(Julkiluettava saarnastuolista.)  

Ensimmäinen Luku.
Yleisiä säännöksiä.

  1. Valtaistuimen ja Isänmaan puolustus on jokaisen Venäjän alamaisen pyhä velvollisuus; ja on siis Suomen miespuolinen väestö, säätyyn katsomatta, asevelvollinen.

  2. Rahalla ei saa itseään asevelvollisuudesta lunastaa eikä tarjokasta sijaansa asettaa.

  3. Niillä Venäjän alamaisilla (kristityillä), jotka eivät kuulu Suomen kotimaiseen väestöön, on oikeus suorittaa asevelvollisuutensa tämän lain mukaan, jos he itse tahi heidän vanhempansa kaksi vuotta ennen asevelvollisen sisäänkirjoitusta kutsunta-alueesen ovat saaneet vakinaisen asunnon tahi pysyväistä tointa Suomessa.

  4. Syntyperäisillä suomalaisilla on oikeus suorittaa asevelvollisuutensa Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) mukaan, jos heillä itsellään tahi heidän vanhemmillansa on kiinteistö valitsemassaan kutsunta-alueessa ulkopuolella Suomea, taikka jos he ovat asuneet tämän alueen piirissä vähintään kolmen kuukauden ajan ennen sitä päivää, jolloin ilmoitus tehtiin alueen valinnasta kutsuntaan saapumista varten.

  5. Henkilöt, jotka viisitoista vuotta täytettyään ovat muuttaneet semmoiseen Keisarikunnassa olevaan paikkakuntaan, missä asevelvollisuus suoritetaan erityisten säännösten mukaan, taikka 6 art:ssa mainittuun paikkakuntaan, suorittavat asevelvollisuutensa tämän lain mukaan.

  6. Toistaiseksi, kunnes siitä armossa toisin määrätään, ovat asujamet Lapin kihlakunnassa sekä Kuolajärven kunnassa Kemin kihlakuntaa vapautetut asevelvollisuuden suorittamisesta eikä heitä siis kutsuta arvanottoon.

  7. Suomenmaan väestö suorittaa asevelvollisuutensa seisovassa sotaväessä ja nostoväessä (222—265 art.). Viimemainittu kutsutaan kokoon ainoastaan erinomaisissa tilaisuuksissa sodanaikana.

  8. Seisovana sotaväkenä ovat: 1) sotajoukot, jotka täydennetään vuotuisella miesten otolla, ja 2) armeijan reservi, joka tarkoittaa sotajoukkojen saattamista täyteen lukumääräänsä ja johon kuuluvat ne henkilöt, jotka on laskettu palveluksesta ennen täyden palvelusaikansa päättymistä.

  9. Armeijan täydentämiseen tarvittavain miesten luku (8 art. 1 mom.) määrätään vuosittain Sotaministerin esityksestä siinä järjestyksessä, joka on säädetty 4 ja 7 art:ssa 3 p:nä Helmikuuta 1899 Armollisimmasti vahvistetuissa perussäännöksissä niitten lakien valmistamisesta, tarkastamisesta ja julkaisemisesta, joita annetaan Keisarikuntaa varten, Suomen Suuriruhtinaanmaa siihen luettuna, sekä ilmoitetaan Armollisella ukaasilla Johtavalle Senaatille ja Suuriruhtinaskunnassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisella käskykirjeellä Suomenmaan Kenraalikuvernöörille.

  10. Asevelvolliset, jotka kutsutaan palvelukseen tämän lain perustuksella, suorittavat asevelvollisuutensa sotajoukoissa, jotka täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla. Erityisen luettelon mukaan, joka vahvistetaan samaan aikaan kuin miehistönluvun suuruus määrätään ja samassa järjestyksessä, voidaan osa tästä luvusta määrätä muitten venäläisten sotajoukkojen täydentämiseen, jotka on majoitettu Suomenmaalaiseen tahi Pietarin sotilaspiireihin.

  11. Palvelukseen astuminen kutsunnan perusteella määrätään arvalla, joka otetaan kerta koko elinaikana. Ne henkilöt, joiden ottamansa arpanumeron perusteella ei tarvitse astua seisovaan sotaväkeen, kirjoitetaan nostoväkeen.

  12. Arvanottoon kutsutaan vuosittain ainoastaan yksi väestön ikäluokka, nimittäin ne nuorukaiset, jotka ennen Tammikuun 1 päivää sinä vuonna (Joulukuun 19 päivää edellisenä vuoima), jona kutsunta tapahtuu, ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta.

  13. Henkilöt, jotka täyttävät säädetyt sivistysehdot, oikeutetaan ilman arvanottoa suorittamaan asevelvollisuutensa vapaaehtoisina tämän lain XI luvussa sekä sotilasasetuksissa annettujen määräysten mukaan.

  14. Arvanottoon ei päästetä ja palvelukseen ei oteta henkilöitä, jotka tuomioistuin on tuominnut rangaistukseen, josta on Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslain II luvun 11 ja 14 §:ssä mainitut seuraukset, tahi rangaistukseen, jota seuraa kaikkien säätyoikeuksien tahi kaikkien erityisten, mieskohtaisesti tai säädyn perusteella nautittavain oikeuksien ja etujen menettäminen.

  15. Vuotuinen kutsunta asevelvollisuuden suorittamiseen sekä palvelukseen määrääminen arvanoton perusteella toimitetaan Huhtikuun 15 (2) päivästä Kesäkuun 24 (11) päivään.

Toinen Luku.
Palvelusajoista seisovassa sotaväessä sekä reservistä.

  16. Yleinen palvelusaika sotaväessä on niille, jotka arvanoton perusteella palvelukseen astuvat, kahdeksantoista vuotta, joista kolme vuotta vakinaisessa palveluksessa ja loppuaika reservissä.

  17. Palvelusajat kaikille, jotka astuvat sotaväkeen arvanoton perusteella, lasketaan: niille, jotka astuvat Tammikuun 14 (1) päivän alusta Elokuun 27 (14) päivän loppuun ulottuvana aikana, Elokuun 28 (15) päivästä samana vuonna, sekä niille, jotka ovat astuneet Elokuun 28 (15) päivän alun ja Tammikuun 13 (edellisen vuoden Joulukuun 31) päivän lopun välisenä aikana, heidän astumistaan lähinnä seuraavan Tammikuun 14 (1) päivästä.

  18. 16 art:ssa määrätyt palvelusajat koskevat oikeastaan rauhanaikaa; sodanaikana ovat sotaväkeen kuuluvat velvolliset pysymään palveluksessa niin kauan kuin valtakunnan tarve vaatii.

  19. Sotaministeriöllä on oikeus, milloin se harkitaan mahdolliseksi, siirtää reserviin alipäällikkökuntaa ja miehistöä myöskin ennen 16 art:ssa vakinaiselle palvelukselle määrätyn ajan kuluttua. Sotilaspäällikkökunnalla on myöskin oikeus myöntää alipäällikkökunnalle ja miehistölle satunnaista palveluslomaa, ei kuitenkaan päälle vuoden koko palveluskautena.

  20. Sotaministerille jätetään valta, jos valtiolliset, sotilaalliset tahi ilmastolliset olosuhteet tekevät tarpeelliseksi alipäällikkökunnan ja miehistön pitämisen vakinaisessa palveluksessa sen jälkeen kuin he ovat palvelleet laissa säädetyn ajan, siihen joka kerta hankitulla Armollisella luvalla, lykätä toistaiseksi alipäällikkökunnan ja miehistön siirtäminen vakinaisesta palveluksesta reserviin, ei kuitenkaan pitemmäksi kuin kuuden kuukauden ajaksi. Se aika, minkä alipäällikkökunta ja miehistö on ollut vakinaisessa palveluksessa yli sitä varten säädetyn määräajan, luetaan heille kaksinkerroin hyväksi reservissä palveltavaan aikaan nähden.

  21. Jos tulee tarve saattaa sotaväki täyteen lukumäärään, kutsutaan reservimiehet vakinaiseen palvelukseen Armollisen käskyn perusteella, joka ilmoitetaan Armollisella ukaasilla Johtavalle Senaatille sekä Suomen Suuriruhtinaanmaassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisella käskykirjeellä Suomenmaan Kenraalikuvernöörille. Reservimiehet voipi Sotaministeriö sinä aikana kuin he kuuluvat reserviin kutsua harjoituskokouksiin, ei kuitenkaan useammin kuin kaksi kertaa koko sinä aikana kuin he ovat reservissä, kummallakin kerralla enintään kuudeksi viikoksi.

  Muistutus.  Reservimiesten kutsumisessa harjoituskokouksiin noudatettavia määräyksiä antaa Sotaministeri, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

  22. Semmoisten valtion ja kunnan sekä rautatienhallinnon virkain haltijat, jotka mainitaan erityisessä luettelossa, minkä Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, tekee ja Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteeri jättää Armollisesti vahvistettavaksi, vapautetaan kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen reservistä.

  Muistutus.  Keisarikunnan yleisessä siviilipalveluksessa oleviin henkilöihin nähden sovelletaan 25 art. Keisarikunnan yleisessä asevelvollisuuslaissa (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos).

Kolmas Luku.
Vakinaisessa sotapalveluksessa ja reservissä olevain henkilöiden yhteiskunnallisista oikeuksista ja velvollisuuksista.

  23. Vakinaisessa sotapalveluksessa olevat henkilöt pysyvät palvelusaikanaan kaikissa mieskohtaisissa ja omaisuusoikeuksissaan, jokainen säätynsä mukaan, mutta ovat pakollisena palvelusaikanaan, jonka kestäessä heidän tulee noudattaa kaikkia palvelukseen nähden voimassa olevia ohjeita, seuraavain rajoittavain määräysten alaiset: 1) vakinaisessa pakollisessa palveluksessa oleva alipäällikkökunta ja miehistö ei saa mennä avioliittoon; 2) upseerit älkööt menkö avioliittoon ennenkuin ovat täyttäneet kolmekolmatta ikävuotta; upseeri, joka ei ole täyttänyt kahdeksaakolmatta vuotta, voi päällikkökunnan suostumuksella mennä avioliittoon vasta sittenkuin taloudellisia takeita on asetettu siihen määrään ja niiden perusteiden mukaan kuin sotilasasetuksissa on säädetty; näissä asetuksissa on myöskin määrätty paikallisten olosuhteiden vaatimat poikkeukset takeitten asettamista koskevasta yleisestä säännöstä, 3) upseerien kuin myöskin alipäällikkökunnan ja miehistön ei ole kielletty lunastamasta kauppa- (kauppiaan- ja elinkeino-) todistuksia, mutta niin kauvan kuin he ovat vakinaisessa palveluksessa saavat he harjoittaa kauppaa tahi teollisuusliikettä ainoastaan asiamiehen, toimitsijan tahi kauppa-apulaisen kautta; väkijuomain myyntiä älköön kuitenkaan vakinaisessa sotapalveluksessa olevain henkilöiden olko lupa harjoittaa, ja 4) upseerien kuin myöskin alipäällikkökunnan ja miehistön ei ole kielletty antamasta vekseleitä ja kaikellaisia muita sitoumuksia, mutta ulosotto niiden johdosta tapahtukoon ainoastaan velalliselle kuuluvasta omaisuudesta; mieskohtaisen vapauden rajoitusta (arestia tahi vankeutta sekä kieltoa tuomioistuimen päätöksen nojalla poistumasta kotipaikasta ennenkuin velkojat ovat saaneet maksun) ei voida upseereihin yhtä vähän kuin alipäällikkökuntaan ja miehistöönkään nähden käyttää ennenkuin pakollinen palvelusaika on loppuun kulunut.

  24. Vakinaisessa palveluksessa olevat henkilöt luetaan edelleen niihin kuntiin, joihin he palvelukseen astuessaan kuuluivat. Niin kauvan kuin alipäällikkökunta ja miehistö ovat vakinaisessa palveluksessa, ovat he omasta puolestaan vapautetut kaikista mieskohtaisista ulosteoista ja rasituksista. Sitä vastoin he ovat velvolliset tuloistaan sekä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudestaan suorittamaan veroja ja muita maksuja sekä täyttämään ne velvollisuudet kuin laki määrää.

  Muistutus.  Niihin henkilöihin nähden, jotka mainitaan tämän lain 3 artrssa, sovelletaan, jos he kuuluvat Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 29 art:ssa mainittujen lukuun, tätä viimemainittua artiklaa.

  25. Henkilöt, jotka kuuluvat reserviin, ovat yleisen lain alaiset ja nauttivat yleisten perusteiden mukaan sekä niitä oikeuksia, mitkä seuraavat heidän säätyään, että niitäkin, jotka he ovat saavuttaneet palveluksessaan, mutta ovat erityisten, nimiluettelon pitämistä reservistä koskevain säännösten alaiset.

  26. Henkilöt, jotka kuuluvat reserviin, voivat astua valtion tahi kunnan virkaan taikka valita muuta toimintaa, noudattaen voimassaolevia yleisiä asetuksia. Ylennys siviiliarvossa ei kuitenkaan oikeuta mainittuja henkilöitä, heidän jälleen astuessaan sotaväen riveihin, korkeampaan arvoon kuin siihen, minkä he vakinaisesta sotapalveluksesta erotessaan ovat saaneet.

  Muistutus.  Reserviin kuuluvan alipäällikkökunnan ja miehistön sallitaan, jääden armeijan reserviin, astua venäläisten koti- ja ulkomaan vesillä kulkevain kauppalaivain palvelukseen (Suomessa rekisteriin pantuja kauppalaivoja erottamatta).

  27. Reserviin kuuluvat henkilöt, jotka valtion tahi kunnan virasta kutsutaan vakinaiseen sotapalvelukseen tahi harjoituskokoukseen, pysyvät koko sen ajan, minkä he palvelevat sotaväessä: 1) toimissaan siviilivirassa, ollen oikeutetut uudestaan astumaan niihin saatuaan eron sotaväen riveistä; 2) kaikissa heidän siviilivirkojansa, Suomessa voimassa olevain säännösten mukaan, seuraavissa palkkaeduissa, minkä lisäksi ne, joilla on kruunulta asunto, edelleen saavat pitää myös heidän asuttavakseen annetut huoneistot, ja 3) niissä oikeuksissa ja eduissa, joita he siviilivirassa olisivat nauttineet.

  Muistutus.  Reserviin kuuluvat henkilöt, jotka kutsutaan vakinaiseen sotapalvelukseen tahi harjoituskokoukseen Keisarikunnan yleisestä siviilivirasta, pysyvät kaikissa Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 32 art:ssa mainituissa oikeuksissa.

  28. Rikoksista ja hairauksista tuomitsee reserviin kuuluvat henkilöt yleinen rikosasiaintuomioistuin, paitsi: 1) poisjäämisestä, vaikkapa kutsuttuina, vakinaisesta palveluksesta tahi harjoituskokouksesta; 2) sellaisen kokouksen aikana tehdyistä rikoksista ja hairauksista, ja 3) sotakurin ja kuuliaisuuden rikkomisesta sinä aikana, jolloin he käyttävät sotilasvirkapukua taikka ovat sotilassairaalassa hoidettavina. Näissä tapauksissa ovat reserviin kuuluvat henkilöt sotaoikeuden alaiset.

  29. Reserviin kuuluvat henkilöt nauttivat 24 art:ssa (ja muistutuksessa) mainittua vapautusta mieskohtaisista ulosteoista ja rasituksista, joita heidän pitäisi oman itsensä puolesta suorittaa, yhden vuoden aikana siitä kuin he siirrettiin reserviin. Jos heidät reservistä kutsutaan sotaväen riveihin, nauttivat he sanottua vapautusta niinikään yhden vuoden kuluessa, lukien siitä ajasta, jolloin he laskettiin palveluksesta.

  30. Venäläistä syntyperää olevat henkilöt, jotka ovat ylennetyt upseereiksi tahi määrätään upseerintoimiin niihin sotajoukkoihin, mitkä täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, saavuttavat samalla Suomen kansalaisoikeuden sekä pysyvät edelleenkin säätyoikeuksissansa.

Neljäs Luku.
Henkilöistä, jotka ovat kykenemättömät sotapalvelusta jatkamaan, sekä heidän ja sotilasten perheiden elättämisestä.

  31. Vakinaisessa palveluksessa tahi reservissä oleva henkilö, joka taudin tahi ruumiinvian tähden on tullut aivan kykenemättömäksi palvelemaan sekä rintamassa että sen ulkopuolella, lasketaan ainaiseksi palveluksesta ja poistetaan reservin nimiluetteloista, jonka ohessa hänelle annetaan todistus suoritetusta asevelvollisuudesta (119 art:n 1 mom.). Joka saamansa haavan tähden on sotapalveluksesta laskettu vapaaksi, voipi kuitenkin, jos hän sitä haluaa, tulla reserviin kirjoitetuksi.

  32. Alipäällikkökuntaan ja miehistöön kuuluvat henkilöt, jotka vakinaisessa palveluksessa ollessaan ovat tulleet kykenemättömiksi jatkamaan sitä, niin myös sellaiset henkilöt reservissä, jotka harjoituskokouksen aikana ovat saaneet ruumiinvian ja tulleet työhön kykenemättömiksi sekä kaipaavat toimeentulon varoja tahi omaisia, jotka olisivat halullisia ottamaan heitä elättääksensä, saavat apua sotilashuonekassasta siitä voimassa olevain määräysten mukaan; ne heistä, joiden havaitaan olevan toisten hoidon tarpeessa, ovat oikeutetut saamaan elatusta voimassa olevain paikallisten säännösten mukaan. Oikeus apuun ja elatukseen suodaan myöskin alipäällikkökuntaan ja miehistöön kuuluville henkilöille, jotka ovat tulleet työhön kykenemättömiksi reserviin siirryttyänsä vakinaisessa sotapalveluksessa saamainsa haavain, ruumiinvian tahi taudin johdosta, niin myös ensimmäisen ja toisen luokan nostomiehille, jotka palvelusaikanaan ovat tulleet työhön kykenemättömiksi haavain tahi ruumiinvamman johdosta.

  33. Sodassa kaatuneitten tahi kadonneitten taikka taistelussa saamainsa haavain johdosta kuolleitten sotilasten perheet elätetään sillä tavalla kuin siitä on erittäin säädetty.

  34. Vakinaisessa palveluksessa olevain henkilöiden perheet, samoin kuin sellaisten reserviin kuuluvain henkilöiden ja nostomiesten perheet, jotka sodanaikana ovat kutsutut vakinaiseen palvelukseen, saavat sinä aikana, jos heiltä puuttuu varoja elatukseen, apua ilman takaisinmaksuvelvollisuutta niiltä kaupunki- tahi maalaiskunnilta, joissa he ovat hengille pantuina.

Viides Luku.
Vapautuksesta, lykkäyksestä ja helpotuksista asevelvollisuuden suorittamisessa.

Ensimmäinen Osasto.
Vapautuksesta ja lykkäyksestä ruumiinvikain tähden.

  35. Niistä henkilöistä, jotka arvanoton perusteella ovat velvolliset astumaan palvelukseen (11 art.), vapautetaan siitä ne, jotka ruumiinvikain tahi sairaalloisten häiriöiden johdosta ovat aivan kykenemättömät sotapalvelukseen; tästä kuitenkin erotetaan tahallaan itsensä vioittaneet (271 art.), jotka joka tapauksessa otetaan sotaväkeen.

  36. Sen, joka arvanoton perusteella otetaan sotapalvelukseen, tulee olla vähintään 1,531 metriä (2 arshinaa 2 1/2 vershokia) pitkä. Luettelon sellaisista ruumiinvioista ja taudeista, jotka estävät palvelukseen ottamista, kuin myöskin johtosäännön asevelvollisuustoimistoille kutsuttujen katsastamisen järjestyksestä antaa, kuulusteltuaan asiasta Lääkintöhallitusta, Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa.

  37. Sellaisten henkilöiden ottaminen palvelukseen, jotka eivät ole ruumiinsa puolesta täydesti varttuneet taikka sairastavat tautia, jota ei pidetä syynä täydelliseen vapautukseen sotapalveluksesta, taikka eivät vielä ole tulleet entisiin voimiinsa äsken sairastamastaan taudista, lykätään yhdeksi vuodeksi eteenpäin. Jos nämät vielä sanotun ajan kuluttuakin havaitaan voimiltaan heikoiksi, otetaan he palvelukseen seuraavana vuonna, jos he silloin huomataan siihen kelpaaviksi. Vastaisessa tapauksessa kirjoitetaan he nostoväkeen, jos he ulkomuodoltansa havaitaan asekuntoisiksi, mutta vapautetaan ainaiseksi sotapalveluksesta, jos he ovat siihen kykenemättömät.

Toinen Osasto.
Helpotuksista perheolojen perusteella.

  38. Palveluksesta seisovassa sotaväessä vapautetaan: 1) leskivaimon tahi työhön kykenemättömän isän ainoa työkykyinen poika; 2) yhden tahi useampien orpoveljien ja orposisarien ainoa työkykyinen veli; 3) ainoa työkykyinen pojan- tahi tyttärenpoika, kun isänisällä tahi isänäidillä, äidinisällä tahi äidinäidillä ei ole työkykyistä poikaa, jos luetelluissa tapauksissa poika, veli taikka pojan- tahi tyttärenpoika ovat perheen pääasiallisimpana tukena; 4) perheen ainoa poika, vaikkakin isä on työkykyinen; 5) se, joka iässä lähinnä seuraa veljeä, joka kutsunnan nojalla on vakinaisessa palveluksessa taikka on kuollut palveluksessaan tai kadonnut sodassa, ja 6) avioton poika, joka yksin elättää äitiänsä.

  Muistutus.  Poikapuolet, samoin kuin kasvattipojat, jotka ovat perheesen otetut ennenkuin ovat täyttäneet kymmenen vuotta, pidetään isäpuolen ja äitipuolen ja kasvattivanhempain omain poikain vertaisina, kun heillä ei ole työkykyistä poikaa.

  39. Työkykyisinä perheessä pidetään niitä, jotka iältään ovat kahdeksantoista ja viidenkuudetta vuoden välillä, lukuunottamatta: 1) niitä, jotka ruumiinvian tahi sairaalloisten häiriöiden johdosta ovat kykenemättömät tekemään työtä; 2) niitä, jotka jo neljättä vuotta oleskelevat tuntemattomalla paikkakunnalla; 3) niitä, jotka kutsunnan nojalla alipäällikköinä tahi sotamiehinä ovat vakinaisessa sotapalveluksessa; 4) niitä, jotka Suomessa voimassa olevan lain mukaan ovat tuomitut elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen, ja 5) niitä, jotka ovat lähetetyt pois maasta ja menettäneet kaikki säätyoikeutensa Keisarikunnan lakien mukaan.

