Annettu Helsingissä, 22 päivänä marraskuuta 1918.
________________
Ritariston ja Aatelin väliaikaisilla valtiopäivillä vuonna 1906 tekemän päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 §.
Jokaisella Ritarihuoneeseen otetulla suvulla on Ritariston ja Aatelin kokouksissa, tässä alempana säädetyillä ehdoilla, istunto- ja puhevalta siinä järjestyksessä ja sen numeroluvun mukaan, jolla suku on nimikirjassa merkittynä, ensin Kreivit, sitten Vapaaherrat ja viimeksi muut Aatelismiehet.
2 §.
Niiden henkilöiden, jotka 1772 vuoden Hallitusmuodon 11 §:n mukaan korotetaan kreivin-, vapaaherran- tai aatelis-arvoon taikka kansuutusoikeudella Suomen aateliksi armotetaan, pitää kahdessa vuodessa senjälkeen ilmoittautua Ritarihuoneeseen otettaviksi ja siellä Ritarihuonejohtokunnalle näyttää Arvokirja alkuperäisenä sekä asianomaiset kuitit suorittamistansa seuraavista sisäänottomaksuista, nimittäin:
Ritarihuonekassaan:
Kreiviltä neljätuhatta,
Vapaaherralta kolmetuhatta kaksisataa, ja
Aatelismieheltä viisituhatta markkaa, sekä
Neitsytapulaitoksen kassaan:
Kreiviltä tuhat kaksisataa,
Vapaaherralta kahdeksansataa, ja
Aatelismieheltä tuhat markkaa,
jota paitsi Ritarihuonejohtokunnalle pitää ei ainoastansa annettaman vaakunakirja kopioituna sekä vaakunakuvaus ynnä siihen kuuluva selitys ja täydellisesti laadittu elämäkertainen sukutaulu kaikista sukuun kuuluvista henkilöistä, vaan myös suoritettaman maksu vaakunalaatasta, joka Ritarihuonejohtokunnan toimesta hankitaan.
Ritarihuonejohtokunta lähettäköön sitten vaakunakuvauksen Korkeimman hallitusvallan tutkittavaksi. Heti kun hakija on saanut vaakunakuvauksen takaisin varustettuna päällekirjoituksella sen vahvistamisesta, jättäköön hakija sen ynnä kopian samasta kuvauksesta Ritarihuonejohtokunnalle, jonka sitten tulee myöntää pyydetty vastaanotto ja kirjoittaa suku nimikirjaan, jonka jälkeen alkuperäinen kuvaus annetaan takaisin.
3 §.
Jos joku henkilö, joka ei kuulu Ritarihuoneeseen otettuun sukuun, tulisi korotetuksi tahi kansuutetuksi jompaankumpaan korkeammista aatelisarvoista ja ilmoittautuisi vastaanotettavaksi, suorittakoon silloin maksut sekä siltä arvolta, jonka hän on saanut, että myöskin siltä tahi niiltä arvoilta, joiden ohitse hän on mennyt.
Sama olkoon laki, jos Suomen aatelismies suorastansa korotetaan kreivin arvoon.
4 §.
Ennenkuin kaikki kahdessa lähinnä edellisessä §:ssä määrätyt tehtävät ovat täytetyt, älköön sallittako kenenkään Suomen kreivin-, vapaaherran- tahi aatelissäätyyn korotetun henkilön käyttää arvoa seuraavata arvonimeä, vaakunakilpeä eikä erioikeuksia.
5 §.
Älköön kukaan ottako aatelissuvun nimeä tahi vaakunaa.
6 §.
Suvun kanta-isä on se, joka saman suvun arvoon ensinnä on korotettu.
Päämiehenä on kanta-isä ja hänen jälkeensä vanhin miespuolinen jäsen siitä sukuhaarasta, joka kussakin polvessa on ollut vanhempi kuin mikään suvun muista elävistä haaroista.
