SUOMEN SUURIRUHTINANMAAN
ASETUS-KOKOELMA.

Me  N I K O L A I  Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.   T e e m m e   t i e t t ä v ä k s i :  Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä Me täten Armossa vahvistamme seuraavan lain maanvuokrasta maalla.

1 Luku.
Yleisiä määräyksiä.

  1 §.
  Sopimus maalla olevan maan vuokrauksesta on tehtävä kirjallisesti ja todistajain läsnä ollessa sekä sopimuskirja vuokranantajan, vuokramiehen ja todistajain allekirjoitettava.

  2 §.
  Vuokrasopimusta, josta tässä laissa säädetään, älköön tehtäkö muutoin kuin määräajaksi, enintään viideksikymmeneksi vuodeksi, tahi elinkaudeksi; ja sovittakoon siinä määrätty ja todellinen, vuotuinen vuokramaksu.
  Sopimus, että vuotuinen vuokra on vuokrakauden ajalla määrävuosien kuluttua uudelleen määrättävä katselmuksen kautta, älköön olko kielletty.
  Kun nautinto-oikeutta autiotilaan tahi uutistorppaan luovutetaan, älköön yhden tahi useamman vapaavuoden myöntäminen olko kielletty.

  3 §.
  Vuokrakirjassa on mainittava:
  sen tilan nimi tahi numero, joka on vuokralle annettu tahi johon vuokrattu alue kuuluu, sekä, jos vuokra ei koske koko tilaa, myöskin alueen rajat tahi muu tarkka selvitys siitä;
  vuokra-aika;
  vuokramaksun laatu ja määrä; sekä
  paikka missä ja aika milloin vuokrakirja on tehty.
  Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.
  Vuokrakirjaa saakoon kappaleensa sekä vuokranantaja että vuokramies.

  4 §.
  Jos vuokrakirjassa ei ole sellaista määräystä vuokra-ajasta, kuin 2 §:ssä sanotaan, olkoon sopimus voimassa kymmenen vuotta.

  5 §.
  Määräajaksi tehty vuokrasopimus lakkaa vuokrakauden umpeen kuluttua, vaikka sitä ei olisikaan irtisanottu.
  Jos vuokramies pysyy paikoillaan kuusi kuukautta sen jälkeen kuin vuokra-aika on loppunut, eikä vuokranantaja ole käskenyt häntä muuttamaan pois, pidettäköön uusi vuokrasopimus tehtynä yhtä pitkäksi ajaksi, kuin entinen sopimuskin, ei kuitenkaan kymmentä vuotta kauemmaksi.

  6 §.
  Paitsi tämän lain erittäin mainitsemissa tapauksissa älköön vuokranantajalla tahi sillä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa kumota vuokrasopimusta, ennenkuin sen aika on kulunut umpeen. Jos vuokramies on vuokrakirjassa pidättänyt itselleen oikeuden irtisanomiseen vuokra-ajalla, noudatettakoon sitä.

  7 §.
  Jos vuokramies kuolee määräaikaisen vuokrakauden kestäessä, olkoon hänen leskellään ja rintaperillisillään oikeus nauttia vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun. Elinkautista vuokraa nauttikoon vuokramiehen vaimo niin kauan kuin hän on leskenä. Jos leski tahi rintaperilliset ylempänä mainituissa tapauksissa tahtovat sanoutua vuokrasta irti, tehkööt sen kuudessa vuokramiehen kuolemasta.

  8 §.
  Jos vuokramieheltä ei jää leskeä eikä rintaperillisiä, jotka 7 §:n mukaan ovat oikeutetut saamaan nautinto-oikeuden, lakatkoon vuokra ensi lähtöpäivänä vuokramiehen kuoltua, vaikkei sovittu vuokrakausi silloin vielä olisikaan lopussa.

  9 §.
  Lähtöpäivä maalla olevaa maata luovutettaessa on neljästoista päivä Maaliskuuta, ellei toisin ole sovittu.
  Laillisena lähtöpäivänä pidetään se, joka sattuu toisena vuotena sen jälkeen, kuin vuokra irtisanottiin. Ensi lähtöpäivä on seuraavana vuonna irtisanomisen jälkeen.

  10 §.
  Aina kun vuokrasopimus lakkaa irtisanomisen nojalla, ilman määrättyä lähtöaikaa, tulee vuokramiehen muuttaa laillisena lähtöpäivänä.
  Jos vuokrasopimus lakkaa kuoleman tähden, 8 §:n mukaan, luetaan lähtöpäivä niinkuin jos vuokra olisi irtisanottu sinä päivänä, jona kuolema tapahtui.

  11 §.
  Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava ei ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta sellaisessa tapauksessa on säädetty.

  12 §.
  Haaste, jossa vaaditaan poismuuttoa ilman edellä käynyttä irtisanomista, pidettäköön myöskin irtisanomisen veroisena.

