Annettu Helsingissä, 4 päivänä toukokuuta 1928.
Nojautuen 22 päivänä joulukuuta 1927 suojeluskuntajärjestöstä annetun lain 8 §:ään säädetään täten, puolustusministerin esittelystä, seuraavaa:
I Luku.
Yleiset säännökset.
l §.
Suojeluskuntajärjestön muodostavat maan suojeluskunnat sekä jälempänä tässä asetuksessa mainitut järjestön johto- ja hallintoelimet.
Suojeluskuntain toimialueena on yleensä kuntien alue, ja niiden nimityksissä käytetään kuntien nimityksiä, mikäli paikalliset olosuhteet eivät toisin vaadi.
Suojeluskuntajärjestöön kuuluvat ne tasavallan miespuoliset kansalaiset, jotka suojeluskuntajärjestöstä annetun lain säätämässä tarkoituksessa ovat vapaaehtoisesti suojeluskunnan jäseniksi liittyneet ja hyväksytyt ynnä jälempänä tässä asetuksessa mainitut viran tai toimen haltijat.
Suojeluskunnan jäsenet ovat joko varsinaisia tai kannattavia jäseniä.
2 §.
Tasavallan sotavoimien ylipäällikön alaisena suojeluskuntajärjestön komentajana sekä hallinnon johtajana toimii suojeluskuntain päällikkö. Hän esittelee sotavoimien ylipäällikölle ne suojeluskuntajärjestöä koskevat sotilaskäskyasiat, jotka ovat ylipäällikön päätettävät tai joiden ratkaisun hän on itselleen pidättänyt.
3 §.
Suojeluskuntain päällikön apuna toimii suojeluskuntain yliesikunta. Yliesikunnan päällikkönä on esikuntapäällikkö, joka esteen sattuessa suojeluskuntain päällikölle hoitaa tämän tehtäviä. Samoinkuin suojeluskuntain päällikkö nimitetään myös esikuntapäällikkö suojeluskuntajärjestön luottamusta nauttivista henkilöistä.
4 §.
Suojeluskuntajärjestön alueellista hallintoa ja johtoa varten on maa jaettu suojeluskuntapiireihin. Koulutusta varten on suojeluskuntapiiri jaettu suojeluskunta-alueihin. Suojeluskunta-alue käsittää, paikallisista olosuhteista riippuen, joko yhden tai useamman piiriin kuuluvan suojeluskunnan.
Suojeluskuntapiirin päällikkönä on piiripäällikkö, suojeluskunta-alueen päällikkönä aluepäällikkö ja suojeluskunnan päällikkönä paikallispäällikkö.
5 §.
Piiripäällikön avuksi suojeluskuntapiirin ja paikallispäällikön avuksi suojeluskunnan taloutta ja yleisiä asioita varten asetetaan kuhunkin suojeluskuntapiiriin ja suojeluskuntaan esikunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä on voimassa, mitä niistä jälempänä on määrätty.
II Luku.
Suojeluskunnan jäsenet.
6 §.
Suomen mies, joka haluaa päästä suojeluskunnan varsinaiseksi jäseneksi, tehköön siitä pyynnön sen suojeluskunnan paikallispäällikölle, jonka toimialueella hän asuu, ja antakoon, ellei hän ole kahtakymmentäyhtävuotta täyttänyt, holhoojansa kirjallisen suostumuksen jäseneksi liittymiseensä. Esittäköön myös, ellei häntä suojeluskunnan esikunnassa tunneta, todistuksen maineestaan ynnä kahden luotettavan henkilön kirjallisen lausunnon uskollisuudestaan isänmaata ja sen laillista yhteiskuntajärjestystä kohtaan.
Varsinaisen jäsenen suojeluskuntaan ottaa suojeluskunnan paikallispäällikkö, jos esikunta hänet jäseneksi hyväksyy.
7 §.
Suojeluskunnan varsinaiseksi jäseneksi hyväksytyn tulee antaa sotavoimien ylipäällikön vahvistaman kaavan mukainen suojeluskuntavalaksi kutsuttu vakuutus siitä, että hän suojeluskunnan jäsenenä rehellisesti on toimiva suojeluskuntajärjestön tarkoituksen hyväksi sekä, alistuen sotilaalliseen järjestykseen ja kuriin, voimiensa ja kykynsä mukaan täyttävä hänelle kuuluvat velvollisuudet ja annetut tehtävät.
Varsinainen jäsen ei ole oikeutettu ilman paikallispäällikön suostumusta eroamaan suojeluskunnasta eikä saamaan vapautusta hänelle kuuluvien velvollisuuksien täyttämisestä, ennenkuin kuukausi on kulunut siitä, kun hän kirjallisesti on ilmoittanut haluavansa suojeluskunnasta erota. Eron saamisen ehtona on kuitenkin, että hän luovuttaa suojeluskunnalle takaisin saamansa tai hänen hoitoonsa uskotut taistelu- ja muut välineet sekä vaatetus- ja varusesineet.
Varsinainen jäsen on velvollinen ottamaan osaa suojeluskunnan harjoituksiin ja muihin tehtäviin sekä tarpeen tullen isänmaan ja sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustamiseen asevoimin. Kun sotavoimien liikekannallepano on määrätty, katsotaan liikekannallepantuun suojeluskuntaan kuuluva, asevelvollisuusiässä oleva varsinainen jäsen vakinaiseen sotapalvelukseen kutsutuksi. Vakinaisessa sotapalveluksessa olevaksi katsotaan suojeluskunnan varsinainen jäsen myös hänen suorittaessaan palvelustehtäviä muuna aikana vakinaisen väen tueksi tai avuiksi kutsutussa suojeluskunnassa tai sen osassa.
