SUOMEN SUURIRUHTINAANMAAN
ASETUSKOKOELMA.

  Hänen Majesteettinsa Keisari, huoltaen Suomen köyhimpien kansanluokkien olojen parantamista, on, Suomen Eduskunnan alamaisesta esityksestä, poikkeuksena ja ottamatta tällä kertaa huomioon sitä seikkaa, että tämä esitys, hajoitetun Eduskunnan tekemänä, ei olisi ollut Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ratkaistavaksi esitettävä, suvainnut Tsarskoje Selossa ollessaan 27 p:nä helmikuuta (12 p:nä maaliskuuta) 1909 Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta.

1 LUKU.
Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.

  1 §.
  Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi.
  Lampuotitilaksi sanotaan semmoista vuokralla olevaa, maanviljelykseen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka hallintonsa puolesta on päätalon alainen.
  Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka annetaan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai perheen asunto-alueeksi.

  2 §.
  Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi ja vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi. Jos vuokramies haluaa viittäkymmentä vuotta lyhempää vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakunnalla, kun tärkeät syyt erityisissä tapauksissa vaativat ja kun sopimus ei koske uutistorpan vuokrausta, valta sallia lyhempi vuokra-aika, ei kuitenkaan alle viidenkolmatta vuoden.
  Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, jonka vajavaltainen omistaa, annettakoon vuokralle vähintään niin kauaksi, kuin vajavaltaisuutta kestää, taikka, jos se perustuu tuomioistuimen päätökseen, vähintään viideksi vuodeksi.
  Jos 1 momentissa mainituissa tapauksissa vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta, taikka jos vuokra-aika on vuokralautakunnan suostumuksetta määrätty viittäkymmentä vuotta lyhemmäksi, taikka määrätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa säädetään, olkoon sopimus voimassa viisikymmentä vuotta.
  Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maaliskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä. Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.

  3 §.
  Vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty ja vuokrakirjaan koko se vastike merkitty, joka vuokramiehen on saamistaan eduista todellisesti suoritettava. Älköön vuotuista vuokramaksua vuokrakauden ajalla uudestaan määrättäkö.
  Vuokrasopimukseen olkoon kuitenkin oikeus ottaa sellainen määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä.
  Jos asianosaisten välillä syntyy erimielisyyttä siitä, mikä hinta on pidettävä paikkakunnalla käypänä, on se vuokralautakunnan määrättävä.
  Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on oikeus siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 21 §:ssä.

  4 §.
  Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan läsnä ollessa.

  5 §.
  Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa missä ja aikaa milloin se on tehty:
  sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu alue kuuluu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei koske koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka selvitys siitä;
  vuokra-aika;
  sekä vuokramaksun määrä.
  Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että vuokramiehellä on oikeus metsäntuotteihin tai laidunmaahan taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella, ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.
  Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, merkittäköön nekin, ollakseen voimassa, vuokrakirjaan.
  Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokralautakuntaa varten.

  6 §.
  Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen maanarvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Vahvistuksesta on sekä kummankin asianosaisen että vuokralautakunnan vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin. Jollei vuokrakirjaa voida vahvistaa, ovat syyt asianosaisille ilmoitettavat.
  Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
  Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voimassa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.

  7 §.
  Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokrakirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokramies, vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla, kihlakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokramaksusta, ja oikeus havaitsee, että vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioonottamalla vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään. Täten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
  Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huolimatta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajalla oikeus irtisanoa hänet.

2 LUKU.
Vuokrakirjan rekisteröimisestä.

  8 §.
  Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti vahvistettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä. Kuitenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myös itse tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä.
  Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys, tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudistetaan, on sekin rekisteröitävä, sittenkun vuokralautakunta on sitä koskevan sopimuskirjan vahvistanut.
  Vuokravälipuhe, joka on 7 §:ssä säädetyssä järjestyksessä vahvistettu, on kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan toimesta rekisteröitävä.

  9 §.
  Kun vuokrakirja rekisteröitäväksi ilmoitetaan, esitettäköön samalla selvitys vuokranantajan omistusoikeudesta.
  Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakunnalle tai, 8 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa, kihlakunnanoikeuden puheenjohtajalle antamaan vastamainittua selvitystä varten tarpeelliset asiakirjat.
  Vuokrakirjan rekisteröiminen myös sukukartanoon olkoon sallittu.