2 Luku.
Vuokramaksusta.

  13 §.
  Vuotuinen vuokramaksu voidaan määrätä rahassa, luonnontuotteissa tahi työssä suoritettavaksi. Luonnontuotteita maksettakoon joko vuokrakirjassa säädetty määrä tahi määrätty osa tilan vuotuisesta sadosta. Jos vuokramaksu suoritetaan päivätöillä, tulee niiden olla luvultaan määrätyt. Ellei vuokrakirjassa ole määräystä, millä ajoin päivätyöt ovat tehtävät, jaettakoon ne niin vuotta kohti, että vuokramies ei niiden tähden tule estetyksi omaa maanviljelystään hoitamasta.
  Älköön vuokramiestä velvoitettako, luvultaan määrättyjen päivätöiden tahi muiden laadultaan ja paljoudeltaan määrättyjen tehtäväin lisäksi, eri käskystä tekemään työtä vuokranantajalle.

  14 §.
  Jos vuokra on maksettava rahassa tahi luonnontuotteissa, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokramies ne kahta kuukautta ennen jokaisen vuokravuoden loppua. Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole sovittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle sen tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tahi johon vuokrattu maa kuuluu.

  15 §.
  Vuokranantaja on velvollinen kultakin vuokravuodelta tekemään tililaskun vuokramiehen kanssa, jonka sitä varten on saavuttava päätalon piirissä osotettavaan tahi muuten sovittuun paikkaan. Jos vuokramies vaatii tililaskusta jäljennöstä, älköön sitä häneltä kiellettäkö. Jos vuokranantaja jättää tililaskun tekemättä kolmen kuukauden kuluessa vuokravuoden loputtua, tahi jos vuokramies jää tililaskulle tulematta, vaikka häntä on siihen kutsuttu, velvoitettakoon niskoitteleva täyttämään tehtävänsä oikeuden määrättävän sakon uhalla. Jos tililaskua joltakin vuodelta ei ollut tehty, älköön sillä, jonka niskoitteleminen on ollut tähän syynä, olko oikeutta siltä vuodelta hakea saatavaansa, ennenkuin hän on toisen kanssa samalta vuodelta tililaskun tehnyt.

3 Luku.
Katselmuksista

  16 §.
  Selvityksen [h]ankkimiseksi siitä, missä kunnossa tila vuokramiehelle luovutettaessa on, pidettäköön tulokatselmus, jossa tilan rakennukset, puutarha, pellot, niityt, aidat, ojat, tiet, sillat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittävät kirjaan sekä niiden laatu ja ruokko tarkasti seliteltävä. Sellainen katselmus on vuokranantajan toimesta pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kuin vuokramies on tilan ottanut vastaan, kuitenkin vaarinottaen, että maa katselmuksen aikana on siihen sovelias. Jos tulokatselmusta ei ole pidetty tässä sanotun ajan kuluessa, olkoon vuokramiehellä sen jälkeen kolmen kuukauden aika katselmuksen toimituttamiseen.
  Jos vuokramiehelle on myönnetty oikeus käyttää tilan metsää tahi jotakin osaa siitä, on sekin, tarpeen mukaan, katselmuksessa tarkastettava ja seliteltävä.
  Jos tulokatselmusta ei ole ollut tässä säädetyn ajan kuluessa, pidettäköön, vuokranantajan tai vuokramiehen vaatimuksesta, myöhemminkin vuokra-ajalla katselmus tilan kunnon selville saamiseksi, kuitenkin ainoastaan sillä vaikutuksella, kuin 28 ja 57 §:ssä säädetään.

  17 §.
  Vuokrakauden päättyessä on pidettävä lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtöpäivästä lukien, joka tulokatselmusta varten on määrätty, mutta pidettäköön myöskin, jos jompikumpi asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin kuusi kuukautta sitä ennen. Tässä katselmuksessa määrätään se rappeuden tahi parannusten korvaus, joka on vuokranantajalle tahi vuokramiehelle tuleva. Muutoin olkoon lähtökatselmuksesta sama laki, kuin tulokatselmuksesta on säädetty.

  18 §.
  Vuokra-ajan kuluessa toimitettavista katselmuksista säädetään myöskin 4 luvussa.

  19 §.
  16, 17 ja 18 §:ssä mainitut katselmukset toimittakoon, tuomarin vastuulla, katselmuslautakuntana kolme maanviljelykseen perehtynyttä, rehellistä miestä, joista kumpikin asianosainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolmannen. Jos asianosaisten valitsemat katselmusmiehet eivät sovi kolmannesta, määrätköön hänet, katselmusta vaatineen asianosaisen pyynnöstä, kuntakokouksen esimies siinä kunnassa, johon tila kuuluu. Jos ei asianosainen kahdeksan päivän kuluessa käskyn saatuansa valitse katselmusmiestä, kutsukoon kuntakokouksen esimies, kun asia hänelle ilmoitetaan, tähän toimeen sopivan henkilön. Katselmusmiehet valitkoot keskuudestaan puheenjohtajan.

  20 §.
  Katselmuksen ajan määrätköön puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tiedon toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset toimitukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katselmusmiehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asianosainen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen ei sitä tee tahi jos kuntakokouksen esimiehen valitsema katselmusmies on jäänyt pois, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet toisen lähellä asuvan, rehellisen ja muuten sopivan henkilön katselmusmieheksi. Kutsumuksen saaneen asianosaisen poissaolo älköön estäkö katselmuksen toimittamista.