Varsinainen jäsen on äänivaltainen suojeluskunnan kokouksissa sekä, mikäli hän on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta, vaalikelpoinen suojeluskunnan luottamustehtäviin.
8 §.
Suojeluskunnan kannattavaksi jäseneksi voi liittyä paikallispäällikön suostumuksella. Neljääkymmentäviittä vuotta nuorempaa miestä älköön kuitenkaan kannattavaksi jäseneksi hyväksyttäkö, ellei häntä todistetun sairauden tai ruumiinvian perusteella katsota kykenemättömäksi rintamapalvelukseen taikka erityiset syyt muuten siihen anna aihetta.
Kannattava jäsen ei ole velvollinen ottamaan osaa suojeluskunnan sotilaallisiin eikä asianhaarain mukaan muihinkaan tehtäviin, mutta suorittaa sen sijaan suojeluskunnalle kannatusmaksun, jonka suuruudesta esikunta päättää.
Kannattavaksi jäseneksi voi, kuulumatta mihinkään erityiseen suojeluskuntaan, piiripäällikön suostumuksella liittyä myöskin suojeluskuntapiiriin, jolle suoritettavan kannatusmaksun suuruudesta piirin esikunta päättää.
Kannattava jäsen ei ole äänivaltainen suojeluskunnan kokouksissa eikä vaalikelpoinen sen luottamustehtäviin.
9 §.
Suojeluskunnan varsinainen jäsen, joka jatkuvasti on laiminlyönyt hänelle jäsenenä kuuluvat velvollisuudet ja tehtävät ja siten osoittanut ilmeistä harrastuksen puutetta suojeluskuntatyöhön, voidaan suojeluskunnasta erottaa.
Kannattava jäsen, joka on laiminlyönyt määrätyn kannatusmaksun suorittamisen, katsotaan jäsenyydestä eronneeksi.
10 §.
Suojeluskunnan jäsen kuuluu siihen suojeluskuntaan, jonka alueella hän asuu. Kuitenkin voi piiripäällikkö, milloin erityistä syytä on, myöntää tästä poikkeuksia.
11 §.
Suojeluskunnan jäseneksi älköön otettako nuorukaista, joka ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta.
Kuitenkin voi suojeluskunta sopivan liikuntakasvatuksen ja harjoitusten muodossa antaa valmistavaa sotilaallista koulutusta nuorukaisille, jotka eivät ole täyttäneet seitsemäätoista vuotta. Saatakoon heitä suojeluskuntatyössä käyttää myös lähettitehtäviin ja pienempien askareitten suorittamiseen, mutta älköön heitä aseilla varustettako.
12 §.
Kussakin suojeluskunnassa on pidettävä suojeluskuntain päällikön antamien ohjeiden mukaiset luettelot suojeluskunnan jäsenistä.
13 §.
Suojeluskuntain jäsenten, niinhyvin miehistön ja alipäällystön kuin suojeluskuntaupseerien arvoasteet ja merkit vahvistaa suojeluskuntain päällikkö.
14 §.
Suojeluskunnan jäsenen, joka on suorittanut. sitä varten määrätyt kurssit ja näytteet, voi suojeluskuntain päällikkö ylentää suojeluskuntaupseeriksi.
Alipäällystö- ja miehistöylennykset toimittaa piiripäällikkö.
III Luku.
Suojeluskuntajärjestön johto- ja hallintoelimet sekä niihin kuuluvat virat ja toimet.
15 §.
Suojeluskuntain yliesikunnassa on kolme jaostoa, nimittäin keskusjaosto, sotilasasiain jaosto ja talousjaosto.
Keskusjaostoon kuuluvat hallinnollinen osasto ja tiliosasto sekä kirjaajakonttori.
Sotilasasiain jaostoon kuuluvat: järjestelyosasto, koulutusosasto, urheiluosasto, laivasto-osasto, lääkintäosasto ja sotilastarkastajat. Tarpeen vaatiessa voidaan sotilasasiain jaostoon kuuluva osasto määrätä olemaan välittömästi esikuntapäällikön alaisena.
Talousjaosto käsittää intendenttiosaston ja taisteluvälineosaston.
Lisäksi on yliesikunnassa valistusosasto.
16 §.
Hallinnollinen osasto käsittelee suojeluskuntajärjestön yleistä hallintoa, menoarviota ja palkkauksia koskevat asiat samoinkuin oikeudellista laatua olevat kysymykset.
Tiliosasto huolehtii suojeluskuntajärjestölle myönnettyjen varain hoidosta, tilityksestä ja tilien tarkkailusta.
Kirjaajakonttori hoitaa, luetteloi ja järjestää yliesikunnan arkiston sekä merkitsee diarioihin tulevat ja lähetettävät kirjeet ja asiakirjat.
17 §.
Järjestelyosasto käsittelee suojeluskuntajärjestön sotilaallista järjestämistä ja täydentämistä sekä järjestön liikekannallepanoa ja sen henkilökunnan nimityksiä koskevat asiat.
Koulutusosasto käsittelee suojeluskuntajärjestön sotilaallista koulutusta ja kasvatusta koskevat asiat.
Urheiluosasto huolehtii liikuntakasvatuksen järjestelystä ja ylläpitämisestä.
Laivasto-osasto hoitaa suojeluskuntalaivaston järjestelyä ja koulutusta koskevat asiat.
Lääkintäosasto huolehtii suojeluskuntajärjestön sairas- ja terveydenhoitoasiain järjestämisestä, lääkintätoimeen kuuluvien välineiden, kaluston ja tarvikkeiden hankkimisesta ja hoidosta sekä lääkintähenkilökunnan koulutuksesta.