Suvunjäsen on jokainen muu suvun miespuolinen jäsen, joka ynnä kanta-isän kanssa taikka hänen jälkeensä on suvun arvosta tullut laillisesti osalliseksi.
Vanhempi suvunjäsen on se, joka varemmin, ja nuorempi suvunjäsen se, joka myöhemmin voi periä päämies-oikeuden.
7 §.
Ritariston ja Aatelin on kokoonnuttava Ritarihuoneeseen varsinaiseen kokoukseen joka kolmas vuosi ensimmäisenä arkipäivänä Maaliskuussa kello 12 päivällä.
Jos Hallitus käskisi Ritariston ja Aatelin kokoontumaan muuna aikana kuin yllä on sanottu, tahi Ritarihuonejohtokunta katsoisi sen tarpeelliseksi jonkun sellaisen asian ratkaisua varten, joka ei siedä viivytystä, tahi vähintäin viisikymmentä aatelismiestä, päämiestä tahi suvunjäsentä, joilla on oikeus istunto- ja puhevaltaan Ritarihuoneessa, Ritarihuonejohtokunnalle asetetussa perustellussa kirjoituksessa sitä vaatisi, on väliaikainen aateliskokous pidettävä, ensimmäisessä tapauksessa Hallituksen sekä kahdessa jälkimäisessä tapauksessa Ritarihuonejohtokunnan määrättävänä päivänä. Sellaisesta väliaikaisesta aateliskokouksesta on virallisissa sanomalehdissä ynnä vähintäin kahdessa muussa jokapäiväisessä sanomalehdessä Ruotsin ja Suomen kielellä kuulutettava viimeistään kolmekymmentä päivää ennen määräpäivää, jolloin samalla on ilmoitettava se tahi ne asiat, jotka ovat Ritariston ja Aatelin kokoonkutsunnan aiheuttaneet.
8 §.
Kun aateliskokous on pidettävä, olkoon päämiehellä, joka ilmoittautuu ensimäisessä tahi toisessa 12 §:ssä mainituista merkinnöistä, oikeus käydä suvun puolesta istumaan. Ellei päämies ole toiseen merkintään saapunut, olkoon suvunjäsenellä sama oikeus ja useammista sillä, joka on päämiesoikeutta lähinnä.
Ellei ketään suvunjäsentäkään ole tullut saapuville, käyttäköön se valtuusmies suvun edustusoikeutta, jonka päämies tahi se on määrännyt, joka tämän §:n viimeisessä kohdassa säädettyjen perustusten mukaan hänen päämies-oikeuttansa hoitaa.
Jos päämies on ala-ikäinen taikka jostakin niistä syistä, jotka lähinnäseuraavan §:n 2, 3, 4 ja 5. kohdissa luetellaan, oikeudeton Ritarihuoneessa istumaan, astukoon lähin suvunjäsen täydelliseen päämies-oikeuteen.
9 §.
Istunto- ja puhevalta-oikeudesta Ritarihuoneessa suljetaan:
1:ksi) Aatelismies, joka ei vielä ole viidenkolmatta vuoden ikäinen tahi, vaikka vanhempikin, on holhun-alainen.
2:ksi) Aatelismies, joka ei kolmena viimeksikuluneena vuotena ole ollut maassa verolle-kirjoitettuna; älköön kuitenkaan semmoista velvollisuutta käytettäkö sitä kohtaan, joka on Hallituksen palveluksessa olematta Suomen virkamiehenä.
3:ksi) Aatelismies, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojainsa tyydyttämiseksi, niin kauan kun konkurssitila kestää.
4:ksi) Aatelismies, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan.
5:ksi) Aatelismies, joka, jos Ritarihuoneen sukutaulut eivät selvästi osota hänen sukujohtoansa kantaisästä, ei voi semmoista sukujohtoa todeksi näyttää.