  21 §.
  Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se päätökseksi, jota useammat kannattavat.

  22 §.
  Katselmuksesta on tehtävä toimituskirja, johon pantakoon myöskin katselmusmiesten päätös, kun sellainen on annettu, ja merkittäköön julistamispäivä. Tätä katselmuskirjaa on annettava kappale kummallekin asianosaiselle.

  23 §.
  16 §:ssä mainitun tulokatselmuksen kustannukset ovat vuokranantajan maksettavat. Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, harkitkoon katselmuslautakunta, ovatko kustannukset jommankumman asianosaisen vai molempain yhteisesti maksettavat.

  24 §.
  Jos asianosainen ei tyydy katselmuslautakunnan tulokatselmuksessa antamaan lausuntoon, pyytäköön kuukauden kuluessa sen jälkeen lautakunnan puheenjohtajalta uutta, lisätyn katselmuslautakunnan toimitettavaa katselmusta; asettakoon myös vakuuden katselmuksen kustannuksista. Tämän katselmuksen pitäkööt, niin pian kuin mahdollista, samat miehet, jotka toimittivat tulokatselmuksen, ynnä kaksi lisämiestä, jotka kuntakokouksen esimies puheenjohtajan toimesta kutsuu. Lisätystä katselmuslautakunnasta ja sen toimitettavasta katselmuksesta olkoon muutoin soveltuvissa kohdin noudatettavana, mitä tässä luvussa ylempänä on sanottu. Lausunnosta, jonka lisätty katselmuslautakunta on antanut, älköön valitettako muissa kuin 25 §:n mainitsemissa tapauksissa.
  Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakunnan muussa katselmuksessa antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta oikeudessa haasteen nojalla, joka on toimitettava vastapuolelle kolmen kuukauden kuluessa katselmuksen jälkeen; muutoin jääköön katselmuslautakunnan päätös voimaan ja pantakoon täytäntöön niinkuin välitystuomiosta Ulosottolaissa säädetään.

  25 §.
  Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on ollut jäävillinen tahi muusta syystä toimeensa oikeudeton, taikka että katselmuksen toimittamisessa muu virhe ori tapahtunut, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 24 §:n 2 momentissa on säädetty. Jos oikeus havaitsee sellaisen virheen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimenpide sen takia on hyljättävä, poistakoon oikeus toimenpiteen ja määrätköön asianosaisille ajan, minkä kuluessa uusi katselmus on pidettävä. Siihen päätökseen älköön haettako muutosta.

  26 §.
  Jos asianosaiset tahtovat itse katselmusmiehiä käyttämättä toimittaa tulokatselmuksen, on tilan kunnosta niissä kohdin, jotka 16 §:ssä mainitaan, tehtävä katselmuskirja, joka on asianosaisten ja kahden todistajan allekirjoituksilla vahvistettava. Sellainen toimituskirja olkoon yhtä pätevä, kuin jos se olisi tehty katselmuslautakunnan pitämässä toimituksessa, josta ei ole valitettu.
  Jos asianosaiset vuokrakauden lopussa ovat keskenään sopineet rappeuden tahi parannusten korvauksen määrästä ja tehneet siitä kirjan, niinkuin nyt on sanottu, älköön lähtökatselmus olko tarpeellinen.

4 Luku.
Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

  27 §.
  Vuokramies olkoon velvollinen hyvästi viljelemään maata sekä pitämään tilan viljelykseen tarpeelliset rakennukset ja muut laitokset kunnossa, niin että ne eivät tämän velvollisuuden laiminlyömisestä turmellu.

  28 §.
  Jos vuokramies laskee huoneen, pellon, niityn tahi muuta tilaan kuuluvata rappeutumaan, toimituttakoon vuokranantaja katselmuksen, niinkuin 3 luvussa sanotaan, ja korjatkoon vuokramies puutteet katselmuslautakunnan määräämässä ajassa, taikka olkoon vuokranantaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellaan.
  Jos tulokatselmusta ei ole pidetty, älköön yllämainittua säännöstä noudatettako; pidettäköön kuitenkin silloin 16 §:n 3 momentissa mainittu katselmus tulokatselmuksen veroisena rappeuteen nähden, johon vuokramies sen jälkeen on tehnyt itsensä syypääksi.

  29 §.
  Jos tilan viljelemiseen tarpeellinen rakennus on hävinnyt tahi vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kelpaamattomaksi, olkoon, mikäli vuokrasopimuksessa ei ole toisin sovittu, vuokramies velvollinen rakentamaan sen uudestaan tahi tekemään toisen sijaan; ja tulee vuokranantajan, jos rakennus ei ole hävinnyt vuokramiehen tuottamuksesta, tilan tahi päätalon alueella osottaa siihen tarvittavat puuaineet ja muut luonnosta saatavat rakennustarpeet. Jos vuokranantaja ei sitä tee eikä tahdo itsekään rakentaa, olkoon vuokramiehellä valta uudistaa tahi rakentaa huoneus omista hankkimistaan aineista, ja saakoon hän vuokranantajalta korvauksen tämän osotettavista rakennusaineista; mutta jos hän mieluummin tahtoo sanoutua vuokrasta irti, olkoon oikeutettu muuttamaan ensi lähtöpäivänä, jos hän irtisanoutuessaan ilmoittaa, että hän ei tahdo nauttia laillista lähtöaikaa.