Sotilastarkastajien tehtävänä on tarkastaa suojeluskuntapiirien ja -alueiden sekä suojeluskuntien järjestelyä, koulutusta ja varusteita.
18 §.
Intendenttiosasto käsittelee suojeluskuntajärjestön vaatetuksen ja varusteiden hankkimista sekä niiden hoitoa ja kunnossapitoa koskevat asiat.
Taisteluvälineosaston tehtävänä on huolehtia suojeluskuntajärjestön varustamisesta aseistuksella, ampumatarpeilla, räjähdysaineilla sekä pioneeri- ja viestivälineillä samoinkuin niiden hoidosta ja kunnossapidosta.
19 §.
Valistusosasto pitää huolta suojeluskuntajärjestön tarkoitusperään sovelletun valistustoiminnan ja uskonnollisen työn järjestämisestä ja ylläpitämisestä.
20 §.
Suojeluskuntain yliesikunnassa ovat seuraavat vakinaiset virat: esikuntapäällikkö, kolme jaostopäällikköä, yhdeksän osastopäällikköä, kaksikymmentäkaksi osastopäällikön apulaista, kahdeksan sotilastarkastajaa, kaksi asetarkastajaa ja adjutantti.
Jaostopäälliköistä on kukin yliesikunnan jaoston päällikkönä. Osastopäälliköistä on kukin yliesikunnan osaston päällikkönä.
Lääkintäosaston päällikkönä toimii suojeluskuntain ylilääkäri, jolle suoritetaan vuotuista palkkiota.
Osastopäällikön apulaiset toimivat yliesikunnan eri osastoilla sen mukaan kuin suojeluskuntain päällikkö määrää.
Lisäksi on yliesikunnassa ylimääräisiä toimihenkilöitä ja kanslia-apulaisia.
21 §.
Esikuntapäällikön tulee:
toimia suojeluskuntain päällikön lähimpänä apuna yliesikunnan käsiteltävissä asioissa, johtaa ja seurata töiden kulkua yliesikunnassa, valvoa, että työt eri jaostoilla ja osastoilla viipymättä jaetaan ja että ne nopeasti ja huolellisesti suoritetaan sekä että virkamiehet täyttävät heille kuuluvat tehtävät;
käsitellä ne asiat, jotka suojeluskuntain päällikkö niiden tärkeyden tai erikoisen laadun takia on hänen valmisteltavikseen antanut tai joiden käsittelyn hän on itselleen pidättänyt; sekä
käsitellä yliesikunnan kanslia-apulaisten ottamista ja erottamista koskevat asiat.
22 §.
Jaostopäällikön tulee:
lähinnä valvoa, että jaostolle kuuluvat työt viivyttelemättä ja huolellisesti suoritetaan sekä itse ottaa osaa tärkeimpien asian valmisteluun ja käsittelyyn sekä johtaa niitä;
jakaa asiat osastojen kesken ja valvoa, että tarpeellinen vuorovaikutus jaoston töiden suorittamisessa niinhyvin jaoston eri osastojen kuin muiden jaostojen kesken ylläpidetään; sekä
tarkoin seurata asiain kulkua ja kehitystä jaostolle kuuluvien tehtävien alalla sekä ehdottaa toimenpiteitä, jotka ovat olosuhteiden vaatimia.
23 §.
Osastopäällikön tulee käsitellä osastolle kuuluvat asiat sekä ehdottaa osaston työalaan kuuluvien kysymysten johdosta tarpeen vaatimia toimenpiteitä.
Osastopäällikön apulaisen tulee lähinnä avustaa osastopäällikköä asiain valmistelussa ja käsittelyssä, asiakirjain laatimisessa ja muissa hänelle määrätyissä tehtävissä.
24 §.
Asetarkastajien, jotka kuuluvat yliesikunnan taisteluvälineosastoon, tehtävänä on suojeluskuntajärjestön taisteluvälineiden teknillinen tarkastus sekä aseistusta koskeva te[k]nillinen neuvontatoimi.
Adjutantti toimii suojeluskuntain päällikön adjutanttina sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka suojeluskuntain päällikkö tai esikuntapäällikkö hänelle määrää.
25 §.
Suojeluskuntapiirejä on kaksikymmentäkaksi. Niiden nimitykset samoinkuin aluerajat vahvistaa puolustusministeriö suojeluskuntain päällikön esityksestä.
Piiripäällikön tulee esikunnan ja piirin muiden toimihenkilöiden avulla johtaa ja valvoa piiriinsä kuuluvien suojeluskuntien toimintaa suojeluskuntajärjestöstä annetun lain, tämän asetuksen sekä niiden ohjeiden ja määräysten mukaan, jotka suojeluskuntain päällikkö tai yliesikunta antaa.
Vuosittain ennen helmikuun loppua on piiripäällikön suojeluskuntain päällikölle annettava kertomus piirin tilasta ja toiminnasta edellisenä vuotena.
26 §.
Suojeluskuntapiiriin kuuluu, paitsi piiripäällikköä, vakinaisina virkamiehinä sotilasohjaajia ja asemestareita sekä lisäksi ylimääräisiä toimihenkilöitä ja kanslia-apulaisia.
Sotilasohjaajia on piiriesikunnissa yhteensä kuusikymmentäkahdeksan ja asemestareita kaksikymmentäkolme. Heidän sijoituksestaan eri piireihin määrää suojeluskuntain päällikkö.