  1 Muistutus.  Työkykyisiksi perheen jäseniksi luetaan ainoastaan miespuoliset henkilöt.

  2 Muistutus.  Siitä järjestyksestä, jota on noudatettava määrättäessä kyvyttömyyttä työhön ja toteensaatettaessa perheenjäsenen poissaoloa tuntemattomalla paikkakunnalla, kun on kysymys helpotusten myöntämisestä perheolojen perusteella henkilöille, jotka kutsutaan suorittamaan asevelvollisuutta, antaa ohjeita Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, ja jätetään ne Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin kautta Armollisesti vahvistettaviksi.

  40. Ne henkilöt, jotka ovat oikeutetut helpotuksiin (38 art:n 1, 3, 4 ja 6 mom. mukaan), menettävät tämän oikeutensa, jos he, isän tahi äidin, isänisän tahi äidinisän, isänäidin tahi äidinäidin ilmoituksen mukaan, eivät ole perheen tukena.

  41. Jos perheestä, johon kuuluu isä taikka äiti, joka on leski, ynnä lapsia, taikka isänisä, isänäiti, äidinisä tahi äidinäiti ynnä lapsenlapsia, taikkapa vanhempi veli ynnä alaikäisiä orvoksi joutuneita veljiä tahi sisaria, ainoa työkykyinen jäsen jostakin syystä poistuu, niin on yksi sellaiseen perheesen kuuluva palveluksessa oleva jäsen, perheen vanhimman valinnan mukaan, vapautettava vakinaisesta palveluksesta, ei kuitenkaan sodan eikä harjoituskokouksen aikana. Henkilöitä, jotka ovat otetut sotapalvelukseen, kun tuomioistuin on havainnut heidät vikapäiksi siihen, että he ovat vioittaneet itsensä tahi käyttäneet petollisia keinoja päästäksensä suorittamasta asevelvollisuutta tahi sitä suorittaessaan saadaksensa nauttia heille tulemattomia helpotuksia (270 ja 271 art.), älköön kuitenkaan vapautettako vakinaisesta palveluksesta niissä tapauksissa kuin tässä artiklassa mainitaan.

  42. Jos arvanotossa yhtaikaa on ollut osallisena kaksi tahi useampia täysiveljiä tahi velipuolia, erisukuisia veljiä tahi kasvattiveljiä samasta perheestä, jotka ovat syntyneet samana vuonna ja niistä kahden tai useamman, ottamansa arpanumeron johdosta, tulee astua palvelukseen sotaväkeen, niin otetaan palvelukseen ainoastaan yksi heistä ja ne muut, jotka ovat saaneet korkeamman arpanumeron, kirjoitetaan nostoväkeen. Muuten olkoon sellaisten veljien ja kasvattiveljien sallittu toistensa kanssa vaihtaa arpanumeroa.

  43. Jokaisessa perheessä voipi se sen jäsenistä, joka arvanoton mukaan on velvollinen astumaan palvelukseen sotaväkeen taikka jo on palveluksessa, vapaaehtoisen sopimuksen mukaan asettaa sijaansa täysiveljensä tahi velipuolensa, erisukuisen veljensä taikkapa orpanansa, edellyttäen että se, joka tahtoo astua palvelukseen tuon toisen sijasta, ei itse ole kutsunnan alainen, ei kuulu reserviin eikä ole yhtäkolmatta vuotta nuorempi eikä kuuttakolmatta vuotta vanhempi. Sen, joka astuu toisen sijaan, tulee palvella sekä sotaväen riveissä että reservissä koko säädetty aika, mutta se, jonka sijaan on astuttu, saa eron sotapalveluksesta ja kirjoitetaan nostoväkeen.

  44. Myönnettäessä helpotuksia perheolojen nojalla 38—43 artiklan mukaan luetaan jäsenten ikä kutsutun tahi sotaväessä palvelevan henkilön perheessä 1 päivään Tammikuuta sinä vuonna (edellisen vuoden Joulukuun 19 p:ään), jolloin puheena oleva helpotus myönnetään.

Kolmas Osasto.
Lykkäyksestä ja vapautuksesta taloudellisten asiain perusteella.

  45. Taloudellisten asiain järjestämistä varten myönnetään lykkäystä palvelukseen astumisessa, ei kuitenkaan kahta vuotta pitemmäksi ajaksi, henkilöille, jotka itse hoitavat kiinteätä omaisuuttaan taikka harjoittavat omaa kauppa-, tehdas- tahi teollisuusliikettä, siihen kuitenkaan lukematta sellaisia laitoksia, joissa väkeväin juomain vähittäismyyntiä tahi anniskelua harjoitetaan. Sellaista lykkäystä ei lueta yleiseen palvelusaikaan.

  46. Orvot voidaan vapauttaa palveluksesta seisovassa sotaväessä, jos he yksin hoitavat perintönä saamaansa maatilaa.

Neljäs Osasto.
Lykkäyksestä ja helpotuksista sivistyksen perusteella.

  47. Asevelvolliset oppilaat Suomen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaitoksissa voivat opintojen päättämistä varten, jos he sitä pyytävät, saada lykkäystä vakinaiseen palvelukseen astumisessa, ei kuitenkaan kolmea vuotta pitemmäksi ajaksi.

  1 Muistutus.  Luettelon Suomen oppilaitoksista, jossa ne jaetaan kolmeen luokkaan asevelvollisuuden suorittamiseen nähden, laatii Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, ja jätetään se Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin kautta Armollisesti vahvistettavaksi.

  2 Muistutus.  Oppilaille venäläisissä oppilaitoksissa myönnetään opintojen päättämistä varten lykkäystä vakinaiseen palvelukseen astumisessa Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) määräysten mukaan.

  48. Oppilaat ensimmäisen luokan oppilaitoksissa ovat oikeutetut, jos he täyttävät 123 art:n 3 mom:ssa säädetyt ehdot, viimeistään kahta kuukautta ennen kutsuntaa ilmoittamaan toivomuksensa saada suorittaa asevelvollisuutensa vapaaehtoisina. Ne, jotka siitä ovat ilmoittaneet, vapautetaan arvanotosta ja voivat saada nauttia lykkäystä 47 art:n perusteella.

  49. Henkilöt, jotka menestyksellä ovat päättäneet oppikurssin kreikkalaiskatolisessa hengellisessä akatemiassa ja seminaarissa sekä Aleksanderin Yliopiston jumaluusopillisessa tiedekunnassa, nauttivat kurssinsa päätettyään yhden vuoden lykkäystä astuakseen hengelliseen säätyyn, joka vapauttaa asevelvollisuudesta.

  50. Henkilöille, jotka ovat alempana mainituilla sivistysasteilla ja joiden on suoritettava asevelvollisuutensa arvanoton perusteella, on määrätty lyhennetyt palvelusajat seuraavain perusteiden mukaan:
  1) ne, jotka ovat suorittaneet kurssin ensimmäisen luokan oppilaitoksissa tahi sitä vastaavan opinnäytteen, ovat vakinaisessa palveluksessa yhden vuoden ja jäljellä olevan ajan reservissä;
  2) ne, jotka ovat suorittaneet kurssin toisen luokan oppilaitoksissa tahi käyneet semmoista kurssia vastaavan tutkinnon, ovat vakinaisessa palveluksessa yhden vuoden ja kuusi kuukautta ja jäljellä olevan ajan reservissä;
  3) ne, jotka ovat suorittaneet kurssin kolmannen luokan oppilaitoksissa tahi käyneet semmoista kurssia vastaavan tutkinnon, ovat vakinaisessa palveluksessa kaksi vuotta ja jäljellä olevan ajan reservissä.

  1 Muistutus.  Määräyksiä helpotuksista sivistyksen perusteella nuorukaisille, jotka ovat saaneet kasvatuksensa ulkomaan oppilaitoksissa, laatii Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, ja jätetään ne Armollisesti vahvistettavaksi Suomen Suuriruhtinaanmaan Ministerivaltiosihteerin kautta.

  2 Muistutus.  Alipäällikkökunnalle ja miehistölle, jotka suorittavat asevelvollisuutensa lyhennetyn palvelusajan mukaan, ei lueta sitä aikaa, jonka ovat lomalla kivulloisuuden tähden, lyhennykseksi vakinaisesta palvelusajasta eikä yleisestä palvelusajasta. Jos alipäällikkökuntaan tai miehistöön kuuluva henkilö, joka on astunut palvelukseen sivistysasteen nojalla myönnetyillä ensimmäisen luokan oikeuksilla, hankkimatta palveluslomaa terveytensä hoitamista varten, sairasraportin nojalla ei toimita palvelusvelvollisuuksiaan, niin sairausaikaa ei lueta siihen vakinaiseen palvelusaikaan, joka on määrätty siirtoa varten reserviin.

  3 Muistutus.  Venäläisten oppilaitosten oppilailla on oikeus lyhennettyyn palvelusaikaan samoilla perusteilla kuin vastaaviin luokkiin kuuluvien suomalaisten oppilaitosten oppilailla.

  51. Kun ne henkilöt, joilla on ensimmäisen luokan todistus (50 art.), lukuunottamatta lääkäreitä, eläinlääkäreitä ja farmaseutteja, jotka suorittavat asevelvollisuuden ammattiaan vastaavissa toimissa, astuvat sotaväkeen arvanoton nojalla, määrätään he toimituksiin tahi komennuskuntiin rintaman ulkopuolelle ainoastaan omalla suostumuksellaan. Ne näistä henkilöistä, jotka ruumiinvian tahi sairaalloisten häiriöiden johdosta eivät voi tehdä rintamapalvelusta, vapautetaan kokonaan sotapalveluksesta.

  Muistutus.  Tässä artiklassa (51) mainituilla henkilöillä on oikeus, päätettyään oppikurssinsa tahi suoritettuaan tutkintonsa, astua sotaväkeen tarvitsematta odottaa kutsunnan toimittamiselle määrättyä aikaa (15 art.).

  52. Siitä järjestyksestä, jota on noudatettava palvelusta suoritettaessa ja upseeriksi ylennettäessä, määrätään niihin henkilöihin nähden, jotka ovat astuneet sotaväkeen arvanoton perusteella, sotilasasetuksissa. Keinot asevelvollisuuden suorittamisen helpottamiseen alipäällikköinä tahi sotamiehinä palveleville sivistyneille henkilöille määrätään säännöillä, jotka annetaan sotilaslaitokselle voimassa olevassa yleisessä järjestyksessä.

Viides Osasto.
Vapautuksesta viran ja ammatin perusteella.

  53. Asevelvollisuudesta vapautetaan: 1) kaikkiin kristinuskon tunnustuksiin kuuluvat papit; 2) kreikkalais-katolista uskontunnustusta olevat virrenlukijat, jotka ovat päättäneet oppikurssin hengellisessä akatemiassa ja seminaarissa tai hengellisessä koulussa. Mutta ne, jotka ovat eronneet virrenlukijantoimesta ennenkuin vakinaista palvelusta varten määrätty aika (16 art.) on kulunut, luettuna siitä ajasta, jolloin he sellaisen toimen perusteella vapautettiin sotapalveluksesta, velvoitetaan asevelvollisuuden suorittamiseen, ja on heidän oltava vakinaisessa palveluksessa ja reservissä niin pitkä aika, kuin vastaa heidän sivistysastettaan, jota vastoin ne, jotka ovat eronneet kirkon palveluksesta vakinaista palvelusta varten määrätyn ajan kuluttua (16 art.), kirjoitetaan suorastaan reserviin ja pysyvät siinä siksi kuin ovat täyttäneet yhdeksänneljättä vuotta.

  54. Jos alempana mainitut henkilöt ovat ottaneet arvan, joka velvoittaa heidät astumaan seisovaan sotaväkeen, vapautetaan he rauhanaikana vakinaisesta palveluksesta ja luetaan reserviin koko yleisenä palvelusaikana (16 art.):
  1) ne, jotka ovat saaneet lääketieteentohtorin, lääkärin tai eläinlääkärin arvon, elleivät he sen oppilaitoksen sääntöjen mukaan, jossa ovat saaneet opetuksensa, ole velvolliset pakolliseen sotapalvelukseen, niin myös apteekinhoitajat;
  2) Keisarillisen Taideakatemian kasvattilaiset ja muut taiteilijat, jotka valtioavulla oleskelevat ulkomailla taiteellista kehitystään päättämässä, ja
  3) opettajat sekä kaikissa valtion että niissä yksityisissä oppilaitoksissa, jotka nauttivat valtion apua taikka joiden säännöt ovat esivallan vahvistamat, vakinaiset kasvatuksenohjaajat ja niiden vakinaiset apulaiset sanotuissa oppilaitoksissa sekä hengellisten seminaarien ja koulujen katsontamiehet. Kuitenkin ovat mainitut henkilöt velvolliset vuosittain vakinaista palvelusta varten määrätyn ajan loppuun asti (16 art.), heidän reserviin kirjoittamisestaan lukien, asianomaiselle asevelvollisuustoimistolle jättämään esimiestensä todistuksen siitä, että he yhä harjoittavat virkaansa vastaavaa tointa. Ne sitä vastoin, jotka ennen yllämainittua määräaikaa ovat lakanneet sellaista tointa harjoittamasta, kutsutaan vakinaiseen palvelukseen heidän sivistysastettaan vastaavaksi ajaksi.

  Muistutus.  Missä järjestyksessä sellaiset lääkärit, farmaseutit ja eläinlääkärit, jotka eivät ole olleet vakinaisessa palveluksessa, kirjoitetaan armeijan reserviin, määrää Sotaministeri, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

  55. Jos alempana mainitut henkilöt ovat ottaneet arvan, joka velvoittaa heidät astumaan seisovaan sotaväkeen, vapautetaan he rauhanaikana vakinaisesta palveluksesta ja kirjoitetaan armeijan reserviin koko yleiseksi palvelusajaksi (16 art.): 1) tutkinnonkäyneet merikapteenit, kauppalaivurit, perämiehet ja aliperämiehet, insinöörimekaanikot, jotka hoitavat konetta laivalla, apulaisinsinöörimekaanikot sekä yleensä laivamekaanikot; 2) luotsit ja luotsinoppilaat sekä ne henkilöt, jotka ovat vuosipalveluksessa luotsilaitoksen laivoilla taikka kuuluvat esivallan vahvistamiin sisävesien luotsienyhdistyksiin; 3) apulaisperämiehet, joilla on säädetty todistus siihen arvoon; 4) kauppa-merimiehet sekä kaikellaisten höyrylaivojen koneenkäyttäjät ja lämmittäjät. Päästäkseen puheenaolevaa etua nauttimaan pitää yllämainittujen henkilöiden vuosittain koko sinä aikana, jolloin he luetaan reserviin, jättää asianmukainen todistus siitä, että he todella täyttävät ammattiinsa kuuluvat tehtävät, jota paitsi 1, 3 ja 4 momentissa mainittujen henkilöiden pitää asianmukaisesti todistaa että he ovat palveluksessa Venäjän kauppalaivoilla (Suomessa rekisteriin pantuja kauppalaivoja erottamatta).

  1 Muistutus.  Ne tässä artiklassa mainitut henkilöt, jotka vakinaista palvelusta varten määrätyn ajan kuluessa (16 art.) eivät harjoita ammattiaan muuta kuin yhtenä purjehduskautena, kutsutaan vakinaiseen palvelukseen sotaväkeen yleisten perusteiden mukaan, kuitenkin niin että se aika, mikä heiltä on mennyt erikoisten ammattitehtäväinsä suorittamiseen, luetaan vakinaiseen palvelusaikaan.

  2 Muistutus.  Niihin nähden, jotka ovat suorittaneet kauppalaivurin- tai aliperämiehentutkinnon, mutta joilla ei ole vastaavaa tointa (55 art:n 1 mom.), vaan palvelevat ulkomaan laivoilla pitemmällä matkalla, vaikkapa vaan laivamiehinä, lykätään rauhanaikana arvan nojalla sotapalvelukseen astuminen korkeintaan kolmen vuoden ajaksi. Samaksi ajaksi vapautetaan vakinaiseen palvelukseen kutsumisesta rauhanaikana (55 art:n 1 muist.) ne yllämainituista henkilöistä, jotka luetaan armeijan reserviin.

Kuudes Luku.
Kutsunta-alueiden muodostamisesta.

  56. Asevelvollisuuden suorittamiseen nähden jaetaan jokainen lääni kutsunta-alueisin.

  57. Kutsunta-alueesen voipi kuulua yksi tahi useampia maalais- tahi kaupunkikuntia, mutta siinä ei saa olla vähemmän kuin 5,000 eikä enemmän kuin 50,000 asujanta. Kuitenkin olkoon kaupunkikunta, jossa on lukuisampi väestö, yhtenä kutsunta-alueena.

  58. Arvanoton ja katsastuksen toimittamista varten määrää asianomainen kuvernööri kokouspaikan jokaiseen kutsunta-alueesen.

  59. Ehdotuksen tekeminen kutsunta-alueisin jakamisesta on kuvernöörin asia ja lähettäköön hän sitte sellaisen ehdotuksen Keisarillisen Suomen Senaatin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Muodostetuista kutsunta-alueista, joiden eri osat, ja määrätyt kokouspaikat ovat lähemmin ilmoitettavat, annetaan tieto Sotaministerille.

  Muistutus.  Ehdotuksen jo muodostetun kutsunta-alueen muuttamisesta lähettää kuvernööri Keisarillisen Suomen Senaatin vahvistettavaksi. Tehdystä muutoksesta on tieto annettava Sotaministerille.

Seitsemäs Luku.
Niistä viranomaisista, joiden asiana asevelvollisuuden toimeenpaneminen on.

  60. Jokaisessa läänissä pitää olla läänintoimisto asevelvollisuutta varten, johon kuuluu kuvernööri puheenjohtajana ja seuraavat jäsenet: yksi esiupseeri, sotilaspäällikkökunnan määräyksestä, lääninsihteeri sekä, kuvernöörin määräyksen mukaan, kaksi kunnallishallituksen esimiestä läänistä ja läänintoimiston sihteeri.

  61. Läänissä pitää olla yksi tai kaksi kutsuntapiiriä. Jokaiseen kutsunpiiriin asetetaan piiritoimisto asevelvollisuutta varten, jonka puheenjohtajana on piirisotilaspäällikkö ja johon kuuluu seuraavat jäsenet: yksi asianomaisen sotilaspäällikkökunnan määräämä upseeri, yksi kuvernöörin määräämä henkilö piirissä olevain kunnallishallitusten esimiesten tahi jäsenten joukosta sekä toimiston sihteeri, jonka kuvernööri lainoppineista henkilöistä valitsee. Sitä paitsi lisätään toimistoon, kun se kutsuntatilaisuuksissa kokoontuu eri kutsunta-alueiden kokouspaikkoihin, yksi kuvernöörin määräämä poliisivirkamies sekä kolme jäsentä jokaisesta alueesen kuuluvasta kunnasta. Näillä viimemainituilla jäsenillä on äänivalta ainoastaan niissä kysymyksissä, jotka koskevat heidän kuntiansa, ja ovat he kuntain valittavat, jolloin kuitenkin maalaiskunnissa kunnallishallituksen esimies on pysyväinen jäsen piiritoimistossa.

  1 Muistutus.  Piiritoimiston puheenjohtajan ollessa sairaana tahi poissa, määrätään sotilaspäällikkökunnan toimesta yksi esiupseeri hänen sijaansa.

  2 Muistutus.  Tietojen antamista varten ovat asianomaiset kruununnimismiehet ja kaupunginviskaalit tahi poliisikomisariukset velvolliset kutsuntatilaisuuksissa olemaan saapuvilla piiritoimiston kokouksissa.

  3 Muistutus.  Ehdotusten tekeminen jokaisen läänin kutsuntapiirien lukumäärästä ja laajuudesta on asianomaisen kuvernöörin asiana, ja ovat nämät ehdotukset Keisarillisen Suomen Senaatin vahvistettavat, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa.

  62. Piiritoimisto harjoittaa tointansa vuoron ja järjestyksen mukaan toimistoon kuuluvissa kutsunta-alueissa.

  63. Läänintoimisto on velvollinen:
   1) yleisesti koko läänissä pitämään silmällä että asevelvollisten kutsunta ja palvelukseen ottaminen asianmukaisesti toimitetaan;
  2) eri kutsunta-alueiden kesken jakamaan niitten henkilöiden luvun, jotka on määrätty läänistä otettavaksi;
  3) niissä tapauksissa, jotka tässä laissa mainitaan, uudestaan katsastamaan asevelvolliset;
  4) tutkimaan piiritoimistojen toimenpiteistä tehdyt valitukset;
  5) tarkastamaan piiritoimistojen selonteot ja laatimaan yleisen selonteon läänin jokaisen kutsunnan toimittamisesta;
  6) ratkaisemaan ja asianomaisen ylemmän viranomaisen harkittavaksi alistamaan ne kysymykset, jotka koskevat piiritoimistoissa syntyneitä epäröimisiä.

  Muistutus.  Läänintoimistolla on oikeus, milloin tarpeelliseksi harkitsee, yksityisten henkilöjen valituksista huolimatta, tarkastaa ja kumota alaistensa piiritoimistojen toimenpiteet ja päätökset, ellei kahta vuotta ole kulunut toimenpiteen tai päätöksen syntymisestä siihen asti kuin määräys sellaisesta tarkastuksesta on annettu.

  64. Piiritoimiston tulee:
  1) tehdä osittaiset kutsuntaluettelot;
  2) tarkastaa kutsuntaluettelot;
  3) asianomaiseen paikkaan (91 art.) lähettää tieto niiden toimiston alaisissa kutsunta-alueissa olevain henkilöiden lukumäärästä, jotka ovat kutsuttavat asevelvollisuuttaan suorittamaan;
  4) kutsua asevelvolliset sitä varten määrättyihin paikkoihin (95 art.);
  5) määrätä kunkin asevelvollisuuttaan suorittamaan kutsutun oikeudet;
  6) päättää kutka kutsutuista ovat velvolliset astumaan palvelukseen ja missä järjestyksessä se on tapahtuva;
  7) sekä kutsuntatilaisuudessa, että sen jälkeen sotapalvelukseen kelpaavaisuuteen nähden katsastaa ne henkilöt, jotka ovat sellaiseen palvelukseen velvolliset;
  8) ottaa vastaan uudet asevelvolliset;
  9) toimituksen päätyttyä kutsunta-alueissa antaa läänintoimistoon seikkaperäinen selonteko kutsunnan toimittamisesta ja palvelukseen ottamisesta.

  65. Sotapalvelukseen velvollisten henkilöiden katsastamista ja ottamista varten määrätään jokaiseen piiritoimistoon kaksi lääkäriä, toinen siviili- ja toinen sotilashallinnon puolesta, sekä jokaiseen läänintoimistoon uudestaan katsastamista varten niinikään kaksi lääkäriä, jotka määrätään samalla tavalla. Milloin jossakin tapauksessa sotilaslääkäriä ei voida toimistoihin määrätä, asetetaan hänen sijaansa siviililääkäri. Lääkärien osanotto toimistojen töihin rajoittuu lausunnon antamiseen sen henkilön kelpaavaisuudesta, joka on otettava palvelukseen.

