1 §.
Kuin Hänen Majesteettinsa Keisari valtiopäiville kutsuu, kokoontuvat Suomenmaan Säädyt sinne ja silloin, kun kutsumuksessa on määrätty.
Hallitusmuoto 21 päiv. Elok. 1772, 38 §.
2 §.
Ritariston ja Aatelin valtiopäivä-miehiä ovat ne, joilla, Ritarihuone-järjestyksen mukaan 6 päivältä Kesäkuuta 1626 ynnä Marraskuun 3 päivänä 1778 siihen tehtyjen lisäysten johdosta, on Ritarihuoneessa istunta- ja puhe-valta. a)
Muiden Säätyjen valtuusmiesten valitsemisesta pitävät asianomaiset Hovioikeudet, Kuvernöörit ja Tuomiokapitulit, kukin piiristänsä, tointa, kohta kuin valtiopäiväkutsumus on julistettu. b)
Arkkipiispa ja Piispat ovat itsestänsä määrätyitä Papissäädyn valtiopäivä-miehiä. Jos joku Piispoista laillisen syyn tähden on estetty valtiopäiville tulemasta, valitsee koko hiippakunta hänen sijaansa jonkun Tuomiokapituli-jäsenen, jonka pitää olla yksimielisesti valitun ja hiippakunnan valtuuskirjalla varustetun. Muusta Papissäädystä valitsee papisto kussakin provastikunnassa yhden valtuusmiehen. Jos kahden tahi useamman provastikunnan papisto tahtovat yhteistä valtuusmiestä käyttää, on heillä siihen valta. Kummassakin tapauksessa älköön semmoista valittako, joka ei ole sekä pappi ja itse valitseva siinä provastikunnassa eli niissä yhdistetyissä provastikunnissa, joiden puolesta valtuusmiestä valitaan. Kappalaiset saavat valtiopäiville lähettää jonkun valtuusmiehen kanssaveljistänsä, taikka hiippakunnan valtuusmiehille uskoa, valtiopäivillä esitellä heidän valituksensa. c)
Porvarisääty valitsee Säädystänsä valtuusmiehet, meri- eli tapuli- ja isommissa maakaupungeissa korkeintaan kaksi, ja pienemmissä vaan yhden kustakin kaupungistä, kaikki sillä tavalla ja siinä järjestyksessä, kuin Kunink. Asetuksessa 23 päiv. Elokuuta sekä Kunink. Selityksissä 17 päiv. Joulukuuta 1734, 25 §, 5 päiv. Kesäkuuta 1739, 1 päiv. Maaliskuuta 1748, 17 päiv. Elokuuta 1762, 18 §, ja 31 päiv. Lokakuuta 1766 on määrätty. Kaksi eli korkeintansa kolme pienempätä kaupunkia saavat kuitenki ottaa yhteisen valtuusmiehen, jos niin haluavat. Valtiopäivä-miehen vaalissa ovat osallisina ainoastansa oikeat porvarit, mutta ei osnko eli kontingentti-porvarit, jotka muuhun Säätyyn kuuluvat. d)
Talonpoika-säädyn valtiopäivä-miehet valitsee Talonpoika-sääty itse niistä talonpojista, jotka ovat vakinaiset kruununtaloin asujat taikka kruununperintö- tahi rälssiperintömaiden omistajat ja siinä tuomarikunnassa asuvat, joka valtiopäivä-miehen lähettää, eivätkä missään muussa Säädyssä tahi virassa ennen ole olleet; jolloinka kukin tuomarikunta valitkoon erinäisen tahi useammat tuomarikunnat sopikoot yhteisestä valtuusmiehestä, miten vaan valitsijat hyväksi näkevät. Vaali tapahtuu talo-luvun mukaan ja pitäjien valtuusmiehiltä, tuomarikunnassa olevan Kihlakunnan-tuomarin edessä, jos hän on aateliton; mutta niissä tuomarikunnissa, joissa Kihlakunnantuomari on Ritariston ja Aatelin jäsen, määrätköön Hovioikeus, saatuansa valtiopäiväkutsumuksesta tiedon ja ilman eri hakemuksetta, taitavia ja aatelittomia miehiä vaalien pitoon. e)
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 6 ja 7 §§.
Valtiopäiväkutsumus 13 p. Helmik. 1771.
9 p. Syysk. 1778.
28 p. Maalisk. 1786.
8 p. Jouluk. 1788.
8 p. Jouluk. 1791.
15 p. Tammik. 1800.