Sotilasohjaajan tulee, piiripäällikön ohjeiden mukaan, hoitaa piirin järjestelyasioita, sotilaallista koulutusta ja liikuntakasvatusta sekä valvoa taistelu- ynnä koulutusvälineiden sekä varusteiden hoitoa.
Asemestarin tehtävänä on korjata suojeluskuntapiirin hallussa olevaa aseistusta sekä hoitaa piirin taisteluvälinevarastoa.
27 §.
Aluepäällikköjä on kaksisataa viisikymmentä. Heidän sijoituksestaan eri suojeluskuntapiireihin määrää suojeluskuntain päällikkö.
Aluepäällikön tehtävänä on, piiripäällikön ohjeiden mukaan, järjestää, valvoa ja johtaa alueeseen kuuluvien suojeluskuntain sotilaallista koulutusta ja liikuntakasvatusta sekä muutenkin huolehtia suojeluskunnan sotilaallisesta järjestelystä samoinkuin tarkastaa ja valvoa suojeluskuntien taisteluvälineiden ja varusteiden hoitoa.
28 §.
Paikallispäällikön tehtävänä on, yksissä neuvoin esikunnan kanssa, johtaa suojeluskunnan toimintaa ja hallintoa, hoitaa suojeluskunnan juoksevia asioita, huolehtia suojeluskunnan ja sen jäsenten taisteluvälineiden ja varusteiden hankinnasta, jakelusta ja hoidosta, kurin ja järjestyksen voimassapitämisestä sekä jäsenten siveellisestä kasvatuksesta.
Paikallispäälliköille suoritetaan valtion varoista palkkiota, sikäli kuin tarkoitukseen määrärahoja on myönnetty.
29 §.
Suojeluskunnassa, joka ei kuulu määrättyyn suojeluskunta-alueeseen, tulee paikallispäällikön sen lisäksi, mitä 28 §:ssä on sanottu, suorittaa ne tehtävät, jotka 27 §:ssä ovat aluepäällikölle määrätyt.
Suojeluskunnassa, joka yksinään muodostaa suojeluskunta-alueen, mutta johon eri paikallispäällikköä ei ole asetettu, toimii aluepäällikkö samalla paikallispäällikkönä.
30 §.
Välittömästi suojeluskuntain yliesikunnan alaisena toimii suojeluskuntain päällystökoulu. Suojeluskuntain päällystökoulussa ovat vakinaisina virkoina tai toimina päällystökoulun johtaja, adjutantti, kaksi opettajaa ja asemestari. Lisäksi on päällystökoulussa ylimääräisiä opettajia, kansliahenkilökuntaa ja palveluskuntaa, sikäli kuin tähän tarkoitukseen määrärahoja on osotettu.
31 §.
Suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijain tulee vahvistetusta ja vakiintuneesta työn jaosta huolimatta noudattaa niitä ohjeita ja määräyksiä, joita asianomainen päällikkö tai muu esimies antaa, sekä suorittaa niitä tehtäviä, joita hän vaatii.
Ylemmän päällikön tai esimiehen käskyvaltaan sisältyy myös alemman käskyvalta.
IV luku.
Nimittämisjärjestys.
32 §.
Voidakseen tulla nimitetyksi suojeluskuntain päälliköksi, yliesikunnan esikuntapäälliköksi, sotilasasiain jaoston jaostopäälliköksi, järjestely-, koulutus-, urheilu-, laivasto- tai taisteluvälineosaston osastopäälliköksi, mainittujen osastojen osastopäällikköjen apulaiseksi, adjutantiksi taikka sotilas- tai asetarkastajaksi, päällystökoulun johtajaksi, opettajaksi tai adjutantiksi, piiripäälliköksi, sotilasohjaajaksi tai aluepäälliköksi vaaditaan, että nimitettävä on ylennetty vakinaisen väen upseeriksi sekä että hän on vähintään kahden vuoden ajan palvellut upseerina vakinaisessa väessä ja muutenkin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn kuin viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Pääsyä varten keskusjaoston jaostopäällikön virkaan vaaditaan, että nimitettävä on suorittanut ylemmän oikeustutkinnon tai aikaisemman oikeus- tai ylemmän hallintotutkinnon ja pääsyä varten hallinnollisen osaston osastopäällikön virkaan, että nimitettävä on suorittanut lainopillisen virkatutkinnon.
Pääsyä varten muihin virkoihin ja toimiin taikka palkkiotoimiin vaaditaan, että nimitettävä omaa sellaiset tiedot ja sellaisen taidon, kuin viran tai toimen menestyksellisen hoitamisen katsotaan vaativan.
33 §.
Tasavallan presidentti nimittää ne suojeluskuntajärjestön viran haltijat, joihin pääsyä varten 32 § :n 1 momentin mukaan vaaditaan, että nimitettävä on ylennetty vakinaisen väen upseeriksi, puolustusministerin esittelystä suojeluskuntain päällikön, yliesikunnan esikuntapäällikön, sotilasasiain jaoston jaostopäällikön ja everstin virka-asemassa olevan piiripäällikön sekä suojeluskuntain päällikön esittelystä muut siinä mainitut viran haltijat. Ehdotuksen yliesikunnan esikuntapäällikön, sotilasasiain jaoston jaostopäällikön ja everstin virka-asemassa olevan piiripäällikön nimittämisestä tekee puolustusministerille suojeluskuntain päällikkö, joka myös on oikeutettu olemaan saapuvilla mainittujen henkilöiden nimitystä, ylennystä, siirtoa ja eroa koskevien asiain esittelyssä.