  66. Asiain käsittelyn järjestys asevelvollisuustoimistoissa sekä ne kaavat, joita siinä suhteessa on noudatettava, määrätään johtosäännöllä, jonka Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, vahvistaa.

  67. Asevelvollisuutta koskevia asioita käsiteltäessä, niin myös yksityisten henkilöiden kirjeenvaihdossa virastojen ja virkamiesten kesken näissä asioissa ei suoriteta leimamaksua. Asevelvollisuusasioihin annetuista päätöksistä ja välipäätöksistä ei makseta lunastusta.

Kahdeksas Luku.
Kutsunta-alueesen kirjoittamisesta sekä kutsuntaluetteloiden tekemisestä.

Ensimmäinen Osasto.
Kutsunta-alueesen kirjoittamisesta sekä sisäänkirjoitustodistuksista.

  68. Asevelvollinen luetaan siihen kutsunta-alueesen, joka käsittää sen kunnan, jossa hänen oikea kotinsa ja asuinpaikkansa on sen vuoden Tammikuun 1 (edellisen vuoden Joulukuun 19) p:nä, jolloin hän on kutsunnan alainen. Sitä, joka ennenkuin on suorittanut asevelvollisuutensa on saanut muuttokirjan toiseen kuntaan, ei poisteta luetteloista ennenkuin tieto on tullut hänen kirjoittamisestaan sen paikkakunnan kirjoihin, johon hän on muuttanut.

  Muistutus.  Tämän lain 3 art:ssa mainitut henkilöt kirjoitetaan kutsunta-alueesen ilmoituksen perusteella, joka hakijan tulee ennen sen vuoden Tammmikuun 1 (edellisen vuoden Joulukuun 19) päivää, jolloin hän on kutsunnan alainen, jättää sen kutsuntapiirin piiritoimistoon, johon se alue luetaan, mihin hän haluaa tulla kirjoitetuksi, ja on siihen ilmoitukseen liitettävä papinkirja tahi sitä vastaava todistus. Sanotulta toimistolta tulee hakijan saada todistus siitä, että hän on mainittuun kutsunta-alueesen kirjoitettu, johon todistukseen on merkittävä: 1) sisäänkirjoitetun ristimänimi sekä isän- ja suku- eli liikanimi; 2) syntymävuosi, kuukausi ja päivä; 3) uskontunnustus; 4) sääty; 5) virka, ammatti tahi elinkeino; 6) luku- ja kirjoitustaito sekä se oppilaitos, jossa hän on saanut sivistyksensä tahi edelleen nauttii opetusta; 7) kuka on todistuksen antanut ja milloin (vuosi, kuukausi ja päivä) sekä todistuksen numero. Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 112 art:ssa mainittujen henkilöiden kirjoittamisesta kutsunta-alueesen tämän muistutuksen mukaan tulee piiritoimiston suorastaan antaa tieto näiden sisäänkirjoituspaikalla oleville asianomaisille.

Toinen Osasto.
Kutsuntaluetteloiden tekemisestä.

  69. Joka vuoden alussa pitää piiritoimistojen tehdä osittaiset kutsuntaluettelot asevelvollisten kutsumista varten asevelvollisuuttansa suorittamaan.

  70. Kutsuntaluetteloihin otetaan kaikki ne, jotka ennen sen vuoden Tammikuun 1 (edellisen vuoden Joulukuun 19) päivää, jolloin kutsunta tapahtuu, täyttävät yksikolmatta vuotta, paitsi ne, jotka ovat astuneet sotaväkeen vapaaehtoisina, joista pidetään eri luetteloa jokaista kutsunta-aluetta varten niiden tietojen johdolla, jotka heistä ovat saapuneet. Sellaiset tiedot tulee, vapaaehtoisen astuttua palvelukseen sotajoukkoon, sotajoukon komentajan viipymättä lähettää asianomaiseen piiritoimistoon.

  71. Kutsuntaluetteloihin pitää niihin otetuista henkilöistä pantaman seuraavat tiedot: 1) ristimänimi ja suku- eli liikanimi sekä isän nimi tahi, jos he ovat aviotonta syntyperää, äidin nimi ja liikanimi; 2) asuinpaikka; 3) syntymävuosi, kuukausi ja päivä; 4) uskontunnustus; 5) syytteestä tuomioistuimessa; 6) virka, ammatti tahi elinkeino; 7) luku- ja kirjoitustaito sekä missä oppilaitoksessa he ovat saaneet sivistyksensä taikka vielä nauttivat opetusta; 8) sellaisista perhe- ja taloudellisista oloista, jotka saattavat tuottaa oikeuden helpotuksiin (38, 45 ja 46 art.).

  72. Kutsuntaluetteloiden laatimisen perusteeksi pannaan otteet kirkonkirjoista sekä henkikirjat kuin myöskin, mitä tulee tämän lain 3 art:ssa mainittuihin henkilöihin, papinkirja tahi sitä vastaava todistus, todistus kutsunta-alueesen kirjoittamisesta ja omat ilmoitukset.

  73. Otteiden laatiminen kirkonkirjoista on asianomaisten pappien ja seurakunnanesimiesten velvollisuutena.

  74. Kirkonkirjain otteiden tulee sisältää luettelo kaikista miespuolisista henkilöistä siinä iässä, joka lähinnä on asevelvollisuuden suorittamisen vuorossa, mikä luettelo on laadittava Tammikuun 1 (edellisen vuoden Joulukuun 19) p:nä vallitsevain olojen mukaan, erikseen jokaista koko kuntaa varten, milloin sellainen on yhtä kuin seurakunta, taikka myös jokaista kunnan osaa tahi kunnassa olevia yksityisiä henkilöitä varten, milloin kunta tai sen asujamet ovat jaetut useampain seurakuntain kesken. Otteisin pannaan 71 art:ssa mainitut tiedot, mikäli sellaisia on kirkonkirjoissa. Ne asevelvolliset, jotka viimekuluneena vuonna ovat kuolleet, ovat otteisin merkittävät, ynnä kuolemantapauksen kuukausi ja päivä. Niinikään ovat otteisin kirjoitettavat ne asevelvolliset, jotka viimekuluneena vuonna ovat seurakunnasta muuttaneet toiseen seurakuntaan, jolloin myös on ilmoitettava onko heidät kirjoitettu viimemainitun seurakunnan kirkonkirjoihin tahi luetteloihin. Otteet ovat asianomaisten pappien tai seurakunnanesimiesten lähetettävät piiritoimistoihin ennen Tammikuun 5 (edellisen vuoden Joulukuun 23) päivää.
  Samaan aikaan tulee henkikirjoittajankin piiritoimistoon lähettää luettelo kaikista kihlakunnan nuorukaisista, jotka sen vuoden Tammikuun 1 (edellisen vuoden Joulukuun 19) päiväksi, jolloin kutsunta tapahtuu, täyttävät yksikolmatta vuotta, laadittuna niiden muistoonpanojen mukaan, jotka henkikirjoittajan tulee sitä varten tehdä henkikirjoituksessa.

  Muistutus.  Ne miespuoliset henkilöt, joiden harkitaan tulleen kutsuntaikään, mutta joita ei vielä ole palvelukseen kutsuttu ja joiden iästä ei ole laillisia todistuksia saatavissa, ovat myöskin pantavat pappien, seurakunnanesimiesten ja henkikirjoittajain ylempänä mainittuihin luetteloihin, jolloin tämä seikka on erittäin merkittävä.

  75. Kutsuntaluetteloissa mainitaan asevelvollisten ikä kirkonkirjain otteiden mukaan. Kun laillista selvitystä iästä ei ole (74 art., muist.), on se piiritoimiston määrättävä, tämän lain 98 ja 99 art:n mukaan, ulkomuodon perusteella.

  Muistutus.  Jos joku tämän lain 3 art:ssa mainituista henkilöistä pyytäessään todistusta siitä, että hänet on kutsunta-alueesen kirjoitettu (68 art., muist.), ei näytä papinkirjaa eikä sitä vastaavaa todistusta sekä silloin ilmoittaa, että hän ei ole yhdeksäätoista vuotta vanhempi, tulee hänen saada tuo todistus, johon ikä merkitään hänen oman ilmoituksensa mukaan. Jos ikä silloin ilmoitetaan olevan yli yhdeksäntoista vuoden, annetaan väliaikainen todistus sisäänkirjoituksesta, mainitsematta ikää, jonka piiritoimisto sittemmin merkitsee todistukseen ulkomuodon johdolla (98 ja 99 art.).

  76. Niistä henkilöistä, joiden ikä on määrättävä ulkomuodon perusteella, tulee piiritoimiston pitää eri luetteloa (75 art. ja sen muist.).

  77. Niiden henkilöiden, joiden ikä on määrättävä ulkomuodon perusteella, pitää sitä varten saapua kutsunta-alueensa kokouspaikkaan, kun kutsunta tulevalla kerralla tapahtuu.

  78. Osittaiset kutsuntaluettelot pitää olla valmiiksi tehdyt Helmikuun 5 (Tammikuun 23) päiväksi. Sen jälkeen ovat luettelot kahden viikon aikana pidettävät halullisten nähtävinä piiritoimiston virkahuoneessa sekä jäljennökset niistä heti lähetettävät asianomaisille kunnallishallituksille kahtena sunnuntaina perätysten kirkoissa kuulutettaviksi. Samoina sunnuntaina on myös kuulutettava, minä päivänä kuntakokoukset luetteloiden tarkastamista varten pidetään, jotka luettelot, sittenkuin kokoukset ovat ne tarkoin läpikäyneet, ovat kokouksissa tehtyjen pöytäkirjain kanssa, joihin kaikki luetteloita vastaan tehdyt muistutukset ovat otettavat, piiritoimistoon takaisin lähetettävät ennen Maaliskuun 5 (Helmikuun 20) päivää. Jotta itsekukin, joka sitä haluaa, voisi saada kutsuntaluettelot tiedokseen, ovat kunnallisviranomaisille annetut jäljennökset pidettävät nähtävinä kunnallishallitusten virkahuoneissa tahi muissa ilmoitetuissa paikoissa, aina siihen asti kunnes ylempänä mainitut kuntakokoukset on pidetty.

  79. Edellisessä artiklassa (78) säädetyn kahden viikon ajan kuluessa on itsekukin oikeutettu kunnallishallitukselle tai piiritoimistolle ilmoittamaan kutsuntaluetteloissa huomatuista vajavaisuuksista ja erehdyksistä. Sellainen ilmoitus on pantava eri kirjaan sekä tutkittava saatavissa olevain asiakirjain johdolla, tiedustelemalla tahi muulla tavoin, jonka jälkeen luetteloissa havaitut virheet ovat oikaistavat.

  80. Jos joku on laiminlyönyt 79 art:ssa mainitussa määräajassa ilmoittamasta kutsuntaluetteloissa olevista vajavaisuuksista, tehtäköön sellainen ilmoitus piiritoimistolle sittemmin ainoastaan siinä tapauksessa, että tuodaan esiin todistus siitä että erityiset, täysin varteen otettavat seikat ovat olleet laiminlyömisen syynä. Sellainen todistus on piiritoimiston tutkittava.

Kolmas Osasto.
Siirtämisestä yhdestä kutsunta-alueesta toiseen.

  81. Kukin asevelvollinen on oikeutettu saapumaan kutsuntaan joko siihen kutsunta-alueesen, johon hän on kirjoitettu, taikka siihen, jossa hänellä tai hänen vanhemmillansa on kiinteistö taikka heidän kotinsa ja asuinpaikkansa on ollut vähintäänkin kolme kuukautta ennen sitä päivää, jolloin ilmoitus on tehty kutsunta-alueen valitsemisesta kutsuntaan saapumista varten (82 art.).

  Muistutus.  Ne, jotka ovat saaneet lykkäyksen johonkin seuraavaan kutsuntaan, eivät nauti tässä artiklassa (81) myönnettyä oikeutta siirtyä toiseen kutsunta-alueesen.

  82. Ne, jotka haluavat suorittaa asevelvollisuutensa toisessa kutsuntaalueessa kuin siinä, johon he ovat kirjoitetut, ovat edellisen art:n mukaan velvolliset, jättäen sisään todistuksen siitä että ovat siihen oikeutetut, viimeistään sen vuoden Tammikuun 5 (edellisen vuoden Joulukuun 23) p:nä, jolloin ovat kutsunnan alaiset., tekemään siitä ilmoituksen sekä sen uuden kutsunta-alueen piiritoimistoon, minkä ovat valinneet, että senkin, johon ovat kirjoitetut. Mainitun ajan kuluttua vastaanotetaan sellainen ilmoitus ainoastaan siinä tapauksessa, että päteviä syitä määrätyn ajan noudattamisen laiminlyömiseen esitetään.

  1 Muistutus.  Asevelvollisen oikeus saada suorittaa asevelvollisuutensa toisessa kutsunta-alueessa kuin siinä, jolion hän on kirjoitettu, näytetään asianomaisen poliisiviranomaisen antamalla todistuksella siitä, että asevelvollisella tai hänen vanhemmillaan on kiinteistö tuossa uudessa kutsunta-alueessa taikka että ovat säädetyn ajan (80 art.) siellä olleet asuntoa.

  2 Muistutus.  Kuu tämän lain 3 art:ssa mainitut henkilöt siirretään toiseen kutsunta-alueesen, pitää sen virauomaisen, jonka kutsunta-alueesen siirto tapahtuu, asianmukaisesti merkitä se heille kuuluvaan, kirjoittamista kutsunta-alueesen koskevaan todistukseen.

  83. Kaikista toiseen kutsunta-alueesen siirretyistä tehdään eri luettelo, joka liitetään osittaiseen kutsuntaluetteloon. Uuden alueen kutsuntaluetteloissa mainitaan sinne siirretyt eri osastossa.

Neljäs Osasto.
Erinäisiä helpotuksia asevelvollisuuden suorittamisessa koskevista ilmoituksista.

  84. Niiden henkilöiden, jotka haluavat saada lykkäystä opintojen päättämistä varten, tulee siitä ilmoittaa asianomaiseen piiritoimistoon sekä samalla jättää sisään todistus sen oppilaitoksen johtajalta, jossa hakija nauttii opetusta, siitä että tämä edelleen harjoittaa opintoja, ja on hakijan sen ohessa mainittava, tahtooko hän suorittaa asevelvollisuutensa arvan nojalla vai vapaaehtoisena.

  85. 84 art:ssa mainittujen henkilöiden, niin myös niiden, jotka taloudellisten asiain tähden haluavat saada helpotusta asevelvollisuuden suorittamisessa, tulee ilmoittaa se asianomaiselle asevelvollisuustoimistolle viimeistään kahta kuukautta ennen kutsunnan alkua. Tämän ajan kuluttua vastaanotetaan sellaiset ilmoitukset ainoastaan siinä tapauksessa, että ilmoittaja näyttää päteviä syitä määrätyn ajan noudattamisen laiminlyömiseen.

  1 Muistutus.  Sen, joka tahtoo saada helpotusta taloudellisten asiain perusteella, pitää sitä ilmoittaessaan jättää piiritoimistoon asianomaisen poliisiviranomaisen antama todistus niiden asianhaarain toteennäyttämiseksi, joihin hänen oikeutensa siihen perustuu.

  2 Muistutus.  Tämän lain 3 art:ssa mainittujen henkilöiden tulee, ilmoittaessaan oikeudestaan helpotuksen saamiseen perheolojen perusteella (38 art.), jättää asianomaiseen asevelvollisuustoimistoon selvitys perheen jäsenistöstä, jonka selvityksen vahvistakoon sen paikkakunnan poliisiviranomainen, jossa asevelvollisen perhe asuu, taikka sen viraston päällikkö, jossa asevelvollisen isä, isänisä tahi äidinisä tahi veli on virassa. Selvityksen perinnöllisten ja mieskohtaisten aatelismiesten perheoloista vahvistakoon, heidän oman tahtonsa mukaan, poliisin tahi virastonpäällikön sijasta sen kihlakunnan aatelismarsalkka, johon asevelvollinen on kirjoitettu. Sellainen todistus annetaan vasta sitten kuin asevelvollinen on esittänyt epäilemättömiä todistuksia perhe-oloistaan.

  86. Sen, joka iässä lähinnä seuraa veljeä, joka sodassa on jäljettömiin kadonnut, pitää, päästäkseen nauttimaan sitä tapausta varten säädettyä helpotusta, jättää piiritoimistoon: 1) todistus siitä, että kaivattu on sotajoukon nimiluetteloista poistettu jäljettömiin kadonneena, minkä todistuksen on antanut sen kutsuntapiirin (tahi kihlakunnan) piirisotilaspääliikkö, jossa kadonnut oli palvelukseen kutsuttu, sekä 2) asianomaisen paikkakunnan poliisiviranomaisen todistus siitä, että kadonnut ei ole siinä kaupungissa tai kunnassa (tahi kyläpiirissä), johon hän on kirjoitettu taikka jossa hänen kotinsa ja asuinpaikkansa on ollut silloin kuin hän palvelukseen kutsuttiin.

  87. Ne, jotka ovat oikeutetut saamaan vapautusta asevelvollisuuden suorittamisesta yleensä taikka ainoastaan palveluksesta rauhanaikana, niin myös ne, joilla on oikeus saada vakinainen palvelusaikansa lyhennetyksi, jättäkööt asianomaiseen piiritoimistoon, ensinmainitut asianmukaisen todistuksen virasta tai ammatista, joka oikeuttaa vapautukseen asevelvollisuudesta tai palveluksesta rauhanaikana, sekä jälkimmäiset diploomin tahi todistuksen saavutetusta oppi- tai virka-arvosta, taikka oppilaitoksen johtajan todistuksen suoritetusta oppikurssista tai vastaavan tutkinnon käymisestä.

  Muistutus.  Todistuksen sellaisten tehtäväin suorittamisesta, jotka 55 art:ssa mainituille henkilöille tuottavat vapautuksen sotapalveluksesta rauhanaikana, antakoon: 1) merikapteeneille, kauppalaivureille, perämiehille, laivain koneita hoitaville insinöörimekaanikoille, heidän apulaisilleen, laivamekaanikoille, laivamiehille, koneenkäyttäjille ja lämmittäjille joko niiden laivain omistajat, joissa mainitut henkilöt kontrahdin tai sopimuksen mukaan palvelevat, tahi merimieshuoneen johtokunta; 2) niille meri- ja sisävesien luotseille, jotka palvelevat luotsilaitoksen laivoissa, sekä luotsinoppilaille luotsi- ja laivakulkulaitokset.

Yhdeksäs Luku.
Kutsunnasta asevelvollisuuden suorittamiseen ja palvelukseen ottamisesta.

Ensimmäinen Osasto.
Valmistavista toimenpiteistä kutsuntaa varten.

  88. Saatuansa kunnallisilta viranomaisilta osittaisten kutsuutaluettelojen jäljennökset (78 art.), piiritoimisto tarkastaa luettelot ja oikaisee ilmitulleet virheellisyydet joko suorastaan taikka asianomaisia virastoja siitä kuulusteltuaan.

  89. Verrattuansa tulleet ilmoitukset (84—87 art.) kutsuntaluettelojen tietoihin (71 art.), piiritoimisto merkitsee luetteloihin kutka hakijoista ovat oikeutetut helpotukseen asevelvollisuuden suorittamisessa, mainiten myöskin helpotuksen laadun.

  90. Sittenkuin osittaiset kutsuntaluettelot ovat tarkastetut, yhdistää piiritoimisto ne kutakin kutsunta-aluetta varten yhteiseksi kutsunta luetteloksi, johon liitetään seuraavat kolme täydennysluetteloa: A (I) niistä henkilöistä kutsunta-alueessa, jotka 267, 270 ja 271 art:n mukaan ovat ilman arvanottoa palvelukseen otettavat; B (II) niistä, jotka aikaisemmassa kutsunnassa ovat ottaneet arvan alueessaan ja silloin saaneet lykkäystä tulossa olevaan kutsuntaan, ja C (III) niistä alueesen kuuluvista henkilöistä kutsuntaiässä, jotka palvelevat vapaaehtoisina, sekä niistä, jotka harjoittavat opintoja jossakin oppilaitoksessa ja ovat ilmoittaneet haluavansa suorittaa asevelvollisuutensa vapaaehtoisina (48 art.).

  91. Tehtyänsä luettelot kutakin kutsunta-aluetta varten, piiritoimistot lähettävät läänintoimistojen kautta Keisarilliseen Suomen Senaattiin ja Kenraalikuvernöörille sekä viimemainittu Sotaministerille tiedon niitten henkilöin luvusta, jotka on merkitty jokaisen alueen kutsuntaluetteloihin, ja koko kutsuntapiirin summasta, poislukien sekä ne, jotka ovat siirretyt toiseen alueesen, että ne, jotka ovat merkityt täydennysluetteloihin (90 art.) B (II) ja C (III), niin myös ne, jotka 53 art:n perusteella ovat sotapalveluksesta vapautetut. Mainitut tiedot ovat annettavat niin ajoissa, että ne tulevat Sotaministerille viimeistään Maaliskuun 25 (12) päivänä.

Toinen Osasto.
Vuotuisen kutsunnan jaosta.

  92. Saatuansa edellisessä artiklassa (91) mainitut tiedot, Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, jakaa siltä vuodelta kutsuttujen henkilöin koko määrän lääneille, niiden kunkin läänin kutsuntaluetteloihin otettujen henkilöin luvun mukaan, jotka eivät nauti helpotusta perheolojen perusteella. Luettelon vuoden kutsunnasta, läänittäin jaettuna, antaa Suomenmaan Kenraalikuvernööri läänintoimistoille kuvernöörien kautta ja kuulutetaan se yleiseksi tiedoksi.

  93. Vuotuisen kutsunnan henkilömäärän jakaa läänin kutsunta-alueitten kesken läänintoimisto niitten joka alueen kutsuntaluetteloihin otettujen henkilöitten luvun mukaan (91 art.), jotka eivät nauti helpotusta perheolojen perusteella. Silloin syntyneet murtoluvut jätetään pois ja puuttuva henkilömäärä jaetaan niille alueille (ei kuitenkaan useampia kuin yksi henkilö jokaiselle), joissa useampia kutsuntavelvollisia löytyy, taikka, jos tässä suhteessa olisi yhtäläisyyttä, niille alueille, joille on sattunut suurimmat murtoluvut.

  94. Tieto läänintoimiston tekemästä jaosta kutsunta-alueitten kesken (93 art.) annetaan asianomaisille piiritoimistoille ja saatetaan yleiseksi tiedoksi kuulutuksilla kirkoissa ja sanomalehdissä sekä ilmoituksilla kunnallishallitusten virkahuoneissa tahi muissa määrätyissä paikoissa.