Valtiopäiväpäätös 26 p. Tammik. 1779, 14 §
a) yllä mainittu Valtiopäiväpäätös, 4 §.
b) Tutun Hovioik. kiertokirja 8 p. Helmik. 1809.
Uudenmaan ja Hämeen läänin Maaherran samoin, 7 p. samaa kuuta.
Porvoon tuomiokapitulin samoin samoin samana päivänä.
c) Kunink. Asetus 16 p. Marrask. 1727, 1 §.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 6 §.
Kunink. Päätös Porvoon hiippakunnalle 4 p. Jouluk. 1734, 5 §.
Kunink. Kirje 15 p. Jouluk. 1741.
Valtiokansl. pöytäk. 20 p. Lokak. 1778.
d) Kunink. Selitys 5 p. Kesäk. 1739, mom. 2.
Kunink. Selitys 1 p. Maalisk. 1748, mom. 7.
Valtiokansl. pöytäk. 23 p. Lokak. 1778.
Kunink. Vakuutus Porvaristolle ja kaupungeille 23 p. Helmik. 1789, 6 §.
Porvarisäädyn pöytäk. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 9, 10, 11.
e) Kunink. Vakuutus ja Vahvistus talonp. kansan vapa- ja oikeuksille 23 p. Helmik. (4 p. Huhtik.) 1789, 3 §.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 7 §.
Talonpoikasäädyn pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 481 ja 527.
3 §.
Älköön kukaan vieras-uskolainen mitään valtiopäivä-miehen oikeutta nauttiko, paitsi Englantilaiseen ja Uudis-uskolaiseen kirkkoon kuuluvat, joilla on semmoinen oikeus. Valtiopäivä-miehen vaalissa saavat muutkin uskolaiset olla osallisina, kukin siinä Säädyssä, johon hän luetaan.
Kunink. Julist. 27 p. Elok. 1741.
Valtiopäiväpäätös 26 p. Tammik. 1779, 7 §.
Kunink. Julist. 24 p. Tammik. 1781, mom. 4.
4 §.
Valtiopäivä-miesten vaalissa on Säädyillä täysi valitsemisen vapaus. Älköön Kuvernööri, Kihlakunnantuomari tahi muu virkamies sekaantuko vaaleihin ja valitsijoita oikeutensa käyttämisestä estäkö. Joka useimmat äänet on saanut, on valtuusmiehenä pidettävä ja asianomaisella valtuuskirjalla varustettava. Tämmöinen valtuuskirja annetaan Papille, jos hän on valittu useamman kuin yhden provastikunnan valtuusmieheksi, kaikilta vaaliin ryhtyneiltä jäseniltä, mutta muussa tapauksessa hiippakunnalta; Porvarille niinkuin 2 §:n mainitsemissa asetuksissa sanotaan ja Talonpojalle vaalin-pitäjältä. Valtiopäivä-mieheksi valittu ei saa laillisetta esteettä vetäytyä semmoiseen uskottuun toimeen rupeamasta. Toimituksensa tehtyä saapi hän niin kutsutut herrainpäivä-rahat eli matka- ja elatuskulunkinsa palkkion niiltä, joiden puolesta hän vaalin mukaan on valtuusmiehenä ollut. a)
Valtiopäivä-miehen vaalista Porvari- ja Talonpoika-säädyissä valitetaan Kuvernöörin tykönä. b)
a) Kunink. Päätös talonp. kansan valituille 29 p. Elok. 1664, 6 §.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Elok. 1723, 7 §.
Kunink. Päätös Kalmarin kaupungille 15 p. Helmik. 1728, 25 §.
Kunink. Päätös Porvoon kaupungille 4 p. Jouluk. 1734, 5 §.
Kunink. Selitys 5 p. Kesäk. 1739, 7 §.
Kunink. Kirje 15 p. Jouluk. 1741.
Kunink. Vakuutus Porvaristolle ja kaup. 23 p. Helmik. 1789, 6 §.
Kunink. Vakuutus Porvaristolle ja kaup. 23 p. Helmik. 1789, 6 §, sekä vahvistus talonp. kansan vapa- ja oikeuksille samana päiv., 3 §.
b) Kunink. Selitys 5 p. Kesäk. 1739, 7 §.
Valtiokanslian pöytäk. 24 p. Tammik. 1792.
5 §.
