Markus Lång Katuosoite 00840 Helsinki 84

KANTELU   3. 1. 2015

 

 

JULKISEN SANAN NEUVOSTOLLE

 

 

viite	Helsingin Sanomat 12. 12. 2014
asia	harhaanjohtava uutinen

 

Helsingin Sanomain ”tiede­sivuilla” (s. B 15) julkaistiin 12. 12. 2014 Niko Kettusen uutinen ”Kusimanse hämmentää Tampereella” (liitteenä).

Uutisessa kerrotaan eläimestä, jonka nimi on toimittajan mukaan ”kusimanse”. Toimittaja Niko Kettunen kirjoittaa, että ”nisäkkäiden nimistö­toimi­kunta” (oik. nisäkäs­nimistö­toimi­kunta) olisi päätynyt suosittamaan kyseistä nimeä käyttöön vuonna 2008.

Kantelunalaisessa uutisessa lukijoille synnytetään sellainen käsitys, että kuvatun eläimen suomen­kielinen nimi todellakin olisi nykyään ”kusimanse” ja että eläimen oikea nimi mango olisi vanhentunut.

Niin kutsuttu nisäkäs­nimistö­toimi­kunta on yksityis­henkilöiden oma-aloitteinen ryhmä, joka kutsuu itseään toimi­kunnaksi eli komissioksi, vaikka todellisuudessa kysymys ei ole toimi­kunnasta eli julkisesti asetetusta toimi­elimestä, jolla olisi jonkin virallinen ja hyväksytty toimeksi­anto ja asema. Nimeämällä itsensä toimi­kunnaksi kyseinen ryhmä ilmeisestikin pyrkii johtamaan suurta yleisöä harhaan ja synnyttämään sellaisen käsityksen, että ryhmän esittämillä kannan­otoilla olisi jonkinlainen virallinen asema ja että niitä pitäisi suomen kieltä käytettäessä tosi­asiallisesti noudattaa. — Mainittakoon erikseen, ettei kyseisessä ryhmässä ole mukana ketään kieli­tieteen edustajaa.

Kyseisen ryhmän esittämät kannan­otot ovat ainoastaan esittäjiensä mieli­piteitä, ja osa niistä on luonteeltaan sellaisia, ettei niitä liene tarkoitettukaan vakavasti otettavaksi (”tikutaku”, ”kusimanse”, ”pomppuli”, ”rattu”). Muutamat ehdotukset ovat oikein­kirjoitukseltaan kielen­vastaisia.

Journalistin ohjeiden mukaan journalistin on velvollisuus pyrkiä totuuden­mukaiseen tiedon­välitykseen ja yleisön on voitava erottaa tosiasiat mieli­piteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Tieto­lähteisiin on suhtauduttava kriittisesti; erityisen tärkeää tämä on kiistan­alaisissa asioissa. Kun jotkut yksityis­henkilöt väittävät toimivansa virallis­muotoisesti tai virallisin valtuuksin, on erittäin tärkeää, että journalisti suhtautuu heidän väitteisiinsä kriittisesti eikä missään tapauksessa osallistu harhaan­johtavien mielikuvien yllä­pitämiseen vaan paljastaa valheelliseksi arvioitavat väitteet lukijoilleen.

Ainoastaan Kotimaisten kielen keskukselle on laissa (SDK 1403/2011) perustettu oikeus suomen kielen huoltoon ja suositusten esittämiseen. Yksityis­henkilöillä ei sellaista valtaa ole — ei myöskään sellaisessa tapauksessa, että he yksi­puolisesti väittävät voivansa esittää yleisen kielen­käytön kannalta varteen­otettavia suosituksia.

Kotimaisten kielten keskus on arvioinut nk. nisäkäs­nimistö­toimi­kunnan nimi­ehdotuksia 27. 10. 2008 ja suhtautunut niihin torjuvasti. Suomen kielen lautakunta suositti, että nisäkäs­nimistö­toimi­kunta tarkastelee aineistoa uudestaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomen kielen­huollon ainoa laillinen auktoriteetti hylkäsi nisäkäs­nimistö­toimi­kunnan nimi­ehdotukset eivätkä ne siksi de jure ja de facto ole eivätkä ole koskaan olleetkaan suomen kielessä käytettäviä eläinten nimiä.

Helsingin Sanomain uutinen on moitittava, 1. koska siinä jätetään mainitsematta, että kyseinen ”nimisuositus” on hylätty, ja 2. koska uutisessa ajetaan epäeettisellä tavalla nk. nisäkäs­nimistö­toimi­kunnan asiaa, vieläpä tieteelliseksi esitetyssä yhteydessä, jonka on tarkoitus vakuuttaa lukijoita erityisesti, ja 3. koska uutisen hupaisuudella yritetään vielä erikseen vaikuttaa lukijoihin ja saada heidät omaksumaan totuuden­vastainen väite.

Helsingin Sanomat ei myöhemminkään oikaissut kyseisen uutisen sisältämiä vääriä tietoja eikä artikkelin synnyttämiä totuuden­vastaisia mieli­kuvia, eikä lehti myöskään julkaissut mieli­pide­kirjoitustani (liitteenä), jossa pyrittiin selostamaan todellinen asiain­tila, eikä ottanut minuun mitään yhteyttä.

Osoitukseksi kantelun­alaisen uutisen harhaan­johtavuudesta mainittakoon erityisesti, että internet-tietosanakirja Wikipediaan ilmestyi uutisen pohjalta heti 12. 12. 2014 kello 8.13 artikkeli ”kusimanse”, jossa nimi­väite esitettiin totuutena yksinomaisesti Helsingin Sanomain mukaan. Tätä kantelua laatiessani korjasin artikkelin nimeksi mango (eläin).

Käsitykseni mukaan kantelun­alainen artikkeli rikkoo seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia: 8. Toimittaja Niko Kettunen ei pyrkinyt totuuden­mukaiseen tiedon­välitykseen. 11. Lukijat eivät voineet erottaa tosi­asioita mieli­piteistä ja sepitteellisestä aineistosta. 12. Tiedon lähteeseen eli nk. nisäkäs­nimistö­toimi­kuntaan ei suhtauduttu kriittisesti.

Pyydän kohteliaimmin Julkisen Sanan Neuvostoa tutkimaan selostamani tapauksen ja huomauttamaan Helsingin Sanomia.

Kunnioittavasti

[allekirjoitus]
Markus Lång

 

liitteet

tekstissä mainitut

 

[Katso myös kommenttini HS:n vastineen johdosta.]