Päämies, joka itse on istunto- ja puhevalta-oikeudesta Ritarihuoneessa suljettu, ei myöskään saa muussa kuin lähinnäseuraavan §:n mainitsemassa tapauksessa valtuusmiestä ottaa.
10 §.
Päämiehellä, joka on täyttänyt yksikolmatta vuotta ja jota ei muu kuin ikänsä estä käyttämästä istunto- ja puhevaltaoikeutta Ritarihuoneessa, olkoon vapaus siihen valtuuttaa suvun puolesta toinen aatelismies.
11 §.
Valtuuskirjan laillisuuteen vaaditaan: että sen tulee olla antajan itsensä kokonaan kirjoittama ja allekirjoittama, taikka laillisesti oikeaksi todistettu, sekä sen lisäksi tehty seuraavan kaavan mukaan:
»Siihen aateliskokoukseen, joka alkaa (on alkanut) (päivänä ja vuonna), valtuutetaan täten (arvo- ja oma nimi)
| Kreivin- | } | suvun N. N., N:o |
| Vapaaherran- | ||
| Aatelis- |
puolesta istunto- ja puhevallalla Ritarihuoneessa istumaan.
(Paikka ja aika.)
(Nimi ja arvo.)
(Sinetti.)»
12 §.
Aateliskokouksen avaamispäivän edellisenä päivänä on Ritarihuonejohtokunnan, edeltä tapahtuneen tiedoksi-panon jälkeen ja siinä määrätyllä tunnilla, kokoonnuttava toimittamaan ensimäistä merkintää niistä Ritariston ja Aatelin jäsenistä, jotka tahtovat ottaa aateliskokoukseen osaa ja joilla yllämainitun mukaan on siihen oikeus. Toinen merkintä toimitetaan tuntia ennen aateliskokouksen avaamista.
13 §.
Jokaisen aatelismiehen, joka haluaa käydä Ritarihuoneessa istumaan jäseneksi aateliskokoukseen, tulee jossakin 12 §:n mainitsemista merkinnöistä itse ilmoittautua. Jos hänet edustajaksi hyväksytään, annetaan hänelle Ritarihuoneen sinetillä varustettu pääsypoletti.
Jos aateliskokoukseen osaaottaja kokouksen aikana kuolee, astukoon hänen sijallensa toinen suvun edustaja, joka Ritarihuonevaliokunnan puheenjohtajalle ilmoittautuu ja jonka valiokunta katsoo tämän ritarihuonejärjestyksen mukaan siihen oikeutetuksi. Jos samana päivänä ilmoittautuu useampia, on etusija annettava ensin päämiehelle, sitten suvunjäsenelle, viimeksi valtuusmiehelle, 8 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan; muuten on sillä etusija, joka aikaisempana päivänä on ilmoittautunut.
14 §.
Jos suvunjäsen on laillisessa järjestyksessä kirjaan merkitty, olkoon silloin päämiehellä oikeus asianomaisen valtuuskirjan nojalla käydä toisen suvun puolesta istumaan. Päämies, jota valtuutettu edustaa, ei saa siinä aateliskokouksessa itse käyttää edustus-oikeutta.
Päämiehen kuollessa jättäköön suvun puolesta merkitty valtuusmies sen istuimen, jota hän saman suvun puolesta on hallinnut. Sama laki olkoon, jos päämies menettää edustusoikeutensa.
15 §.