Puolustusministeri nimittää yliesikunnan keskus- ja talousjaoston jaostopäällikön suojeluskuntain päällikön esityksestä. Muut viran tai toimen haltijat nimittää suojeluskuntain päällikkö.
34 §.
Suojeluskuntajärjestön virat ja toimet täytetään niitä haettaviksi julistamatta.
Nimittämiskirjana annetaan 32 §:n 1 momentissa mainittuihin virkoihin avoin kirje sekä muihin virkoihin tai toimiin toimikirja.
35 §.
Suojeluskuntajärjestössä 32 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevat upseerit pidetään vakinaisen väen upseeriluettelossa, ja ovat he oikeutetut ylennystä varten lukemaan hyväkseen palvelusvuosia, niinkuin upseerien oikeudesta tässä suhteessa on säädetty. Sama oikeus on niillä suojeluskuntajärjestön muussa virassa tai toimessa olevilla upseereilla, joille on myönnetty oikeus tulla merkityksi vakinaisen väen upseeriluetteloon.
Suojeluskuntajärjestössä palvelevat, vakinaisen väen upseeriluetteloon merkityt upseerit voidaan upseeriarvossaan ylentää, mikäli he täyttävät vakinaisen väen upseerien ylentämisestä määrätyt ehdot, huomioonottaen kuitenkin, ettei ylennystä yleensä anneta korkeampaan upseeriarvoon kuin minkä on katsottava vastaavan ylennettävän virka-asemaa ja siitä seuraavaa palkkausta, verrattuna vakinaisen väen vastaaviin upseerinvirkoihin ja niistä suoritettaviin palkkauksiin.
36 §.
Ennen suojeluskuntain päällikön ja yliesikunnan esikuntapäällikön nimittämistä on suojeluskuntajärjestön edustajakokoukselle annettava tilaisuus antaa lausuntonsa siitä, nauttiiko se tai ne henkilöt, jotka voivat tulla kysymykseen mainittuja virkoja täytettäessä, järjestön luottamusta. Kun piiripäällikön virka on täytettävä, on suojeluskuntapiirin esikunnan lausunto asiasta hankittava.
V luku.
Esikunnat ja kokoukset.
37 §.
Paikallispäällikön apuna suojeluskunnan yleisissä ja taloudellisissa asioissa toimii suojeluskunnan esikunta, johon, paitsi paikallispäällikköä puheenjohtajana, kuuluu neljä vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
Esikunnan vaali on alistettava piiripäällikön hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi.
38 §.
Piiripäällikön apuna suojeluskuntapiiriin yleisissä ja taloudellisissa asioissa toimii suojeluskuntapiirin esikunta, johon, paitsi piiripäällikköä puheenjohtajana, kuuluu neljä piirin suojeluskuntien esikuntien edustajain vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
39 §.
Suojeluskunnan esikunta päättää suojeluskunnalla olevien muiden kuin valtiolle kuuluvien tai sen myöntämien varojen tai omaisuuden käytöstä ja hoidosta, noudattaen hyväksyttyä talousarviota, sekä kantaa ja vastaa suojeluskunnan puolesta. Sama olkoon voimassa suojeluskuntapiirin esikunnan oikeudesta ja velvollisuudesta suojeluskuntapiiriin sekä sen varoihin ja omaisuuteen nähden.
Esikunnan päätökset allekirjoittaa ja sen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yhdessä yhden jäsenen kanssa.
Suojeluskuntapiirin tai suojeluskunnan esikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla. Esikunnan päätökset tehdään enemmistön äänten mukaan. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Tarkempia määräyksiä esikunnan tehtävistä, sekä sen ja piiri- tai paikallispäällikön välisistä suhteista annetaan ohjesäännöllä.
40 §.
Suojeluskunnan jäsenet kokoontuvat vuosittain tammikuussa vuosikokoukseen sekä tarpeen vaatiessa muulloinkin toimittamaan vaaleja ja päättämään suojeluskunnan yleisistä asioista.
Vuosikokouksen kutsuu kokoon paikallispäällikkö.
41 §.
Vuosikokouksen avaa paikallispäällikkö, minkä jälkeen kokous valitsee puheenjohtajan, pöytäkirjanpitäjän ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Näiksi älköön kuitenkaan valittako henkilöitä, jotka toimensa puolesta ovat tilivelvollisia suojeluskunnalle.
Vuosikokouksessa käsitellään:
1) suojeluskunnan vuosikertomus;
2) suojeluskunnan muita kuin valtionvaroja koskevat tilit;
3) tilintarkastajain lausunto;
4) kysymys esikunnan tilivapaudesta;
5) esikunnan ehdotus kuluvan vuoden talousarvioksi;
6) esikunnan neljän jäsenen ja kahden varajäsenen, kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan sekä kurinpitolautakunnan kolmen jäsenen ja kahden varajäsenen vaali; sekä
7) muut paikallispäällikön tai esikunnan vuosikokoukselle esittämät asiat.
42 §.
Esikunnan jäseniksi älköön valittako sellaisia henkilöitä, joilla on vakinainen palkattu toimi suojeluskuntajärjestössä, eikä tilintarkastajiksi henkilöitä, jotka muodossa tai toisessa saavat palkkaa tai palkkiota suojeluskuntajärjestöltä.
43 §.
Suojeluskunnan ylimääräinen kokous pidetään, kun suojeluskunnan esikunta tai piiripäällikkö katsoo sen tarpeelliseksi. Kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokoukselle tullaan esittämään.
44 §.
Suojeluskunnan kokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa, jolloin arpa ratkaisee. Vaalit ovat toimitettavat suljetuin lipuin, jos joku kokouksen äänivaltaisista osanottajista sitä vaatii.