  30 §.
  Vuokramies älköön saako vuokranantajan luvatta viedä tahi antaa viedä tilalta pois rehuja tai lantaa.
  Jos vuokramiehellä, joka lähtöpäivään asti on tilalla elättänyt sen laajuutta ja rehuvaroja vastaavan karjan, muuttoaikana on rehuja jälellä, olkoon hänellä valta ottaa ne mukaansa; jos hän tahtoo myydä rehut, tarjotkoon ne ensin vuokranantajalle tahi sijaansa tulevalle vuokramiehelle.

  31 §.
  Vuokramiehellä älköön olko oikeutta käyttää tilan metsää, ellei sitä ole hänelle vuokrakirjassa myönnetty.
  Jos sellainen oikeus on vuokramiehelle myönnetty, noudattakoon kuitenkin metsänhoitosuunnitelmaa, joka vuokra-ajan kuluessa pannaan tilalla toimeen. Jos sen kautta supistetaan vuokramiehen oikeutta käyttää metsää siinä määrin, kuin hänelle on vuokrasopimuksessa vakuutettu, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan.
  Jos vuokramies luvattomasti myy tahi muulla tavalla luovuttaa metsäntuotteita tahi muuta senkaltaista, tahi luvattomasti kaskeaa tai kydettää tilan maalla, taikka muuten haaskauksella käyttää maata oikeutensa yli, noudatettakoon mitä Rikoslaissa siitä säädetään.

  32 §.
  Vuokramies älköön nauttiko tilaan kuuluvaa metsästys- tai kalastusoikeutta, ellei sitä etua ole hänelle vuokrakirjassa myönnetty.

  33 §.
  Vuokranantajan luvatta älköön vuokramies luovuttako tilaa tahi sen osaa toiselle, älköönkä perustako uutta torppaa taikka hävittäkö entistä tahi muuttako torpan ehtoja.

  34 §.
  Vuokramies vastatkoon tilalta menevästä verosta ja kaikesta muusta rasituksesta, jota vuokranantaja ei ole ottanut suorittaaksensa. Jos tilalle vuokrakauden kestäessä lisätään uutta veroa, vastatkoon vuokranantaja lisäyksestä, elleivät asianosaiset sen suorittamisesta muuten sovi.

  35 §.
  Jos vuokramies on niin köyhtynyt, että hän nähtävästi ei kykene vuokraehtoja täyttämään, tahi jos hänen omaisuutensa on luovutettu konkurssiin, ja jos vuokrakirjassa ei ole määräystä, että vuokraoikeuden saa maanomistajan luvatta toiselle luovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan täyttä vakuutta vuokrasopimuksen täyttämisestä, ellei hänellä sitä ennestään ole. Jos sellaista vakuutta ei aseteta kolmessa kuukaudessa sen jälkeen, kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajalla valta irtisanoa vuokramies muuttamaan ensi lähtöpäivänä.

5 Luku.
Syistä, jotka voivat aiheuttaa vuokrasuhteen muutosta tahi lakkaamista.

  36 §.
  Kun kokonaan tahi osaksi vuokralle annettu tila myydään ulosottotoimin tahi konkurssin johdosta, rikkoo kauppa vuokran, jos ostaja vuoden kuluessa myynnin jälkeen sanoo vuokrasopimuksen irti; vuokramies pysyköön kuitenkin paikallaan lailliseen lähtöpäivään asti. Jos omistajan vaihdos tapahtuu vapaaehtoisen myynnin, vaihdon tahi täysin huudatetun panttauksen nojalla, rauetkoon sellaisen vuokramiehen vuokrasopimus, joka ei vielä ole tullut vuokraamallensa tilalle.
  Kiinnitetyn vuokrasopimuksen pysyväisyydestä olkoon voimassa, mitä siitä on erittäin säädetty.
  Vuokramies, jonka tilan luovuttamisen tähden on täytynyt luopua nautinto-oikeudestaan, olkoon oikeutettu 7 luvussa säädettyjen perusteiden mukaan saamaan korvausta ostajalta tekemistään parannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta muusta vahingosta, jonka hän ennenaikaisen poismuuttamisensa takia on kärsinyt.