Ell’eivät Ritarihuoneessa olevat sukutaulut anna täydellistä selkoa jonkun semmoisen henkilön syntymävuodesta ja -päivästä, joka ilmoittautuu aateliskokoukseen ensi kerran osaa ottavaksi, olkoon hän, jos niin vaaditaan, velvollinen laillisilla todistuksilla osottamaan ikänsä. Jos hakija väittää siinä kohden hänestä sukutauluun tehdyt merkinnät vääriksi ja tarkempaa selvitystä vaaditaan siitä, onko hän edustajaksi hyväksyttävä, niin älköön hänelle annettako polettia, ennenkun hän on semmoisen selityksen hankkinut. Jos useammat yhdellä kertaa vaatisivat päämiesoikeutta tahi lähempää suvunjäsenen oikeutta saman suvun puolesta taikka valittaisivat että poletti on vääräksi väitetyn sukutaulun mukaan annettu, tulee silloin se, jolla sukutaulun mukaan siihen on lähinnä oikeus, merkittäväksi tahi olemaan edellensä merkittynä, kunnes toinen on paremman oikeutensa asianomaisesti todistanut.
16 §.
Jos näytetään kaksi tahi useampia saman päämiehen antamia valtuuskirjoja suvun puolesta, hyljättäkööt ne kaikki.
17 §.
Jos pääsypoletti on joltakin Ritariston ja Aatelin jäseneltä kielletty, olkoon hänellä oikeus saada vaatimuksensa Ritarihuonejohtokunnan tahi Ritarihuonevaliokunnan esimiehen kautta ensinnä tulevassa istunnossa ilmoitetuksi Ritaristolle ja Aatelille, jonka lopullisesta ratkaisusta asia on riippuva.
18 §.
Ritariston ja Aatelin kokoushuoneeseen älköön aateliskokouksen aikana ketään päästettäkö, ennenkun hän, jos niin vaaditaan, on näyttänyt asianomaisen pääsypoletin.
19 §.
Aateliskokous on Ritarihuonejohtokunnan esimiehen avattava, jonka jälkeen heti ryhdytään valitsemaan aateliskokoukselle puheenjohtajaa. Sittenkun tämä vaali on toimitettu, asettukoon aateliskokouksen puheenjohtaja puheenjohtajan-paikalle, minkä jälkeen valitaan aateliskokoukselle varapuheenjohtaja.
Puheenjohtaja älköön ottako osaa aateliskokouksen keskusteluihin ja päätöksiin.
Jos puheenjohtaja on sairauden tahi muun laillisen syyn takia estetty johtamasta puhetta, astuu varapuheenjohtaja hänen sijaansa. Jos tämäkin on estetty, johtaa keskusteluja se, joka kokouksessa siihen valitaan.
20 §.
Ensimäisenä arkipäivänä aateliskokouksen avaamisen jälkeen tulee kokouksen asettaa ritarihuonevaliokunta, jossa on oleva seitsemän jäsentä ja viisi varajäsentä ja jonka tehtäviin kuuluu, paitse mitä poletin antamisesta on ylempänä sanottu,
aateliskokoukselle antaa lausunto ja ehdotus sen kertomuksen johdosta, joka Ritarihuonejohtokunnan on jokaiselle varsinaiselle aateliskokoukselle jätettävä Ritarihuonejohtokunnan hallinnosta viimeisen varsinaisen aateliskokouksen jälkeen;
aateliskokoukselle antaa lausunto ja ehdotus sen kertomuksen johdosta, joka 42 §:ssä mainittujen tilintarkastajien tulee jokaiselle varsinaiselle aateliskokoukselle jättää heidän toimittamistaan tarkastuksista;
antaa lausunto muista asioista, jotka aateliskokous on sille lähettänyt.
Jos niin katsotaan tarpeelliseksi, voi aateliskokous asettaa myöskin muita valiokuntia käsittelemään erityisiä asioita.
Ainoastaan aateliskokoukseen osaaottaja valittakoon valiokunnanjäseneksi tahi -varajäseneksi.
21 §.
Valiokunnat valitsevat jäsenistään puheenjohtajan. Kunnes sellainen vaali on tapahtunut, johtaa puhetta etumaisin läsnä oleva jäsen.
Valiokuntain vallassa on ottaa sihteeri ja se palveluskunta, joka niille voidaan katsoa tarpeelliseksi.
22 §.
