Markus Lång | V A L I T U S |
Ilotulitustie | |
00930 Helsinki 93 | 26. 9. 2001 |
internet mlang@elo.helsinki.fi | |
Kuluttajavalituslautakunta
Kaikukatu
Helsinki
VIITE | korvauspäällikkö Erkki Tolosen päätös 28. 8. 2001 |
ASIA | korvaus virheellisestä postipalvelusta |
Suomen Posti Oy hankkii tuloja muun muassa
järjestämällä erikoisleimauksia
erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien yhteyteen. Erikoisleimat ovat
filateelinen keräilykohde, ja Suomessa on joukko
postimerkkeilijöitä, jotka keräilevät
erikoisleimoja. Minä kerään nelilöitä,
joissa leiman aihe liittyy postimerkkien aiheeseen, ja haluan kokoelmaani
kaikki Suomessa käytetyt erikoisleimat. Erikoisleimauksia järjestetään eri puolilla Suomea, ja Suomen Posti Oy tiedottaa niistä ennakolta julkisesti sekä Postimerkkimyymälässä (Helsinki) että internet-sivuilla olevin ilmoituksin. Tarkoituksena on saattaa tulevat erikoisleimaukset keräilijäin tietoon ja näin hankkia Suomen Posti Oy:lle tuloja. Koska erikoisleimauksia järjestetään eri puolilla Suomea, on yksityisen keräilijän käytännössä mahdotonta matkustaa erikseen jokaiselle leimauspaikkakunnalle hankkimaan erikoisleimaa. Siksi Suomen Posti Oy ilmoittaa osoitteen, johon keräilijät voivat ennakolta lähettää riittävin postimerkein varustetut lähetykset leimattavaksi erikoisleimalla. Tällainen menettely lisää Suomen Posti Oy:n tuloja kahdella tapaa: 1. keräilijät lähettävät postitse lähetykset leimauspaikkakunnalle ja maksavat tästä normaalin postimaksun; 2. leimattavassa lähetyksessä on postimerkkejä, ja ne mitätönnetään erikoisleimalla ja lähetys kuljetetaan keräilijän merkitsemään osoitteeseen. On erikseen huomattava, että erikoisleimatut lähetykset ovat filateelisia kohteita ja niiden arvon voi odottaa nousevan ajan myötä; joissakin tapauksissa, kuten tämän valituksen kuvaamissa tapauksissa, lähetyksissä on postimerkkejä enemmän kuin tarvittaisiin kyseisen postilähetyksen kuljettamiseksi. Erikoisleimaukset ovat ainutkertaisia tapahtumia, eikä leimaa ole mahdollista hankkia jälkikäteen, sillä leimasimet hävitetään. Jos jokin erikoisleima jää puuttumaan, sitä voi toki etsiä esimerkiksi postimerkkiliikkeistä, mutta löytyminen on epävarmaa ja hinta voi olla korkea. Erikoisleimaus on filateelinen tapahtuma, ja Suomen Posti Oy:llä on erityiset leimausohjeet (liitteenä), joissa on määritetty, miten niin sanottu filateelinen leimaus on suoritettava. Ohjeiden perusajatus kuuluu, että usean postimerkin ryhmät (monilot ja ehiöt) on leimattava mahdollisimman vähin leimoin. Niinpä esimerkiksi nelilön keskelle lyödään yksi leima, joka mitätöntää kaikki neljä merkkiä. Jos asiakas muuta toivoo, tästä säännöstä voidaan poiketa, mutta Suomen Posti Oy:n leimausohje on virallisena oletuksena. Asiakas voi kohtuudella odottaa, että kun hän lähettää filateelisen kohteen leimattavaksi vieraalle paikkakunnalle eikä voi itse olla paikalla valvomassa erikoisleimauksen suorittamista eikä ole esittänyt erityistoivomuksia leimojen sijoittelusta, suoritetaan leimaus Suomen Posti Oy:n leimausohjeen mukaisesti ja leiman laatu on asianmukainen. Tällaisesta postipalvelusta on maksettu täysi hinta, jonka Suomen Posti Oy on yksipuolisesti määrännyt. Kesällä 2001 Suomen Posti Oy suoritti kaksi erikoisleimausta virheellisesti. Kysymys on SRK:n Suviseurain erikoisleimauksesta Ruukissa 29. 6. 2001 ja 20. Postisoudun erikoisleimasta Björköbyssä 30. 6. 2001 (liitteenä). Leimaukset oli suoritettu virheellisesti siten, että nelilöön oli lyöty kaksi leimaa, vaikka leimausohjeen mukaan nelilön keskelle lyödään yksi leima. Esitin virheellisestä leimauksesta heinäkuun 2001 alussa kirjallisen valituksen Suomen Posti Oy:lle, mutta siihen en ole saanut vastausta. Jätin Suomen Posti Oy:lle 9. 7. 2001 kaksi vahingonkorvaushakemusta à 140,00 markkaa filateelisten lähetysten turmelemisesta (liitteenä). Suomen Posti Oy päätti 24. 8. 