Kolmas Osasto.
Kutsunnasta.

  95. Ennen kutsunta-aikaa tulee piiritoimistojen määrätä vissit kutsuntapäivät jokaiselle alueelle sekä kuulutusten kautta, jotka julistetaan kirkoissa kahtena sunnuntaina perätysten, jälkimmäinen kerta vähintänsä kahta viikkoa ennen kutsuntapäivää, määräpäiväksi kutsuttaa jokaisen alueen kokouspaikkaan sekä kaikki ne henkilöt, jotka on merkitty kutsunta- ja täydennysluetteloihin A (I) ja B (II) (90 art.), paitsi seuraavassa 96 art:ssa luetellut henkilöt, että nekin, joitten ikä on määrättävä ulkomuodon mukaan.

  96. Saapumaan alueelle ei kutsuta: 1) henkilöitä, jotka, sen jälkeen kuin heidät on kutsuntaluetteloon pantu, ovat vihityt papeiksi johonkin kristittyyn uskontunnustukseen, sekä kreikkalais-katoliset virrenlukijat; 2) henkilöitä, jotka ovat saaneet lykkäystä taloudellisten asiain vuoksi (45 art.) ja opintojen päättämistä varten (47 art.), sekä 3) perheolojen perusteella helpotusta nauttivia henkilöitä (38 art.).

  97. Laillinen syy kutsunnasta poisjäämiseen on vaarallinen tahi kova tauti tahi muu voittamaton este, joka asianmukaisesti on todeksi näytetty. Sairaudentodistukseksi hyväksytään lääkärin ja poliisiviranomaisen tahi, jos sairaan olinpaikalla ei ole lääkäriä, paikkakunnan papin antama todistus.

  Muistutus.  Sairaudentodistukseksi ulkomaalla oleskelevia henkilöitä varten, jotka ovat jääneet pois kutsunnasta, hyväksytään semmoisen lääkärin antama todistus, jonka paikkakunnalla oleva lähetyskunta, legatsiooni tahi konsulinvirasto on määrännyt sairasta katsastamaan, ja joka todistus on saman viranomaisen oikeaksi todistama. Kutsunnasta pois jääneen henkilön, joka otetun arvan mukaan on kirjoitettava seisovaan sotaväkeen, pitää ulkomaalta tultuaan ilmoittautua katsastettavaksi asianomaiselle asevelvollisuustoimistolle.

Neljäs Osasto.
Iän määräämisestä ulkomuodon mukaan.

  98. Kutsunta-alueelle saavuttuaan piiritoimisto alottaa toimintansa määräämällä ulkomuodon perusteella iän niille henkilöille, joitten oikeasta iästä ei ole voitu saada selkoa sitä varten säädettyjen asiakirjain nojalla (75 art. ja muist.).

  99. Iän ulkomuodon perusteella määrää täysilukuinen piiritoimisto äänten enemmistöllä. Jos syntyy eri mieliä, lykätään toimiston päätös läänintoimiston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi; ja voipi läänintoimisto, jos se tarpeelliseksi katsoo, uudestaan katsastaa asevelvollisen.

  100. Ne henkilöt, joita ei ole pantu kutsuntaluetteloon, mutta jotka asianomainen toimisto (99 art.) harkitsee olevan kutsuntaiässä, merkitään asianmukaisiin osastoihin sanottuun luetteloon.

Viides Osasto.
Kutsuntaluettelojen lopullisesta tarkastuksesta sekä niistä henkilöistä, jotka ovat arvanoton alaiset.

  101. Sittenkuin kutsuntaluettelo on täydennetty, tulee piiritoimiston kutsuntaluettelon sekä täydennysluettelojen A (I) ja B (II) (90 art.) johdolla hankkia tieto, ovatko kaikki kutsutut saapuneet, jolloin ääneen luetaan sekä edellämainitut luettelot että myös täydennysluettelo C (III) kaikkien kutsuntaluetteloon tehtyjen muistoonpanojen kanssa, kutka kutsutuista saavat nauttia helpotuksia, mitkä nämät ovat sekä niitten myöntämisen perusteet. Kaikki kutsutut sekä muut läsnä olevat henkilöt ovat oikeutetut tuomaan esiin muistutuksia näitten muistoonpanojen oikeellisuutta vastaan, ja on, jos muistutus havaitaan todenperäiseksi, toimiston tehtävä tarpeellinen oikaisu luetteloon. Tämän jälkeen ryhdytään arpomiseen, johon kaikki alueen kutsuntaluetteloon kirjoitetut henkilöt ottavat osaa, paitsi ne, jotka ovat papiksi vihityt johonkin kristittyyn uskontunnustukseen. Täydennysluetteloihin kirjoitetut henkilöt eivät ole arvanoton alaisia.

  Muistutus.  Selvitys kutsutun henkilön oikeudesta helpotukseen asevelvollisuuden suorittamisessa saadaan esiintuoda ainoastaan ennen arvanottoa.

Kuudes Osasto.
Arpanumerojen ottamisen järjestyksestä.

  102. Ennenkuin arvanotto alkaa vertaa puheenjohtaja valmiiksi numeroitujen arpalippujen luvun kutsuntaluetteloon pantujen lukuun ja varustaa kaikki arpaliput jollakin merkillä. Sen jälkeen kierretään arpaliput puheenjohtajan silmälläpitäessä kokoon sekä sekoitetaan yhteen ja pannaan erityiseen laatikkoon tahi pyörään. Arvanottoon kutsutut valitkoot keskenään asiamiehen kierrettyjen arpalippujen lukemista ja yhteensekoittamista varten, ennenkuin ne pannaan laatikkoon tahi pyörään.

  103. Arvanottoa varten määrätään ensiksi, niinikään arvalla, niitten kuntien vuoro, jotka muodostavat kutsunta-alueen ja joilla on vähintään kaksituhatta asukasta kullakin — vastakkaisessa tapauksessa yhdistetään kaksi naapurikuntaa — sekä yhdessä ryhmässä kaikkien niitten henkilöiden vuoro, jotka mainitaan tämän lain 3 art:ssa. Tämän jälkeen huudetaan kutsutut esiin siinä järjestyksessä kuin he ovat osittaisiin luetteloihin kirjoitetut. Jokainen, joka esiin huudetaan, ottaa arpanumeron, mutta poissa olevan puolesta ottaa numeron läsnä oleva sukulainen tahi toimiston puheenjohtaja, taikka joku toimistossa olevista kunnan jäsenistä. Arvan numeron ynnä henkilön nimen ja hänen numeronsa kutsuntaluettelossa lukee joku toimiston jäsenistä julki, jonka jälkeen arpalippu jätetään muille toimiston jäsenille tarkastettavaksi ja sekä itse arpalippuun että kutsuntaluetteloon merkittäväksi. Samalla kertaa kirjoitetaan arpaluetteloon sen nimi, joka on ottanut arvan, ja hänen kutsuntaluettelossa oleva numeronsa. Sen jälkeen annetaan arpalippu sille, joka sen on ottanut, ilman takaisinantovelvollisuutta.

  104. Arvanotto alueessa on, jos mahdollista, loppuun saatettava yhtenä päivänä. Jos se ei voi tapahtua, jatketaan arvanottoa päivä päivältä, paitsi sunnuntai- ja juhlapäivinä, siksi kuin se on lopetettu. Tässä noudatetaan seuraavia sääntöjä: 1) laatikko tahi pyörä asetetaan näkyvään paikkaan; 2) arpaliput otetaan laatikosta tahi pyörästä julkisesti; 3) sen, joka ottaa arpaa, tulee ennenkuin hän laskee kätensä alas laatikkoon tahi pyörään paljastaa käsivartensa kyynärpäähän asti ja näyttää läsnäolijoille avonainen kätensä; 4) älköön kukaan muu kuin se, joka ottaa arpaa, koskeko laatikkoon tahi pyörään; 5) jokainen ottaa arpaa ainoastaan yhden kerran. Se, joka on ottanut arvan, suorittaa asevelvollisuutensa hänelle tulleen numeron perusteella, vaikkapa hän erehdyksestä olisi sen ottanut ennen vuoroansa. Jos joku on ottanut kaksi tahi useampia arpoja, tulee se, jossa on alin numero, määrääväksi; 6) jos ei arvanotto pääty yhden päivän kuluessa, on laatikko tahi pyörä siihen jääneitten arpain kanssa talletettava seuraavaksi päiväksi, varustettuna kaikkien toimiston jäsenten sinetillä ja heidän määräämänsä vartion alaisena.

Seitsemäs Osasto.
Katsastuksesta ja palvelukseen ottamisesta.

  105. Arvanoton tapahduttua ryhtyy piiritoimisto kutsuttujen katsastukseen ja niitten ottamiseen palvelukseen, jotka on havaittu siihen kelpaaviksi. Katsastuksessa, joka toimitetaan 36 art:ssa mainitun johtosäännön mukaan, voivat olla läsnä sivullisetkin henkilöt, jos toimiston puheenjohtaja näkee kohtuulliseksi sen sallia.

  106. Katsastuksesta vapautetaan ne, jotka tuovat esiin valtionvirassa olevan lääkärin todistuksen siitä, ettei heissä ruumiinrakennukseen eikä terveydentilaan nähden ole semmoisia vikoja, jotka estäisivät heidän ottamista sotapalvelukseen.

  107. Ensin katsastetaan ne henkilöt, jotka on otettu täydennysluetteloihin (90 art.) A (I) ja B (II) ja sen jälkeen kaikki muut, siinä järjestyksessä kuin numerot seuraavat arpaluettelossa.

  Muistutus.  Ne henkilöt, jotka ovat saaneet lykkäystä johonkin seuraavaan kutsuntaan, ovat luettavat siihen asevelvollisten lukuun, joka on otettava alueesta, ei siltä vuodelta, jona lykkäys annetaan, vaan siltä, jolloin he todenperään astuvat palvelukseen.

  108. Ne, jotka ovat ottaneet arvan, mutta ovat tutkittavina tahi oikeudessa syytteen alaisina, katsastetaan ja määrätään palvelukseen sotaväkeen: ensinmainitut — heti kuin tutkimus on saatettu loppuun, ellei heitä ole oikeudessa syytettävä, sekä viimemainitut — sittenkuin oikeuden päätös heihin nähden on pantu täytäntöön, ellei sillä ole tuomittu menettämään oikeutta palvella sotaväessä (14 art.).

  109. Se, joka katsastuksessa ilmoittaa sairastavansa kaatuvaa tahi muuta salaista tautia, joka on esteenä sotapalveluksen täyttämiseen, on, jos ilmoituksen todenperäisyys näyttää epäiltävältä, toimiston lähetettävä lähimpään sairashuoneesen, jotta hänen palveluskelpoisuutensa saataisiin selville. Samalla tavalla menetellään silloin kuin lääkärien lausunnon mukaan voipi otaksua, että tauti, joka estää palvelukseen ottamista, on aikaan saatu ja ylläpidetään keinotekoisella tavalla. Jos asianomainen toimisto katsoo että lähimmällä sairashuoneella ei ole käytettävänään riittäviä tieteellisiä apuneuvoja tautien ilmi saamiseksi tahi että sairashuone muuten ei täytä niitä ehtoja, joita vaaditaan sellaisten kokeitten asianmukaiseen toimittamiseen, jotka tässä ovat kysymyksessä, lähetetään se henkilö, jonka tila on tutkittava, lääninlasarettiin.

  110. Toimisto ei ole sidottu katsastuslääkärin lausuntoon katsastettujen kelpaavaisuudesta tahi kelpaamattomuudesta sotapalvelukseen. Katsastuksessa läsnä olevilla henkilöillä (105 art.) on oikeus ilmoittaa tyytymättömyytensä päätöstä vastaan, jonka kautta joku on julistettu sotapalvelukseen kelpaamattomaksi. Sellainen ilmoitus on otettava piiritoimiston pöytäkirjaan, ja on läänintoimisto siinä tapauksessa oikeutettu uudelleen katsastuttamaan myöskin semmoisen henkilön, josta katsastustoimiston päätös on ollut yksimielinen.

  111. Sen henkilömäärän täydentäminen, joka alueen, tehdyn jaon mukaan, tulee asettaa niitten sijaan, jotka 1) ovat julistetut kelpaamattomiksi; 2) ovat uudelleen katsastettavat; 3) ovat lähetetyt sairashuonelaitokseen tutkittaviksi; 4) ovat jääneet pois kutsunnasta; 5) ovat tutkittavina tahi oikeudessa syytteen alaisina, ja 6) ovat saaneet lykkäystä johonkin seuraavaan kutsuntaan (37, 45, 47 ja 49 art.), tapahtuu arpalippujen numerojärjestyksen mukaan.

  Muistutus.  Jos niitten joukossa, jotka tarvitaan sen asevelvollisten luvun täydentämiseksi, joka alueen tulee asettaa tämän artiklan (111) 2—5 mom:ssa mainittujen henkilöiden sijaan, löytyy semmoisia, joitten astuminen sotaväkeen on lykättävä johonkin seuraavaan kutsuntaan (37, 45, 47 ja 49 art.), niin heitä ei panna täydennysluetteloon B (II), vaan kirjoitetaan he suoraan nostoväkeen.

  112. Edellisen artiklan (111) 2—4 mom:ssa mainitut henkilöt otetaan palvelukseen, jos he havaitaan siihen kelpaaviksi, heti kuin uusi katsastus on toimitettu tahi koetarkastus suoritettu taikka he ovat kiinni otetut tahi itsestänsä saapuneet. Ne, jotka ovat otetut palvelukseen sanottujen henkilöiden sijaan, taikka niitten sijaan, jotka mainitaan edellisen artiklan (111) 5 momentissa, ovat oikeutetut, päinvastaisessa järjestyksessä kuin heidän numeronsa on arpaluettelossa, tulemaan palveluksesta erotetuiksi ja nostoväkeen kirjoitetuiksi, jos ne henkilöt, joitten sijaan he ovat otetut, sittemmin astuvat palvelukseen.

  113. Ne henkilöt, jotka on havaittu sotapalvelukseen kelpaaviksi ja sisältyvät siihen asevelvollisten lukumäärään, joka alueen pitää asettaa, katsotaan palvelukseen otetuiksi ja merkitään heti palvelukseen otettujen luetteloon.

  Muistutus.  Tämän lain 3 art:ssa mainittujen ja vakinaiseen palvelukseen otettujen henkilöiden lukumäärän ilmoittaa Suomenmaan Kenraalikuvernööri Sotaministerille ja Sisäasiainministerille.

  114. Palvelukseen otettujen luetteloon pannaan, paitsi otettujen ristimä- ja suku- eli liikanimeä, kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan otteiden tekemiseen aakkosellisesta luettelosta (palvelusluettelosta).

  115. Kun miehistön ottaminen palvelukseen seisovaan sotaväkeen on päättynyt, toimittaa piiritoimisto 107 art:ssa säädetyssä järjestyksessä muitten kutsuttujen katsastuksen. Ne, jotka katsastuksessa on julist[e]ttu täysin kelpaaviksi sotapalvelukseen, kirjoitetaan nostoväen ensimmäiseen luokkaan; ne taas, jotka nauttivat helpotusta perheolojen perusteella, sekä kaikki muut, paitsi ne, jotka ulkomuotonsa perusteella on katsottu aivan kykenemättömiksi aseita kantamaan, luetaan nostoväen toiseen luokkaan.

  Muistutus.  Ne henkilöt, jotka nauttivat helpotusta perheolojen perusteella, ovat, jos semmoinen muutos tapahtuu heidän perheoloissaan, että he sen kautta kadottavat mainitun oikeuden, siirrettävät vastaavaan ikäluokkaan nostoväen ensimmäissessä luokassa, jos he katsastuksessa havaitaan sotapalvelukseen kelpaaviksi.

  116. Piiritoimiston toimitukset asevelvollisten kutsuntaan ja palvelukseen ottamiseen nähden alueessa päättyy sillä, että luetaan julki luettelo seisovaan sotaväkeen palvelemaan otetuista asevelvollisista, jonka jälkeen nämät tekevät valan Armollisimmasti vahvistetun kaavan mukaan. Ellei kokouspaikalla ole läsnä sitä uskontunnustusta olevaa pappia, johon joku vastaotetuista kuuluu, tehköön hän valan tultuaan sotajoukkoon kirjoitetuksi; ja on toimiston puheenjohtajan siitä hänelle ilmoitettava sekä palvelukseen otettujen luetteloon merkittävä jokainen, joka ei ole tehnyt valaa. Seisovaan sotaväkeen otetut lasketaan väliaikaisesti kotiin läänintoimiston toimesta. Kotiin lasketuille ilmoitetaan, mihin sotaväenosastoon itsekukin heistä on määrätty, ja milloinka heidän on palvelukseen saavuttava, jonka ohessa niille, jotka ovat määrätyt Suomen ulkopuolelle sijoitettuun sotaväkeen, myös on annettava tieto siitä paikasta, jonne heidän on saapuminen siinä läänissä, missä heidät on palvelukseen otettu, tullaksensa sittemmin lähetetyiksi määräyksen mukaan.

  117. Valanteosta (116 art.) vapautetaan semmoiset henkilöt, joiden uskonoppi ei salli valan vannomista. Jokaisesta sellaisesta henkilöstä tehdään muistoonpano palvelukseen otettujen luetteloon.

Kahdeksas Osasto.
Henkiläistä, joita ei ole kutsuntaluetteloihin merkitty.

  118. Kun joku on kutsuntaluettelosta erehdyksestä pois jäänyt eikä häntä sentähden ole määräaikana arvanottoon kutsuttu, niin on hänet, jos erehdys tulee ilmi ennenkuin hän on täyttänyt neljäneljättä vuotta, kutsuttava lähinnä seuraavaan arvanottoon sen ikäluokan kanssa, mikä siihen on kutsuttu. Jos hän on neljänneljättä ja kolmenviidettä ikävuoden välillä, kirjoitetaan hänet nostoväkeen.
  Sama olkoon laki niistä, jotka asianmukaisella luvalla ovat Venäjän alueelta poismuuttaneet ennenkuin ovat olleet arvanotossa, mutta palanneet takaisin ennenkuin ovat täyttäneet neljäneljättä vuotta.

Yhdeksäs Osasto.
Asevelvollisuuden suorittamista koskevista todistuksista.

  119. Jokainen, joka on ollut arvanotossa osallisena, mutta ei ole astunut palvelukseen seisovaan sotaväkeen, varustetaan todistuksella siitä, että hän on saapunut asevelvollisuutta suorittamaan, siten että:
  1) se, joka on havaittu aivan kykenemättömäksi palvelukseen, saa rajattomaksi ajaksi pätevän todistuksen siitä, että hänet ainaiseksi on sotapalveluksesta vapautettu;
  2) se, joka on kirjoitettu nostoväkeen, saa siitä rajattomaksi ajaksi pätevän todistuksen, johon hänen arpanumeronsa merkitään;
  3) se, joka on saanut palvelukseen astumisen lykkäystä, se, joka on uudelleen katsastettava tahi lähetetty sairashuoneesen koetarkastuksen alaiseksi, niin myös se, joka on tutkittavana tahi oikeudessa syytteen alaisena, saa väliaikaisen todistuksen, jossa tarkasti mainitaan, mistä sen pätevyyden lakkaaminen riippuu.

  Muistutus.  Tämän lain 3 art:ssa mainittuin henkilöiden saapuminen asevelvollisuuttaan suorittamaan merkitään asianmukaisesti heidän kutsunta-alueesen kirjoittamista koskevaan todistukseensa.

  120. Todistus asevelvollisuuden suorittamiseen saapumisesta (119 art.) sekä sisäänkirjoitus[to]distus ynnä siihen siitä tehty merkintä (119 art:n muist.) on sen, joka on sivuuttanut asevelvollisuusiän, esiinnäytettävä avioliittoon mennessään ja valtion tai kunnan virkaan astuessaan.

  121. Väliaikaisen todistuksen haltija (119 art. 3 mom.) on velvollinen, sittenkuin todistuksen pätevyyden aika on loppuun kulunut, ilmoittamaan sen asianomaiselle piiritoimistolle saadaksensa tiedon ajasta, milloin, ja paikasta, minne hänen on saapuminen katsastettavaksi ja palvelukseen otettavaksi.

Kymmenes Luku.
Kutsunnan ja palvelukseen ottamisen kustannuksista.

  122. Matkakustannusten korvauksen kunnallishallitusten puheenjohtajille ja kuntain piiritoimistoihin valitsemille jäsenille suorittavat kunnat. Muut kustannukset kutsunnan toimittamisesta suoritetaan Suomen valtiovaroista.

  Muistutus.  Jos tie, joka asevelvollisen kotipaikasta siihen paikkaan, jonne hän on määrätty vakinaista palvelusta varten lähtemään, on pitempi kuin viisikymmentä kilometriä, tulee hänen kruunulta saada matkarahaa kahdeksan pennin mukaan joka kilometriltä, mikä hänen on kuljettava päälle mainitun tienpituuden, taikka vapaa matka, sillä tavoin kuin Keisarillinen Suomen Senaatti siitä määrää.

Yhdestoista Luku.
Vapaaehtoisista.

  123. Sen, joka haluaa astua vapaaehtoisena sotaväkeen, tulee:
  1) olla päässyt seitsemäntoista vuoden ikään ja, jos hän on vajavaltainen, esittää vanhempain, holhojan tahi edusmiehen antama todistus heidän suostumisestaan siihen että hakija astuu palvelukseen vapaaehtoisena;
  2) terveydentilaltaan ja ruumiinrakenteeltaan täyttää ne vaatimukset, mitkä ovat voimassa ottamista varten sotapalvelukseen;
  3) näyttää asianmukainen todistus suorittamastaan täydellisen kurssin tutkinnosta ensimmäisen luokan oppilaitoksessa tahi sellaisen kurssin tutkinnosta, joka tuottaa yhtäläiset oikeudet asevelvollisuuden suorittamiseen nähden. Venäläisessä oppilaitoksessa sivistyksensä saaneet henkilöt nauttivat astuessaan vapaaehtoisina palvelukseen niihin sotaväenosastoihin, jotka täydennetään etupäässä syntyperäisillä suomalaisilla, yhtäläisiä oikeuksia kuin sellaisen oppilaitoksen oppilaat.

  124. Vapaaehtoisiksi ei oteta niitä, jotka Suomen Suuriruhtinaanmaassa on tuomittu ehdottomaan vapausrangaistukseen, eikä myöskään henkilöitä, jotka mainitaan Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 194 art:ssa.

  Muistutus.  Sen, joka haluaa astua palvelukseen vapaaehtoisena, tulee antaa kirjallinen vakuutus sen selvittämiseksi, että sellaista huonomaineisuutta, kuin mistä tässä artiklassa (124) puhutaan, ei ole olemassa.