Aluepäällikkö on oikeutettu olemaan läsnä ja käyttämään puhe-, mutta ei äänestysoikeutta alueensa suojeluskuntien ja niiden esikuntien kokouksissa.
45 §.
Piirin suojeluskuntien esikuntien edustajat kokoontuvat vuosittain helmikuussa piirin vuosikokoukseen sekä tarpeen vaatiessa muulloinkin toimittamaan vaaleja ja käsittelemään sekä päättämään piirin yhteisistä asioista. Suojeluskuntia, joilla on vähemmän kuin kaksisataa jäsentä, edustaa tällaisessa kokouksessa yksi edustaja, suojeluskuntia, joilla on yli kaksisataa vaan ei viittäsataa jäsentä, kaksi edustajaa ja suojeluskuntia, joilla on enemmän kuin viisisataa jäsentä, kolme edustajaa.
46 §.
Suojeluskuntapiirin vuosikokouksen kutsuu kokoon piiripäällikkö, joka myös avaa kokouksen.
Kokous valitsee puheenjohtajan, pöytäkirjanpitäjän ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Näiksi älköön kuitenkaan valittako henkilöitä, jotka toimensa puolesta ovat piirille tilivelvollisia.
Vuosikokouksessa käsitellään:
1) suojeluskuntapiirin vuosikertomus;
2) piirin muita kuin valtionvaroja koskevat tilit;
3) tilintarkastajain lausunto;
4) kysymys piirin esikunnan tilivapaudesta ;
5) esikunnan ehdotus kuluvan vuoden talousarvioksi;
6) esikunnan neljän jäsenen ja kahden varajäsenen sekä kolmen tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan vaali; sekä
7) muut piiripäällikön tai piirin esikunnan vuosikokouksen käsiteltäviksi esittämät asiat.
Piirin esikunnan jäsenien ja tilintarkastajien vaaliin nähden on noudatettava, mitä 42 § :ssä on määrätty.
47 §.
Suojeluskuntapiirin ylimääräinen kokous pidetään, kun piirin esikunta tai suojeluskuntain päällikkö katsoo sen tarpeelliseksi. Kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokoukselle tullaan esittämään.
Suojeluskuntapiirin kokouksissa tehdään päätökset ja toimitetaan vaalit noudattaen, mitä suojeluskunnan kokouksista on määrätty.
48 §.
Suojeluskuntain päällikön kutsusta kokoontuvat vuosittain maaliskuussa suojeluskuntapiirien esikuntien edustajat, kaksi kustakin piiristä, suojeluskuntajärjestön edustajakokoukseen.
49 §.
Suojeluskuntajärjestön edustajakokouksia voidaan suojeluskuntain päällikön kutsusta pitää muulloinkin, kun tarve vaatii tai kun viiden piirin esikunnat sitä kirjallisesti ovat pyytäneet. Ennen edustajakokousta tulee suojeluskuntain päällikön ilmoittaa ne asiat, jotka kokouksessa tulevat käsiteltäviksi.
50 §.
Suojeluskuntajärjestön edustajakokoukset avaa suojeluskuntain päällikkö, minkä jälkeen kokous valitsee puheenjohtajan sekä pöytäkirjanpitäjän ja -tarkastajat.
Vuosikokouksessa käsitellään:
1) suojeluskuntain päällikön selostus suojeluskuntajärjestön toiminnasta edellisenä vuotena;
2) tilit yliesikunnan hoitamista suojelus- kuntajärjestölle kuuluvista muista kuin valtion varoista ynnä tilintarkastajain lausunto ;
3) kysymys kokouksen annettavasta lausunnosta 2 kohdassa mainittujen varojen käytöstä ja hoidosta;
4) yliesikunnan suunnitelma 2 kohdassa mainittujen varojen käyttämisestä kuluvan vuoden aikana;
5) tilintarkastajain vaali; sekä
6) muut suojeluskuntain päällikön kokouksen käsiteltäviksi esittämät asiat.
51 §.
Paikkakunnalle, jossa suojeluskuntaa ei ole, voidaan suojeluskunta perustaa, jos vähintään viisikymmentä paikkakunnalla asuvaa, suojeluskunnan jäseneksi hyväksyttävää kansalaista siitä tekee suojeluskuntain päällikölle osoitetun kirjallisen pyynnön, joka on asianomaiselle piiripäällikölle jätettävä. Piiripäällikkö lähettäköön pyynnön oman lausuntonsa ohella suojeluskuntain päällikön ratkaistavaksi.
Suojeluskunnan jakoa tai yhdistämistä toiseen suojeluskuntaan koskeva asia on niinikään alistettava suojeluskuntain päällikön päätettäväksi.
Jos suojeluskunnan perustamiseen, jakoon tai yhdistämiseen on suostuttu, toimitetaan vaalit ja päätetään muista esiintyvistä asioista uuden suojeluskunnan perustavassa kokouksessa.
52 §.
Jos suojeluskuntaan kuuluu useampia erillisiä sotilaallisia joukkomuodostelmia, voidaan, sen mukaan kuin suojeluskuntain päällikkö määrää, myöskin eri joukkomuodostelmiin nähden soveltuvin kohdin noudattaa, mitä tässä asetuksessa on säädetty suojeluskunnasta.
VI luku.
Suojeluskuntajärjestön suhde valtion viranomaisiin.
53 §.
Suojeluskuntajärjestöstä annetussa laissa määrättyjen tarkoitusten ja tehtävien toteuttamiseksi tulee suojeluskuntajärjestön noudattaa niitä ohjeita, jotka hallitus ehkä katsoo tarpeelliseksi antaa.