  10 §.
  Vuokrakirjat rekisteröi kihlakunnanoikeus sitä varten laadittuun vuokrarekisteriin, joka, samoinkuin siihen kuuluvat liitteet, on julkinen ja pidettävä jokaisen nähtävissä, jolla havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä saada siitä tietoa.
  Otteita vuokrarekisteristä ja siihen kuuluvista asiakirjoista annettakoon säädettyä maksua vastaan.

  11 §.
  Kun vuokrakirja on rekisteröity, nauttikoon vuokramies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuin jos vuokrakirja olisi tilaan kiinnitetty.
  Ilmoituksen rekisteröimisestä saa tehdä kihlakunnantuomarille, ellei ole oikeudenistuntopäivä; ja olkoon rekisteröimisellä silloin, jos rekisteröimisasia lähinnä seuraavissa varsinaisissa käräjissä käsiteltäväksi ilmoitetaan, ja rekisteröiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus siitä päivästä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin.
  Rekisteröiminen pysyy ilman uudistamista voimassa, kunnes se kuoletetaan.

  12 §.
  Torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokramies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tämän asetuksen voimaanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, olkoon oikeutettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröidyksi siinä järjestyksessä kuin 8, 9 ja 10 §:ssä sekä 11 §:n 2 momentissa sanotaan.
  Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty ja uudistusta kiinnitykselle haetaan ennen sen voimassaoloajan umpeenkulumista, on kiinnityksen uudistuksen sijasta vuokrakirja merkittävä rekisteriin ja pysyköön vuokramiehellä se etuoikeus, minkä hän kiinnityksen nojalla oli saanut.

  13 §.
  Menettelystä rekisteröimisasioissa noudatettakoon soveltuvilta kohdin mitä kiinnitysasioitten käyttelystä oikeudessa on säädetty.

  14 §.
  Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekisteröimisestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä.

3 LUKU.
Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

  15 §.
  Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossapitämään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeelliset, niin etteivät ne tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone. Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle laskemiseksi katsottava.

  16 §.
  Noudattaen mitä 15 §:ssä on säädetty, olkoon vuokramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niinkuin parhaaksi näkee. Älköön kuitenkaan vuokramies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu.
  Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö viljelysparannuksia toimeenpanemasta.
  Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokramies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyttämään. Vuokramies noudattakoon kuitenkin metsänhoitosuunnitelmaa, joka vuokra-ajan kuluessa tilalla pannaan toimeen. Jos sen kautta supistetaan vuokramiehen metsänkäyttöoikeutta, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan ja päättäköön vuokralautakunta, jolleivät asianosaiset siitä sovi, minkä verran vuokramaksua on alennettava. Jos vuokramies mieluummin tahtoo vuokrasta luopua, olkoon hänellä samallainen oikeus sanoutua irti sopimuksesta, kuin 36 §:n 2 momentissa säädetään.
  Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästysoikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalastusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.

  17 §.
  Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on tulipalon kautta tai muuten ilman vuokramiehen tuottamusta hävinnyt tahi niin vahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan, ellei ole toisin sovittu, toimitettava uudestarakentaminen.
  Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mainittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu, vuokranantajan tilan tai päätalon alueelta osotettava tahi sinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja suoritettava uutisrakennustyö.
  Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoon myöskin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla yleisesti käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueen viljelysten laajentamisen takia havaitaan välttämättömäksi.
  Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan velvollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankkimiseen sovellettakoon myöskin torppaan tai lampuotitilaan kuuluvain, maanviljelykseen tarpeellisten rakennusten kunnossapitoon.
  Jos vuokranantaja ei täytä, mitä hän näissä tapauksissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään, olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuksella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies olkoon myöskin oikeutettu vahingonkorvaukseen.

  18 §.
  Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuotteina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokramies ne kahta kuukautta ennen vuokravuoden loppua. Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole sovittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle sen tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johon vuokrattu maa kuuluu.

  19 §.
  Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättäköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
  Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön olko pitempi kuin enintään yksitoista tuntia kuutena kesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muina kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta.
  Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyövelvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvatkoon vuokranantajan vahingon.

