JULKISEN SANAN NEUVOSTOLLE
| Skeptikko on Skepsis ry:n järjestölehti, joka
postitetaan yhdistyksen jäsenille. Lisäksi lehteä voi
lukea useissa kirjastoissa ja ostaa kirjakaupoista.
Skeptikko-lehdessä käsitellään
yhdistyksen alaan kuuluvia tieteellisiä asioita. Lehteä
toimitetaan harrastelijavoimin, ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa
epäsäännöllisin väliajoin. Oman ilmoituksensa mukaan Skepsis ry. on ”tieteellinen yhdistys” ja yhdistys ”edistää paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden objektiivista ja puolueetonta tieteellistä tutkimusta ottamatta näiden väitteiden paikkansapitävyyteen kantaa apriorisin, tutkimusta edeltävin perustein”. Yhdistys ilmoittaa olevansa ”poliittisesti, aatteellisesti sekä uskonnollisesti sitoutumaton tieteellinen ja valistuksellinen järjestö” ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenjärjestö. Skeptikko-lehden numerossa 4/2005 julkaistiin sivuilla 54–55 Jeja-Pekka Roosin kirjoitus ”Långin väitöskirja tieteellisesti kyseenalainen” (liitteenä). Lehden numero saapui Helsingin kaupunginkirjastoon 22. 12. 2005 (liite), ja lehti on katsottava tuolloin julkistetuksi. Vaikka Jeja-Pekka Roosin kirjoitus on nimellisesti mielipidekirjoitus ja se on sijoitettu ”Keskustelua”-osastoon, sitä on pidettävä toimituksellisena aineistona, koska Roos on Skepsis ry:n tieteellisen neuvottelukunnan jäsen, kuten hän itsekin allekirjoituksensa yhteydessä mainitsee. Pidän Jeja-Pekka Roosin kirjoitusta loukkaavana ja epäasiallisena. Hänen puheenvuoronsa ei enää edusta tavanomaista tieteellistä kritiikkiä, vaan kirjoituksessa pyritään saattamaan minut kielteiseen julkisuuteen esittämällä virheellistä tietoa tohtorinväitöskirjani ”Psykoanalyysi ja sen soveltaminen musiikintutkimukseen” syntyhistoriasta ja sisällöstä sekä vähättelemällä tieteellistä asiantuntemustani ja leimaamalla minut pseudotieteen (”uskomuslääkinnän taikka intelligent designin”) edustajaksi, vaikka väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa tieteelliseksi opinnäytteeksi. Väitöskirjalla ei ole mitään tekemistä paranormaalien ilmiöiden kanssa, vaan se käsittelee psykoterapiaa ja musiikintutkimusta. Ilmoitin Skeptikko-lehden toimitukseen 28. 12. 2005 (liitteenä), että haluan käyttää vastineoikeuttani Jeja-Pekka Roosin kirjoituksen johdosta, ja lähetin toimitukseen vastineen 18. 1. 2006 (liitteenä). Lehden päätoimittaja Risto K. Järvinen vastasi sähköpostitse 15. 2. 2006 (liitteenä). Päätoimittaja myönsi vastinevaatimuksen aiheelliseksi. Hän ilmoitti, että vastine julkaistaan mutta sitä pitäisi lyhentää ja se pitäisi kirjoittaa uudelleen. Hän salli vastineelle pituutta enintään ”5044 merkkiä”, joka tiettävästi on Jeja-Pekka Roosin kirjoituksen pituus (en ole saanut tätä varmistaa); päätoimittaja ei ottanut huomioon, että vastineessa puututaan myös kahteen muuhun kirjoitukseen, jotka julkaistiin Skeptikko-lehden numerossa 4/2005 ja jotka liittyvät väitöskirjasta käytyyn keskusteluun: Jussi K. Niemelän ”Pamfletisti Niemelän itsepuolustus” (liitteenä) ja Osmo Tammisalon ”Psykoanalyysi tieteenä” (liitteenä). Näiden kolmen kirjoituksen yhteispituus ylittänee 5044 merkkiä, enkä näe perusteita siihen, että vastineen pituus ei voisi ylittää käsiteltävien kirjoitusten merkkimääräistä pituutta, mikäli asianosaisen puolustautuminen sitä edellyttää. Vastineeni pituus ei olennaisesti eroa kommentoitavien kirjoitusten pituudesta. Pidän päätoimittajan esittämää pituusrajoitusta kohtuuttomana ja keinotekoisena. On helpompaa rikkoa kuin korjata. — Skeptikko-lehti pyrkii yleisesti toimimaan tieteellisen keskustelun kanavana. Lisäksi päätoimittaja Risto K. Järvinen esitti viestissään ohjeita tai vaatimuksia mutta ei selvittänyt, miten ne liittyisivät vastineeseen. Vaatimukset lienee kopioitu sellaisenaan joltakin internet-sivulta. Vaatimuksiin sisältyvät seuraavat kohdat:
Tiedostusvälineen arvostelemista voi pitää aiheellisena, koska Skeptikko-lehti on käsitykseni mukaan rikkonut hyvää journalistista tapaa myös vuosi sitten julkaistessaan numerossa 1/2005 Jussi Niemelän kirjoituksen ”Salatiedettä Helsingin yliopistossa” (liitteenä). Tuolloinkaan minuun ei otettu yhteyttä ennen kirjoituksen julkaisemista enkä saanut siitä tietää, ennen kuin lehti oli saapunut yleiseen kirjastoon. Kirjoituksessa pyritään loukkaamaan minua ja esitetään paikkansapitämättömiä väitteitä tutkielmani sisällöstä ja julkisuudesta ja vihjataan minun syyllistyneen vilpilliseen menettelyyn, kun väittelin Helsingin yliopistossa. Lehden seuraavassa numerossa julkaistiin vastine, mutta keskustelu on jatkunut, ja Jeja-Pekka Roosin kirjoituksessa toistellaan samoja väitteitä, joita Jussi Niemelä esitti vuosi sitten ja joihin vastasin jo tuolloin. Minulle on syntynyt käsitys, että Skeptikko-lehti suhtautuu tilanteeseeni asenteellisesti ja epätasapuolisesti. Kun ensimmäistä vastinettani valmisteltiin julkaistavaksi Skeptikko-lehden numeroon 2/2005, päätoimittaja lupasi minulle: ”Tekstisi menee sanaakaan muuttamatta lehteen” (17. 8. 2005). Pyynnöstä huolimatta hän ei kuitenkaan lähettänyt minulle oikaisuvedosta, ja tekstiin oli lisätty virheitä. Kun toista vastinetta valmisteltiin julkaistavaksi lehden numeroon 4/2005, päätoimittaja lupasi oikaisuvedoksen: ”Juttelin taittajamme kanssa, ja hän kertoi, että voi toimittaa sinulle kirjoituksesi lehteen menevässä PDF-muodossa, joten tällä kertaa voit todellakin varmistaa, ettei riviäkään muuteta” (6. 10. 2005).Oikaisuvedosta ei lähetetty. Lisäksi päätoimittaja mainitsi 13. 9. 2005 (liitteenä), että hän oli hyväksynyt Jussi Niemelän kirjoituksen ”Markus Lång, tiede ja fallibilismi” painettavaksi Skeptikko-lehteen 3/2005, vaikka ei ollut kirjoitusta edes lukenut. Jos päätoimittaja ei tarkista, millaista aineistoa hänen lehdessään julkistetaan, hän voi syyllistyä sananvapauslain (460/2003) 13. §:n mukaiseen päätoimittajarikkomukseen. Syntyy vaikutelma, että minua vastustava kirjoitus pääsee Skeptikko-lehden sivuille paljon esteettömämmin kuin oma vastineeni eikä sellaisen kirjoittajalle esitetä niitä neljää vaatimusta, jotka luettelin edellä. Yhdistyksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä Jeja-Pekka Roos voinee vaikuttaa siihen, julkaistaanko Skeptikko-lehdessä häntä arvosteleva kirjoitus; lisäksi Jussi Niemelä kuuluu lehden toimitusneuvostoon. Skepsis ry. kertoo edistävänsä ”puolueetonta tieteellistä tutkimusta”, mutta on epäselvää, kuinka puolueettomasti väitöskirjaani on toimituksessa käsitelty. Koska Skeptikko-lehden päätoimittaja ei halunnut neuvotella vastineen julkaisemisesta eikä osoittanut siitä muita kouriintuntuvia vikoja kuin pituuden, jota piti liiallisena, lähetin oma-aloitteisesti lehteen lyhemmän version 23. 2. 2006 (liitteenä). Tähän yhteydenottoon en ole saanut vastausta. Vaikka Skeptikko-lehden numero 1/2006 ei ole vielä ilmestynyt, pidän todennäköisenä, että lehdessä ei julkaista vastinetta eikä lehti muutoinkaan oikaise Jeja-Pekka Roosin kirjoituksen sisältämiä virheellisyyksiä. — Arvostelen myös kohtuuttomaksi sitä, että päätoimittaja ei vastaa yhteydenottoihin kohtuullisessa ajassa vaan pitää minua kauan epätietoisuudessa. Pyydän kohteliaimmin Julkisen Sanan Neuvostoa käsittelemään asiaani ja huomauttamaan Skeptikko-lehteä hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. Lehdessä julkaistiin loukkaava kirjoitus, mutta kohdehenkilön ei sallittu vastata samassa yhteydessä, vastineen julkaisemisesta ei neuvoteltu kohdehenkilön kanssa, tämän ei sallittu puolustautua kohtuullisessa laajuudessa, eikä lehti oikaissut virheellisiä väitteitä. Kunnioittavasti Markus Lång Markus Lång | |
| LIITTEET | Jeja-Pekka Roosin kirjoitus (Skeptikko 4/2005) kirjeeni Skeptikko-lehteen 28. 12. 2005 vastineen 1. versio 18. 1. 2006 vastineen 2. versio 23. 2. 2006 Jussi Niemelän kirjoitus (Skeptikko 1/2005) Jussi Niemelän kirjoitus (Skeptikko 4/2005) Osmo Tammisalon kirjoitus (Skeptikko 4/2005) päätoimittajan sähköpostiviesti 13. 9. 2005 päätoimittajan sähköpostiviesti 15. 2. 2006 ote Helsingin kaupunginkirjaston tietokannasta |