Suojeluskuntain päällikkö on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi, milloin suojeluskuntajärjestön tai sen osan toiminta on ristiriidassa lain tai suojeluskuntajärjestöstä annettujen määräysten ja ohjeiden kanssa. Milloin syytä on, voi suojeluskuntain päällikkö määrätä suojeluskunnan toiminnan kokonaan tai määräajaksi lakkautettavaksi.
54 §.
Suojeluskuntajärjestön puolustusvalmiuden kehittäminen on sen sotilaalliseen koulutusjärjestelmään ja aineelliseen varustamiseen nähden tapahtuva soveltuvin kohdin noudattaen, mitä vakinaiseen väkeen nähden näissä suhteissa on määrätty tai vastedes määrätään.
55 §.
Tarpeellisia ohjeita ja määräyksiä niistä tehtävistä ja toimenpiteistä, joihin suojeluskuntajärjestön maan sotavoimien liikekannallepanon varalta on valmistauduttava ja ryhdyttävä, antaa suojeluskuntain päällikön mieltä kuultuaan puolustusministeriö tai yleisesikunta sen mukaan kummanko käsiteltäviin kulloinkin kysymyksessäoleva asia kuuluu, ja tulee suojeluskuntain päällikön ja yliesikunnan jatkuvasti antaa puolustusministeriölle ja yleisesikunnalle selvityksiä näihin tehtäviin valmistautumisen vaiheista ja kehityksestä.
56 §.
Tasavallan sotavoimien kehittämiseksi tulee vakinaisen väen samoinkuin suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijain olla läheisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Siinä tarkoituksessa voidaan viran tai toimen haltijoita komentaa suorittamaan määräajan palvelusta vakinaisesta väestä suojeluskuntajärjestöön ja päinvastoin.
57 §.
Suojeluskunnat älkööt puuttuko järjestysviranomaisten tehtäviin, elleivät nämä niiden apua erityisesti pyydä.
58 §.
Järjestysviranomainen saakoon, milloin poliisivoima havaitaan riittämättömäksi, kutsua suojeluskuntien apua:
1) kun väkijoukko on osoittanut aikovansa tehdä kapinan taikka häiritä yleistä turvallisuutta ja järjestystä, ja on silloin noudatettava rikoslain 16 luvun 6 §:n säännöksiä;
2) rikoksentekijäin ja sotakarkulaisten etsiskelemistä ja kiinniottamista varten;
3) vaarallisten rikoksentekijäin ja vankien kuljettamista varten, varsinkin kun heitä kuljetetaan useampia yhdessä;
4) valtiolle kuuluvan omaisuuden tilapäistä vartioimista varten, milloin se katsotaan tarpeelliseksi;
5) tuli- ja metsäpalojen sammuttamiseen sekä muista yleisistä onnettomuuksista aiheutuvan vahingon tai vaaran ehkäisemiseen; sekä
6) kaikissa muissa tapauksissa, milloin suojeluskunnan apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on tarpeen.
59 §.
Järjestysviranomaiseksi, jolla 58 §:n mukaan on oikeus pyytää suojeluskuntain apua, luetaan maaherra, kruununvouti, nimismies, poliisimestari, kauppalan järjestysmies taikka näiden virkaa toimittavat henkilöt. Erittäin kiireellisissä tapauksissa olkoon poliisikonstaapelilla sama oikeus.
60 §.
Suojeluskunnan apua on pyydettävä piiripäälliköltä taikka, milloin hän ei ole paikkakunnalla, paikallispäälliköltä, taikka erittäin kiireellisissä tapauksissa muulta, suojeluskunnan päällystöön kuuluvalta henkilöltä. Ellei avunanto siedä viivytystä, ryhtyköön päällikkö, jolta apua on pyydetty, asian vaatimiin toimenpiteisiin; muussa tapauksessa tulee hänen asiasta heti ilmoittaa lähiöinä ylemmälle päällikölleen ja odottaa hänen määräyksiään. Annetusta avusta tulee järjestysviranomaisen tehdä ilmoitus maaherralle ja paikallispäällikön piiripäällikölle.
61 §.
Suojeluskunnan antaessa apua järjestysviranomaisille johtaa sitä asianomainen esimies Kuitenkin olkoon järjestysviranomaisella, jolla siitä huolimatta pysyy kaikki hänelle lain mukaan kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet, valta määrätä milloin avunanto on lopetettava.
VII luku.
Kurinpito.
62 §.
Suojeluskuntajärjestössä käytetään rauhan aikana varsinaisiin jäseniin nähden seuraavia kurinpitorangaistuksia:
miehistöä ja alipäällystöä varten:
yksityinen muistutus,
julkinen muistutus rintaman edessä tai päiväkäskyssä,
ylimääräisiä palvelusvuoroja, siirtäminen ylemmästä arvoluokasta alempaan, ja
erottaminen suojeluskunnasta tai suojeluskuntajärjestöstä määräajaksi tahi kokonaan; sekä
päällystöä varten:
yksityinen muistutus,
julkinen muistutus päiväkäskyssä,
erottaminen erityisestä tehtävästä määräajaksi tahi kokonaan, ja
erottaminen suojeluskunnasta tai suojeluskuntajärjestöstä määräajaksi tahi kokonaan.
Suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijoihin nähden käytettävistä kurinpitorangaistuksista on erittäin säädetty.
63 §.
Jos miehistöön tahi alipäällystöön kuuluva suojeluskunnan jäsen tekee itsensä syypääksi tekoon, josta voi seurata 62 §:ssä määrätty kurinpitorangaistus, on asia käsiteltävä kurinpitolautakunnassa, johon, paitsi paikallispäällikköä puheenjohtajana, kuuluu yksi esikunnan jäsen sekä kolme suojeluskunnan vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä ja kaksi varajäsentä.