2001, ettei vahingonkorvausta makseta (päätös liitteenä). Korvauspäällikkö Erkki Tolonen ilmoittaa: ”Saamamme selvityksen mukaan filateelinen erikoisleimaus ei kuulu Postin korvattaviin vahinkoihin.” Korvauspäällikkö Tolonen ei kuitenkaan kerro, mistä selvityksestä tässä oikein on kysymys ja missä siihen voi tutustua. On jopa epäiltävä, ettei moista selvitystä ole olemassa vaan että kysymys on vain ilmaisutavasta (façon de parler), jolla halutaan erehdyttää ja lannistaa asiakasta. Lisäksi korvauspäällikkö Tolonen ilmoittaa: ”Lisätietoa filateelisista erikoisleimauksista saatte postin Postimerkkikeskuksesta.” Tämä virke on kieltämättä tosi, sillä sain Postin Postimerkkikeskuksesta tiedon kyseisistä erikoisleimoista, mutta on ihmeteltävä, miksi virke on kirjeeseen sijoitettu. Mistään perustelusta ei tässä virkkeessä ole kysymys, vaan kirjoittaja on vain halunnut antaa vaikutelman, että hakijan asiaa olisi todella käsitelty. Olen aikaisemminkin huomauttanut Suomen Posti Oy:lle virheellisesti suoritetusta erikoisleimauksesta ja vaatinut korvausta. Aikaisemmissa tapauksissa korvaus on maksettu. Osassa päätöksistä on ollut korvauskäsittelijänä Erkki Tolonen. (Liitteenä vahingonkorvaushakemus 31. 8. 1999, konttorinjohtaja Helena Vanosen vastaus 24. 1. 2000, kaksi vahingonkorvaushakemusta 29. 6. 2000 ja kaksi päätöstä 25. 7. 2000 sekä Katriina Palokankaan kirje Tuusulan postikonttorista 18. 8. 2000.) Suomen Posti Oyn toimitusehdot eivät ole näiden tapausten jälkeen muuttuneet niin, että vahingonkorvausta ei voida maksaa, ja vaikka olisivat, kysymys olisi kuluttajan kannalta kohtuuttomasta ehdosta: vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, vaikka ei sitä erityisesti haluaisi. — Mainittakoon erikseen päätöksen sisältämät virheet: hakemuksen jättöpäivä on 9. 7. 2001 eikä 5. 7. 2001, kuten päätöksessä väitetään, ja haettu korvaus on yhteensä 280,00 markkaa eikä 308,00 markkaa, kuten päätöksessä väitetään. Virheet saavat olettamaan, ettei päätöstä ole valmisteltu riittävän huolellisesti eikä hakemukseen ole käytännössä viitsitty ehkä lainkaan perehtyä. Pyydän kohteliaimmin Kuluttajavalituslautakuntaa ottamaan asiani käsiteltäväkseen. Vaadin, että Suomen Posti Oy korvaa minulle aiheuttamansa vahingon 280,00 markkaa. Vaadin korvausta postimaksuista (28,00 mk), filateelisen kohteen turmelemisesta ja kokoelmani haittaamisesta (72,00 mk) sekä valittamisen aiheuttamista kuluista (työajasta 1 t à 160 mk ja valokopioista 20,00 mk). Virheellisesti suoritetun leimauksen takia filateeliseen kokoelmaani syntyi puute, eikä kyseisiä erikoisleimoja ole enää mahdollista saada, koska kysymys oli ainutkertaisista tapahtumista. Erityisesti seuraavat seikat on harkittava Suomen Posti Oy:n vahingoksi: 1. virheellisesti suoritetuista erikoisleimauksista on aikaisemminkin valitettu, mutta tämä ei ole johtanut käytännön korjaantumiseen eikä kaikkiin valituksiin ole edes vastattu; 2. virheellisesti suoritetuista erikoisleimauksista on suoritettu aikaisemmin korvausta, eikä korvauskäytännön muuttamiseen ole esitetty perusteita; 3. Suomen Posti Oy:n antamassa päätöksessä ei tosiasiallisesti perusteltu korvauksen epäämistä millään tavoin vaan puhuttiin vain asian vierestä ja esitettiin epämääräisiä vihjailuja; 4. päätöksessä on esitetty virheellinen tieto hakemusten jättöajankohdasta ja haetun korvauksen suuruudesta, ja siksi on epäiltävä, voidaanko viitekohdan päätöstä ylipäänsä pitää vastauksena jättämiini vahingonkorvaushakemuksiin ja näiden hakemusten ratkaisuna. Tuskin lienee liikaa vaadittu, että kun erikoisleimausten hoito on osoittautunut puutteelliseksi ja asiasta tulee jatkuvaa riitaa, Suomen Posti Oy alkaisi perehdyttää erikoisleimausta hoitavat työntekijät ennalta paremmin tehtäväänsä. Tämän Suomen Posti Oy on toistaiseksi laiminlyönyt. Toivon, että Kuluttajavalituslautakunta voi havaita esittämäni vaatimuksen asialliseksi ja kohtuulliseksi. Kunnioittavasti Markus Lång Markus Lång filosofian lisensiaatti, tutkija Helsingin kaupungista | |
LIITTEET | tekstissä mainitut |
TIEDOKSI | Viestintävirasto/postihallinto, Helsinki |
JULKAISU | http://www.helsinki.fi/~mlang/shame/suomen_posti.html |