  125. Vapaaehtoiset ovat velvolliset palvelemaan vakinaisessa sotaväessä yhden vuoden.

  126. Normaaliajaksi vapaaehtoisten ottamista varten palvelukseen määrätään aika Elokuun 28 (15) päivästä Lokakuun 14 (1) päivään joka vuosi.
  Palvelusaika niille, jotka ovat otetut ennen Syyskuun 14 (1) päivää, luetaan Syyskuun 14 (1) päivästä ja kaikille muille Lokakuun 14 (1) päivästä.

  Muistutus.  Vapaaehtoiset voivat astua sotaväkeen muinakin aikoina kuin normaaliaikana, mutta heidän palvelusaikansa luetaan siinäkin tapauksessa sen Syyskuun 14 (1) päivästä, joka lähinnä seuraa heidän astumistaan sotaväkeen.

  127. Vapaaehtoiset määrätään ainoastaan rintamatoimituksiin kaikkiin sotaväenosastoihin, joihin vapaaehtoisia menosäännön mukaan käy ottaminen. Sotaväenosaston valinta jätetään heidän omaksi asiakseen, edellyttäen kuitenkin että vapaaehtoisten luku jokaisessa osastossa ei nouse yli sen määrän, jonka Sotaministeriö säätää. Sodanaikana vapaaehtoiset astuvat ensi aluksi varajoukkoihin.

  1 Muistutus.  Lääketieteen tohtorit, lääkärit, eläinlääkärit ja farmaseutit saavat vapaaehtoisina sotapalvelusta suorittaessaan palvella toimissa, jotka vastaavat heidän ammattiansa. Jos vastamainittuja henkilöitä ei aseteta vakinaiseen palvelukseen, vaan he kirjoitetaan suorastaan reserviin, niin heidän siinäoloaikansa määrätään siten, että yleisestä seisovassa sotaväessä palvelemisajasta (16 art.) vähennetään pois se aika, mikä heidän olisi pitänyt olla vakinaisessa palveluksessa.

  2 Muistutus.  Välskärit vapaaehtoisten joukossa oikeutetaan palvelemaan välskärintoimissa sotaväessä.

  128. Vapaaehtoiset, jotka astuvat kaartiin tahi ratsuväkeen, ylläpitävät itsensä omalla kustannuksellaan; muissa joukoissa sitä vastoin vapaaehtoiset ylläpidetään kruunun kustannuksella, jolleivät he ole ilmoittaneet haluavansa itse kustantaa ylläpitoansa.

  129. Vapaaehtoiset, jotka palvelevat omalla kustannuksellaan, ovat oikeutetut, paitsi leirikokousten aikana, asumaan yksityisissä kortteereissa, joka oikeus kuitenkin sotaväenosaston päällikön harkinnan mukaan voidaan riistää siltä, jonka havaitaan tarvitsevan erityistä silmälläpitoa.

  130. Vapaaehtoiset astuvat palvelukseen sotamiehinä ja suorittavat palveluksensa ohjeiden mukaan, jotka Sotaministeriö vahvistaa pääasiallisesti heidän valmistamista varten upseereiksi.

  131. Vapaaehtoisten erottamiseksi kutsunnan perustuksella palvelukseen astuneesta alipäällikkökunnasta ja miehistöstä annetaan heille erityinen ulkonainen pukuun kuuluva merkki, joka muutoin ei tuota mitään etuja palveluksessa.

  132. Vapaaehtoiset, jotka ovat suorittaneet säädetyt kokeet, voidaan, jos heidän lähin päällikkökuntansa katsoo heitä sen arvoisiksi, ylentää upseereiksi, sittenkuin he ovat palvelleet alemmassa arvossa yhden vuoden.

  133. Vapaaehtoiset voidaan laskea palveluslomalle enintään neljän kuukauden ajaksi. Loma-aika luetaan pois siitä palvelusajasta, joka on vakinaista palvelusta ja upseerinarvoon ylentämistä varten määrätty.

  Muistutus.  Kun vapaaehtoinen, hankkimatta palveluslomaa terveytensä hoitamista varten, sairasraportin nojalla ei täytä palvelusvelvollisuuksiaan, ei sairaudenaikaa lueta siihen vakinaisen palveluksen aikaan, joka on määrätty siirtoa varten reserviin.

  134. Sittenkuin vapaaehtoinen, joka kuuluu alipäällikkökuntaan tai miehistöön tahi joka on ylennetty upseeriksi seisovaan sotaväkeen, on palvellut loppuun määrätyn palvelusaikansa (125 art.), voipi hän rauhanaikana joko tulla siirretyksi reserviin, jossa hän silloin pysyy kaksitoista vuotta, taikka jatkaa vakinaista palvelustaan, jolloin se aika, minkä hän siten vapaaehtoisesti on ollut palveluksessa, luetaan päivä päivältä reservissä palveltavaan aikaan. Mitä tulee pitkittyvään palvelukseen sodanaikana, on vapaaehtoisiin nähden voimassa 18 artissa määrätty yleinen sääntö.

  135. Keisarillisen Majesteetin Paashikoulun ja Suomen kadettikoulun erityisluokkain sekä seuraavain sotakoulujen oppilaat: jalkaväenkoulujen, Nikolain hevosväenkoulun, Nikolain insinöörikoulun, Mikaelin ja Konstantinin tykkiväenkoulujen, sekä sotatopograafikoulun, katsotaan asevelvollisuuden suorittamiseen nähden vapaaehtoisiksi, jonka ohessa nimiluettelon pitämisestä heistä on noudatettavana mitä 70 art:ssa on säädetty. Näistä oppilaitoksista upseereina tahi alemmassa arvoasteessa palvelukseen lasketut oppilaat saavat yleiseen palvelusaikaansa lukea sen oppiajan, minkä he ovat olleet mainituissa sotakouluissa ja paashikoulun sekä Suomen kadettikoulun erityisluokilla ja ovat he velvolliset olemaan vakinaisessa palveluksessa puolentoista vuotta jokaiselta lukuvuodelta, jonka he ovat käyneet sellaista koulua tai olleet erityisluokilla. Palvelusajat luetaan: yleinen palvelusaika ensimmäisestä päivästä sitä kuukautta, joka lähinnä seuraa heidän tuloaan oppilaitokseen, ja vakinainen palvelusaika ensimmäisestä päivästä sitä kuukautta, joka lähinnä seuraa sitä, jolloin heidät on oppilaitoksesta laskettu.

  136. Ne 135 art:ssa mainittujen oppilaitosten oppilaat, jotka eivät ole niissä päättäneet täydellistä kurssia, ovat myöskin velvolliset olemaan vakinaisessa palveluksessa puolentoista vuotta siltä ajalta, jonka he ovat nauttineet opetusta kussakin luokassa, siinä tapauksessa että he ovat olleet oppilaitoksessa pitemmän aikaa kuin puolenvuoden lukukauden. Niille taas, jotka ovat olleet oppilaitoksessa lyhemmän ajan, ei ole määrätty pakollista palvelusaikaa saamastaan opetuksesta, vaan he suorittavat asevelvollisuutensa yleisten perusteiden mukaan.

Kahdestoista Luku.
Valituksesta asevelvollisuutta koskevissa asioissa.

  137. Piiritoimiston toimenpiteesen asevelvollisuusasiassa saadaan hakea muutosta kirjallisella, asianomaiselle läänintoimistolle asetetulla valituksella, joka on jätettävä siihen toimistoon, jonka toimenpiteestä valitetaan, kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin kutsunta on toinen kerta julistettu siinä alueessa, johon valittaja kuuluu (95 art.), taikka, jos valitus koskee määräämistä vakinaiseen palvelukseen, siitä päivästä, jolloin päätös palvelukseen ottamisesta kuulutettiin. Toimiston tulee antaa valittajalle diaaritodistus valituksen sisäänjättämisestä sekä, kahdeksan päivän kuluessa siitä kuin valitus sille saapuu, lähettää valitus ynnä siihen kuuluvat asiakirjat oman lausuntonsa ja pöytäkirjan ohessa läänintoimistoon.

  138. Läänintoimistoon tehty valitus on viipymättä käsiteltäväksi otettava sekä päätös, joka siitä annetaan, viipymättä asianomaisen viranomaisen kautta valittajan tietoon saatettava. Jos valitus on aikaansaanut muutosta piiritoimiston toimenpiteesen kutsuntaluetteloihin nähden, on läänintoimiston aikaa hukkaamatta annettava siitä tieto piiritoimistolle oikaisun tekemistä varten sanottuihin luetteloihin.

  139. Jos valitus koskee virheellistä katsastusta, joka on toimitettu jotta valittajan kelpaavaisuus sotapalvelukseen saataisiin selville tahi hänen ikänsä ulkomuodon mukaan voitaisiin määrätä, tulee läänintoimiston uudestaan katsastuttaa valittaja. Jos valituksen katsastuksesta on tehnyt muu henkilö kuin se, jonka piiritoimisto mainitussa suhteessa on katsastanut, määrätään uusi katsastus pidettäväksi ainoastaan silloin kuin läänintoimisto katsoo sen tarpeelliseksi.

  140. Läänintoimiston päätös asevelvollisuutta koskevissa asioissa menköön täytäntöön, vaikkapa valitus päätöksestä onkin tehty.

  141. Läänintoimiston antamista päätöksistä valituksiin, jotka koskevat kutsuntaluetteloita taikka iän määräämistä ulkomuodon mukaan, ei ole lupa enään valittaa.

  142. Ken ei tyydy läänintoimiston antamaan päätökseen valituksesta, joka koskee virheellistä menettelyä vapautusta tai helpotusta asevelvollisuuden suorittamisessa myönnettäessä taikka vakinaiseen palvelukseen kutsuttaessa, hakekoon siihen muutosta Keisarillisen Suomen Senaatin Oikeusosastosta valituksella, joka viidenviidettä päivän kuluessa siitä kuin päätös annettiin on jätettävä läänintoimistoon, jonka siitä on annettava valittajalle diaaritodistus sekä kahdeksan päivän kuluessa valituksen sisäänjättämisestä lähetettävä se oman lausuntonsa ja asiassa tehdyn pöytäkirjan ohessa mainittuun osastoon.

Kolmastoista Luku.
Nimiluettelon pitämisestä armeijan reserviin kuuluvasta alipäällikkökunnasta ja miehistöstä.

Ensimmäinen Osasto.
Yleisiä määräyksiä.

  143. Alipäällikkökuntaan ja miehistöön kuuluvien henkilöiden kirjoittamisen armeijan reserviin, heidän poistamisensa reservistä ja nimiluettelon pitämisen heistä sinä aikana kuin he ovat reservissä sekä näiden henkilöiden kutsumisen vakinaiseen palvelukseen tahi harjoituskokouksiin toimittavat piiri- (ulkopuolella Suomea kihlakunnan-) sotilaspäälliköt.

  144. Alipäällikkökunnan ja miehistön kirjoittaminen reserviin tapahtuu niiden tietojen mukaan, mitkä asianomaiset sotajoukonkomentajat puheenalaisista henkilöistä antavat.

  145. Reservimiehet, jotka reserviin siirrettyinä ovat käyneet työhön kykenemättömiksi, katsastetaan: 1) ne, jotka ovat joutuneet siihen tilaan vakinaisessa palveluksessa saamainsa haavain, ruumiinvamman tahi taudin johdosta ja sentähden 32 art:n mukaan voivat saada raha-apua, siinä järjestyksessä kuin sellaisen avun saamista varten on säädetty, ja 2) muut reservimiehet asianomaisessa piiritoimistossa ainoastaan palvelukseen tahi harjoituskokoukseen kutsuttaessa.

  146. Alipäällikkökuntaan ja miehistöön kuuluvat henkilöt poistetaan reservin nimiluetteloista:
  1) kuolleet — heidän kuolinatestinsa saavuttua asianomaiselta papistolta, sairashuoneesta, hospitaalista tahi poliisiviranomaiselta;
  2) ne, jotka ovat suorittaneet loppuun yleisen palvelusaikansa, — sittenkuin todistus asevelvollisuuden suorittamisesta on heille annettu;
  3) ne, jotka uudestaan ovat astuneet vakinaiseen palvelukseen, joko vapaaehtoisesti tahi kutsumuksen nojalla, — sittenkuin siitä on saatu tieto asianomaiselta sotajoukonkomentajalta;
  4) ne, jotka ovat katsotut aivan kelpaamattomiksi sotapalvelukseen, — sittenkuin siinä suhteessa säädetty todistus on saapunut;
  5) ne, jotka oikeus on tuominnut johonkin niistä rangaistuksista, jotka mainitaan tämän lain 14 art:ssa — sitttenkuin täytäntöönpantavaksi annetun tuomion jäljennös on saapunut.

  147. Nimiluetteloa armeijan reserviin kuuluvasta alipäällikkökunnasta ja miehistöstä pitää erittäin jokaisessa kutsuntapiirissä piirisotilaspäällikkö paikkakunnan poliisiviranomaisen, pappien ja seurakunnan esiemiesten avulla, sekä niistä reservimiehistä, jotka ovat valtion tahi kunnan taikka yksityisen rautatien palveluksessa, ne viranomaiset ja henkilöt, joiden alaisina mainitut reservimiehet ovat.

  148. Reservimiesten erotodistukseen pitää sen piirin piirisotilaspäällikön, jossa eroava reservimies asuu, merkitä aika, jolloin hänen tulee saapua siihen Suuriruhtinaskuntaan sijoitettuun sotaväenosastoon, johon hän on määrätty siinä tapauksessa että annetaan kuulutus kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen. Niille reservimiehille, jotka ovat määrätyt Suomen ulkopuolella olevaan sotajoukkoon, merkitään aika, jolloin heidän on saapuminen siihen sotilaspäällikköhallitukseen, jonka luettelossa he ovat. Mainittua aikaa määrättäessä otetaan lukuun, paitsi yhtä vuorokautta, joka myönnetään jokaiselle kutsutulle yksityisten asiain järjestämistä varten (185 art.), matka reservimiehen kotipaikasta siihen paikkaan, johon hänen tulee saapua, jolloin otaksutaan että kutsuttu kulkee viisikymmentä kilometriä vuorokaudessa.

  149. Reserviin kuuluvan alipäällikkökunnan ja miehistön luetteloimiseen nähden pidetään kotipaikkana sitä kuntaa, jossa he ovat kirjoissa, sekä tämän lain 3 art:ssa mainittujen henkilöiden kotipaikkana sitä paikkakuntaa, missä kukin heistä vakinaisesti asuu, pitää omaa taloutta tahi pysyväisesti oleskelee toimen, ammatin tahi viran takia.

  150. Reservimies on oikeutettu muuttamaan pysyväistä olinpaikkaa kuin myöskin poistumaan Venäjällä tahi ulkomaalla olevaan paikkaan samoilla perusteilla kuin muutkin asukkaat, mutta on velvollinen silloin noudattamaan reservin luetteloimista varten vahvistettuja ohjeita. Puheena olevat määräykset koskevat valtion tai kunnan palveluksessa olevia reservimiehiä myös silloin kuin he määrätään, siirretään tai muutetaan paikkakunnasta toiseen.

  151. Reservimies, jolla on toimi, mikä vapauttaa hänen palvelukseen kutsumisesta (22 art.), on velvollinen kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin hän on vastaanottanut sellaisen toimen taikka semmoisesta eronnut, siitä ilmoittamaan sen kutsuntapiirin piirisotilaspäällikölle, jonka nimiluetteloon hän on kirjoitettu, sekä samalla esiin tuomaan asianmukaisen todistuksen siitä.

Toinen Osasto.
Aakkosellisista luetteloista ja muista tiedoista, jotka ovat säädetyt reservin luetteloimista varten.

  152. Aakkosellisia luetteloita reservimiesten luetteloimista varten pitää piirisotilaspäällikkö kaikista niistä reservimiehistä, joilla on oikea asuntonsa ja kotipaikkansa kutsuntapiirissä, kuin myöskin muut paikalliset hallintolaitokset — erityisten ohjeitten mukaan, jotka Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa, vahvistaa.

  153. Kaikkien niiden viranomaisten ja henkilöiden, jotka pitävät aakkosellisia luetteloita reserviin kuuluvasta alipäällikkökunnasta ja miehistöstä, pitää myöskin tehdä muistoonpanot niistä reservimiehistä, jotka satunnaisesti ovat poissa, sekä myös niistä, jotka muualta ovat sinne saapuneet jonkin ajan oleskelua varten.

  154. Jos reservimies haluaa muuttaa paikkakunnasta toiseen, tulee hänen siitä ilmoittaa 152 art:ssa mainitulle henkilölle tahi viranomaiselle, ja ulkopuolella Suomea kihlakunnansotilaspäällikölle, sekä siinä paikkakunnassa, mistä hän muuttaa, että siinäkin, mihin hän muuttaa.

  155. Kun reservimies muuttaa toiseen paikkakuntaan, poistetaan hän sen paikkakunnan reservimiesten aakkosellisesta luettelosta, jossa on asunut, ja kirjoitetaan yhtäläiseen luetteloon siinä paikkakunnassa, johon hän on muuttanut.

  156. Kotipaikan vaihtamisesta kulloinkin tekee poismuuttaneen reservimiehen lähtötodistukseen asianmukaisesti vahvistetun merkinnän se viranomainen tahi henkilö, joka pitää aakkosellista luetteloa siinä paikkakunnassa, josta muuttaminen tapahtuu (152 art.), kun sitä vastoin sisäänmuuttoajan merkitsee asianomainen viranomainen tahi henkilö, sekä ulkopuolella Suomea kihlakunnansotilaspäällikkö, siinä paikkakunnassa, jonne muutetaan. Reservimiehen muuttaminen jostakin paikkakunnasta kuin myöskin se paikkakunta, jonne muutto tapahtuu, on ilmoitettava asianomaiselle piiri- (kihlakunnan-) sotilaspäällikölle.

  157. Reservimiehen satunnaisista matkoista siinä kutsuntapiirissä, jonka nimiluetteloon hän on kirjoitettu, kuin myöskin sen piirin ulkopuolelle: a) enintäin 50 kilometrin päähän kotipaikastaan, ja b) kauvemmaksikin, mutta enintään neljäntoista päivän ajaksi, ei hänen tarvitse tehdä ilmoitusta, mutta on hän velvollinen kutsuttaessa saapumaan vakinaiseen palvelukseen lähtötodistukseen merkityn ajan kuluessa (148 art.) sekä harjoituskokoukseen oikeassa ajassa. Jos reservimies matkustaa ulkopuolelle sitä kutsuntapiiriä, jonka nimiluetteloon hän on kirjoitettu, kauvemmaksi kuin edellä on sanottu taikka pitemmäksi ajaksi kuin neljäksitoista päiväksi, sekä joka kerta kun hän tekee matkan ulkopuolelle Venäjän rajoja taikka sellaiselta matkalta palaa, on noudatettava mitä 154 ja 156 art:ssa on säädetty asuinpaikan vaihdosta.

  158. Reservimiestä, jonka olinpaikka on tuntematon, ei poisteta aakkosellisista luetteloista ennenkuin hänen palvelusaikansa reservissä on päättynyt taikka ilmoitus siviiliviranomaiselta on saapunut siitä, että puheenalaista henkilöä ei ole voitu tavata.

  159. Reservimiesten astumisesta rautateiden, telegraaffilaitoksen taikka kauppalaivain palvelukseen sekä heidän eroamisestaan sellaisesta toimesta, kuin myöskin siitä, milloin ja miten sellaisissa toimissa palvelevain reservimiesten on saavuttava, jos annetaan kutsunta palvelukseen, on noudatettava mitä Sotaministeriö, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa, siitä säätää.

  160. Otteen aakkosellisesta luettelosta (palvelusluettelosta) ynnä palvelukseen otettaessa tehdyn henkilöluettelon, joka koskee reservistä poistettua alipäällikkökuntaa ja miehistöä, paitsi 146 art:n 3 mom:ssa mainittuja henkilöitä, lähettää piirisotilaspäällikkö piiritoimistolle poistetun kotipaikalla, tämän säilytettäväksi.

  161. Siitä lähemmästä järjestyksestä, jota on noudatettava reservimiehiä luetteloidessa, määrätään erityisessä johtosäännössä, jonka Sotaministeriö laatii, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

Kolmas Osasto.
Reserviin kuuluvasta alipäällikkökunnasta ja miehistöstä pidettäväin luettelojen tarkastamisesta sekä tarkastuskokouksista.

  162. Piirisotilaspäälliköiden tulee verrata heidän huostassaan olevat reservimiehiä koskevat tiedonannot niihin muistoonpanoihin, joita paikalliset hallintolaitokset pitävät; ja on mainittujen viranomaisten sitä varten annettava toisilleen kaikkea tarpeellista virka-apua.

  163. Sen tutkimiseksi ovatko luetteloissa olevat reservimiehiä koskevat tiedonaunot todellista asianlaitaa vastaavat, voidaan, tarpeen vaatiessa, pitää tarkastuskokouksia, Sotaministerin ja Keisarillisen Suomen Senaatin välillä tehdyn sopimuksen mukaan, jotka oikeaan aikaan antavat asianomaisille virastoille ja virkamiehille siinä suhteessa tarvittavia ohjauksia. Tarkastuskokouksia pidetään, mikäli mahdollista, ulkopuolella työaikaa.

  164. Tarkastuskokoukseen kokoontuvat reservimiehet: 1) kaupungissa asuvat paikkoihin kaupungissa, jotka poliisi, sovittuaan sen henkilön kanssa, joka tarkastuksen toimittaa, osottaa, ja 2) maalaiskunnissa asuvat kunnallishallitusten osottamiin paikkoihin.

  165. Tarkastusta toimitettaessa tulee poliisimiesten olla kokouspaikassa saapuvilla.

  166. Tarkastuskokoukseen ei kutsuta reservimiehiä: 1) joilla on toimi valtion tahi kunnan palveluksessa; 2) jotka sopimuksen mukaan palvelevat rautatiellä tahi telegraaffilaitoksessa; 3) joilla sopimuksen mukaan on toimi merta kulkevilla ja jokilaivoilla, vesikulkuteillä, lastauspaikoilla tahi satamissa koko purjehduskauden kestäessä, ja 4) jotka sopimuksen mukaan palvelevat poliisilaitoksessa, palosammutuskunnassa taikka vankilassa.

Neljäs Osasto.
Niiden säännösten noudattamisen silmälläpidosta, jotka koskevat nimiluettelon pitämistä reservistä, sekä sen selonteosta.

  167. Sen silmälläpito, että reserviin kuuluva alipäällikkökunta ja miehistö noudattavat reservin luetteloimisesta voimassa olevia määräyksiä, on paikallisten poliisiviranomaisten ja piirisotilaspäälliköitten asiana.

  168. 152 art:ssa mainittujen siviilivirastojen ja henkilöiden toimintaa valvovat asianomaiset kuvernöörit. Sen silmälläpito, että piirisotilaspäälliköt täyttävät tehtävänsä reservin luetteloimiseen nähden, on piiriesikunnan päällikön ja Suomenmaalaisen sotilaspiirin sotajoukkojen Komentajan asiana.