Valiokuntain tulee pitää kokous viimeistään seuraavana päivänä sen jälkeen kun ne on asetettu, ja sen perästä aateliskokoukselle jättää lausuntonsa ja ehdotuksensa sitä mukaa kun asiat ennätetään valmistaa.
23 §.
Valiokunnan mietinnöt ja alistukset tarkistaa valiokunta tahi ne sen jäsenet, jotka sitä varten on valittu.
Valiokunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja valiokunnan puolesta.
24 §.
Valiokunnassa äänestettäessä lasketaan äänet pääluvun mukaan valiokunnan kaikkien jäsenten kesken.
Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on valta valiokunnan mietintöön liittää eroava mielipiteensä, joka sellaisessa tapauksessa on kirjallisesti tehtävä; kuitenkaan älköön valiokunnan mietintöä sen kautta viivytettäkö.
25 §.
Sillä, joka jo on Ritarihuonevaliokunnan jäseneksi valittu, olkoon oikeus kieltäytyä hänelle annetusta toimesta lisäksi ottaa valiokunta-töihin osaa; mutta muuten olkoon aateliskokouksen vallassa ilmoitettua estettä tutkittuaan päättää, onko valittu valiokunnan-jäsen pääsevä sellaisesta toimesta vapaaksi.
Jos valiokunnan jäsen on laillisen syyn takia estetty olemasta sen kokouksessa saapuvilla, ilmoittakoon sen valiokunnan puheenjohtajalle, joka antaa asianomaiselle varajäsenelle kutsun hänen sijastansa sillä kertaa käydä istumaan jäseneksi valiokuntaan.
Valiokuntain varajäsenet tulevat niihin siinä järjestyksessä kuin heidät on valittu.
Jos va[r]ajäsentä kohtaa este, tehköön hän siitä heti ilmoituksen valiokunnan puheenjohtajalle.
26 §.
Valiokunnan tulee ollakseen päätösvoipa olla täysilukuinen.
27 §.
Sekä Ritariston ja Aatelin istunnoista että valiokuntain kokouksista on edeltäpäin ilmoitettava tiedoksipanolla, joka on annettava edellisenä päivänä viimeistään kello kahdeksan illalla. Jos aamupuolen istunnossa sen jatkaminen iltapäivällä katsottaisiin tarpeelliseksi, on se istunnossa ilmoitettava ja eri tiedoksipano siitä heti julaistava.
28 §.
Täydellinen päiväkirja kaikista esilletulevista asioista pitää joka aateliskokouksessa olla ritarihuoneen-kansliassa käsillä.
Esityslista pitää kutakin istuntoa varten tehtämän ja yksi kappale sitä edellisenä päivänä sekä kokouksen aikana olla ritarihuoneen-salissa saatavilla. Jos esitysjärjestyksessä sitten joku muutos tapahtuu, niin on se heti listaan merkittävä.
29 §.
Istunnossa on jokaisella Ritariston ja Aatelin jäsenellä oikeus pöytäkirjaan vapaasti puhua ja lausua mielensä kaikissa asioissa, joita silloin käsitellään, älköönkä kenellekään olko oikeutta puhua pöytäkirjasta sivutse.
30 §.
Paitse asioita, jotka koskevat aateliskokouksen kokoonpanoa ja työtapaa, otettakoon keskusteltavaksi ja päätettäväksi,
varsinaisessa aateliskokouksessa:
1) esitykset, jotka Hallitus Ritaristolle ja Aatelille lähettää:
2) asiat, jotka aiheutuvat Ritarihuonejohtokunnan antamasta kertomuksesta Ritariston ja Aatelin rahastojen ja muun omaisuuden hoidosta sekä tilintarkastajain kertomuksesta;
3) ehdotukset ja anomukset, jotka tehdään Ritariston ja Aatelin yhteisistä asioista;
4) esitykset, jotka kokouksessa tehdään tämän Ritarihuonejärjestyksen muuttamisesta; sekä
väliaikaisessa aateliskokouksessa:
ainoastaan se tahi ne asiat, jotka ovat Ritariston ja Aatelin kokoonkutsunnan aiheuttaneet.