  37 §.
  Jos vuokrattu tila riidan kautta joutuu omistajalta pois, rauetkoon vuokrasopimus. Jos osa tilasta joutuu pois, tahi jos tulva, maanvieremä tahi muu tapaturma vahingoittaa tilaa niin paljon, että sen viljeleminen tämän johdosta käy melkoista vaikeammaksi, saakoon vuokramies vuokran vähennetyksi sen mukaan kuin kohtuulliseksi harkitaan.
  Jos vuokramies mieluummin tahtoo luopua vuokrasta, ja tilusten vähennys tahi vahinko havaitaan niin suureksi, että syystä voi päättää, ettei hän olisi tehnyt vuokrasopimusta, jos asia olisi sitä ennen tapahtunut, olkoon hänellä oikeus sanoutua vuokrasta irti ja muuttaa ensi lähtöpäivänä, jos hän irtisanoessaan ilmoittaa, ettei hän tahdo laillista lähtöaikaa nauttia.

  38 §.
  Jos maanjaossa tahi rajankäynnissä vuokratilan tiluksia on joutunut omistajalta pois tahi niin muutettu, että vuokramiehellä niistä oleva hyöty melkoisesti vähenee, olkoon laki niinkuin 37 §:ssä sanotaan. Jos maanomistaja on suorittanut korvausta sellaisen tilalle jaetun maan viljelyksistä ja paremmasta ruokosta, jonka vuokramies on saanut menettämiensä tilusten sijaan, ja jos vuokra sen kautta on käynyt vuokramiehelle melkoisesti tuottavammaksi, olkoon vuokranantaja oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen, ellei vuokramies tahdo sitoutua kohtuulliseen vuokramaksun korotukseen jälellä olevaksi vuokra-ajaksi.

  39 §.
  Jos maanjaon tahi rajankäynnin johdosta maanomistajalle käy välttämättömäksi oman maanviljelyksensä harjoittamista varten ottaa viljelykseensä toiselle vuokratun tilansa, olkoon oikeutettu vaatimaan vuokrasopimuksen kumoamista. Jos vaatimuksen syyt havaitaan päteviksi, olkoon vuokramies velvollinen luopumaan tilalta; nauttikoon kuitenkin laillisen lähtöajan.

  40 §.
  Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korottamisesta taikka vuokrasopimuksen kumoamisesta on tehtävä, tahi vuokrasopimus irtisanottava, 37 §:n mainitsemissa tapauksissa vuoden kuluessa siitä, kuin vuokrattu joutui omistajalta pois tai vahinko tapahtui, sekä 38 ja 39 §:n mainitsemissa tapauksissa yhtä pitkän ajan kuluessa siitä, kuin uusi omistaja sai jako-osat haltuunsa.

  41 §.
  Jos vuokramies 37, 38 ja 39 §:n mukaan ennen vuokrakauden loppua joutuu tilalta pois, saakoon vuokranantajalta korvausta, niinkuin 7 luvussa sanotaan.

  42 §.
  Seuraamuksesta, joka maan pakkoluovutuksella yleiseen tarpeeseen on maanvuokrasopimukseen nähden, on erittäin säädetty.

6 Luku.
Vuokraoikeuden menettämisestä.

  43 §.
  Vuokramies olkoon menettänyt vuokraoikeutensa:
  1:ksi jos vuokramies 28 §:n mainitsemassa katselmuksessa on havaittu laskeneen tilan rappeutumaan, eikä ole määräajan kuluessa korjannut puutteita;
  2:ksi jos vuokramies, varotuksesta huolimatta, käyttää tilaa muuhun tarkoitukseen, kuin vuokrasopimuksessa on määrätty, taikka jos hän lähtee kokonaan tilalta pois;
  3:ksi jos vuokramies rikkoo 33 §:n säännöksiä;
  4:ksi jos vuokramies, varotuksesta huolimatta, rikkoo 30 §:n 1 momentissa olevan kiellon;
  5:ksi jos vuokramies, varotuksesta huolimatta, niskoittelee itse saapumasta tahi lähettämästä toista työhönkykenevää henkilöä suorittamaan vuokramiehen työvelvollisuutta, taikka työssä, joka hänelle on kohtuullisesti määrätty, osottaa vuokranantajaa tai tämän sijaista vastaan ilmeistä tottelemattomuutta;
  6:ksi jos vuokramies, varotuksesta huolimatta, poikkee tilalla toimeenpannusta viljelys- tai metsänhoitosuunnitelmasta, taikka muuten rikkoo vuokrasopimuksen pääasiallisia määräyksiä, taikka käyttäytyy vilpillisesti vuokranantajaa kohtaan vuokrasopimuksen täyttämiseen nähden;
  7:ksi jos vuokramies tuomitaan rangaistukseen haaskauksen uusimisesta sillä tilalla, joka on vuokralle annettu tahi johon vuokrattu maa kuuluu;
  8:ksi jos vuokramies tekee itsensä syypääksi juovutusjuomain luvattoman valmistuksen tahi luvattoman myymisen uusimiseen;
  9:ksi jos vuokramies tilalla viettää tahi sallii muiden viettää pahantapaista ja irstaista elämää, niin että tila siitä joutuu pahaan huutoon;
  10:ksi jos vuokramies ei, käskystä huolimatta, niin pian kuin lain mukaan on mahdollista, poista palveluksestaan henkilöä, joka on tehnyt rikoksen, mikä, vuokramiehen itsensä tekemänä, vaikuttaisi vuokraoikeuden menettämisen; sekä
  11:ksi jos vuokramies, vaikka häntä on siitä muistutettu, ei tilalta poista talonväkeensä kuulumatonta henkilöä, joka ei ole vuokramiehen tahi hänen vaimonsa sukulainen suoraan ylenevässä tahi alenevassa polvessa ja jonka vuokramies on sallinut asettua tilalle vastoin vuokrasopimuksessa olevaa kieltoa.
  Sopimuksen kautta älköön määrättäkö vuokraoikeutta menetettäväksi muista syistä, kuin nyt on sanottu.