  20 §.
  Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramiehelle annettava viimeistään vuorokautta ennen, ellei päivätöiden suorittamisen ajasta erittäin ole sovittu.
  Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokranantajalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut tai puolestaan lähettänyt toisen henkilön suorittamaan työvelvollisuutta, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivätyötä vastaanottamasta.

  21 §.
  Jos vuokrakirjassa on määrätty, että vuokramaksu joko kokonaan tai osaksi on suoritettava luonnontuotteissa tai päivätöissä, älköön se estäkö vuokramiestä siirtymästä rahamaksukannalle, jos hän vuokranantajalle ilmoittaa sitä haluavansa. Muutos on astuva voimaan, kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa määrätystä palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen jälestä ensiksi seuraa.
  Sama oikeus olkoon myös vuokranantajalla.
  Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempien asianosaisten suostumusta peruuttaa.

  22 §.
  Vuokranantaja, joka ei ole vuokramiehen kanssa tehnyt tiliä vuokramaksuista yhden vuoden kuluessa sen vuokravuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisi ollut suoritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähden menettänyt puhevaltansa vuokramiestä vastaan.

  23 §.
  Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 15 ja 16 §:ssä on vuokraesineen hoidosta säädetty, olkoon velvollinen vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan korvaamaan vahingon.
  Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-ajalla toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoitaneen vuokraesinettä, korjatkoon tämä puutteet katselmuksessa määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokranantaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellansa.

  24 §.
  Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostumusta toiselle antako vuokralle vuokra-aluetta tai osaa siitä. Jos vuokramies on alaikäinen tai on käynyt sairaaloiseksi taikka jos muita painavia syitä on olemassa, tutkikoon vuokralautakunta, onko tällainen vuokralleanto sallittava ja kuinka pitkäksi ajaksi. Muuten noudatettakoon edellämainitussa vuokralleannossa mitä tässä asetuksessa säädetään.

  25 §.
  Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on parantanut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelykseen tarpeelliset, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan saamaan vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyksestä, mikä vuokraesineelle on näiden parannusten kautta tullut, ei kuitenkaan sitä kustannusta enempää kuin työn suorittamiseen vuokra-ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten päättyessä olisi mennyt.
  Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokramies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamistaan huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelysparannuksista. Älköön kuitenkaan huoneista maksettavaa korvausta määrättäkö suuremmaksi, kuin mitä sellaisen perheen, jota 1 §:n 3 momentissa tarkotetaan, paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttämättömine ulkohuoneineen arvioidaan maksavan.

  26 §.
  Jos vuokramaksun suuruus vuokrasopimusta tehtäessä on määrätty erityisiin vuokrakirjassa mainittuihin, vuokramiehen tehtäviin parannuksiin nähden, taikka jos vuokramies on saanut parannuksiin suoranaista apua vuokranantajalta, tahi vuokran alennusta tai muuta velvollisuuksiensa helpotusta, niin se on korvausta määrättäessä otettava kohtuuden mukaisesti huomioon.

  27 §.
  Vuokranantaja on vapaa suorittamasta korvausta vuokramiehen tekemistä parannuksista, jos hän katselmuksen tapahduttua tarjoutuu entisillä ehdoilla jatkamaan vuokrasopimusta niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannusten arvon mukaan määrää.
  Jos vuokranantaja haluaa, vapautuaksensa suorittamasta korvausta vuokramiehen pitennettynä vuokra-aikana toimittamista parannuksista, 1 momentissa määrätyllä tavalla vieläkin uudistaa vuokrasopimuksen, hankkikoon siihen vuokramiehen suostumuksen.
  Siinä katselmuksessa, joka 47 §:n 3 momentin mukaan pidetään, on tehtävä erikohtainen lasku, joka osottaa vuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksi laskettuna. Määrättäessä lopullisen korvaussumman suuruutta, jonka perustukseksi, osottamaan viimeksi umpeen kuluneella vuokra-ajalla tehtyjä parannuksia, vastamainittu katselmus on pantava, on katsottava, ettei vuokranantaja tule suorittamaan korvausta muuta kuin niistä parannuksista, jotka todellisesti hänelle jäävät.
  Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka 25 §:n mukaan ovat vuokranantajan korvattavat, älköön vuokramies olko oikeutettu korvausta vaatimaan niin kauan kuin vuokraesine, joko alkuperäisen tai yhden tai useamman kerran uudistetun vuokrasopimuksen nojalla, on vuokramiehen hallussa. Jos vuokranantaja vuokra-ajan umpeen kuluttua ei tahdo uudistaa vuokrasopimusta sellaisilla ehdoilla, kuin vuokralautakunta hyväksyy, vaan haluaa ottaa vuokraesineen haltuunsa, suorittakoon korvauksen mainituista rakennuksista niiden silloisen arvon mukaan.