31 §.
Esitys tahi anomus on tehtävä kolmen päivän kuluessa aateliskokouksen avaamisesta. Sen jälkeen älköön sellaista kysymystä nostettako, ellei se suorastaan aiheudu jo tehdystä päätöksestä tahi muusta aateliskokouksen aikana sattuneesta tapauksesta.
Jos Ritariston ja Aatelin jäsen aikoo tehdä jonkun esityksen tahi anomuksen, pitää hänen ennakolta ilmoittaa se aateliskokouksen puheenjohtajalle, jota paitse kaikki esitykset ja anomukset ovat, ennenkun ne esitetään, kirjallisesti laadittuina, Ritarihuonesihteerille jätettävät. Yhteen kirjoitukseen älköön yhdistettäkö useampia erilaatuisia asioita. Jokaisen esityksen tulee sisältää ne syyt, joihin se perustuu, ja pitää siihen olla liitettynä lainmuotoon laadittu ehdotus tarkotetuiksi säännöksiksi asiassa.
32 §.
Hallituksen esityksiä, kuten myöskin aateliskokouksessa tehtyjä esityksiä, älköön otettako lopullisesti käsiteltäväksi, ennenkun valiokunta on niistä antanut lausunnon.
Jos aateliskokouksessa on tehty jotakin asiata koskeva ehdotus tahi anomus, saattaa kokous, jos se katsotaan tarpeelliseksi, lykätä asian valiokunnan käsiteltäväksi.
Jos nousee kysymys siitä, mihinkä valiokuntaan asia on lykättävä, voidaan sellainen kysymys ainoastaan siksi istunnoksi, jossa se on tehty, panna pöydälle, mutta on se lähinnäseuraavassa ehdottomasti ratkaistava.
33 §.
Valiokunnan mietintö on, sittenkun se on saapunut ja ensi kerran esitetty, pantava pöydälle. Seuraavassa esittelyssä pantakoon se, olipa siitä keskusteltu tahi ei, uudestaan pöydälle, jos kaksi tahi useampia jäseniä sitä pyytää; mutta kun asia tulee kolmannen kerran esille, on se otettava päätettäväksi.
Valiokunnan valmistavat esitykset ja kyselyt päätettäköön heti, ellei pöydällepanoa pyydetä.
Ritarihuoneen-kansliassa pitää aina olla luettelo pöydälle-pannuista asioista ja niihin kuuluvista asiakirjoista saatavilla.
34 §.
Kun valiokunnan mietintöä esitettäessä sitä vastaan tehdään sellaisia suullisia muistutuksia, jotka aiheuttavat takaisinlykkäyksen, ovat ne, kirjallisesti laadittuina viimeistään seuraavana päivänä ritarihuoneenkansliaan jätettävät. Jos tämä laiminlyödään, jätetään asia valiokunnalle muistutuksineen siinä muodossa kun se on pöytäkirjaan laadittu. Kirjalliset lausunnot annetaan pöytäkirjaan heti, kun ne on julkiluettu.
Kun mietintö tulee uudelleen aateliskokoukseen, käsiteltäköön sitä samalla tapaa kuin 33 §:ssä on sanottu, toistamiseen sitä palauttamatta.
35 §.
Kun asia on lopullisesti päätettävä, on kaikki siihen kuuluvat asiakirjat luettava julki, jos vaan joku Ritariston ja Aatelin jäsen sitä vaatii eikä niitä ole painettuina annettu. Älköön mitään asiaa, joka on ollut keskustelunalaisena, otettako lopullisesti päätettäväksi ennenkun aateliskokous puheenjohtajan esityksestä on julistanut keskustelun lopetetuksi.
