(Julkiluettava saarnastuolista.)
annettu Pietarhovissa, 29 p:nä Kesäkuuta (12 p:nä Heinäkuuta) 1901.
Jäljennös.
Me N I K O L A I Toinen, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme kaikille uskollisille alamaisillemme tiettäväksi: Suomen Suuriruhtinaanmaan asema Venäjän Keisarikunnassa velvoittaa sen väestöä ottamaan osaa Valtaistuimen ja Isänmaan puolustukseen ja alistumaan kaikkien uskollisten alamaistemme rinnalla asetusten alaiseksi, jotka turvaavat Venäjän Armeijan yhteyden.
Oivaltaen tämän tärkeän periaatteen oli Autuasmuistoinen Isänisämme Keisari Aleksander II 6/18 p:nä Joulukuuta 1878 annetulla lailla Suomen maalle, Valtakunnan muiden osien esimerkin mukaan, säätänyt yleisen mieskohtaisen asevelvollisuuden-suorittamisen. Kymmenen vuoden kuluttua siitä ajasta, jolloin tätä lakia ruvettiin käyttämään, oli kokemus osottanut sen epämukavuudet. Tämän johdosta sekä Herrassa nukkuneen Isämme ja Meidän osottamiemme perusteiden mukaan pantiin Suomessa asevelvollisuudesta voimassa olevat asetukset tarkastuksen alaisiksi, jotta ne saatettaisiin yleiskeisarikunnallisten kanssa sopusointuun.
Tämän työn päätyttyä Me, vahvistettuamme Suomen Suuriruhtinaanmaalle uuden asevelvollisuuslain, olemme nähneet hyväksi Suomen kansalle helpottaa siirtymistä toiseen asevelvollisuuden suorittamisen järjestykseen. Tähän nähden Me olemme säätäneet, että toistaiseksi, kunnes Me erittäin määräämme, asevelvollisia on kirjoitettava ainoastaan niihin sotaväenosastoihin, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, sekä että vakinaiseen palvelukseen vuosittain kutsuttavan miehistön lukua on vähennettävä. Olkoon tämä viimemainittu toimenpide, joka aiheuttaa muutamien Suomen sotaväenosastojen lakkauttamisen, lisätodistuksena aikomuksestamme olla toistaiseksi enentämättä Suomen väestön mieskohtaista asevelvollisuusrasitusta.
Vakuutettuina siitä, että säädettävä järjestys on turvaava yleisvaltakunnallisen velvollisuuden täyttämisen Suomen väestön puolelta nykyajan oloja vastaavalla tavalla, Me käskemme:
I. Meidän tänä päivänä vahvistamamme Asevelvollisuuslaki Suomen Suuriruhtinaanmaalle on pantava voimaan 6/18 p:nä Joulukuuta 1878 annetun asevelvollisuuslain sekä kaikkien siihen tehtyjen lisäysten ja muutosten kuin myös samana päivänä annetun Ilmoituskirjan sijaan.
II. Ensimmäinen asevelvollisten kutsunta uutta lakia (I osast.) tarkasti noudattaen on toimitettava vuonna 1903.
III. Toistaiseksi, kunnes Me erittäin säädämme: a) ovat asevelvolliset, jotka astuvat palvelukseen nyt annettavan lain (I osast.) perusteella, osotettavat Suomen kaartin tarkk᾿ampujapataljoonaan ja Suomen rakuunarykmenttiin, sekä b) on vuosittain kutsuttavien miesten lukumäärä tästä vuodesta alkaen sovitettava sanotun pataljoonan ja rykmentin täydentämistarpeen mukaan.
IV. Meidän määrättävämme ajan kuluessa ovat seuraavat säännökset saatettavat voimaan Suomen Suuriruhtinaanmaassa:
1) Niitten sotaväenosastojen ylin johto, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, on Sotaministerillä.
2) 1:ssä artiklassa mainittujen sotaväenosastojen ylipäällikkyys uskotaan, niiden ollessa sijoitettuina Suomenmaalaiseen sotilaspiiriin, sanotun piirin sotajoukkojen Komentajalle, joka hoitaa mainittujen sotajoukkojen hallintoa alaistensa sotilaspiirihallitusten kautta.
3) Niitten sotaväenosastojen varustuksen ja ylläpidon määrääminen, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, riippuu Meidän harkinnastamme. Kustannukset näihin tarkoituksiin suoritetaan Suomen valtiovaroista.
4) Niitä sotaväenosastoja, joita täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, voidaan sekä rauhan- että sodanaikana käyttää palvelukseen, Meidän harkintamme mukaan, Venäjän rajain sisällä ja ulkomaalla.
5) Kyky sujuvasti käyttää venäjänkieltä puheessa ja kirjoituksessa on välttämätön ehto upseeriksi ja aliupseeriksi pääsemiseen.
6) Ne asukkaat Viipurin läänin Raivolan kylässä, jotka eivät kuulu Suomen kotimaiseen väestöön, ovat Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) alaiset, mutta myönnetään heille oikeus suorittaa asevelvollisuutensa Suomen Suuriruhtinaanmaan asevelvollisuuslain (I osast.) mukaan.
V. On ryhdyttävä toimiin Meidän antamiemme erityisten osotusten mukaan asteettain tapahtuvaa Suomen armeijatarkk’ampujapataljoonien hajottamista varten.
VI. Siksi kuin asevelvollisuuspiiritoimistot ovat muodostetut, ovat kaikki heidän uuden lain (I osast.) mukaiset tehtävänsä kutsuntatoimistojen täytettävät.
VII. Kaikki ne, jotka uuden asevelvollisuuslain (I osast.) ilmestyessä ovat sotaväen riveissä, reservissä tahi nostoväessä, oikeutetaan suorittamaan asevelvollisuutensa 6/18 p:nä Joulukuuta 1878 annetun lain määräysten mukaan; kuitenkin niin, että ne reservimiehet, jotka eivät ole olleet sotaväen riveissä, vastaavaksi ajaksi siirretään nostoväen ensimmäiseen luokkaan.
Annettu Pietarhovissa, 29 p:nä Kesäkuuta vuonna Kristuksen syntymästä tuhat yhdeksänsataa ja ensimmäisenä, Hallituksemme seitsemäntenä.
Alkukirjoituksen alle on Keisarillinen Majesteetti Omakätisesti kirjoittanut:
„NIKOLAI.“
Ministerivaltiosihteeri Plehwe.