  28 §.
  Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisanomisoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuokranantaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, on vapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamisvelvollisuudesta.

  29 §.
  Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, joita vuokranantaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-ajan lopussa pois, ellei ole toisin sovittu; pankoon myös rakennusten sijan kuntoon. Jos hän ei vie rakennuksia pois kahden vuoden kuluessa, olkoon maanomistaja oikeutettu julkisella huutokaupalla myymään ne vuokramiehen laskuun.

  30 §.
  Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaa maksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvausta puutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muusta tilan rappeudesta taikka eläinten, työkalujen tai muun vuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran huonosta hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä antanut täyttä vakuutta, olkoon vuokranantajalla valta pidättää hänen vuokra-alueella olevaa omaisuuttansa, jota laillisesti saadaan ulosmitata, siksi kun vuokramies on tämän velkansa suorittanut tahi antanut siitä vakuuden.

  31 §.
  Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuokramiehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, olkoon vuokramies, ellei maanomistaja anna korvauksesta täyttä vakuutta, oikeutettu nauttimaan vuokraa hyväkseen sen vuokravuoden loppuun, jolloin korvaus suoritetaan; ja olkoon vuokramiehellä tällaisessa tapauksessa oikeus kuitata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan.
  Ellei vuokramies tarjottua vakuutta hyväksy, on asia alistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.

4 LUKU.
Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.

  32 §.
  Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle henkilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
  Siirtosummaa älköön määrättäkö sitä korvausta suuremmaksi, jonka vuokramies 25 §:n nojalla olisi oikeutettu saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. Sitä varten on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan vahvistettavaksi; ja noudattakoon vuokralautakunta vahvistamiseen ja siirtokirjaan siitä tehtävään merkintään nähden mitä 6 §:ssä on sanottu.
  Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokra-oikeutensa muulle henkilölle kuin 1 §:n 3 momentissa sanotaan, olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräysten alainen.
  Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin vuokramiehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleen taikka jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokraoikeuden, 2 momentissa mainitusta siirtosuunnasta.

  33 §.
  Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen että uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokramiehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramaksusta, niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden sillä ajalla tulleesta vahingosta.

  34 §.
  Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
  Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruksistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
  Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu ainoastaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokraoikeuden.
  Perinnönjaossa älköön vuokraoikeutta arvioitako korkeammaksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty.

  35 §.
  Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulosottotoimin myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokraoikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irtisanomaan vuokramiehen.
  Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa vuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssipesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uutta omistajaa kohtaan, jos sopimus on oikeassa järjestyksessä vahvistettu ja vuokramies on ottanut vuokratun alueen haltuunsa. Jos sopimusta ei ole vahvistettu taikka jos vuokramies ei ole vielä ottanut aluetta haltuunsa, olkoon uusi omistaja oikeutettu sanomaan irti vuokramiehen, paitsi siinä tapauksessa että vuokraoikeus kiinnityksen tai rekisteröimisen nojalla edelleenkin on oleva voimassa tahi tilan luovutuksessa on tehty ehto vuokraoikeuden pysyväisyydestä.

  36 §.
  Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kautta on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on joutunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
  Jos joku osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tulvan, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman kautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähenevät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun vähennetyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulliseksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luopua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän, jos vuokra-alueen pois joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu, ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus sanoutua irti sopimuksesta.

