta polttoaineena, voidaan vuokramiehelle antaa polttoturpeen saamiseen sopivaa maata sekä vastaavassa määrässä vähentää hänelle edellisen mukaan annettavan metsämaan alaa.
11 §.
Sen lunastushinnan määrämiseksi, joka on lunastettavasta alueesta suoritettava, on ensin arvioitava alueen arvo silloin kuin lunastusta vaaditaan. Siitä arvosta on vähennettävä niiden parannuksien arvo, jotka torppari on tehnyt vuokra-alueeseen hallinta-aikanaan taikka jotka hän on perimällä lähimmältä edeltäjältään saanut tahi joihin hän on siirtosumman tälle suorittamalla oikeuden hankkinut, molemmissa viimeksi mainituissa tapauksissa korkeintaan kahdenkymmenen viimeisen vuoden ajalta lunastuksen vaatimisesta lukien, paitsi mikäli se sopimuksen tahi aikaisemman lainsäädännön mukaan kuuluu pitemmältäkin ajalta vuokramiehelle. Lisäksi on siitä vähennettävä se määrä, jolla alueen arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi vuonna 1914, rahan arvon alenemisesta aiheutunut nousu siihen luettuna.
13 §.
Jos lunastettavalla alueella on metsää, joka maasta mitaten 1,2 metrin korkeudelta on läpimitaten kaksikymmentä sentimetriä tai enemmän, laskettakoon sen lunastushinta erikseen arvon mukaan lunastusta vaadittaessa. Ellei torppari tahdo tällaista metsää lunastaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu sen hakkaamaan ja viemään pois viimeistään kolmen vuoden kuluessa erottamisen päättymisestä lukien; kuitenkin myönnettäköön, jos erikoiset syyt sitä vaativat, poisviemiseen pitempikin, korkeintaan viiden vuoden määräaika.
Jos sellaisen hakkaamisen, josta edellä on säädetty, katsotaan olevan ristiriidassa metsämaan järkiperäisen käytön kanssa, määrättäköön metsä kuitenkin vuokramiehen lunastettavaksi.
16 §.
Lunastettavien vuokranantajan rakennuksien lunastushinnan määrämiseksi arvioidaan ensin rakennuksien arvo lunastusta vaadittaessa ja siitä vähennetään se määrä, jolla arvo on noussut sen jälkeen kuin maailmansota alkoi vuonna 1914. Jos torppari on hallintakautensa aikana ne rakentanut tai tehnyt niihin parannuksia taikka jos hän on sellaisiin saanut lähimmältä edeltäjältään oikeuden joko perimällä tai siirtosuunnan suorittamalla, vähennettäköön näin saadusta lunastushinnasta se osa, joka rakennuksien arvosta on rakennustyön ja parannuksien osalle tuleva, ellei torppari ole jo saanut niistä korvausta 14 §:ssä säädetyllä tavalla.
58 §.
Torpalla, lampuotitilalla ja mäkitupa-alueella tarkoitetaan tässä laissa samallaisia vuokra-alueita kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetussa asetuksessa, kuitenkin siten, että vuokra-alueesta, johon kuuluu vähintään kaksi hehtaaria viljeltyä maata, siitä vähintään yksi hehtaari peltoa, on voimassa mitä tässä laissa säädetään torpasta, ja vuokra-alueesta, johon kuuluu vähemmän viljeltyä maata tai peltoa, mitä tässä laissa säädetään mäkitupa-alueesta.
59 §.
Mitä tässä laissa on säädetty olkoon myös voimassa sellaisista vuokra-alueista, jotka ovat annetut vuokralle tilan ollessa kruununtilana, jos tila, on ennen tämän lain voimaanastumista ostettu perinnöksi, siitä huolimatta että perinnöksiosto on tapahtunut sen jälkeen kuin 12 päivänä maaliskuuta 1909 annettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta astui voimaan.
Myös sovellettakoon tämän lain säännökset sellaisilla kaupungin omistamilla alueilla oleviin vuokra-alueisiin, jotka eivät ole kaupunkiin yhdistetyt ja joita kaupungin luonnollista kehitystä silmällä pitäen ei ole välttämätöntä siihen yhdistää.
Laki ei koske vuokra-aluetta, joka sijaitsee sellaisen taajaväkisen maalaisyhdyskunnan alueella, jota tarkoitetaan tällaisten yhdyskuntain järjestämisestä annetussa asetuksessa 15 päivältä kesäkuuta 1898, eikä sellaista, joka on asemakaavan mukaan järjestetyssä tai asutustiheydeltään sellaiseen verrattavassa asumusryhmässä.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 10 päivänä heinäkuuta 1919.
Valtionhoitaja
Mannerheim.
Maatalousministeriön Apulaispäällikkö,
Ministeri Eero Hahl.