Äänestys-esitys, jonka puheenjohtaja päätöstä varten tekee, on aina niin laadittava, että siihen voipi vastata ainoastaan jaa tahi ei. Muistutuksia esityksen lausemuodon suhteen saattaa kyllä tehdä, mutta mitään uutta keskustelua asiassa älköön sallittako. Sittenkun esitys, sellaisena kun aateliskokous sen on hyväksynyt, on esitetty ja siihen on vastattu, ilmoittaa puheenjohtaja, mitenkä hän on annetun vastauksen käsittänyt, Jos sitä vastaan ei muistutusta tehdä, jääköön se pysyväksi, ja laadittakoon päätös sen vastauksen mukaan, jonka puheenjohtaja on julistanut valtavammaksi. Jäsenellä, joka ei hyväksy puheenjohtajan käsitystä kokouksen vastauksesta, olkoon oikeus pyytää äänestämistä, jota älköön kiellettäkö.
Kun on äänestettävä, pitää äänestys-esitys ynnä selvä vastaehdotus kirjallisesti laadittaman ja tarkistettaman sekä äänestys heti sen perästä tehtämän; mutta esitystä älköön tehtäkö äänestyksen tarpeellisuudesta, älköönkä myöskään äänestämistä siitä sallittako.
36 §.
Äänestys toimitetaan umpilipuilla, joihin on painettuna jaa tahi ei.
37 §.
Vaalinpitoon tahi äänestykseen ruvettaessa, on esiinhuuto toimitettava nimilistan mukaan. Läsnäolevat jäsenet tuokoot huudettaessa esille vaali- tahi äänestyslippunsa. Äänestettäessä tulee puheenjohtajan, ennenkuin liput avataan, ottaa niistä yksi pois ja panna se suljettuna heti erilleen. Jos muut liput yhteenluettua, äänet nähdään tasan jakautuneiksi, on erilleen pantu lippu avattava ja päätöksen määräävä.
Päätöstä vastaan saakoon se, joka päätökseen ei ole yhdistynyt, ilmoittaa eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan, mutta tämä älköön missään tapauksessa saattako uuteen keskustelemiseen jo päätetystä asiasta.
Puheenjohtaja älköön kieltäytykö keskusteltavaksi ottamasta jäsenen nostamaa kysymystä tahi sellaisesta, jo nostetusta, esitystä asettamasta, paitsi milloin hän näkee kysymyksen sotivan lakia tahi asiasta jo tehtyä päätöstä vastaan, taikka olevan niin arkalaatuisen, ettei se sovi tulla keskustelunalaiseksi, jolloin hänen myös pitää syyt tällaiseen kieltoon joka kerta ilmoittaman.
Päätöstä älköön tarkistettaessa muutettako, mutta sellaisia lisäyksiä käy siihen kyllä tehdä, jotka eivät vaikuta muutosta päätöksessä. Mitä puhuja on lausunut ja siitä syntynyt keskustelu voidaan hänen suostumuksellaan ja kokouksen myöntymyksellä pöytäkirjaa tarkistettaessa jättää siitä pois; kuitenkaan ei sellaista, johon päätös selvästi perustuu.
Jäsenellä, joka ei ole ollut läsnä, kun päätös jossakin asiassa on tehty, olkoon lupa sittemmin pöytäkirjaan ilmoittaa, ettei hän ole siihen päätökseen osaa ottanut, mutta älköön saako mitään muistutusta sitä vastaan tehdä.
38 §.
Asioissa, jotka koskevat Ritariston ja Aatelin erioikeuksia, sekä Ritariston ja Aatelin rahastojen ja kiinteän omaisuuden luovuttamista tahi muutosta niiden käyttämisessä, vaaditaan siinä suhteessa tehdyn ehdotuksen hyväksymiseksi kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Kuitenkin tulee vähintäin viidenkymmenen äänestäjän sellaiseen päätökseen vaikuttaa, mutta on asia kuitenkin, jos vähintäin viisitoista kokoukseen osaaottavaa sitä vaatii, lykättävä seuraavaan aateliskokoukseen, jolloinka se on lopullisesti päätettävä.