  37 §.
  Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettu toiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuokramieheltä, mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta, taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistä lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki niinkuin 36 §:ssä sanotaan.
  Jos torpan tai lampuotitilan vuokramies jaon johdosta on saanut menettämiensä tilusten sijaan paremmin viljeltyä maata ja jos vuokra sen kautta on käynyt vuokramiehelle melkoisesti tuottavammaksi tai jos vuokranantaja on toimeenpannut sellaisia vuokramaan tuottavaisuuteen vaikuttavia kuivaustöitä, joihin hän lain mukaan on ollut velvollinen ottamaan osaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen, ellei vuokramies tahdo sitoutua kohtuulliseen vuokralautakunnan hyväksyttävään vuokramaksun korotukseen jälellä olevaksi vuokra-ajaksi.

  38 §.
  Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korottamisesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä tai vuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluessa, 35 ja 36 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä ajasta lukien, jolloin tilan luovutus tapahtui, vuokra-alue joutui pois omistajalta tai vahinko sattui, sekä niissä tapauksissa, jotka 37 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin jako-osat vastaanotettiin tai kuivaustyöt loppuun saatettiin.

  39 §.
  Kun vuokrasopimus 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oikeus saada korvaus uudelta omistajalta tekemistään parannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä vahingosta, jonka hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisen takia on kärsinyt.
  Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saakoon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingosta ja parannuksista.
  Vuokramies, joka 16 §:n 3 momentin, 36 §:n 2 momentin tai 37 §:n 1 momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään parannuksista.

  40 §.
  Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokranantaja siis oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:
  a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa korjaa puutteita;
  b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta, vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokraesinettä muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja
  c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois.
  Jos vuokramies a) kohdassa tarkotetussa tapauksessa näyttää sairauden, kadon tai muun semmoisen syyn tähden olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaamaan puutteita, pankoon hänelle tuomioistuin sitä varten uuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottako menetetyksi, jos vuokramies sen ajan kuluessa täyttää velvollisuutensa.
  Jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventäviä, harkitkoon oikeus eikö vuokramies voi päästä ainoastaan vahingonkorvauksen suorittamisella.

  41 §.
  Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi joka vuokraajalla on velvoitettu korjaamaan vuokraesineen hoidossa olevia puutteita tai korvaamaan 19 §:n 3 momentissa tai 40 §:n 3 momentissa mainitun vahingon, ei täytä velvollisuuttaan taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu konkurssiin, eikä vuokrakirjassa ole määräystä, että vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselle luovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan hänen tai vuokralautakunnan hyväksymää vakuutta vuokraehtojen täyttämisestä.
  Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajalla valta sanoa irti vuokrasopimus.

  42 §.
  Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä asetuksessa mainitaan, älköön vuokranantajalla tai sillä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa olevaa vuokrasopimusta.

  43 §.
  Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa pidättää itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksesta muissakin tapauksissa kuin tässä asetuksessa mainitaan.

  44 §.
  Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden umpeenkuluttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokrasopimus lakkaa irtisanomisen nojalla, on vuokra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa. Jos irtisanominen tapahtuu 17, 36 tai 37 §:n nojalla, olkoon vuokramiehellä, jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässä mainittua lähtöaikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinä lähtöpäivänä, joka lähinnä seuraa kaksi kuukautta irtisanomisen jälestä.
  Vuokramies, joka on menettänyt vuokraoikeutensa, olkoon velvollinen muuttamaan ensi lähtöpäivänä, ellei oikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen on jo sitä ennen muuttaminen.

  45 §.
  Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnäollessa tahi otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava ei ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellaisen tapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrätty vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon lupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.
  Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautettavaksi, käy irtisanomisesta.

5 LUKU.
Katselmuksista.

  46 §.
  Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine on silloin kun se vuokramiehelle luovutetaan, on pidettävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen rakennukset, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttöhaat, ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittävät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät. Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuksessa tarkastettava ja seliteltävä. Semmoinen katselmus on pidettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästä kuin vuokramies on ottanut vuokraesineen haltuunsa, kuitenkin ottaen huomioon, että maa katselmuksen aikana on sen pitämiseen sovelias.

  47 §.
  Kun vuokrasuhde päättyy, on rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävä lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtöpäivästä lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty. Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpi asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin kahdeksan kuukautta sitä ennen.
  Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat sopineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökatselmus olko tarpeellinen.
  Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uudistetaan, on kuitenkin rappion tai parannusten selville saamiseksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä katselmus sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta varten on säädetty.

  48 §.
  Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine on, pidettäköön muulloinkin kuin 46 ja 47 §:ssä on sanottu, jos vuokranantaja tai vuokramies vaatii.

