Markus Lång Katuosoite 00410 Helsinki 41

REKLAMAATIO   4. 12. 2023

 

UUDENMAAN OSUUSPANKILLE

 

viite	asiointi Myyrmäen konttorissa 4. 12. 2023
asia	perusteeton palvelumaksu käteisnostosta

 

Asioin tänään Uudenmaan Osuuspankin Myyrmäen-konttorissa ja nostin tililtä nro ███ - ███ käteistä rahaa 300 €. Nostosta veloitettiin myös 12 euron ”palvelu­maksu setelitoiveesta”, koska pyysin sadan euron seteleitä (tositteet liitteinä).

Vaadin, että palvelumaksu palautetaan sanotulle tilille, koska kyseinen maksu on perusteeton ja hyvän tavan vastainen.

Haluan myös erikseen moittia konttorin asiakaspalvelua. Asiointi kesti pankkitiskillä lähes puoli tuntia (kello 10.00–10.25). Näin pitkä aika oli ilmeisen kohtuuton, kun otetaan huomioon, että kassapalveluja tarjotaan kyseisessä konttorissa ainoastaan klo 10.00–12.00 ja konttorissa oli paljon jonottajia ja kyse oli pikkuasiasta (käteis­nostosta).

Pankin hinnaston mukaan tililtäotto konttorissa on maksuton.

Lisäksi hinnastossa todetaan, että palvelu ”Tililtäotto konttorissa, erityis­toiveet seteleistä ja kolikoista” olisi maksullinen. Tuollainen palvelu­maksu on kuitenkin keinottelun­luonteinen ja vahvemman osa­puolen oikeudella perustettu, ja hinnaston sana­muoto on epä­selvä ja epä­ammattimaisesti laadittu. Hinnastossa ei määritellä lainkaan, mitä ”erityistoive” tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Vastaavassa ruotsin­kielisessä hinnastossa (Tariff) lukee: ”Uttag från konto på kontor, specialönskemål om sedlar och mynt”, mutta sielläkään ei määritellä, mikä special­önskemål on ja mitä se ei ole.

Epäselvästi laadittuja ehtoja ja hinnastoja tulkitaan laatijan vahingoksi.

Verrataan seuraavia sanamuotoja:

• toiveet seteleistä ja kolikoista: 12 €
• erityistoiveet seteleistä ja kolikoista: 12 €.

Pankin laatiman hinnaston sanamuoto jättää epäselväksi, ovatko kaikki seteleistä ja kolikoista esitetyt toiveet nimen­omaan erityis­toiveita ja millä perusteella niin on.

Kun asiakas nostaa tililtä kolmesataa euroa (300 €) ja haluaa ne sadan euron seteleinä, jotka ovat laillisia maksu­välineitä Suomessa, sitä ei voida pitää erityis­toiveena. ”Erityis­toive” on jotakin epätavallista, harvinaista, poikkeavaa (vrt. ruoka­valio ~ erityis­ruoka­valio), eivätkä kaikki toiveet ole erityistoiveita. Seteleitä koskevana erityis­toiveena voidaan pitää esi­merkiksi sitä, että asiakas nostaa tililtä kolme­sataa euroa ja haluaa rahat viiden euron seteleinä. Se olisi epä­tavallista, harvinaista, poikkeavaa.

Kuka tahansa huolellinen ja järkevä henkilö voi tässä tapauksessa ymmärtää, että olisi normaalimpaa toivoa sama raha­summa kolmena setelinä (3 × 100 €) ja epä­tavallisempaa toivoa se kuutena­kymmenenä setelinä (60 × 5 €).

Kyseinen maksu on perusteeton myös siksi, ettei sen taustalla ole mitään palvelutoimenpidettä. Pankki­toimi­henkilölle ei aiheudu mitään lisävaivaa kolmen 100 euron setelin luovuttamisesta, koska setelit saadaan joka tapauksessa samasta kassakoneesta muutamalla hiiren napsautuksella eikä niitä tarvitse esi­merkiksi käydä erikseen hakemassa pankkiholvista.