  169. Reservin luetteloimisen ylin silmälläpito on Sotaministerillä ja Keisarillisella Suomen Senaatilla, kummallakin toimivaltansa piirissä.

  170. Selonteon kussakin kutsuntapiirissä asuvien reserviin kuuluvain henkilöin lukumäärästä laatii piirisotilaspäällikkö ja lähettää son komentotietä Sotaministeriöön. Tarkemmat määräykset tästä selonteosta sekä selontekoluetteloiden kaavat vahvistaa Sotaministeriö.

Neljästoista Luku.
Reserviin kuuluvan alipäällikkökunnan ja miehistön kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen.

Ensimmäinen Osasto.
Yleisiä määräyksiä.

  171. Armeijan reserviin kuuluva alipäällikkökunta ja miehistö kutsutaan vakinaiseen palvelukseen, kun tarve vaatii että sotaväen lukumäärää lisätään rauhankantaa suuremmaksi. Kutsumus toimeenpannaan Sotaministerin, Suomen Kenraalikuvernöörin ja Keisarillisen Suomen Senaatin toimesta Armollisen käskyn perusteella, joka ilmoitetaan Armollisella ukaasilla Johtavalle Senaatille ja Suuriruhtinaskunnassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisella käskykirjeellä Suomenmaan Kenraalikuvernöörille.

  172. Kutsumus voi olla: 1) yleinen, kun kaikkien sotajoukkojen, sotilashallitusten ja laitosten saattamiseksi vaadittavaan lukumäärään havaitaan tarpeelliseksi samaan aikaan vakinaiseen palvelukseen kutsua kaikki reservimiehet taikka melkoinen osa heistä, ja 2) osittainen, kun muutamien sotaväenosastojen, sotilashallitusten ja laitosten täydentämiseksi yhdellä kertaa ainoastaan osa reserviin kuuluvasta alipäällikkökunnasta ja miehistöstä tarvitaan.

  173. Sen armeijan reserviin kuuluvan alipäällikkökunnan ja miehistön jakaminen sotajoukoille (148 art.), joka on kutsuttava vakinaiseen palvelukseen, toimitetaan Sotaministeriön tekemän ja Korkeimman vallan vahvistaman taulun mukaan.

  174. Taulu tehdään yleistä kutsuntaa edellyttäen, jolloin reservimiesten koko lukumäärä jaetaan sotajoukoille. Ellei kaikkia sotajoukkoja ole sotakannalle asetettava, kutsutaan tarpeellinen määrä reservimiehiä Sotaministeriön erityisen osotuksen mukaan, mihin määrin yleinen jako on pantava täytäntöön ja keihin reservimiehiin erittäin tämä toimi on ulotettava.

  175. Reservimiesten jakamista palvelukseen koskevan taulun (173 art.) johdolla tulee Keisarillisen Suomen Senaatin, Suomenmaan Kenraalikuvernöörin kehotuksesta, teettää menoarvio reservimiesten kutsumisesta palvelukseen ja kuljettamisesta niihin sotaväenosastoihin, jotka ovat täydennettävät, kun taas Sotaministeriö teettää suunnitelman siitä ajasta, jolloin kutsuttavat reservimiehet määräyksen mukaan saapuvat sotajoukkoihin.

  176. 173 art:ssa mainittu taulu tehdään Sotaministerin määräämällä ajalla ja lähetetään hyvään aikaan asianmukaisina lyhennysotteina: Sotaministeriön Ylihallituksille, sotilaspiirien Ylipäälliköille ja kaikille sotajoukkojen päälliköille sekä niille hallituksille, joiden on otettava osaa kutsunnan toimeenpanemiseen. Samaan aikaan on tarpeellinen määrä kappaleita mainittua taulua lähetettävä Johtavalle Senaatille sekä toimitettava Keisarilliseen Suomen Senaattiin.

  177. Kaikkien sekä sotilas- että siviilivirastojen ja henkilöiden, joilla on joku toimi reservimiesten kutsumisessa vakinaiseen palvelukseen ja niiden lähettämisessä määräpaikkaansa, tulee alati pitää varalla suunnitelmia niiden toimenpiteitten pikaiseen ja oikeaan suorittamiseen, jotka heille kullekin kuuluvat. Mikäli nämä suunnitelmat koskevat rautateitten toimintaa, laatii ne Keisarillinen Suomen Senaatti, sopimuksen mukaan Sotaministeriön kanssa.

Toinen Osasto.
Kutsumuksen kuuluttamisen järjestys.

  178. Armollinen käsky armeijan reservin kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen, jonka käskyn, mikäli se koskee Suomen Suuriruhtinaanmaata, Sotaministeri on ilmoittanut Suomen Kenraalikuvernöörille, pannaan viipymättä täytäntöön, vaikkapa Keisarillisen Suomen Senaatin määräys asiasta vielä ei olisi säädetyssä järjestyksessä julaistu. Sellaisen käskyn antaminen on viipymättä ilmoitettava kaikille 52 art:ssa mainituille virastoille ja henkilöille, kuuliaisuusjärjestystä noudattamalla, sähkösanoman tai kuriirin ja stafetin kautta.

  179. Niihin päällystöihin, joissa kutsumista koskevia asiakirjoja lähetetään, niin myös sähkösanomiin samasta asiasta kirjoitetaan: »koskee sotajoukkojen asettamista liikekannalle«. Nämät sähkösanomat lähetetään ennen kaikkia muita valtion sähkösanomia, minkä ohessa tilapäisten lähettien ja stafettien, joilla on kutsumista koskevia kirjeitä, on kuljettava samalla tavoin kuin kuriirien.

  180. Jos tieto annetusta Armollisesta käskystä, joka koskee armeijan reservin kutsumista vakinaiseen palvelukseen, saapuu jonkin paikkakunnan sotilasviranomaiselle aikaisemmin kuin saman paikkakunnan siviiliviranomaiselle tahi päin vastoin, antaa se viranomainen, joka aikaisemmin on sellaisen tiedon saanut, sen viipymättä sille viranomaiselle, jolle se tieto vielä ei ole saapunut. Viimemainitun viranomaisen on tässä tapauksessa meneteltävä niin, kuin olisi viranomainen tuon tiedon suorastaan saanut.

  181. Annetusta, reservin kutsumista koskevasta Armollisesta käskystä on poliisipäällikköjen kaupungissa ja maalla viipymättä annettava tieto alaisillensa poliisivirastoille ja henkilöille.

  182. Edellisessä art:ssa (181) mainittujen virastojen ja henkilöiden tulee viipymättä ryhtyä toimeen kutsuntaa koskevan kuulutuksen tiedoksi panemiseksi kirkkojen sisäänkäytäville ja liisteröimiseksi virastojen taloihin, avonaisille paikoille ja toreille, kadunkulmiin, julkisiin rakennuksiin, tehtaisin, ruukkeihin ja muihin paikkoihin, missä paljon ihmisiä liikkuu. Siitä ajasta, jolloin kutsunta on kullakin paikkakunnalla kuulutettu, luetaan se määräaika, jonka kuluessa reservimiesten on saapuminen (148 art.).

  183. Kaikki virastot ja henkilöt, jotka ovat saaneet tiedon annetusta, reservin kutsumista koskevasta Armollisesta käskystä, ilmoittavat siitä lähimmälle päällystölle, mainiten samalla milloin tämä käsky on kuulutettu ja milloin sen toimeenpaneminen on alkanut.

Kolmas Osasto.
Kutsunnan toimeenpanemisen järjestys.

  184. Reservimiesten kutsumisen jokaisessa piirissä toimittaa piirisotilaspäällikkö paikallisen poliisin myötävaikutuksella sekä sotilaslaitoksen puolesta
  Suomenmaalaisen sotilaspiirin sotajoukkojen Komentajan ja siviilihallinnon puolesta kuvernöörien katsonnan alaisena.

  185. Sittenkuin Armollinen käsky reservimiesten kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen on kuulutettu, on näillä yhden vuorokauden aika kutsunnan alusta (182 art.) yksityisten asiainsa järjestämiseen, jonka jälkeen he ovat velvolliset saapumaan määräyksen mukaan heidän lähtötodistuksissaan mainitun ajan kuluessa (148 art.). Reservimiehen, joka silloin kuin kutsunta kuulutetaan oleskelee ulkomaalla, pitää saapua mahdollisimman lyhyessä ajassa, ilman ajan viivytystä.

  186. Reserviin kuuluva alipäällikkökunta ja miehistö, joilla on sellaiset toimet, jotka eivät tuota vapautusta vakinaiseen palvelukseen kutsumisesta (22 art.), ovat päästettävät toimistaan seuraavana päivänä eikä missään tapauksessa myöhemmin kuin kaksi päivää kutsunnan kuuluttamisesta.

  187. Jos paikka, johon reservimiehen tulee saapua, on enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan päässä hänen kotipaikastaan, kuljetetaan hän sinne Suomen kruunun kustannuksella.

  188. Reservimies, joka on sellaisella satunnaisella matkalla, josta hänen, 157 art:n mukaan, pitää tehdä ilmoitus, on velvollinen, kun kutsunta on kuulutettu, saapumaan sen piirin sotilaspäällikköhallitukseen, jossa hän silloin oleskelee.

  189. Velvollisuudesta kutsumuksen jälkeen viipymättä saapua vakinaiseen palvelukseen vapautetaan ne reservimiehet: 1) jotka sairastavat kovaa tautia, — siksi kuin paranevat, ja 2) jotka oikeudessa tehdyn syytteen tahi tutkimuksen johdosta ovat vangitut, — siksi kuin asia on päätetty ja oikeuden päätös pantu täytäntöön, elleivät sellaiset reservimiehet ole reservistä poistettavat (146 art:n 5 mom.).

  190. Velvollisuudesta kutsumuksen jälkeen saapua vakinaiseen palvelukseen vapautetaan kokonaan ne reservimiehet, joilla on ne toimet, jotka luetellaan 22 art:ssa mainitussa eri luettelossa.

  191. Reservimiesten kutsumista ja sotaväkeen saapumista koskevan kirjeenvaihdon toimittavat piirisotilaspäällikköjen alaiset hallitukset.

  192. Vakinaiseen palvelukseen kutsutun reservimiehen katsotaan astuneen palvelukseen siitä päivästä alkaen, jolloin hän on saapunut määrättyyn paikkaan (148 art.), sekä nauttii samasta päivästä alkaen täydellistä elatusta kruunulta.

  193. Kokouspaikkoihin saapuneita reservimiehiä katsastamaan määrätään, kuvernöörin toimesta, koko siksi ajaksi kuin liikekannalle asettamista kestää, jokaiseen paikkaan yksi valtion siviili- tai kunnan palveluksessa oleva lääkäri, taikka, milloin sellaista ei ole, yksi paikkakunnalla yksityistä lääkärintointa harjoittava lääkäri.

  194. Jos kuvernöörin määräämä lääkäri jostakin syystä jää saapumatta, tulee paikallisen siviiliviranomaisen, asianomaisen sotilaspäällikkökunnan vaatimuksesta, viipymättä tarkoitusta varten kutsua joku paikkakunnalla asuva lääkäri. Lääkäri olkoon velvollinen sellaista kutsumusta noudattamaan, vaikkapa hän ei olisikaan virassa.

  195. Jos reservimies katsastuksessa havaitaan palvelukseen kykenemättömäksi taikka katsotaan olevan lääkärinhoidon tai tarkastuksen alaiseksi saatettava, taikkapa kotiin päästettävä terveyttään hoitamaan, on hän uudestaan katsastettava läänintoimistossa. Läänintoimiston päätös, jolla reservimies julistetaan sotapalvelukseen kelpaavaksi, on lopullisesti ratkaiseva eikä siitä saa valitusta tehdä.

  196. Lähempi järjestys reservimiesten kutsumiselle vakinaiseen palvelukseen ja lääkärinkatsastukseu pitämiselle, niin myös asiain käsittelytapa ja niiden virastojen tilintekojen kaavat, jotka hoitavat kutsuntaa, säädetään eri johtosäännössä, jonka Sotaministeriö tekee sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

Viidestoista Luku.
Säännöksiä reserviin kuuluvista upseereista ja virkamiehistö.

  197. Ne upseerit ja virkamiehet, joiden lain mukaan pitää kuulua reserviin (16, 54, 55 ja 134 art.), kirjoitetaan reserviin sotilaspäällikkökunnan toimesta. Mainitun päällikkökunnan on myös pidettävä nimiluetteloa upseereista sekä heitä palvelukseen kutsuttava.

  Muistutus.  Kenraalien, esi- ja yliupseerien sekä virkamiesten oleminen armeijan reservissä on joko 1) pakollinen taikka 2) vapaaehtoinen. Pakollisesti ovat armeijan reservissä ne upseerinarvossa olevat henkilöt, jotka ovat astuneet sotapalvelukseen arvanoton jälkeen taikka vapaaehtoisina ja jotka tämän lain perusteella siirretään reserviin ennen täyden palvelusajan loppua (8 art. 2 mom., 16, 125 ja 134 art.). Ennen tämän ajan loppua lakkaa reservissä oleminen: 1) vakinaiseen sotapalvelukseen astumisen kautta rauhanaikana ja 2) reservistä poistamisen kautta sairauden tahi oikeuden päätöksen perusteella taikka kuolemantapauksen johdosta. Ne upseerit ja virkamiehet, jotka rauhanaikana ovat astuneet vakinaiseen palvelukseen tarjokkaina, sitä varten voimassa olevain eri säännösten mukaan, pysyvät pakollisesti armeijan reservissä samojen perusteideu mukaan kuin ne, jotka arvanoton jälkeen tahi vapaaehtoisina ovat palvelukseen astuneet. Vapaaehtoinen oleminen reservissä myönnetään niille upseerinarvossa oleville henkilöille, jotka ovat loppuun palvelleet koko sen ajan, joka tämän lain mukaan on määrätty vakinaista palvelusta ja reserviin kuulumista varten. Niitä, jotka koko tämän ajan ovat olleet pakollisessa reservipalveluksessa, pidetään, elleivät ole jättäneet eronhakemusta, vapaaehtoisesti reserviin kuuluvina siitä päivästä alkaen, jolloin heidän täysi palvelusaikansa loppuu. Niitä kenraaleja, esi- ja yliupseereja sekä virkamiehiä, jotka eivät ole tässä laissa säädetyn pakollisen yleisen palveluksen alaisia, pidetään reservissä vapaaehtoisesti olevina sisäänkirjoituspäivästä, siihen katsomatta, milloin he ovat reserviin kirjoitetut. Tarkempia määräyksiä armeijan reservissä vapaaehtoisesti olevista upseereista ja virkamiehistä on sotilasasetuksissa.

  198. Reserviin ei kirjoiteta upseereja eikä virkamiehiä, jotka tuomioistuin on tuominnut viralta pantaviksi tai virasta erotettaviksi tahi yleiseen vankeuteen, taikka jotka erotetaan virasta kurinpitotietä, eikä myöskään upseereja, jotka poistetaan sotaväestä upseerioikeuden päätöksen perusteella.

  Muistutus.  Niitä upseerinarvossa olevia henkilöitä, jotka ovat tutkittavina tahi oikeudessa syytteen alaisina, ei kirjoiteta armeijan reserviin ennenkuin heitä koskeva oikeudenkäynti tai tutkimus on päättynyt.

  199. Reserviin kirjoitetut upseerit ja virkamiehet erotetaan siitä, kun he tuomioistuimen päätöksellä Suomessa ovat tuomitut rangaistukseen, jolla on Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslain II luvun 11 ja 14 §:ssä mainitut seuraukset, tahi kuritushuoneesen miksikä ajaksi hyvänsä tahi enemmän kuin puolen vuoden vankeuteen, taikka Keisarikunnan yleisten rikoslakien mukaan rangaistukseen; josta on seurauksena valtion virkaan astumisoikeuden menettäminen.

  200. Reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, jotka ovat tutkittavina tahi oikeudessa syytteen alaisina sellaisesta rikoksesta, joka tuottaa edellisessä art:ssa (199) mainitun rangaistuksen, kutsutaan palvelukseen vasta sitten kun oikeudenkäynti on päättynyt, elleivät puheenalaiset henkilöt samalla ole reservistä erotettavat.

  201. Reserviin kirjoitetut upseerit ja virkamiehet, joitten vapautta ulosottotietä on rajoitettu (arestin tahi vankeuden kautta taikka sen kautta että heitä tuomioistuimen päätöksen perusteella on kielletty lähtemästä kotipaikasta ennenkuin velkojat ovat saaneet maksun) ovat, jos heitä armeijaa täysilukuiseksi saatettaessa kutsutaan palvelukseen, laskettavat vapaiksi koko siksi ajaksi, jonka he ovat velvolliset sotaväen riveissä palvelemaan.

  202. Reservissä olemista ei lueta vakinaisen palveluksen aikaan, kun on kysymys virasta eroavan palkitsemisesta arvolla, virkapuvun käyttämisoikeudella ja eläkkeellä, paitsi sitä aikaa, minkä reserviin kirjoitettu henkilö on ollut: 1) vakinaisessa väessä kutsumuksen perusteella armeijaa sotakannalle asetettaessa; 2) sotaväkeen rauhanaikana komennettuna; 3) harjoituskokouksissa; 4) siviilivirassa ja 5) ilman sääntöpalkkaa kahden vuoden aikana niille, jotka ovat siirretyt reserviin viran lakkauttamisen johdosta.

  203. Ne reserviupseerit, jotka rupeevat siviilivirkaan, pysytetään sotilasarvoissaan, siltä varalta että he uudestaan astuisivat sotaväen riveihin tahi nimitettäisiin sellaiseen siviilivirkaan, johon sotilashenkilö voidaan määrätä, sekä nauttivat, muuhun toimeen astuessaan, sitä siviiliarvoa, johon he ovat oikeutetut aikaisemman vakinaisen siviili- tahi sotapalveluksen taikka sivistysasteen perusteella, sen mukaan kuin heille edullisimmaksi katsotaan.

  Muistutus.  Armeijan reserviin kuuluvain upseerien ja virkamiesten oikeus maasotaväen emeritaalikassan osallisuuteen määrätään sotilasasetuksissa olevissa ohjeissa.

  204. Niille upseereille ja virkamiehille, jotka kirjoitetaan reserviin, annetaan erityinen reservitodistus.

  205. Sittenkuin upseerit ja virkamiehet on siirretty reserviin, kirjoitetaan he sen piirin (tahi kihlakunnan) sotilaspäällikön nimiluetteloihin, johon he ovat asettuneet asumaan.

  206. Reservissä olevien upseerien ja virkamiesten tulee sille piirisotilaspäällikölle, jonka nimiluetteloihin he ovat kirjoitetut (205 art.), antaa tietoja: 1) asuinpaikastaan ja jokaisesta siinä tapahtuvasta muutoksesta samassa piirissä, ja 2) siviilivirkakunnan, rautateiden tahi telegraaffilaitoksen virkaan astumisesta, nimityksestä sellaiseen toimeen, joka tuottaa vapautuksen vakinaiseen sotapalvelukseen kutsumisesta, sekä sellaisesta toimesta eroamisesta tahi ylempään siviiliarvoon korotuksesta. Kaikki sellaiset tiedot ovat annettavat seitsemän päivän kuluessa, lukien toiseen asuinpaikkaan siirtymisestä, virkaan nimityksestä, siitä eroamisesta tahi ylempään arvoon korotuksesta. Asuinpaikkaa tai sen muuttamista koskevaan tietoon on liitettävä reservitodistus, joka, sittenkuin siihen on tehty tarpeelliset muistoonpanot, heti on asianomaisille palautettava. Asuinpaikan ilmoitus on vuosittain ennen Tammikuun 14 (1) päivää uudistettava.

  207. Jos reserviin kuuluva upseeri tai virkamies muuttaa yhdestä kutsuntapiiristä toiseen, on hänen se ilmoitettava kummankin piirin sotilaspäällikölle. Reservitodistus näytetään tässä tapauksessa vaan sille sotilaspäällikölle, jonka nimiluetteloihin hän uudessa asuinpaikassaan tulee kirjoitettavaksi. Satunnaisesti matkustaessaan pois asuinpaikastaan, on reserviupseerin tahi -virkamiehen pidettävä huolta siitä, että hallituksen määräykset palvelukseen kutsumisesta voivat viipymättä tulla hänen tietoonsa.

  208. Reserviin kuuluvan upseerin ja virkamiehen nimityksestä sellaiseen siviilivirkaan, joka tuottaa vapautuksen vakinaiseen sotapalvelukseen kutsumisesta, sellaisesta virasta eroamisesta sekä ajasta, jolloin lupa kutsumuksen jälkeen lähtemiseen on annettu, niin myös reserviin kuuluvan upseerin ja virkamiehen kuolemasta tulee asianomaisen siviiliviranomaisen ilmoittaa sille piirisotilaspäällikölle, jonka nimiluetteloihin puheenalaiset henkilöt ovat kirjoitetut (205 art.). Sellaisen ilmoituksen toimittakoon: niihin nähden, joilla on virka hallituksen määräyksestä, heidän lähin päällikkökuntansa, sekä niihin nähden, jotka ovat kunnallisvirassa, kuvernöörit. Ilmoituksen siitä, että reserviupseeri tai -virkamies, joka ei ole ollut valtion tai kunnan palveluksessa, on kuollut, toimittaa asianomainen poliisivirasto.

  209. Virallisen syyttäjän sekä prokuraattorinviranomaisen tulee ilmoittaa asianomaiselle sotilaspäällikölle (205 art.) reserviin kuuluvan upseerin tahi virkamiehen asettamisesta tutkimuksen alaiseksi sellaisesta rikoksesta tehdyn syytteen johdosta, joka tuottaa tämän lain 199 art:ssa mainitun rangaistuksen, niin myös sellaisen tutkimuksen lakkauttamisesta ja oikeuden tämänlaatuiseen asiaan antamasta päätöksestä.

  210. Kun on annettu kutsumus vakinaiseen palvelukseen, armeijan saattamiseksi täyteen lukumääräänsä, taikka harjoituskokoukseen (21 art.), ilmoittavat piirisotilaspäälliköt niille upseereille ja virkamiehille, joiden on kutsumusta noudattaminen, kunkin määräpaikan. Poliisiviranomaisten tulee tässä tapauksessa viipymättä mieskohtaisen edesvastauksen uhalla antaa piirisotilaspäälliköille kaikkea heidän asianaan olevaa virka-apua.

  211. Reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, joilla on sellainen siviilivirka, mikä ei tuota vapautusta sotapalvelukseen kutsumisesta, ovat siitä virasta vapautettavat, jos mahdollista, seuraavana päivänä ja joka tapauksessa viimeistäänkin kolmen päivän kuluessa siitä kuin on kutsumuksesta tieto saatu.