  49 §.
  Jos tulokatselmusta ei ole pidetty, tahi jos tulokatselmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, eivätkä viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskään ole tehneet sellaista sopimusta, kuin 47 §:n 2 momentissa tarkotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rappeutumisesta tahi parannuksesta maksettako korvausta.
  Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 46 §:ssä säädetyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on pidetty katselmus sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saatakoon vaatia korvausta ainoastaan sen jälestä syntyneestä rappiosta ja tehdyistä parannuksista.
  Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään seuraamukseksi siitä, että tulo- tai lähtökatselmus jätetään pitämättä, olkoon voimassa myöskin 47 §:n 3 momentissa mainittuun katselmukseen nähden.

  50 §.
  Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, katselmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu kuin 64 §:ssä sanotaan, taikka jos jompikumpi asianosainen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on kolme maanviljelykseen perehtynyttä miestä, joista kumpikin asianosainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolmannen puheenjohtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat katselmusmiehet eivät sovi kolmannesta, valitsee kihlakunnanoikeus puheenjohtajan. Ellei asianosainen kahdeksan päivän kuluessa sen jälestä kuin on saanut vastapuolelta kehotuksen, valitse katselmusmiestä, kutsukoon vuokralautakunnan puheenjohtaja sopivan henkilön katselmusmieheksi.

  51 §.
  Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakunnan puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tiedon toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset toimitukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katselmusmiehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asianosainen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen ei sitä tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet sopivan henkilön katselmusmieheksi. Jos kutsumuksen saanut asianosainen jää pois, älköön se estäkö katselmuksen toimittamista.
  Ellei katselmusta erityisen katselmuslautakunnan kautta syystä tai toisesta saada riittäväksi katsottavan ajan kuluessa pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jommankumman asianosaisen pyynnöstä katselmuksen toimittamiseen.

  52 §.
  Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se mielipide päätökseksi, jota useimmat kannattavat.

  53 §.
  Katselmuksesta on tehtävä toimituskirja, johon pantakoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovat päätöksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettava kappale kummallekin asianosaiselle.

  54 §.
  Kustannukset sekä vuokralautakunnan että erityisen katselmuslautakunnan toimittamista katselmuksista suoritetaan siten kuin 65 §:n 2, 3 ja 4 momentissa säädetään.

  55 §.
  Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakunnan antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava vastapuolelle kuudenkymmenen päivän kuluessa katselmuksen jälestä; muussa tapauksessa jääköön katselmuslautakunnan päätös voimaan ja pantakoon täytäntöön, niinkuin ulosottolaissa säädetään välitystuomiosta.
  Oikeus pitäköön vuokra-alueella katselmuksen, jos katsoo sen tarpeelliseksi.

  56 §.
  Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on ollut jäävillinen tai muusta syystä toimeensa oikeudeton, taikka että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut muu virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 55 §:ssä on säädetty. Jos kihlakunnanoikeus havaitsee sellaisen virheen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimenpide sen takia on hylättävä, niin poistakoon sen toimenpiteen ja määrätköön uuden katselmuksen pidettäväksi. Siihen päätökseen älköön haettako muutosta.

6 LUKU.
Vuokralautakunnasta.

  57 §.
  Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta. Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useampia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kunta on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettava läänin kuvernöörille.
  Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä tässä asetuksessa on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syntyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä ottaa riitakysymys molempien riitapuolten tai heidän laillisesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ollessa käsiteltäväksi sekä koettaa saada riita sovitetuksi.
  Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja, joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sellaisen sovinnon täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä ulosottolaissa välitystuomiosta säädetään.
  Asianosainen, joka ei ole noudattanut vuokralautakunnan kutsumusta saapumaan tällaisen asian käsittelyyn, eikä näyttänyt laillista estettä, rangaistakoon kihlakunnanoikeudessa virallisen syyttäjän kanteesta enintään kolmensadan markan sakolla.
  Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia tietoja sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.