On kohtuutonta ja sopimatonta, että pankkinne tulkitsee kaikki seteleistä esitetyt toiveet nimenomaan erityis­toiveiksi. Sellainen menettely on tarkoitushakuista ja yksi­puolisesti pankin oman edun mukaista. Käsitykseni mukaan Uudenmaan Osuus­pankin omaksuma menettely on suomalaisessa pankki­toiminnassa noudatettavan hyvän tavan vastainen. Käytännössähän pienestä käteis­nostosta perittiin neljän prosentin (4 %) provisio, mitä voidaan pitää kohtuuttomana ja pankki­alalla epä­tavallisena.

Hinnaston sanamuodon perusteella palvelumaksun olisi tässä tapauksessa ylimalkaan pitänyt olla 24 € eli 8 %, koska tasan 300,00 € ei ole ”alle 300 €”. Kahdentoista euron palvelumaksu kattaisi siis nostot, joiden suuruus on 0,00–299,99 €. Sanamuodon epäselvyyden ja käytännön epäjohdonmukaisuuden perusteella asiaa on siksi harkittava pankin vahingoksi. Arkikielellä voitaisiin todeta, että ahneus on sokaissut pankin johdon eikä se ole kyennyt ajattelemaan selvästi, kun se on kehitellyt palvelu­maksujaan.

Lisäksi kyseisen palvelumaksun periminen on muutoinkin täysin mieli­valtaista. Tämä on kohdallani ensimmäinen kerta, kun tuo palvelu­maksu on vastaavan­laisesta nostosta peritty. Aikaisemmin pankki­toimi­henkilöt ovat joko kysyneet ystävällisesti: ”Millaisina seteleinä laitetaan?”, tai luopuneet palvelu­maksun perimisestä, kun olen selittänyt heille, että kuka tahansa aikuinen ihminen ymmärtää maksun perusteettomaksi ja hyvän tavan vastaiseksi ja että asian käsittely kuluttaja­riita­lauta­kunnassa aiheuttaisi pankille laki­miesten kuluja yli 12 €. Pankki­toimi­henkilöillä on siis käytössään harkinnan­varaa, ja jää epäselväksi, miksi sitä ei tässä nimen­omaisessa tapauksessa sovellettu.

Lisäksi konttorissa jonottaessani olen voinut seurata tunti­kausia muiden asiakkaiden palvelua; muutkin ovat nostaneet Myyrmäen konttorista käteistä rahaa, eikä keneltäkään ole ikinä minun kuulteni vaadittu saati peritty mitään palvelu­maksua ”erityistoiveesta”. Asiakas­palvelu kyseisessä konttorissa on siis ollut mieli­valtaista ja epä­tasa­puolista.

Kyseinen ”palvelumaksu” on ollut pankkinne hinnastossa jo useita vuosia, mutta käytännössä sitä ei ole tiettävästi koskaan aiemmin veloitettu keneltäkään. Asiakkaille on siksi voinut muodostua oikeutettu odotus siitä, ettei maksua todellisuudessa peritä (desuetudo) vaan kyse on vain jonkinlaisesta pankin sisäisestä ilveilystä. Tarkistanette hinnastojanne tältä osin.

Todettakoon vielä, että olen aiemmin kirjoittanut tästä asiasta muun muassa Hufvudstadsbladetin mielipidesivulle 19. 3. 2020 mutta Te ette puolustaneet menettelyänne millään tavoin.

Vastannette edellä esittämääni ilman aiheetonta viivytystä.

Kunnioittavasti
[allekirjoitus]
Markus Lång

 

liitteet	tekstissä mainitut
tiedoksi	Finanssivalvonta, Helsinki
	Kuluttajaneuvonta, Helsinki
julkaisu	http://www.mlang.name/potku/osuuspankki.html