  212. Ne reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, jotka on kutsuttu palvelukseen, olkoot oikeutetut käyttämään kaksi vuorokautta yksityisten asiainsa järjestämiseen ja kolme vuorokautta vaatetuksen ja kenttävarustuksen hankkimiseen. Sitten on heidän saavuttava määräpaikkaan siten että matkaa varten rautatiellä lasketaan kolmesataa kilometriä vuorokaudessa, höyrylaivalla sata kilometriä, valtateillä ja kyläteillä viisikahdeksatta kilometriä ja kelirikon aikana viisikymmentä kilometriä vuorokaudessa.

  213. Se aika, jonka kuluessa on saavuttava määräpaikkaan (212 art.), luetaan: 1) sille, joka ei ole siviili- tai kunnan palveluksessa, siitä päivästä, jolloin tieto kutsumuksesta on saapunut kutsutun asuin- tahi tilapäiseen olinpaikkaan (kun se on ilmoitettu piirisotilaspäällikölle); 2) sille, joka on jossakin virassa, siitä päivästä, jolloin hän on vapautettu virasta (211 art.), ja 3) sille, joka oleskelee ulkomaalla, siitä päivästä, jolloin palvelukseen kutsuminen on hänelle ilmoitettu Venäjän lähetyskunnan tai konsuliviraston kautta, taikka, kun se ei ole voinut tapahtua, siitä päivästä, jolloin mainitut virastot ovat paikkakunnalla ilmestyvissä ulkomaisissa sanomalehdissä julaisseet hallituksen määräyksen reserviin kuuluvain henkilöiden kutsumisesta vakinaiseen palvelukseen armeijan saattamiseksi täyteen lukumääräänsä.

  Muistutus.  Niille henkilöille, jotka ovat velvolliset palaamaan ulkomaalta tämän artiklan (213) perusteella, saakoon, heidän tekemästä hakemuksesta, Sotaministeriö myöntää lyhemmän lykkäyksen asiainsa järjestämiseksi, jos heidän olinpaikkaansa lähinnä oleva Venäjän diplomaattinen agentti todistaa lykkäyksen välttämättömän tarpeelliseksi.

  214. Ne reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, jotka on kutsuttu vakinaiseen palvelukseen armeijan saattamiseksi täyteen lukumääräänsä, saavat matka-apua ja päivärahaa voimassa olevain säännösten mukaan. Apu- ja päiväraha annetaan ainoastaan matkaa varten asuinpaikasta tai tilapäisestä olinpaikasta Venäjällä, ja kun se sen ohessa on ilmoitettu piirisotilaspäällikölle, määräpaikkaan.

  215. Ne reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, jotka on kutsuttu palvelukseen armeijan täyteen lukumääräänsä saattamisen johdosta, sekä harjoituskokoukseen kutsutut reserviupseerit nauttivat oikeutta lääkärinhoitoon Suomen kruunun kustannuksella. Ne näistä henkilöistä, jotka ovat saaneet haavan tai ruumiinvamman, nauttivat alati tätä oikeutta.

  216. Ne reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, jotka sairauden tai saadun ruumiinvamman tähden ovat käyneet vakinaiseen sotapalvelukseen aivan kykenemättömiksi, saakoot joko itse suorastaan taikka sukulaisten tai niiden henkilöiden kautta, joiden luona he ovat hoidettavina, hakea eroa virasta. Tätä koskeva hakemus jätetään sen kutsuntapiirin piiritoimistoon, jossa se reserviupseeri tai virkamies, jonka puolesta hakemus on tehty, on asuntoa.

  Muistutus.  Jos reserviin kirjoitettu upseeri tai virkamies, joka sairauden tähden on käynyt vakinaiseen sotapalvelukseen aivan kykenemättömäksi, ei hae virkaeroa, poistetaan hän reservistä Sotaministeriön toimesta, sittenkuin häntä on katsastettu 218 art:ssa määrätyssä järjestyksessä.

  217. Kun upseeri tai virkamies, joka on pyytänyt virkaeroa, on ollut katsastuksen alaisena, antaa edellisessä art:ssa (216) mainittu viranomainen päätöksen siinä järjestyksessä kuin tässä laissa määrätään palvelukseen kutsutuista asevelvollisista.

  218. Katsastus toimitetaan asevelvollisuustoimistoille annetun, reserviupseerien ja virkamiesten katsastuksen järjestystä koskevan johtosäännön sekä sellaisten tautien ja ruumiinvammain luettelon mukaan, jotka ovat syynä kelpaamattomuuteen vakinaiseen sotapalvelukseen. Mainitun johtosäännön ja luettelon antaa Keisarillinen Suomen Senaatti, kuulusteltuaan Lääkintöhallitusta, sopimuksen mukaan Sotaministerin kanssa.

  219. Reserviin kuuluvat upseerit ja virkamiehet, joitten hakemuksen saada virkaeroa piiritoimisto on hyljännyt, saavat siitä tehdä kirjallisen valituksen läänintoimistoon sekä viimemainitun viranomaisen päätöksestä Keisarillisen Suomen Senaatin Oikeusosastoon, noudattamalla sitä järjestystä ja niitä aikoja, jotka ovat mainitut valitusta asevelvollisuusasioissa koskevassa luvussa.

  220. Läänintoimistoon tehdyssä valituksessa (219 art.) saattaa valittaja pyytää että häntä uudestaan katsastettaisiin mainitussa toimistossa. Sellainen hakemus on tämän viranomaisen hyväksyttävä. Kustannukset valittajan matkasta lääninpääkaupunkiin uutta katsastusta varten suorittaa Suomen kruunu, jos valitus katsotaan perusteelliseksi ja jos hän ei itse tahdo niitä suorittaa; jos valitus hyljätään, on valittaja velvollinen korvaamaan kruunulle ne kustannukset, mitkä tämä on siitä kärsinyt.

  221. Reservissä olevat upseerit ja virkamiehet, joitten eronhakemus on hyljätty piiri- tai läänintoimiston päätöksellä, oikeutetaan uudistamaan sellainen hakemus vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin lopullinen päätös hakemuksen hylkäämisestä annettiin.

Kuudestoista Luku.
Nostoväestä.

Ensimmäinen Osasto.
Yleisiä määräyksiä.

  222. Nostoväkeen (7 art.), joka on osa Valtakunnannostoväestä ja jonka tarkoituksena on seisovan sotaväen auttaminen sodassa, kuuluvat kaikki mainittuun sotaväkeen kuulumattomat asekuntoiset miehet asevelvollisuusiästä (12 art.) täyteen kolmenviidettä vuoden ikään. Ne, jotka seisovassa sotaväessä palvellessaan ovat saavuttaneet upseerinarvon, mutta joita ei enää lueta mainittuun sotaväkeen, pysyvät, jos he terveydentilansa puolesta kelpaavat rintamapalvelukseen, nostoväessä upseerinvirkoja toimittaaksensa: ne, joilla on yliupseerinarvo, — täyteen viidenkymmenen vuoden ikään, sekä kenraalin- tahi esiupseerinarvossa olevat — täyteen viidenkuudetta vuoden ikään.

  223. Niiden henkilöiden, jotka ovat päässeet yli sen iän, jolloin nostoväessä on pakollisesti oltava (222 art.), älköön olko kielletty astumasta siihen oman tahtonsa mukaan.

  224. Nostoväkeen kuuluvia henkilöitä sanotaan nostomiehiksi, jolleivät he vakinaisessa sotapalveluksessa ole saavuttaneet upseerinarvoa, ja jaetaan he kahteen luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan, joka on aiottu sekä nostoväkijoukkojen muodostamiseksi että seisovan sotaväen enentämiseksi ja täydentämiseksi, jos reservi havaittaisiin tyhjennetyksi tahi riittämättömäksi, kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat kirjoitetut tähän luokkaan vuotuisissa kutsunnoissa asevelvollisuuden suorittamiseen (115 art.) sekä ne henkilöt, jotka ovat siirretyt nostoväkeen seisovasta sotaväestä eron saadessaan. Toiseen luokkaan, joka on aiottu ainoastaan nostoväkijoukkojen muodostamiseksi, luetaan ne henkilöt, jotka ovat kirjoitetut tähän luokkaan vuotuisissa kutsunnoissa.

  225. Alempana mainituista, nostoväen ensimmäiseen luokkaan kuuluvista henkilöistä on pidettävä nimiluetteloa: 1) niistä, jotka ovat siirretyt nostoväkeen seisovasta sotaväestä eron saadessaan; 2) niistä, jotka kuuluvat nostoväen ensimmäisen luokan neljään nuorimpaan ikäluokkaan, s. o. ne, jotka ovat kirjoitetut tähän luokkaan neljässä viimeisessä kutsunnassa, ja 3) niitten joukosta, jotka ovat kirjoitetut nostoväkeen aikaisemmissa kutsunnoissa, — niistä, jotka ovat lääkäreitä tahi välskärejä taikka jotka ovat saaneet opetuksensa ensimmäisen luokan oppilaitoksissa, sekä niistä, jotka ovat suorittaneet oppikurssin toisen luokan oppilaitoksissa ja joilla sen ohessa on tahi on ollut valtionvirka tahi kunnallisvaalien perusteella saatu toimi (244 art.).

  Muistutus.  Säännöt nostoväen ensimmäiseen luokkaan kuuluvien henkilöjen nimiluettelon pitämisestä laatii Sotaministeri sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

  226. Edellisen (225) artiklan 2 momentissa mainitut henkilöt voidaan Armollisella luvalla kutsua harjoituskokouksiin, ei kuitenkaan useammin kuin kaksi kertaa neljän ensimmäisen vuoden kuluessa siitä kuin he kirjoitettiin nostoväkeen ja joka kerta enintään kuuden viikon ajaksi.

  227. Nostoväen ensimmäinen luokka kutsutaan kokoon Armollisten käskyjen perusteella, jotka annetaan tiedoksi Armollisilla ukaaseilla Johtavalle Senaatille ja Suuriruhtinaskunnassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisilla käskykirjeillä Suomen Kenraalikuvernöörille. Toisen luokan nostomiehet kutsutaan kokoon Armollisilla julistuskirjoilla.

  228. Kokoonkutsutusta nostoväestä muodostetaan jalkanostoväkipataljoonia. Nostoväkijoukkojen ja niitten hallitusten kokoonpano määrätään vuosirahansäännöissä.

  229. Sen ylin silmälläpito, että ajoissa ryhdytään toimenpiteisin kutsunnan asianmukaisen suorituksen turvaamiseksi, nostoväkijoukkojen muodostamiseksi sekä niitten varustamiseksi kaikilla tarpeilla, on, mikäli siviilihallintoon tulee, Keisarillisen Suomen Senaatin, sekä sotilaallisessa suhteessa Sotaministeriön (Pääesikunnan kautta), velvollisuutena, joka viimemainittu itse paikalla toimii Suomenmaalaisen sotilaspiirin esikunnan kautta. Lähin paikallinen mainittuin tehtäväin silmälläpito on kuvernöörien asia.

  230. Nostoväki lasketaan kotiin sodan loputtua taikkapa aikaisemminkin, sittenkuin sitä ei enää tarvita. Niinikään lasketaan kotiin, tarpeen lakattua, ne ensimmäisen luokan nostomiehet, jotka ovat kutsutut seisovan sotaväen enentämiseksi.

  231. Palvelukseen kutsuttuin nostomiesten perheet elätetään sillä tavoin kuin 34 art:ssa on säädetty. Sotaan sortuneitten tahi taisteluissa saaduista haavoista kuolleitten nostomiesten perheet elätetään samoin kuin sotilasten perheet (33 art.). Ensimmäisen luokan nostomiehet, jotka harjoituskokouksessa ovat saaneet ruumiinvian ja tulleet työhön kykenemättömiksi sekä kaipaavat varoja elatuksekseen tahi sukulaisia, jotka olisivat taipuvaisia ottamaan heitä elättääkseen, elätetään samoin kuin alipäällikkökunta ja miehistö (32 art.).

  232. Nostoväkeen kirjoitetut henkilöt tuomitaan rikoksista ja hairauksista yleisessä rikosasiaintuomioistuimessa, paitsi: 1) poisjäämisestä, kutsuttaessa, vakinaisesta palveluksesta tahi harjoituskokouksista; 2) rikoksista ja hairauksista, joihin sisältyy kurinpitosääntöjen tahi sotilaallisten palvelusvelvollisuuksien rikkominen harjoituskokouksissa oltaessa, ja 3) näissä kokouksissa tehdyistä vähemmistä hairauksista. Tämän artiklan 1 ja 2 momentissa edellytetyissä tapauksissa ovat puheena olevat henkilöt sotaoikeuden alaiset, mutta 3 momentissa mainitussa tapauksessa saatetaan he kurinpidollisen rangaistuksen alaisiksi sotilaspäällikkökunnan harkinnan mukaan.

Toinen Osasto.
Missä järjestyksessä nostoväkeen kirjoitetut henkilöt määrätään palvelukseen.

  233. Niitten ensimmäisen luokan nostomiesten kutsunta, jotka eivät ole palvelleet seisovan sotaväen riveissä, tapahtuu ikäluokkien mukaan, siten että nuorimmat ikäluokat kutsutaan ensiksi ja että koko ikäluokka kutsutaan, otettuun arpanumeroon katsomatta, paitsi mitä tulee vanhimpaan kutsutuista ikäluokista (235 art.), josta, jos nostomiesten luku ehkä on suurempi kuin mitä tarvitaan, palvelukseen kirjoittaminen tapahtuu niitten arpain numerojärjestyksen mukaan, jotka he ovat ottaneet ensimmäisessä kutsunnassa asevelvollisuuden suorittamiseen.

  234. Henkilöt, jotka ovat kirjoitetut nostomiehiksi seisovasta sotaväestä eron saadessaan (224 art.), määrätään palvelukseen siinä järjestyksessä kuin ovat tästä sotaväestä eronneet, siten että viimeksi eron saaneet kutsutaan ensiksi.

  235. Se luku ensimmäisen luokan nostomiehiä, joka tarvitaan seisovan sotaväen enentämiseksi taikka nostoväkijoukkojen muodostamiseksi, määrätään Armollisella nostoväen kokoonkutsumiskäskyllä (227 art.) Sotaministeriön hyvissä ajoissa tekemän laskun perusteella. Tämän luvun jakavat väkiluvun mukaan: läänejä kohti Sotaministeriö sekä kunkin läänin kutsunta-alueita kohti läänintoimisto. Kun havaitaan tarpeelliseksi nostoväkijoukkoihin kutsua toisen luokan nostomiehiä. määrätään näitten nostomiesten luku Armollisessa julistuskirjassa heidän kutsumisestaan, ja tämän luvun jakaminen toimitetaan samassa järjestyksessä kuin ensimmäisen luokan nostomiehistä on määrätty.

  236. Kun nostoväkeä kutsutaan, ovat kaikki niitten ikäluokkien ja palvelusaikain nostomiehet, jotka jaon mukaan ovat kutsuttavat kustakin alueesta (233—235 art.), paitsi ne, jotka mainitaan tässä alempana 237 artiklassa, velvolliset saapumaan sen piiri- (kihlakunnan-) sotilaspäällikköhallitukseen, jossa nimiluetteloa heistä alati pidetään tahi jonka piirissä he väliaikaisesti asuvat. Kutsutuille nostomiehille suodaan yksityisten asiainsa järjestämistä varten kolme vuorokautta siitä päivästä lukien, jolloin Armollinen käsky kutsunnasta on paikkakunnalla kuulutettu, jonka jälkeen heidän on saapuminen määräpaikkaan semmoisen laskun mukaan. että kulkevat kolmekymmentä kilometriä vuorokaudessa.

  237. Edellisen (236) artiklan määräykset eivät kuitenkaan koske semmoisia nostoväkeen kuuluvia henkilöitä, jotka seisovassa sotaväessä palvellessaan ovat saavuttaneet upseerinarvon tahi jotka ovat lääkäreitä tahi välskärejä, eikä myöskään niitä nostomiehiä. jotka ovat saaneet sivistyksensä ensimmäisen luokan oppilaitoksissa, eikä niitäkään, jotka ovat suorittaneet oppikurssin toisen luokan oppilaitoksissa ja joilla sen ohessa on tahi on ollut valtionvirka tahi kunnallisten vaalien perusteella saatu toimi. Kaikki nämät henkilöt kutsutaan palvelukseen nostoväkijoukkoihin mieskohtaisella kutsumisella kaikista ikäluokista siten, että alotetaan nuorimmista, todellista tarvetta myöten. Kutsuttujen upseerien, jotka ovat määrätyt komentajiksi nostoväkijoukkoihin, tulee saapua määräpaikkaan silloin kuin joukon muodostaminen on alkava (256 art., muist). Muitten kutsuttujen upseerien sekä lääkärien ja välskärien tulee saapua määräpaikkaan niinä aikoina, mitkä ovat määrätyt niille upseerinarvossa oleville henkilöille reservissä, jotka kutsutaan sotaväkeen (212 ja 213 art.). Nostomiehet, jotka ovat ylempänä mainituilla sivistysasteilla, oikeutetaan yksityisten asiainsa järjestämiseen käyttämään kolme vuorokautta, siitä päivästä lukien, jona he palvelukseen kutsuttiin, jonka jälkeen heidän tulee saapua määräpaikkaan semmoisen laskun mukaan, että vuorokaudessa kulkevat kolmekymmentä kilometriä.

  238. Semmoinen nostomiesten siirtäminen yhdestä kutsunta-alueesta toiseen. joka aiheutuu kotipaikan vaihdosta, toimitetaan 82 art:n määräysten mukaan, noudattamatta kuitenkaan 81 art:ssa säädetyitä ehtoja. Siirron ilmoitus otetaan vastaan kaikkina aikoina, ei kuitenkaan sen jälkeen kuin Armollinen nostoväen kokoonkutsumiskäsky on annettu.

  239. Palvelukseen kutsumisesta vapautetaan ne nostoväkeen kuuluvat henkilöt, joilla on semmoiset virat valtion tahi kunnan palveluksessa tahi rautatiehallinnossa kuin luetellaan 22 art:ssa mainitussa luettelossa. Kun nostoväkeen kuuluvia upseerinarvossa olevia henkilöitä ja nostomiehiä, jotka ovat tutkittavina tahi oikeudessa syytteen alaisina, vapautetaan palvelukseen kutsumisesta, noudatetaan mitä siinä suhteessa on säädetty sellaisista henkilöistä reservissä (189 art., 2 mom. ja 200 art.).

Kolmas Osasto.
Nostoväkijoukkojen muodostamisesta ja järjestämisestä.

  240. Nostoväki on kokoonkutsuttava ja nosto väkijoukkoja muodostettava niin joutuisasti kuin mahdollista ja viimeistään kahdeksankolmatta päivän kuluessa siitä kuin Armollinen käsky nostoväen kutsumisesta läänissä vastaanotettiin. Tämän ajanmäärän voi Sotaministeri sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa pitentää eri maakuntia varten.

  241. Niitten nostoväkijoukkojen luvun, jotka ovat joka läänissä muodostettavat. määrää edeltäkäsin Keisarillinen Majesteetti Sotaministerin esityksestä.

  242. Nostoväkijoukot muodostetaan niissä paikoissa, jotka Sotaministeriö sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa on edeltäkäsin määrännyt.

  243. Nostoväkeen kuuluvat upseerinarvossa olevat henkilöt määrätään edeltäkäsin eräisin virkoihin nostoväkijoukkoihin sen perästä kuin Sotaministeriö on tiedustanut Suomen Kenraalikuvernöörin sekä asianmukaisissa tapauksissa Keisarillisen Suomen Senaatin mieltä. Nostoväkipataljoonain komentajat vahvistetaan näihin virkoihin Armollisella päiväkäskyllä nostoväkeä kokoon kutsuttaessa. Ne henkilöt taas, jotka ovat määrätyt olemaan muissa upseerinviroissa nostoväkijoukoissa, tulee näitten joukkojen komentajain asettaa virkaansa ja voivat he astua niihin virkoihin, joihin ovat määrätyt, heti asianomaiseen nostoväkijoukkoon saavuttuaan; näitten henkilöin vahvistaminen komppanianpäällikönvirkaan, niin myös sellaisten henkilöin vahvistaminen alempaan upseerinvirkaan, joilla ei ole upseerinarvoa, on Suomenmaalaisen sotilaspiirin sotajoukkojen Komentajan asia. Esityksen siitä tekevät nostoväkijoukkojen komentajat sittenkuin nostoväki on kutsuttu kokoon.

  244. Nostoväkijoukkojen upseerinvirkoihin voidaan määrätä: 1) päällikönvirkoihin nostoväenpataljoonankomentajanvirasta alkaen komppanianpäällikönvirkaan asti, tämä siihen luettuna, sekä esikuntavirkoihin semmoiset nostoväessä palvelemaan velvolliset upseerinarvoiset henkilöt, joilla on tahi on ollut virkaa vastaava sotilasarvo (249 art.) taikka sitte arvo, joka on yhtä astetta ylempi tahi yhtä tai useampia asteita alempi kuin vastaava virka, ja 2) nuorempiin yliupseerinvirkoihin alempana mainitut nostoväkeen kirjoitetut henkilöt: a) ne, jotka ovat tahi ovat olleet palveluksessa subalterniupseerinarvolla aliluutnanttina, kornettina tahi vänrikkinä; b) ne, jotka ovat palvelleet sotaväessä vapaaehtoisina, jos heillä on aliupseerinarvo tahi he saavat semmoisen palveltuansa vähintään kuukauden nostoväessä; c) ne sotaväessä arvanoton nojalla palvelleet, jotka ovat saaneet sivistyksensä ensimmäisen luokan oppilaitoksissa taikka joilla on tahi on ollut virka valtion palveluksessa tahi kunnallisten vaalien perusteella ja jotka sen ohessa ovat suorittaneet oppikurssin toisen luokan oppilaitoksissa, jos nämät henkilöt ovat saavuttaneet aliupseerin arvon tahi saavat sen palveltuansa vähintään kuukauden nostoväessä, ja d) ne, jotka eivät ole palvelleet sotaväessä, mutta joilla on edellisessä momentissa (c) mainittu sivistys- ja virkacensus, jos he saavuttavat aliupseerinarvon palveltuaan vähintään kaksi kuukautta nostoväessä.

  245. Sittenkuin nostoväkeä muodostettaessa Armollinen päiväkäsky on annettu edeltäkäsin määrättyjen henkilöitten nimittämisestä nostoväenpataljoonankomentajanvirkoihin (243 art.), toimitetaan kaikki seuraavat nimitykset sellaisiin virkoihin samassa järjestyksessä kuin on säädetty seisovalle sotaväelle.