  58 §.
  Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sekä kaksi tai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.
  Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettava varapuheenjohtaja ja yhtä monta varajäsentä kuin varsinaista, jotka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheenjohtajan ja varsinaisen jäsenen sijaan.
  Kuntakokouksen asiana on päättää valitaanko vuokralautakuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä.
  Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsen ennen toimikautensa päättymistä kuolee tai eroaa eikä lautakuntaan jää sen tehtävien suorittamiseen riittävästi jäseniä, valittakoon loppuajaksi uusi jäsen poistuneen sijaan.

  59 §.
  Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne kunnassa tai piirissä asuvat maanomistajat, jotka ovat torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokralleantajia, joko yhden tai kaksi varsinaista ja yhtä monta varajäsentä sekä kunnassa tai piirissä asuvat torppien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueitten vuokramiehet saman määrän varsinaisia ja varajäseniä. Vaalin toimittaa kuntakokouksen esimies viimeistään syyskuussa sinä vuonna, jonka loputtua valittujen on lautakuntaan astuttava. Vaalissa on jokaisella valitsijalla yksi ääni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
  Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olko vaalioikeutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.
  Valtakirjan nojalla älköön muu kuin saman kunnan jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useamman kuin yhden äänivaltaisen puolesta.
  Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin, vaaliluettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä muista tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähempiä määräyksiä.

  60 §.
  Vuokralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa kaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja paikkakunnan kihlakunnanoikeuden määrättävä ja on tätä varten toimitusta johtaneen vuokralautakunnan jäsenen asiasta viipymättä tehtävä ilmoitus oikeuden puheenjohtajalle.
  Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on valittu, on hänen läänin kuvernöörille annettava tieto sekä omasta että vuokralautakunnan jäsenten vaalista.

  61 §.
  Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden ikään ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se, joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myöskään se, joka lainvoimaisen tuomion perusteella on kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan.
  Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi olkoon lupa valita myös muu kuin kunnassa asuva henkilö, jos hän muuten on vaalikelpoinen ja suostuu toimen vastaanottamaan.

  62 §.
  Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen toimesta älköön, 61 §:n 2 momentissa mainittua tapausta lukuunottamatta, vapautettako muita kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta, se joka viimeiset kolme vuotta on lautakunnassa toiminut sekä se, jota virka tahi muu pätevä syy estää tointa hoitamasta.

  63 §.
  Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön sen kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kolmenkymmenen päivän kuluessa vaalin jälestä, taikka, jos valittu valittaa, sen jälestä kuin hän sai vaalista tiedon; ja annettakoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeuden istuntopäivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen heti astumaan toimeen.
  Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaan päätökseen älköön muutosta haettako.

  64 §.
  Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat toiminnassaan tuomarinvastuun alaiset.
  Vuokralautakunta, joka kokoontuu puheenjohtajan kutsumuksesta, on päätöksenvoipa, kun on saapuvilla puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun vuokralautakuntaa käytetään katselmuksen toimittamiseen, älköön jäsenten luku olko kahta suurempi.
  Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jäseniä olkoon aina vuokralautakunnassa saapuvilla yhtä monta; ja ratkaistakoon tarpeen tullen arvalla kenen jäsenen on astuttava pois.
  Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytäkirja.

  65 §.
  Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka suuruudesta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä, suoritetaan valtion varoista.
  Palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista suorittaa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisverojen taksotuksen mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alaisten, 59 §:n 1 momentissa mainittujen vuokranantajain ja yuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kunnallisverojen kannossa.
  Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, harkitkoon katselmuksen toimittanut lautakunta, ovatko kustannukset jommankumman asianosaisen vai molempain yhteisesti maksettavat.
  Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritettava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan taksan mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen esityksestä tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.

  66 §.
  Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokralautakunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralautakunnan puheenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön ajan, milloin asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon hakija sen jälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksaa päivää ennen kokousta todistettavan tiedon vastapuolelle.
  Asiassa, joka ei koske riitakysymystä, on vastapuolen noudatettava kutsua sillä uhalla, että se voidaan päättää, vaikkei hän olekaan saapuvilla.
  Vastapuolen velvollisuudesta saapua vuokralautakunnan eteen riitakysymysten sovittelua varten säädetään 57 §:n 4 momentissa.

  67 §.
  Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa kunnissa, joissa vuokranantajien ja vuokramiesten luku on vähäinen, tai joissa paikkakunnalliset olot muuten sitä vaativat, vuokralautakunnan toimet ovat toistaiseksi annettavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi.
  Kuitenkin on vuokralautakunta asetettava kuntaan, jossa vähintään kaksikymmentä vuokranantajaa tai vuokramiestä sitä vaatii.

