| olen huomannut, että Teidän ohjelmatoiminnassanne
taidemusiikin sävellyksiä kohdellaan tavalla, jota ei voi
pitää hyväksyttävänä. Pidän
seuraavia kolmea menettelytapaa sopimattomana: 1. musiikki
katkaistaan kesken teosta mainosten takia, 2. dynamiikka poistetaan
musiikkiteoksista, 3. osia irrotetaan teoksista. 1. Tunnustan järkyttyneeni, kun satuin kuuntelemaan radioasemaanne yöllä. Ilmeisesti Te lähetätte mainoksia tasatunnein piittaamatta siitä, onko musiikkiteos ehtinyt päättyä. Niinpä esimerkiksi viime yönä noin kello yksi Franz Schubertin pianosonaatti katkaistiin häivyttämällä ja kanavallanne alettiin esittää radiomainoksia. Tuommoinen menettely loukkaa sekä kuulijaa että sivistysarvoja. Ehkä Te pidätte taidemusiikkia jonkinlaisena sonorisena tapettina, jota voi leikellä mistä huvittaa, eikä teoksen identiteetillä ole väliä. En suhtaudu musiikkikulttuurimme klassikoihin yhtä välinpitämättömästi. Minä rakastan Schubertin pianosonaatteja, jokaista nuottia, ja tunnen ne läpikotaisin. Kun Te alatte soittaa Schubertin pianosonaattia, kuulija voi kohtuudella odottaa kuulevansa teoksen kokonaisuudessaan. Musiikkia kuunnellessaan ihminen sijoittaa siihen rakastavia tunteita ja odotuksia. Kun rakas teos katkaistaan äkkiarvaamatta, on kuin kuulijalle lyötäisiin märkä rätti vasten kasvoja. Pystyttekö asettumaan tällaisen kuulijan asemaan? Rakkaan musiikin — ei ehkä Teille rakkaan — katkaiseminen äkkiarvaamatta tuntuu henkilökohtaiselta loukkaukselta. Suuri osa esittämistänne taidemusiikin sävellyksistä on sävelletty 1600–1800-luvulla, ja niiden tekijänoikeus on lakannut. Liiketalouden kannalta tämä on kannattavaa, koska teoksista ei tarvitse maksaa tekijänoikeuskorvauksia. Ilmeisesti Te ajattelette, että koska tekijänoikeus on lakannut, ei taidemusiikin sävellyksillä ole mitään oikeuksia. Tuollainen piittaamattomuus on aina uhkaamassa, kun sivistysperintöä hyödynnetään voitontavoitteluun — ikään kuin emme olisi klassikoille mitään velkaa. Suomen tekijänoikeuslaki sisältää kuitenkin niin sanotun klassikkosuojan (53. §:n 1. mom.). Jos kirjallisen tai taiteellisen teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla, on asetuksella määrättävällä viranomaisella valta, vaikka tekijänoikeus on lakannut tai sitä ei ole ollut, kieltää sellainen menettely.Lain tarkoittama viranomainen on opetusministeriö. Lain pykälässä 56 a todetaan, että tekijänoikeusrikkomuksesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kun Te katkaisette taidemusiikin sävellyksiä yöaikaan tasatunnein mainosten vuoksi, se kertoo kyseenalaisista arvoista. Ovatko mainoksenne tosiaankin niin tärkeitä, etteivät ne voi odottaa teoksen päättymistä? Ei elokuviinkaan sijoiteta TV-mainoksia keskelle ottoa vaan kelanvaihtoihin ja muihin taitekohtiin. Jos mainokset tuodaan liian korostuneesti — tässä tapauksessa jopa röyhkeästi — esiin, se kääntyy mainosten sanomaa vastaan. Kertoo myös huonosta ohjelmistosuunnittelusta, jos musiikkiteokset pitää katkaista mainosten takia. Miksi ette suunnittele ohjelmistokokonaisuuksia niin että kokonaisuuden viimeinen teos ehtii päättyä ennen tasatuntia ja mainoksia? Rohkenen kyllä epäillä, kuinka tarkoituksenmukaista on esittää mainoksia tasatunnein. Kaipaavatko kuuntelijat varmasti tuommoista »aikamerkkiä»? Mahdatteko Te elää sellaisessa todellisuudessa, jossa ei yli tunnin mittaisia taidemusiikin sävellyksiä ole? 2. Dynamiikka eli äänenvoimakkuuden vaihtelu kuuluu olennaisena osana taidemusiikin keinoihin. Terassidynamiikka tunnettiin jo barokin aikana, ja Gioacchino Rossini hyödynsi crescendoja niin tehokkaasti että sai niistä lempinimen. Te soitatte musiikkia kompressoituna, toisin sanoen niin että musiikista poistetaan dynamiikka automaattisesti. Te teette taidemusiikin sävellyksistä tasapaksua mezzoforte-makkaraa. Tuntuu omituiselta kuunnella Rossinin ooppera-alkusoittoa, josta crescendot on poistettu. Teoksen luonne kärsii olennaista vahinkoa. Kompressointi tuottaa myös tahattomia sivuvaikutuksia, kun soitatte laserlevyjä, jotka on tehty vanhoista analogisista kantanauhoista: musiikissa soi decrescendo, mutta koska musiikin dynamiikka pidetään kaiken aikaa samanlaisena, taustakohina kasvaa moninkertaiseksi ja kuulija voi vain tästä päätellä, että musiikissa oli decrescendo. Dynamiikan poistaminen sävellyksistä loukkaa tekijänoikeutta. Dynamiikka on musiikin osatekijä, ja säveltäjä on sen varta vasten suunnitellut. Ei sitä saa mennä muuttamaan sillä tavoin kuin Te teette. Vaikka musiikin dynamiikkaa on äänittämisen ja levynvalmistuksen yhteydessä käytännön syistä rajoitettu, ei tämä tarkoita, että dynamiikan voisi poistaa kokonaan. Eivät kaikki kuuntele asemaanne autossa. Te soitatte joskus sellaista musiikkia, joka kuuluu tekijänoikeuden piiriin. Tekijänoikeuslain 3. §:n 2. momentti kieltää sekä muuttamasta teosta tavalla, joka loukkaa tekijän arvoa tahi omalaatuisuutta, että saattamasta teosta muutettuna yleisön saataviin; dynamiikan poistaminen tarkoittaa tällaista muuttamista. Tekijänoikeus lakkaa, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Sen jälkeenkin teokset kuuluvat klassikkosuojan piiriin. 3. Usein Te soitatte teoksista irrotettuja osia. Vaikka tämä voi jossain määrin olla hyväksyttävää, ei se ole aina tarkoituksenmukaista saati sopivaa. Tuommoinen menettely kertoo lähinnä ohjelmistosuunnittelijan laiskuudesta ja yleisestä lyhytjänteisyydestä. Yhteen aikaan Te olitte esimerkiksi kovin innostuneita soittamaan Edvard Griegin pianokonserton 1. osaa. Aina soitettiin vain 1. osa, vaikka kuuntelija odotti ja toivoi kuulevansa koko teoksen. Aloin ihmetellä, oletteko Te niin köyhä vai niin saita radioasema, että Te ette voi soittaa Griegin pianokonsertosta kuin 1. osan. (Tiedän kyllä, että Griegin musiikin tekijänoikeudet ovat lakanneet; en tarkoittanut rahallista köyhyyttä.) Monet taidemusiikin sävellykset, esimerkiksi Ludwig van Beethovenin sinfoniat ja Griegin pianokonsertto, muodostavat elimellisen kokonaisuuden, ja sen hajottaminen kertoo lähinnä asiantuntemattomuudesta ja vaiston vajavaisuudesta. En usko, että kukaan, joka on perehtynyt Roman Ingardenin kirjaan Untersuchungen zur Ontologie der Kunst ja siellä esitettyihin perusteisiin, rupeaisi tunnottomasti pilkkomaan musiikinhistorian merkkiteoksia. — Teidän ansiostanne ymmärrän vihdoin, millaisesta vaikutelmasta on virinnyt sana pölkkypää. Olen kuvaillut kolmea menettelytapaa, joita pidän epäasianmukaisina. 1. Toivon, että voitte lakata katkomasta taidemusiikin sävellyksiä yöaikaan tasatunnein. 2. Toivon, että voitte lakata mitätöntämästä taidemusiikin sävellysten dynamiikkaa. 3. Toivon, että voitte lakata irrottamasta sävellysten osia silloin kun teos muodostaa elimellisen kokonaisuuden; jokainen klassisen musiikin tuntija pystyy kyllä a posteriori näkemään, milloin osia ei voi irrottaa kokonaisuudesta. Näistä 1. kohta muodostaa nähdäkseni niin vakavan ongelman, että mikäli ette korjaa menettelyänne, minun on kiinnitettävä viranomaisten ja pääyhteistyökumppanienne huomio asiaan. Toistaiseksi vältän kuuntelemasta radioasemaanne ja neuvon muitakin olemaan kuuntelematta. Ohjelmatuotannostanne voitaisiin esittää vielä muutamia vähäisempiä huomautuksia. Mainostarjonta on liian yksioikoista, varsinkin omien mainostenne osalta. Mainosten laatu ei ole sellainen, että ne kestäisivät toistuvaa esittämistä. Eivät taidemusiikin kuuntelijoiden korvat tuohesta ole. Ulkomaalaisten nimien ääntämisessä takellellaan toistuvasti. (Älfred Brendel?) Erityisesti tšekkiläisiä ja puolalaisia nimiä äännetään väärin. Eikö toimittajillenne makseta palkkaa siitä hyvästä, että he selvittävät oikean ääntöasun, ennen kuin alkavat levittää tietoa yleisön keskuuteen? Kunnioittavasti Markus Lång Markus Lång |
||
| TIEDOKSI |
Helsingin yliopiston musiikkiseura ry., Helsinki Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsinki Opetusministeriö, Helsinki Pro Filharmonia ry., Helsinki Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry., Helsinki Suomen Musiikkitieteellinen Seura, Helsinki Suomen Säveltäjät ry., Helsinki Teosto ry., Helsinki |
|
| JULKAISU | http://www.helsinki.fi/~mlang/shame/classicfm.html |