  246. Lääkärejä ja eläinlääkärejä sekä välskärejä nostoväkijoukkoihin määräävät läänintoimistot semmoisten nostoväkeen kuuluvain henkilöin joukosta, jotka harjoittavat näitä ammatteja (237 art.) Näitten henkilöin luettelot, joissa mainitaan itsekullekin aiottu toimi, pitää alati löytymän mainituilla toimistoilla saatavissa rauhanaikana. Lääkärien, eläinläääkärien ja välskärien asettaminen virkaan, sitä myöten kuin he saapuvat määräpaikkoihin, tapahtuu siinä järjestyksessä kuin on määrätty niitten upseerien asettamisesta virkaan, jotka eivät ole erikseen jaetun joukon päällikköinä (243 art.).

  247. Muodostetut nostoväkijoukot (228 ja 256 art.) katsastelee lähin paikallinen sotilaspäällikkö ja sittenkuin ne havaitaan täysin järjestetyiksi ja valmiiksi menemään sotaan, tulee kuvernöörin ilmoittaa se Kenraalikuvernöörille, joka antaa sen tiedoksi pääesikunnalle. Tästä ajasta ovat nostoväkijoukot Sotaministeriön käytettävinä samain perusteitten mukaan kuin muut sotajoukot.

Neljäs Osasto.
Nostoväessä palvelevien henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

  248. Nostoväessä palvelevat henkilöt sekä upseerinviroissa että alemmissa arvoissa nauttivat kaikkia niitä valtionvirkaa seuraavia oikeuksia, jotka tulevat seisovassa sotaväessä palveleville henkilöille, sekä ovat sotalakien alaiset. Palvelukseen astuttaessa annetaan jokaiselle nostomiehelle erityinen sotilasmerkki, jota hänen on pidettävä jokaisessa puvussaan.

  249. Niitten henkilöin oikeudet, joilla on upseerinvirka nostoväessä, määrätään vertailun mukaan seuraa vain arvojen ja virkojen kanssa sotaväessä:
  1) nostoväen pataljoonankomentajanvirka överstiluutnantin arvon ja komentajanviran kanssa erikseen jaetussa pataljoonassa;
  2) nostoväenkomppanianpäällikönvirka alikapteeninarvon ja komppanianpäällikön viran kanssa sotaväessä;
  3) yliupseerinvirat nostoväkipataljoonain esikunnissa vastaavain virkain ja seuraavain arvojen kanssa sotaväessä: taloudenhoitajanviralle erikseen jaetussa sotajoukossa — kapteeninarvo sekä muille viroille — luutnantinarvo; ja
  4) subalterniupseerinvirat vastaavain virkain ja arvojen kanssa sotaväessä.

  250. Nostoväen upseerinvirkoihin nimitettävät henkilöt, joilla on virkaa vastaava tahi ylempi sotilasarvo (244 art.), asetetaan virkaan sillä todellisella arvolla, jossa he voitaisiin ottaa sotaväkeen, sekä ne, joilla on alempi arvo, sillä arvolla, joka vastaa virkaa, jolloin tätä arvoa pidetään tilapäisenä ja pysytetään ainoastaan niinkauvan kuin siinä virassa ollaan. Henkilöt, joilla on semmoinen tilapäinen arvo, käyttävät virkapuvussaan sitä arvonmerkkiä. joka tulee vastaavan todellisen arvon haltijoille, sekä nauttivat kaikkia oikeuksia ja etuja, jotka seuraavat näitä arvoja.

  251. Nostoväen lääkärillä on samat oikeudet kuin sotilaslääkärillä, joka palvelee yhtäläisessä seisovassa sotajoukossa.

  252. Nostoväessä palvelemaan velvollisia upseereja ja lääkärejä, joita ei ole määrätty vastaaviin virkoihin nostoväkeen, älköön asetettako siihen nostomiehinä palvelemaan, vaan jäävät he varalle niitten aukkojen täyttämiseksi, jotka syntyvät sekä nostoväen että seisovan sotaväen upseeri- ja lääkärikunnassa.

  253. Ne, jotka ovat palvelleet nostoväessä, pysyvät oikeudessaan käyttää nostomiehenvirkapukua samain perusteiden mukaan kuin sotilasvirkapuvun käyttämisestä on määrätty niihin henkilöihin nähden, jotka ovat saaneet eron virasta oikeudella käydä virkapuvussa.

  254. Upseerinarvossa olevat henkilöt, joilla on tilapäinen arvo ja jotka nostoväessä palvellessaan ovat saaneet Pyh. Yrjön tähdistönmerkin. vahvistetaan siihen arvoon, mihin heidät 250 art:n mukaan on luettu nostoväessä.

  255. Nostoväessä olevat upseerinarvoiset henkilöt ja nostomiehet, jotka on kutsuttu vakinaiseen sotapalvelukseen valtion tai kunnan virasta, pysyvät koko sen ajan kuin nostoväessä palvelevat:
  1) viroissaan siviilipalveluksessa, ollen heillä oikeus uudestaan astua niihin sen jälkeen kuin heidät on laskettu sotaväen riveistä tai nostoväkijoukosta;
  2) siviiliviroistaan, Suomessa voimassa olevain määräysten mukaan, lähtevissä palkkaeduissa, jonka ohessa ne. joilla on asunto kruunulta, saavat pitää hallussaan olevat asumukset; sekä
  3) niissä oikeuksissa ja eduissa, joita heillä olisi ollut siviilivirassa.

  1 Muistutus.  Nostoväessä olevat upseerinarvoiset henkilöt ja nostomiehet, jotka on kutsuttu vakinaiseen sotapalvelukseen Keisarikunnan yleisestä siviilivirasta, saavat pitää kaikki Keisarikunnan yleisen asevelvollisuuslain (lakikokoelma, IV nidos, 1897 vuoden painos) 359 art:ssa mainitut oikeudet.

  2 Muistutus.  Se aika, minkä tässä art:ssa (255) ja 1 muistutuksessa mainitut henkilöt ovat olleet sotaretkellä vihollista vastaan ja taisteluissa, luetaan pensionin saamista varten määrättyyn lyhennettyyn palvelusaikaan, voimassa olevain asetusten mukaan, riippuen siitä ovatko mainitut henkilöt ennen kutsuntaa olleet virassa yleisessä tahi paikallisessa virastossa.

  3 Muistutus.  Valtion tai kunnan palveluksessa olevat nostomiehet, jotka kutsutaan harjoituskokoukseen, saavat pitää kaikki ne oikeudet, mitkä heille tämän art:n (255) ja 1 muistutuksen perusteella tulee, jos heidät kutsutaan vakinaiseen sotapalvelukseen.

Viides Osasto.
Palvelukseen kutsumista ja määräämistä tarkoittavista toimenpiteistä.

  256. Nostomiesten kutsumista palvelukseen ja heidän jakamista nostoväkijoukoille tarkoittavat toimenpiteet ovat läänin- ja piiritoimistojen asiana. Mainitut toimistot ovat myöskin velvolliset lähettämään ne pienemmät nostoväenosastot, jotka muodostetaan eri paikoissa, nostoväenpataljoonain kokouspaikkoihin sekä ne nostomiehet, jotka ovat määrätyt toisen läänin nostoväkijoukkoon, lähimmälle junaannousuasemalle tahi lähimmälle höyrylaivan asemalle, jossa heidät annetaan sotilaspäällikkökunnalle edelleen kuljetettavaksi. Upseerien ja lääkärien (237, 243 ja 246 art.) kutsuminen palvelukseen nostoväkeen ja heidän kuljettamisensa määräpaikkoihin on läänintoimistojen asia.

  Muistutus.  Läänintoimistot antavat niille henkilöille, jotka on määrätty pataljoonan- tahi komppanianpäällikönvirkaan nostoväkijoukkoon, tiedon heidän odotettavasta määräyksestään samaan aikaan kuin kuulutetaan armeijan asettamisesta liikekannalle, ja niille henkilöille, jotka ovat määrätyt muihin upseerin- ja kaikkiin siviilivirkoihin, sinä päivänä, jolloin Armollinen käsky nostoväkijoukkojen muodostamisesta on saatu (237 art.).

  257. Nostoväessä olevain henkilöin, paitsi 258 art:ssa mainittuin, kutsumista varten palvelukseen pidetään yleisiä nostoväenluetteloja. Missä järjestyksessä nämät luettelot ovat tehtävät ja pidettävät sekä ne velvollisuudet, jotka siinä suhteessa on asevelvollisuustoimistoilla, määrätään johtosäännöllä, jonka vahvistaa Sotaministeri, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa. Yhtäläisellä johtosäännöllä määrätään se järjestys, missä nostomiehet kootaan sitä varten määrättyihin paikkoihin.

  258. Läänintoimistojen tulee pitää erityisiä luetteloja kaikista niistä nostoväkeen kirjoitetuista ja läänissä asuvista henkilöistä: 1) jotka seisovassa sotaväessä palvellessaan ovat saavuttaneet upseerinarvon; 2) jotka, vaikkei heillä olekaan semmoista arvoa, voidaan määrätä nostoväkijoukossa hoitamaan nuorempia upseerinvirkoja (244 art. 2 mom. b, c ja d); sekä 3) jotka ovat lääkäreitä tahi välskärejä (246 art.). Ensinmainittu näistä luetteloista lähetetään vuosittain Suomen Kenraalikuvernöörille aikana, minkä hän määrää, ynnä asianmukaiset merkinnät niistä henkilöistä, joita voidaan puoltaa päällikön- tahi esikuntavirkoihin (243 art.). Otteet toisesta luettelosta lähetetään asianomaisten nostoväkijoukkojen komentajille tiedoksi, näitä joukkoja muodostettaessa. Kolmas luettelo taas on johtona toimistolle itselle, kun lääkintökuntaan kuuluvat henkilöt edeltäpäin määrätään nostoväkijoukkoihin. Kaikki nämät luettelot lähetetään Sotaministerille.

  259. Läänintoimistot tekevät ja pitävät alati varalla yleisen suunnitelman nostoväkijoukkojen muodostamiseksi läänissä kaavan mukaan, jonka Sotaministeriön Pääesikunta vahvistaa, ja on tässä suunnitelmassa mainittava ne toimet, joihin paikallisiin oloihin nähden olisi ryhdyttävä, jotta näiden joukkojen asianmukainen muodostaminen ja varustaminen oikeaan aikaan kaikilla asetuksen mukaisilla tarpeilla tulisi turvatuksi. Tämä suunnitelma lähetetään Suomenmaalaisen sotilaspiirin esikunnan kautta Pääesikuntaan viimemainitun määrääminä aikoina.

Kuudes Osasto.
Kustannuksista nostoväen kutsumisesta palvelukseen.

  260. Kaikki nostoväen kutsunnasta ja muodostamisesta johtuvat kustannukset kuin myös sen ravitsemisen, vaatettamisen ja varustamisen sekä yleensä koko sen ylläpidon suorittaa Suomen kruunu.

  261. Sekä yksityisten nostomiesten että koko nostoväenosastojen varustus toimitetaan erityisten taulujen mukaan, jotka tehdään Sotaministeriössä ja säädetyssä järjestyksessä jätetään Armollisesti vahvistettavaksi.

Seitsemäs Osasto.
Nostoväen laskeminen kotiin.

  262. Nostoväen kotiinlaskeminen annetaan tiettäväksi Armollisella ukaasilla Johtavalle Senaatille ja Suuriruhtinaskunnassa Keisarilliselle Suomen Senaatille Armollisella käskykirjeellä Suomenmaan Kenraalikuvernöörille.

  263. Nostoväki lääneissä hajoitetaan läänintoimistojen toimesta, joitten asia myöskin on tutkittavaksi ottaa valituksia, joita kotiin laskettaessa saattavat tehdä nostoväkeen kuuluvat henkilöt, sekä ryhtyä toimiin oikaisun aikaansaamiseksi, jos valitukset havaitaan laillisiksi.

  264. Nostoväkeen kuuluvain henkilöin sotapalvelus katsotaan päättyneeksi: niille, jotka ovat palvelleet seisovassa sotaväessä, siitä päivästä, jona he saivat eron tästä sotaväestä, ja niille, jotka ovat olleet nostoväkijoukoissa, siitä päivästä, jolloin nämät joukot laskettiin kotiin. Ja kustantaa kruunu elatuksen ensinmainituille aina siihen päivään asti, jona he saapuvat kotipaikkaansa, sekä viimemainituille siihen päivään asti, jolloin nostoväkijoukko saapuu kotiinlaskemispaikalle.

  265. Asestus- ja varustuskappaleet, jotka on annettu nostoväelle, jätetään takaisin sen päällikkökunnan käytettäväksi, jolta ne on saatu, eikä niitä saa hyljätä. Nostomiehille annetut vaatteet ja jalkineet joutuvat heidän omakseen.

Seitsemästoista Luku.
Edesvastauksesta asevelvollisuutta koskevain asetusten rikkomisesta.

  266. Se, jonka otetun arvan perusteella tulee astua seisovaan sotaväkeen, mutta joka ilman laillista estettä jää pois asevelvollisuuden suorittamiseen kutsuttujen katsastuksesta (105 art.) taikka uudesta katsastuksesta, olkoon vikapää: jos hän havaitaan kelpaavaksi sotapalvelukseen, sittenkuin hän on siihen otettu, järjestysrangaistukseen sotilaspäällikkökunnan harkinnan mukaan, mutta jos hän havaitaan palvelukseen kelpaamattomaksi, vähintään kymmenen ja enintään sadan markan sakkoon. Samaan edesvastaukseen olkoon sekin vikapää, joka ei ole otettu palvelukseen seisovaan sotaväkeen, mutta ilman laillista estettä on jäänyt pois katsastuksesta (115 art.).

  267. Se, joka, asevelvollisuutta välttääkseen, yhdenkolmatta vuoden vanhaksi tultuaan ilman asianomaista lupaa oleskelee Venäjän rajain ulkopuolella, olkoon vikapää vähintään kuuden kuukauden ja enintään yhden vuoden vankeuteen tai vähintään kahdensadan ja enintään tuhannen markan sakkoon sekä määrätään sitä paitsi, jos hänet havaitaan asekuntoiseksi, sotapalvelukseen ilman arvanottoa.

  268. Se, joka katsastuksessa ilmoittaa sairastavansa salaista tautia, mikä on sotapalveluksen esteenä (109 art.), mutta jonka ilmoitukset sairashuoneessa toimitetun koetarkastuksen jälkeen havaitaan vääriksi, saatetaan, sotapalvelukseen astuttuaan, kurinpidollisen rangaistuksen alaiseksi sotilaspäällikkökunnan harkinnan mukaan.

  269. Ne, jotka ovat otetut seisovaan sotaväkeen (116 art.) taikka ovat velvolliset astumaan siihen otetun arpanumeron perusteella, mutta ilman laillista estettä jäävät määrättynä aikana palvelukseen saapumatta, saatetaan siihen rangaistukseen, mikä vakinaisessa sotapalveluksessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa oleville henkilöille on säädetty laiminlyömisestä määräaikana saapua palvelukseen.

  270. Jos joku menettelee petollisesti päästäksensä asevelvollisuudesta taikka saadaksensa sen suorittamisessa helpotusta, joka hänelle ei tule, rangaistakoon vähintään kolmen ja enintään neljän kuukauden vankeudella ja määrättäköön sitä paitsi sotapalvelukseen ilman arvanottoa.

  271. Edellisessä artiklassa (270) säädetyn rangaistuksen ynnä sotapalveluksen alaiseksi saatetaan myös se, joka välttääksensä sotapalvelusta itse tahi muitten avulla vioittaa itsensä, saattaa itselleen haavan tahi muulla tavoin terveyttänsä vahingoittaa.

  272. Ne 269 ja 270 art:ssa mainitut henkilöt, jotka havaitaan kykenemättömiksi sotapalvelukseen taikka tavataan vasta sittenkuin ovat täyttäneet neljäneljättä vuotta, rangaistaan vankeudella, jota kestää: 1) 269 art:ssa mainituille vähintään kolme ja enintään kuusi kuukautta, ja 2) niille, jotka mainitaan 270 art:ssa, vähintään kuusi kuukautta ja enintään yhden vuoden.

  273. Joka tahallansa on vioittanut toisen, hänen tahdostaan tai hänen suostumuksellaan, estääkseen hänen ottamistaan sotapalvelukseen, taikka yleensä on ollut vioittamisessa avullinen, rangaistaan vähintään kuuden kuukauden ja enintään yhden vuoden vankeudella.
  Jos joku on sellaisessa aikomuksessa vioittanut toisen, mutta ilman tämän tahtoa tai suostumusta, rangaistaan tekijä Suomen Suuriruhtinaanmaan rikoslain mukaan niinkuin tahallisesta ruumiinvamman aikaansaattamisesta.

  274. Syyte toisen vioittamisesta tehtäköön, vaikkei vioitettu tahi terveydeltään vahingoitettu olisikaan rikosta syytteesen pantavaksi ilmoittanut.

  275. Joka houkuttelee toista vetäytymään pois niitten velvollisuuksien täyttämisestä, joita tämä laki määrää, taikka auttaa tahi salaa sitä, joka yrittää päästä asevelvollisuudesta, sekä se, joka tahallansa menettelee väärin antaessaan tämän lain säännösten mukaan tarvittavia todistuksia helpotuksesta asevelvollisuuden suorittamisessa (85 art., 1 ja 2 muist. ja 87 art., muist.) saatetaan rangaistukseen yleisten osallisuutta rikokseen koskevain säännösten mukaan, käyttämällä heihin nähden ainoastaan sellaisia rangaistuksia, joihin ei liity sotapalvelukseen asettaminen.

  276. Siihen, joka on vetäytynyt pois asevelvollisuudesta, ei sovelleta yleisen lain säännöksiä vanhentumisajasta.

  277. Reservin alipäällikkökuntaan tai miehistöön kuuluva henkilö: 1) joka on laiminlyönyt ennen kahden kuukauden kuluttua tehdä sille piirisotilaspäällikölle, jonka nimiluetteloon hän on kirjoitettu, ilmoitusta siitä että hän on nimitetty semmoiseen virkaan, mikä tuottaa vapautuksen vakinaiseen palvelukseen kutsumisesta (22 art.), taikka siitä että hän on semmoisesta virasta luopunut, rangaistaan enintään kolmensadan markan sakolla; 2) joka on laiminlyönyt asianmukaisen ilmoituksen tekemisen muuttamisesta toiseen paikkakuntaan tahi satunnaisesta matkasta Venäjän rajain ulkopuolelle tahi myös satunnaisesta matkasta pitemmäksi kuin neljäntoista päivän ajaksi sen kutsuntapiirin ulkopuolelle, jossa hän asuu, enemmän kuin viidenkymmenen kilometrin päähän kotopaikastaan, rangaistaan enintään viidenkymmenen markan sakolla, ja 3) joka ilman laillista estettä on jäänyt tarkastuskokoukseen määrättynä päivänä saapumatta, sakotetaan enintään neljäkymmentä markkaa.

  278. Reservimies tahi nostoväen ensimmäisen luokan nostomies, joka ilman laillista estettä jää harjoituskokoukseen määrättynä aikana saapumatta, saatetaan sen rangaistuksen alaiseksi, mikä vakinaisessa sotapalveluksessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa oleville henkilöille on säädetty laiminlyömisestä määräaikana saapua palvelukseen.

  279. Reservimies, joka vakinaiseen palvelukseen kutsumusta kuulutettaessa saapuu toisen kutsuntapiirin sotilaspäällikköhallitukseen kuin sen, jossa hän silloin oleskelee (188 art.), saatetaan, sittenkuin hänet on palvelukseen otettu, järjestysrangaistukseen.

  280. Reservimies, joka vakinaiseen palvelukseen kutsuttaessa ilman laillista estettä jää määräaikana saapumatta, saatetaan sen rangaistuksen alaiseksi, mikä vakinaisessa sotapalveluksessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa oleville henkilöille on säädetty luvattomasta poistumisesta tai karkaamisesta palveluksesta.

  281. Reservissä palveleva upseeri tahi virkamies, joka jättää niitä tietoja itsestään antamatta, joita tarvitaan reservin luetteloimiseen, tahi jättää ne liian myöhään, taikka joka on laiminlyönyt ryhtyä semmoiseen toimeen, että hän satunnaisessa olinpaikassaan saa annetun kutsumuksen saapua palvelukseen, olkoon vikapää enintään kolmensadan markan sakkoon.

  282. Syytteen 277 ja 281 art:ssa mainituissa tapauksissa nostaa virallinen syyttäjä sekä suorastaan että myös piirisotilaspäällikön ilmiannon jälkeen. Tuomioistuimen päätöksestä näissä asioissa antaa syyttäjä tiedon mainitulle päällikölle, jos hän sellaista tietoa vaatii.

  283. Reservissä palveleva upseeri tai virkamies, joka ilman laillista estettä ori jäänyt vakinaiseen palvelukseen tai harjoituskokoukseen määräaikana saapumatta, olkoon vikapää siihen edesvastaukseen, joka vakinaisessa sotapalveluksessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa oleville henkilöille on säädetty määräaikana palvelukseen saapumisen laiminlyömisestä. Laillisiksi poisjäämisen tahi liian myöhäisen saapumisen syiksi katsotaan niitä asianhaaroja, jotka ovat mainitut tämän lain 97 art:ssa. Missä järjestyksessä semmoinen este on toteen näytettävä, määrää Sotaministeri, sopimuksen mukaan Keisarillisen Suomen Senaatin kanssa.

  284. Vakinaisessa palveluksessa tahi harjoituskokouksen aikana tehdyistä rikoksista ja hairauksista ovat reservissä palvelevat upseerit ja virkamiehet saman rangaistuksen alaiset kuin vakinaisessa sotapalveluksessa olevat. Reservissä olevain henkilöin palvelusaika harjoituskokouksessa luetaan siitä päivästä, jona he ovat saapuneet sotaväkeen, siihen päivään asti, jolloin he siitä poistetaan.

  285. Reserviupseeri, joka sillä aikaa kuin hän käy virkapuvussa, rikkoo sotilaskuuliaisuutta tahi kurinpitoa tahi sotilasvirkapukua koskevia määräyksiä, on edesvastauksen alainen samain perusteitten mukaan kuin vakinaisessa sotapalveluksessa oleva upseeri.

  286. Jos nostomies kutsumuksesta ei saavu palvelukseen määrättynä aikana eikä myöskään näytä laillista estettä, olkoon sen edesvastauksen alainen, joka vakinaisessa sotapalveluksessa Suomen Suuriruhtinaanmaassa oleville henkilöille on säädetty määräaikana palvelukseen saapumisen laiminlyömisestä. Jos semmoinen henkilö tavataan sittenkuin nostoväki, johon hän on kutsuttu, on laskettu kotiin, rangaistakoon vähintään kolmen ja enintään kuuden kuukauden vankeudella.

Valtioneuvoston Puheenjohtaja (allekirjoittanut) „M I K A E L“.

Ministerivaltiosihteeri  P l e h w e.