  44 §.
  Jos teko tahi laiminlyönti, jota 43 §:n mukaan seuraa vuokraoikeuden menettäminen, on tapahtunut asianhaarain ollessa melkoisesti lieventäviä, tahi jos se itsessään on vähäpätöinen, taikka jos vuokranantaja tahi hänen sijaisensa käytöksellään on antanut siihen aihetta, taikka jos pitempi aika on kulunut ennen rikoksen uusimista tahi varotuksen tai muistutuksen antamisesta, tutkikoon tuomioistuin, onko vuokramies katsottava oikeutensa menettäneeksi.

  45 §.
  Jos vuokramies 43 §:n mukaan on menettänyt vuokraoikeutensa ja vuokranantaja tahtoo sen nojalla rikkoa vuokrasopimuksen, sanokoon vuokramiehen irti kuuden kuukauden kuluessa, lukien 1, 5, 10 ja 11 kohdan mainitsemissa tapauksissa siitä päivästä, jona laiminlyönti tai rikkomus tapahtui; 2, 3, 4, 6 ja 9 kohdan mainitsemissa tapauksissa siitä päivästä, jona hän sai rikkomuksesta tiedon; sekä muissa tapauksissa siitä päivästä, milloin päätös, jolla vuokramies julistettiin rikokseen syypääksi, sai lain voiman; muutoin olkoon vuokrasopimus pysyväinen.

  46 §.
  Vuokramies, joka on menettänyt nautinto-oikeutensa, olkoon velvollinen muuttamaan tilalta pois ensi lähtöpäivänä, ellei oikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen on muuttaminen lähtöaikaa nauttimatta.

  47 §.
  Ulosotonhaltijan virka-avusta vuokramiestä vastaan, joka on menettänyt nautinto-oikeutensa, sekä sellaisen tuomion täytäntöönpanosta, jolla vuokramies on velvoitettu luopumaan tilalta, olkoon noudatettavana mitä siitä Ulosottolaissa säädetään.

7 Luku.
Korvauksesta ja muusta vuokrasopimuksen lakkaamisen seuraamuksesta.

  48 §.
  Jos vuokramies on laskenut tilan rappeutumaan tahi laiminlyönyt velvollisuutensa pitää sen rakennuksia kunnossa, eikä ole korjannut puutteita, tulee hänen siten syntyneestä vahingosta vuokrasopimuksen lakatessa maksaa korvaus vuokranantajalle.

  49 §.
  Vuokramies, joka on parantanut tilaa maan, rakennusten tahi muiden laitosten puolesta, on oikeutettu vuokrakauden lopussa tahi vuokrasopimuksen muuten lakatessa saamaan siihen panemastaan työstä ja kustannuksista korvausta, sen mukaan kuin tässä alempana sanotaan. Vuokranantaja on kuitenkin vapaa korvauksen suorittamisesta, jos vuokramies on käyttänyt pidättämäänsä oikeutta vuokrasopimuksen irtisanomiseen vuokra-ajalla.

  50 §.
  Vuokramiehelle tuleva korvaus määrättäköön sen mukaan, minkä verran tilan arvo on parannuksen kautta kohonnut, ei kuitenkaan sitä kustannusta korkeammaksi, joka työn suorittamiseen on mennyt. Korvauksen määrää laskettaessa on myös otettava huomioon, minkä verran erityiset vuokrakirjassa ilmoitetut, vuokramiehen toimeenpantavat parannukset ovat vuokrasopimusta tehtäessä vaikuttaneet vuokramaksun määrään, taikka onko vuokramies saanut tekemänsä parannukset suuremmassa tai vähäisemmässä määrin palkituiksi vuokranantajan suoranaisen avustamisen kautta, vuokramaksun vähennyksellä, tahi muulla vuokrasopimuksen mukaisten velvollisuuksiensa huojennuksella, taikka lisääntyneen tuottavaisuuden kautta. Jos vuokramies on parannuksen tuottaman hyödyn kautta saanut täyden hyvityksen kustannuksistaan, olkoon vuokranantaja kaikesta korvausvelvollisuudesta vapaa.