  68 §.
  Vuokralautakunnan päätökseen älköön 3 §:n 3 momentin, 31 §:n 2 momentin ja 41 §:n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa muutosta haettako.
  Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vuokralautakunnan päätös annettiin.

7 LUKU.
Vuokra-asiain käsittelystä oikeudessa.

  69 §.
  Vuokranantaja ja vuokramiehen välistä, vuokrasuhteesta johtuvaa riita-asiata älköön kihlakunnanoikeus ottako käsiteltäväkseen, ellei kantaja näytä, että asia sitä ennen on ollut vuokralautakunnassa sovittelun alaisena, taikka jommankumman riitapuolen poissaolon takia siellä jäänyt käsittelemättä.

  70 §.
  Kihlakunnanoikeus kuulustelkoon, milloin jompikumpi asianosainen sitä vaatii tai oikeus muuten katsoo sen tarpeelliseksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen varalta tulee olla kihlakunnanoikeuden istuntopaikalla saapuvilla.

  71 §.
  Hovioikeuden vuokra-asioissa antamaan tuomioon älköön muutosta haettako.

  72 §.
  Vuokra-asioita ratkaistaessa päättäköön oikeus, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.

8 LUKU.
Erityisiä määräyksiä.

  73 §.
  Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuokrattu toiselle, on jälkimäinen luovutus mitätön.

  74 §.
  Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan tai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle henkilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokramieheltä hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautintaoikeuden, olkoon laki niinkuin 73 §:ssä sanotaan. Jos vuokramiehen nautintaoikeus ainoastaan supistuu myöhemmin myönnetyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeuden haltija velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli se loukkaa vuokramiehen nautintaoikeutta.

  75 §.
  Vuokranantajan lunastettavan asuin- tahi ulkohuoneisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai seinässä kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinään kiinnitetyt penkit ja sängyt, tahi muut senkaltaiset, olkoon vuokramies velvollinen jättämään paikoilleen. Jos hän vie jotakin niistä pois, hankkikoon sen takaisin tahi korvatkoon vahingon.

  76 §.
  Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vastoin tätä asetusta, olkoon sellainen ehto mitätön.

  77 §.
  Maanomistajalla tässä asetuksessa ymmärretään myös sukukartanon omistajaa.

  78 §.
  Tämän asetuksen säännökset sovellettakoon myöskin niihin henkilöihin, jotka eivät nauti kansalaisoikeutta Suomessa.

  79 §.
  Tämä asetus ei koske vuokrausta, jonka esineenä on kruununtaloon, kuninkaankartanoon, sotilas- ja siviili virkakunnan sekä papiston virkataloon ja kaupungin yhdistettyyn maahan kuuluva torppa tai mäkitupa-alue, sekä kaupungin muuhun maahan kuuluva torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue.
  Älköön tätä asetusta myöskään sovellettako, valtion tai kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankkimain tilanosien tai maa-alojen vuokraukseen, älköönkä myöskään huoneenvuokraan, vaikka tonttimaa sisältyykin sellaiseen vuokraan.

  80 §.
  Tämän asetuksen voimaanpanemista varten tarpeelliset määräykset antaa senaatti.

  81 §.
  Tämä asetus astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että siihen asti kunnes vuokralautakunnat on asetettu, niiden toimet suorittaa kunnallislautakunta.
  Senaatin asiana on määrätä, milloin vuokralautakunnat viimeistään tulee olla asetettuina.

  82 §.
  Siitä alkaen kuin tämä asetus on astunut voimaan, älköön 19 päivänä kesäkuuta 1902 annettua lakia maanvuokrasta maalla eikä muita säännöksiä, mikäli ne ovat tämän asetuksen määräysten vastaisia, sovellettako sellaisiin sen voimaanastumisen jälkeen tehtyihin vuokrasopimuksiin kuin 1 §:ssä sanotaan.
  Missä määrin tätä asetusta on sovellettava jo oleviin vuokrasuhteihin, jotka ovat syntyneet ennen tämän asetuksen voimaan astumista, säädetään erikseen.

Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.