Kiireellisissä tapauksissa on paikallis- tahi häntä ylempi päällikkö oikeutettu käyttämään kurinpitolautakunnalle kuuluvaa kurinpito valtaa.
64 §.
Päällystöön kuuluvan suojeluskunnan jäsenen rankaisemisesta, päällikköjen rankaisuvallasta, suojeluskunnan jäsenen oikeudesta valittaa hänelle määrätystä rangaistuksesta sekä kurinpitorangaistusten täytäntöönpanosta on voimassa, mitä niistä ohjesäännössä määrätään.
VIII luku.
Erinäiset säännökset.
65 §.
Suojeluskunta katsotaan yksi- tai kaksikieliseksi sen mukaan, onko se kunta, jonka alueella suojeluskunta on, yksi- vaiko kaksikielinen. Milloin suojeluskunta on muodostettu yksikielisen yhtymän aikaansaamiseksi, on suojeluskunta toimialueestaan huolimatta yksikieliseksi katsottava.
Suojeluskuntajärjestön viranomaisiksi, joiden virka-alue on yksikielinen, ovat katsottavat ne, joiden toiminta kohdistuu yksinomaan yhteen tai useampaan yksi- ja samankieliseen suojeluskuntaan sekä kaksikielisiksi muut suojeluskuntaviranomaisten virka-alueet.
66 §.
Suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijat saavat palkkausta sekä virasta tai toimesta erotessaan eläkettä sen mukaan kuin siitä on erittäin säädetty.
67 §.
Suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijain osallisuudesta leski- ja orpokassaan on voimassa, mitä siitä erittäin säädetään.
68 §.
Suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijain oikeudesta pysyä virassaan tai toimessaan on voimassa, mitä valtion viran tai toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetussa laissa on säädetty.
Aikaisemmin kuin mainitun lain 3 §:n 1 momentissa määrätyssä iässä ovat velvolliset eroamaan seuraavat viran tai toimen haltijat, nimittäin yliesikunnan esikuntapäällikkö, jaostopäällikkö, osastopäällikkö, asetarkastaja ja piiripäällikkö saavutettuaan kuudenkymmenen vuoden iän; sanottujen osastojen osastopäällikön apulainen, sotilastarkastaja, päällystökoulun johtaja, päällystökoulun opettaja, adjutantti ja asemestari saavutettuaan viidenkymmenenviiden vuoden iän; sekä sotilasohjaaja ja aluepäällikkö saavutettuaan viidenkymmenen vuoden iän.
Milloin erityistä syytä on, voidaan eroamisiän saavuttanut viran tai toimen haltija pysyttää enintään kolme vuotta virassaan tai toimessaan.
69 §.
Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 32 §:n 1 momentissa on säädetty, voidaan vakinaisen väen upseeriksi ylennetty henkilö, joka, hänen olematta palvellut kaksi vuotta upseerina vakinaisessa väessä, toiminnallaan suojeluskuntajärjestössä tätä ennen on saavuttanut sellaista kokemusta ja taitoa kuin viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää, nimittää sanotussa momentissa mainittuun virkaan.
Myöskin voidaan, mikäli erinomaista syytä on, sotilasohjaajan tai aluepäällikön virkaan nimittää reserviupseeriksi ylennetty henkilö, joka vähintään viiden vuoden palveluksella tätä ennen sanotuissa tai niihin verrattavissa suojeluskuntajärjestön tehtävissä on osoittanut omaavansa sellaista taitoa, kykyä ja kuntoa, että hänet voidaan katsoa päteväksi kysymyksessä olevaan virkaan, huomioonottaen kuitenkin, että täten nimitetylle henkilölle on, mikäli olosuhteet sen sallivat, varattava tilaisuus vakinaisen väen upseeriksi ylentämistä varten vaadittavien näytteiden suorittamiseen.
Reservi- tai suojeluskuntaupseeriksi ylennetyn henkilön, joka tätä ennen moitteettomasti on hoitanut yliesikunnan osastopäällikön apulaisen tai asetarkastajan taikka sotilasohjaajan täi aluepäällikön tehtäviä, mutta, jota ei ole virkaan vakinaisena nimitetty, voi suojeluskuntain päällikkö toistaiseksi määrätä edelleenkin hoitamaan mainitunlaiseen virkaan kuuluvia tehtäviä. Sama oikeus on puolustusministerillä määrätä everstin virka-asemassa olevan ja suojeluskuntain päälliköllä muuhun piiripäällikön virkaan kuuluvien tehtävien väliaikaisesta hoidosta.
70 §.
Matkakulujen korvauksesta sekä päivärahan suorittamisesta suojeluskuntajärjestön viran tai toimen haltijoille on voimassa, mitä siitä erittäin on määrätty.
71 §.
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa suojeluskuntain päällikkö ohjesäännöillä, jotka, mikäli ne koskevat suojeluskuntajärjestön hallinnollisten olojen järjestelyä, ovat alistettavat puolustusministeriön hyväksyttäviksi.
Tarpeellisia määräyksiä suojeluskunta- järjestölle myönnettyjen valtionvarojen käytöstä, hoidoista ja tilityksestä antaa valtioneuvosto.
72 §.
Tällä asetuksella kumotaan 16 päivänä syyskuuta 1921 annettu asetus suojeluskunnista.
Helsingissä, 4 päivänä toukokuuta 1928.
Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.
Puolustusministeri Jalo Lahdensuo.