  51 §.
  Suuremmista parannuksista, niinkuin järven laskemisesta, suon kuivauksesta, uutisviljelyksestä, salaojituksesta, pengerryslaitoksesta tahi niityn kastelemislaitoksesta sekä niin suuressa määrin toimitetusta mullan, hiekan tahi saven maalle ajamisesta, että maanlaatu on siitä parantunut, saakoon vuokramies korvausta ainoastaan jos työ on pantu toimeen maanomistajan kirjallisen suostumuksen nojalla. Jos sen ohessa on tehty kirjallinen sopimus myöskin korvauksen suuruudesta tahi sen laskemisen perusteista, noudatettakoon sitä.
  Sama olkoon laki, jos vuokramies on parantanut tilaa, sen lisäksi mitä 27 ja 29 §:n mukaan oli hänen velvollisuutenaan, rakentamalla uuden huoneen tahi tekemällä uudestaan tilalla ennestään olevan.

  52 §.
  Jos vuokramies on omista aineistaan rakentanut huoneen luvatta tahi toiseen paikkaan, kuin vuokranantaja on myöntänyt, ja jos tämä ei tahdo lunastaa huonetta, olkoon vuokramies velvollinen muuttamaan sen pois vuokra-ajan loputtua; pankoon myöskin huoneen sijan kuntoon. Jos tätä ei ole tehty vuoden kuluessa vuokrakauden loputtua, jääköön huone vuokranantajan omaksi ilman lunastusta.

  53 §.
  Hedelmäpuut, jalommat koristuspuut, marjapensaat tahi muut arvokkaammat kasvit, joita vuokramies on istuttanut sen lisäksi mitä tilalla ennen oli, ovat vuokramiehen lähtiessä tarjottavat vuokranantajalle. Jos hän ei tahdo lunastaa istutuksia kohtuulliseen hintaan, saa vuokramies viedä ne pois vuoden kuluessa vuokrakauden päätyttyä, tahi olkoon laki niinkuin 52 §:ssä sanotaan.

  54 §.
  Tilan asuin- tahi ulkohuoneisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai seinässä kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinään kiinnitetyt penkit ja sängyt, tahi muut senkaltaiset, olkoon vuokramies velvollinen jättämään paikoilleen. Jos hän vie jotakin niistä pois, hankkikoon sen takaisin tahi korvatkoon vahingon.

  55 §.
  Jos vuokramies ei ole säädetyn määräajan kuluessa ennen vuokrakauden loppua suorittanut vuokraa tahi veroa, josta hänen on vastattava, tahi jos hän on velkaa puuttuvasta huoneiden kunnossapidosta tahi rappeudesta, taikka eläinten, työkalujen tahi muun vuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran huonosta hoidosta tahi hävittämisestä, eikä ole siitä asettanut täyttä vakuutta; olkoon vuokranantajalla valta pidättää hänen tilalla olevaa omaisuuttansa, jota laillisesti saadaan ulosmitata, siksi kuin vuokramies on tehnyt selvän puolestansa tahi asettanut vakuuden.

  56 §.
  Vuokramies, jolle lähtökatselmuksessa on määrätty korvausta parannuksista, olkoon, ellei vuokranantaja aseta täyttä vakuutta korvauksesta, oikeutettu pidättämään vastaavan määrän päivätöitä tahi muuta vuokramaksua, mitä hänen on vuokranantajalle suoritettava tahi annettava.

  57 §.
  Jos tilalla ei ole pidetty tulokatselmusta, tahi jos tulokatselmus on pidetty mutta ei lähtökatselmusta, eivätkä asianosaiset myöskään ole tehneet sellaista sopimusta, kuin 26 §:n 2 momentissa sanotaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rappeutumisesta tahi parannuksesta korvausta maksettako.
  Jos vuokrakirjasta saadaan selvitystä niistä seikoista, jotka tulokatselmuksessa olisi ollut selville otettava, olkoon tällä selvityksellä sama voima, kuin jos se olisi hankittu sellaisella katselmuksella.
  Tulokatselmuksen veroisena pidettäköön myös sellainen katselmus tilan kunnon selville saamiseksi, joka on pidetty 16 §:ssä säädetyn ajan kuluttua, kuitenkin ainoastaan sen jälkeen syntyneen rappeuden tahi parannuksen korvaamiseen nähden.
  Jos vuokrasopimus on uudistettu saman vuokramiehen tahi hänen leskensä tai rintaperillistensä kanssa, eikä lähtö- ja tulokatselmusta silloin ole pidetty, älköön tämä estäkö asianosaisia vaatimasta korvausta rappeudesta tahi parannuksesta, kun vuokrasuhde lopullisesti lakkaa.

8 Luku.
Erinäisiä määräyksiä.

  58 §.
  Jos joku vuokraa maata, joka ennen on vuokrattu toiselle, olkoon jälkimmäinen vuokrasopimus mitätön.

  59 §.
  Jos maanomistaja, annettuaan tilan vuokralle, on rasittanut sitä luovuttamalla toiselle henkilölle sellaisen oikeuden, että sen käyttäminen riistää vuokramieheltä hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan oikeuden, olkoon laki niinkuin 58 §:ssä sanotaan. Jos jälemmin myönnetty oikeus ainoastaan supistaa vuokramiehen nautinto-oikeutta, olkoon oikeuden haltija velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli se loukkaa vuokramiehen nautinto-oikeutta.

  60 §.
  Vuokrakirja älköön sisältäkö määräystä, että sitä ei saa kiinnittää. Jos vuokrakirjassa on sellainen määräys, olkoon määräys voimaton.