39 §.
Pöytäkirja, jonka Ritarihuonesihteeri istunnossa laatii, on aateliskokouksessa tarkistettava, ellei erityisiä tapauksia varten toisin määrätä.
40 §.
Aateliskokouksen keskusteluissa käytetään Ruotsin ja Suomen kieliä, ja on muuten eri järjestyssääntö laadittava.
41 §.
Aateliskokouksen määrättävänä on, millä ehdoilla ja vaarin-ottamuksilla kuuntelijain sallittanee olla sen kokouksissa läsnä. Ne Ritariston ja Aatelin jäsenistä, jotka eivät ota kokoukseen osaa, saavat kuitenkin olla istunnoissa läsnä, jollei erinäisissä tapauksissa toisin päätetä.
42 §.
Ennen jokaisen varsinaisen aateliskokouksen lopettamista valitaan seitsemästä jäsenestä ja viidestä varajäsenestä kokoonpantu ritarihuonejohtokunta, joka omasta keskuudestaan valitsee esimiehen ja varaesimiehen. Sanottu johtokunta, jonka toiminta kestää seuraavaan varsinaiseen aateliskokoukseen, toimittaa ja hoitaa Ritarihuoneen asioita sen johtosäännön mukaan, joka sille on annettu ja jota myöskin Ritarihuoneen virkamiesten on noudatettava.
Samoin valitaan jokaisessa varsinaisessa aateliskokouksessa kolme tilintarkastajaa ynnä kolme varajäsentä vuosittain tarkastamaan Ritarihuonejohtokunnassa lähinnäedellisenä vuonna Ritarihuonejohtokunnan hoidettaviksi asetetuista kassoista ja rahastoista pidetyt tilikirjat, sekä toimittamaan Ritarihuoneen lainaus- ja vakuusasiakirjain katsastuksen.
43 §.
Ritarihuonesihteeri ja Ritarihuonekamreeri sekä muut virkamiehet asetetaan virkoihinsa sillä tapaa kuin aateliskokous määrää.
44 §.
Kun nousee kysymys tämän Ritarihuonejärjestyksen muuttamisesta, pitää asia aina lykättämän valiokuntaan, jonka tulee aateliskokoukselle siitä antaa mietintö. Jos kokous sen johdosta päättäisi jonkun muutoksen tehtäväksi Ritarihuonejärjestykseen, jätettäköön sama päätös Hallituksen vahvistettavaksi ja on se, jos se muuttumatonna hyväksytään, heti pääsevä voimaan.
45 §.
Ne päätökset, jotka sisältävät vastauksen esityksiin, jotka on Ritaristolle ja Aatelille lähetetty, ynnä ne esitykset, jotka aateliskokous on päättänyt, ovat kirjelmissä Hallitukselle annettavat.
46 §.
Älköön mikään toimituskirja aateliskokouksesta lähtekö, ennenkuin se on kokouksen tahi niiden luottamusmiesten tarkistama, jotka sitä varten on valittu.
47 §.
Aateliskokous älköön kestäkö kauempaa kuin neljä viikkoa, ellei vähintäin kolme neljäsosaa Ritariston ja Aatelin kokouksessa edustetuista jäsenistä toisin päätä. Aateliskokous lopetettakoon kuitenkin, ennenkuin neljä viikkoa on umpeenkulunut, jos vaan asiain käsittely sen myöntää.
48 §.
Tämän Ritarihuonejärjestyksen kautta tulee Huhtikuun 21 päivänä 1869 annettu Ritarihuonejärjestys voimansa ja vaikutuksensa puolesta lakkautetuksi.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 22 päivänä marraskuuta 1918.
Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
P. E. Svinhufvud.
Oikeustoimituskunnan Päällikkö
Onni Talas.