|
Markus Lång Katuosoite 00410 Helsinki 41 | KANTELU 27. 7. 2020 |
JULKISEN SANAN NEUVOSTOLLE
| viite | Helsingin Sanomat 18. 7. 2020 |
| asia | virheen oikaisu, epäammattimainen tietolähde |
Pyydän kohteliaimmin Julkisen sanan neuvostoa ottamaan seuraavan asian käsiteltäväkseen ja oikaisemaan Helsingin Sanomia. Sanomalehti käytti epäammattimaista, kelvotonta tietolähdettä, jossa oli virheellistä tietoa, julkaisi tuon virheellisen tiedon tarkistamatta ja varmistamatta sitä luotettavasta lähteestä ja kieltäytyi sitten oikaisemasta väärää tietoa.
Helsingin Sanomissa julkaistiin 18. 7. 2020 sivulla A 20 valtiosihteeri Raimo Sailaksen muistokirjoitus ”Raimo Sailas oli lama-Suomen suorasukainen puhemies” (liitteenä). Kirjoituksen oli laatinut Janne Virkkunen.
Muistokirjoituksessa väitetään totuudenvastaisesti, että Sailas olisi ollut vuosina 1977–1985 ”budjettineuvottelija”. Luotettavista lähteistä, kuten Suomen valtiokalentereista ja Suomen kansallisbiografiasta, kuitenkin ilmenee, että Sailas oli tuolloin budjettineuvos.
http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9968/
”Budjettineuvottelijalla” tarkoitetaan yleisesti poliitikkoja, jotka neuvottelevat valtion tulo- ja menoarviosta, kun taas budjettineuvos on valtiovarainministeriön virkanimike. Tämä virhe on olennainen.
Mistä väärä nimitys ”budjettineuvottelija” on peräisin?
Internetissä julkaistava Wikipedia-niminen verkkosivusto ilmoittaa olevansa ”vapaa tietosanakirja”, ja kuka tahansa voi kirjoittaa siihen mitä tahansa. Sivuston laatijat eivät ole tietokirjallisuuden ammattilaisia eivätkä akateemisesti koulutettuja asiantuntijoita vaan anonyymeja yksityishenkilöitä, jotka vapaa-aikanaan leikkivät tietosanakirjan toimittajaa.
Jos joku tahallaan tai vahingossa kirjoittaa sivustoon totuudenvastaisia väitteitä tai sepittelee satuja, ei ole mitään takeita siitä, että joku toinen huomaisi ne saati oikaisisi väärät väitteet.
Sivusto toteaa saman itsekin:
”– – Wikipedia ei kuitenkaan voi taata Wikipediassa olevan tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan Wikipediassa, kenelläkään ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki Wikipediasta löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus
Kyseisessä sivustossa on vuodesta 2005 lähtien ollut artikkeli, joka käsittelee Raimo Sailasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raimo_Sailas
Tässä artikkelissa oli 22. 11. 2011–18. 7. 2020 (lähes yhdeksän vuotta!) kohdehenkilön virkaurasta väärä tieto (liitteenä), joka otettiin kyseiseen muistokirjoitukseen:
1977–1985: budjettineuvottelija (budjettioasto)
Vaikka tekstissä oli kirjoitusvirhe (”budjettioasto”) ja siinä oli erikseen maininta ”lähde?”, Helsingin Sanomat suhtautui sivustoon täysin kritiikittömästi ja julkaisi virkanimikkeen sellaisenaan ja tarkistamatta sanomalehden muistokirjoituksessa.
On erityisen moitittavaa, että muistokirjoituksessa annetaan kohdehenkilön elämästä ja urasta väärää tietoa, sillä tämä ei enää kykene puolustautumaan. Tässä nimenomaisessa tapauksessa toimittaja on naiivisti hyväksynyt anonyymin yksityishenkilön antaman tiedon sellaisenaan ja sekoittanut keskenään poliitikon ja virkamiehen aseman.
On surullista, että ansioitunut toimittaja käyttää lähteenä Wikipediaa eikä luotettavia, ammattimaisia hakuteoksia. Hänen menettelynsä on erityisen moitittavaa siksi, että oikea tieto on aina ollut saatavissa hyvämaineisista hakuteoksista mutta hän päätti olla käyttämättä niitä.
Lähetin Helsingin Sanomain toimitukseen 18. 7. 2020 kirjeen (liitteenä), jossa huomautin virheestä ja vaadin oikaisemaan sen. Kirjeeseen ei vastattu eikä oikaisua julkaistu. Lehden omaksuman oikaisukäytännön mukaan tämäntasoiset virheet on tavallisesti oikaistu.
Tapauksessa on rikottu seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia:
7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.
8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin — myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.
20. Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.
Muistokirjoituksessa olisi pitänyt ilmoittaa, että Sailaksen uratiedot on otettu Wikipediasta (sepitteellisestä lähteestä) eikä valtionhallinnon virallislähteistä.
Asia on periaatteellisesti tärkeä: Wikipediaa ei saa koskaan käyttää uutistoiminnan tietolähteenä! Jos Wikipediassa väitteisiin on merkitty niiden lähde, on tiedot tarkistettava tuosta lähteestä, koska joku on saattanut tahallaan tai vahingossa tai hutiloiden tai puolueellisesti kopioida tietoja väärin Wikipediaan — tässä tapauksessa ”neuvos” oli muutettu ”neuvottelijaksi”.
Tapauksen johdosta Hufvudstadsbladetissa julkaistiin 23. 7. 2020 mielipidekirjoitus, jossa varoitettiin luottamasta Wikipediaan (liitteenä).
Kunnioittavasti
[allekirjoitus]
Markus Lång
| liitteet | tekstissä mainitut |