  61 §.
  Vuokrasopimuksia maalla olevasta maasta tehtäessä muuta tarkoitusta kuin maanviljelyksen harjoittamista varten noudatettakoon 1, 2, 3, 6, 36, 37, 38, 40, 58, 59 ja 60 §:n säännöksiä; mutta muuten sopimuksen tekijät vapaasti sopikoot vuokraehdoista.

  62 §.
  Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vastoin 2 §:n 1 momentissa tahi 6, 43 ja 60 §:ssä olevia säännöksiä, taikka joka supistaa vuokranantajalle tahi vuokramiehelle 13, 15, 48 ja 49 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta, olkoon sellainen ehto mitätön.

  63 §.
  Jos joku maanomistajan kanssa tehdyn suullisen välipuheen nojalla on alkanut vuokramaksua vastaan viljellä tämän omistamata maata, olkoon oikeutettu häneltä saamaan kirjallisen vuokrasopimuksen. Jos maanomistaja kieltäytyy vaadittaissa tekemästä sellaista sopimusta, haastattakoon vuokramies maanomistajan oikeuteen; ja oikeuden tulee merkitä pöytäkirjaan, mitä asianosaisten ilmoitusten ja muun saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän kesken on sovittu. Jos silloin havaitaan, että välipuheessa vuokrattavaksi aiottu alue sekä vuokramaksun laatu ja suuruus on niin määrätty, kuin 2 ja 3 §:ssä säädetään, taikka jos asianosaiset voivat sopia tarpeellisista määräyksistä tässä kohden olevien puutteellisuuksien poistamiseksi, tulee oikeuden, ellei välipuheen havaita muutenkaan olevan ristiridassa tämän lain säännösten kanssa, päätöksellä vahvistaa sopimus pysyväksi kymmenen vuotta, lukien välipuheen tekemisestä. Sittenkuin päätös on saanut lain voiman, olkoon se yhtä pätevä kuin kirjallinen vuokrasopimus. Jos tila sitä ennen myynnin, vaihdon tahi täysin huudatetun panttauksen nojalla on siirtynyt uudelle omistajalle, olkoon suullinen välipuhe voimaton.
  Jos vuokramies ei vuokranantajan kehotuksesta tee kirjallista vuokrasopimusta, olkoon vuokranantajalla oikeus irtisanoa hänet.

  64 §.
  Millä ehdoilla kruununtaloja, kuninkaankartanoita, sotilas- ja siviiliviraston sekä papiston virkataloja sekä sellaisiin tiloihin kuuluvia torppia saadaan hallita, on erittäin säädetty.

  65 §.
  Tämä laki tulee noudatettavaksi 1 p:stä Tammikuuta 1904. Vuokrasopimuksiin, jotka koskevat perinnöksi ostettua kruununtaloa tahi sellaiseen taloon kuuluvaa torppaa ja ovat tehdyt ennen perinnöksiostoa, älköön tätä lakia sovellettako, ei myöskään sopimuksiin, joilla ennen tämän lain voimaan astumista on kirjallisesti vuokralle luovutettu maata määrätyksi ajaksi tahi elinkaudeksi.
  Jos joku sitä ennen on kirjallisella vuokrasopimuksella saanut sellaisen nautinto-oikeuden maahan, eikä sopimuksen kestämisaikaa ole määrätty, eikä sopimus myöskään sisällä elinkautista vuokraa tai perinnöllistä torpanvuokraa, lakatkoon vuokrasopimus, vaikka sitä ei irtisanotakaan, ensi lähtöpäivänä kymmenen vuotta tämän jälkeen.
  Jos maanomistaja ennen tämän lain voimaan tulemista on suullisella välipuheella vuokrannut maata, olkoon maanomistaja, ellei hän irtisano vuokramiestä, velvollinen kahdessa vuodessa tämän jälkeen tekemään kirjallisen vuokrasopimuksen. Jos hän kieltäytyy tahi jos vuokramies ei kehotuksesta tee kirjallista sopimusta, noudatettakoon 63 §:n määräyksiä, kuitenkin niin että siinä mainittu kymmenen vuoden aika on luettava tästä päivästä.

  66 §.
  Tämän lain kautta kumotaan Maakaaren 16 luvun 1—9 § ja 17 luvun 1 ja 2 §, Rakennuskaaren 8 luvun 5 § sekä 10 päivänä Marraskuuta 1892 annettu asetus, joka sisältää erinäisiä sääntöjä maan vuokraamisesta maalla; jonka ohessa täten myöskin muutetaan Maakaaren 16 luvun 15 ja 16 §, mikäli nämä lainkohdat tarkoittavat maanvuokrausta maalla, Rakennuskaaren 6 luvun 1 ja 4 § sekä 27 luvun 1—5, 7, 8, 9 ja 10 niissä osissa, kuin ne koskevat lampuotia, niin myös mitä muut asetukset sisältävät tämän lain vastaista.
  Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä 19 p:nä Kesäkuuta 1902.

K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:

Filip Grönvall.