Annettu Helsingissä, 3 päivänä kesäkuuta 1927.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 LUKU.
Oikeuden esine sekä valokuvaajan oikeudet.
1 §.
Tämän lain säännösten mukaan suojataan oikeus kuvaan, joka on aikaansaatu valokuvaamalla.
Valokuvauksena pidetään muutakin valokuvauksen kaltaista menetelmää, niinkuin auto- ja fototypiaa,
heliogravyyriä ja muuta valopainantaa, syväpainantaa ynnä
muita näihin verrattavia menetelmiä.
Valokuvasarjalla, jolla on tieteellinen tai taiteellinen arvo, on sama suoja, josta säädetään tekijänoikeuslaissa.
2 §.
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus valokuvaamalla jäljentää ja monistaa sekä julkisuuteen saattaa tekemänsä valokuva. Jos valokuvan on tehnyt valokuvaamon omistajan palveluksessa oleva henkilö edellisen toimeksiannon johdosta, on omistaja katsottava valokuvaajaksi.
Julkisuuteensaattamiseen kuuluu erittäin myös valokuvan julkinen näytteillepaneminen sekä sen julkinen esittäminen varjokuvin tai elokuvaisella menetelmällä. Elokuvaisena menetelmänä pidetään myös muuta sen kaltaista menetelmää.
3 §.
Ilman valokuvaajan suostumusta olkoon jokainen oikeutettu yksityistä tarvettansa varten jäljentämään ja monistamaan valokuvan.
4 §.
Tieteelliseen esitykseen, ensyklopediseen teokseen tahi opetusta varten tarkoitettuun kirjoitukseen on lupa 2 §:n säännöksien estämättä tekstin selitykseksi jäljentää ja monistaa valokuva, joka on julkaistu tai julkisesti näytteille pantu.
Kun valokuvaa siten käytetään, on valokuvaajan nimi ja kotipaikka pantava jäljennökseen, jos se on kuvaan ilmipantu.
2 LUKU.
Oikeuden siirtyminen.
6 §.
Kun valokuva luovutetaan toisen omaksi, ei valokuvaajan tässä laissa säädetty oikeus sisälly luovutukseen, ellei siitä ole erityistä sopimusta tehty.
Jos valokuva on valmistettu tilauksesta, siirtyy kuitenkin valokuvaajan edellämainittu oikeus tilaajalle, ellei nimenomaan toisin ole sovittu.
3 LUKU.
Oikeuden kestämisaika.
7 §.
Valokuvaajan tässä laissa säädetty oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes kymmenen vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva ensin saatettiin julkisuuteen.
Kuva, joka valokuvaajan kuollessa ei ollut julkisuuteen saatettu, on suojattu tämän lain mukaan, kunnes kymmenen vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona hän kuoli.
4 LUKU.
Rangaistusmääräykset.
8 §.
Joka
1. luvattomasti valokuvaamalla jäljentää tai monistaa tässä laissa suojatun valokuvan tai osan siitä taikka sellaisen saattaa julkisuuteen, tapahtuipa tämä julkaisemalla, näytteillepanemalla tai varjokuvin tai elokuvin tai muulla tavoin esittämällä; tai
2. tuottaa maahan valokuvatun jäljennöksen tämän lain mukaan suojatusta valokuvasta levittämisen tai julkisen näytteillepanemisen tarkoituksessa; taikka
3. jättää noudattamatta, mitä 4 §:n 2 momentissa on säädetty,
rangaistakoon enintään viidelläkymmenellä päiväsakolla.
9 §.
Joka on syypää 8 § :ssä mainittuihin tekoihin, on velvollinen korvaamaan sen vahingon, joka niillä teoilla on tuotettu valokuvaajalle.
10 §.
Jos tämän lain mukaan suojattu valokuva on luvattomasti valokuvaamalla jäljennetty, monistettu taikka näytteillepantu taikka varjo- tai elokuvin esitetty taikka sen luvaton valokuvattu jäljennös levittämisen tai julkisen näytteillepanemisen tarkoituksessa maahantuotu, on täten valmistetut tai maahantuodut jäljennökset tai monisteet asianomistajan vaatimuksesta hävitettävä.
Levyt ja. muut sellaiset yksinomaan luvattomaan monistamiseen tarkoitetut tarpeet on, jos asianomistaja vaatii, takavarikoitava ja saatettava sellaisiksi, ettei niitä voi käyttää väärin.
Asianomistaja saattaa kuitenkin vaatia, että takavarikoidut esineet ovat hänelle luovutettavat niiden arvoa vastaavasta korv[a]uksesta tahi hänelle tulevan vahingonkorvauksen vastikkeena.
Mitä edellä on säädetty, koskee vain sellaisia jäljennöksiä tai tarpeita, jotka edelleen ovat rikollisen hallussa tai hänen käytettävissään.
11 §.
Tässä laissa mainituista rikoksista älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
5 LUKU.
Lain sovellettavuus.
12 §.
Tämä laki koskee Suomen kansalaisen valmistamaa valokuvaa, niin myös ulkomaan kansalaisen valmistamaa valokuvaa, joka ensiksi on Suomessa ilmestynyt.
Tasavallan presidentti voi vastavuoroisuuden ehdolla määrätä, että lain säännöksiä, osaiksi tai kokonaan, on sovellettava vieraan maan kansalaisen tekemään valokuvaan sekä vieraassa maassa ensiksi ilmestyneeseen. valokuvaan.
13 §.
Tätä lakia on sovellettava myöskin ennen lain voimaantulemista tehtyyn valokuvaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin ja rajoituksin:
1. Jos valokuvaa on ennen tämän lain voimaan tulemista silloin voimassa olleen lain mukaan luvallisesti monistettu, voidaan jo valmistettuja jäljennöksiä siitä vapaasti levittää ja julkisesti panna näytteille, niin myös julkisesti varjokuvin ja elokuvaisin keinoin esittää.
2. Ennen tämän lain voimaan tulemista valmistettuja levyjä ja muita sellaisia yksinomaan määrätyn valokuvan monistamiseen käytettäviä tarpeita saadaan, mikäli se aikaisemman lain mukaan oli luvallista, edelleenkin tarkoitukseensa käyttää; ja niillä valmistettuja jäljennöksiä on lupa vapaasti levittää ja julkisesti panna näytteille sekä julkisesti esittää varjokuvin ja elokuvaisin keinoin.
3. Joka ennen tämän lain voimaan tulemista aikaisemman lain nojalla on luvallisesti varjokuvin tai elokuvaisin keinoin julkisesti esittänyt määrättyjä valokuvia, saakoon edelleenkin siten niitä esittää.
14 §.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1927. Samana päivänä lakkaa kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 päivänä maaliskuuta 1880 annettu asetus olemasta voimassa, mikäli se koskee oikeutta valokuviin.
Helsingissä, 3 päivänä kesäkuuta 1927.
Tasavallan Presidentin estettynä ollessa:
Pääministeri VÄINÖ TANNER.
Opetusministeri Julius Ailio.