Valtuuskirjan pitää, kelvataksensa, ylösottaman valtuutetun ristimä- ja sukunimi, hänen säätynsä, elinkeinonsa tahi arvonsa, sen tahi ne provastikunnat, kaupungin taikka tuomarikunnan, joiden puolesta hän on valittu, ynnä selvän ja tarkan ilmoituksen kanssa, millä valtiopäivillä hänellä on puheen valta. Talonpoika-säädyn valtuusmiesten pitää, asianomaisen valtuuskirjansa lisäksi, oleman varustettuina vaali-pöytäkirjallakin.
Valtiokanslian pöyt. 19 ja 29 p. Lokakuuta sekä 17 p. Marrask. 1778.
Samoin samoin 27 p. Tammik. 1789.
Eräät vuosien 1778 ja 1800 valtiopäivillä hyviksi omistetut valtuuskirjat.
6 §.
Joka semmoisesta rikoksesta tahi virheestä on edesvastaukseen tuomittu taikka syytöksestä, että hänen hyvä nimensä ja maineensa siitä loukatuksi tulee, taikka julistettu kansalaisen luottamuksensa menettäneeksi, ei ole valtiopäivä-mieheksi otollinen. Älköön myös kenellään, joka on hakemuksen tehnyt saada velkamiestensä sovittamiseksi jättää kaiken omaisuutensa, mutta ei lailliseksi voimistuneen tuomion kautta vielä ole laskettu velkamiestensä maksu-vaatimuksista täydellensä vapaaksi, olko oikeutta valtiopäivä-miehen vaalissa ääntää tahi itse siinä tulla vaalin-alaiseksi.
Oikeus-kaaren XV luku, 2 §.
Valtiokanslian pöyt. 20 p. Lokak. 1778.
Samoin samoin 2 ja 21 pp. Toukok. 1786
Kunink. asetus luovunta- ja etuoikeus- sekä pesäero- ja perinnönluopumus-asioista 28 p. Kesäk. 1798, 14 §.
7 §.
Samana päivänä, joksi valtiopäivät ovat määrätyt, nimittää Keisari Ritaristolle ja Aatelille Valtamarsalkin, joka kohta sen perästä tiedoksi naulauttaa kuulutuksen, jossa Ritariston ja Aatelin jäsenet kutsutaan seuraavana päivänä ilmoittamaan nimensä kirjaan pantavaksi; jonka jälkeen tämmöinen nimi-kirjoitus sanottuna ja seuraavina päivinä huudon mukaan toimitetaan Ritarihuone-johtokunnan edessä, joka kaikille niille antaa pääsy-poletin, jotka ovat todeksi näyttäneet oikeutensa Ritarihuoneessa istua.
Valtiopäiväpäätös 26 p. Tammik. 1779, 5 §.
Ritariston ja Aatelin pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 1 ja 1410.
8 §.
Talonpoika-säädyn Sihteeriksi määrää Keisari jonkun taitavan aatelittoman miehen. Saman Säädyn apulais-sihteerin, jos häntä tarvitaan, määrää myöskin Keisari.
Kunink. Vakuutus ja Vahvistus talonp. kansan vapa- ja oikeuksille 23 p. Helmik. 1789, 3 §.
Talonpoika-säädyn pöytäk. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivu 12.
9 §.
Sittenkuin valtiopäivät ovat julisteut, antavat Papis-, Porvari- ja Talonpoika-säätyjen valtuusmiehet, siitä naulatun ilmoituksen jälkeen, viipymättä valtuuskirjansa sille virkamiehelle tarkasteltavaksi, jonka Keisari siihen määrää. Sama virkamies antakoon sitten pääsy-poletin kaikille niille, joiden valtuuskirjat ovat hyviksi nähdyt; älköönkä ketään moittimattomalla laillisella valtuuskirjalla varustettua Talonpoika-säädyn jäsentä pidätettäkö Säätyyn pääsemästä. Valtuuskirjojen tarkastaja kirjoittakoon, eriksensä kutakin Säätyä varten, luettelon niistä jäsenistä, joilla siihen on pääsemisen oikeus, josta luettelosta sitten kullenki Säädylle annetaan kopio Säädyn jäsenien ylitse.
Kunink. Vakuutus ja Vahvistus talonp. kansan vapa- ja oikeuksille 23 p. Helmik. 1789, 3 §.
Papissäädyn pöytäk. 1800 vuoden valtiopäivillä.
Porvarisäädyn samoin samoilla, sivu 1 ja 4.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, sivu 1.
10 §.
Arkkipiista on Papissäädyn Puhemies, johon toimeen Keisari hänelle antaa Armollisen säätämyksen. Jos Arkkipiispa laillisesta syystä on estetty valtiopäiville tulemasta, määrää Keisari jonkun Piispoista puhemiehen virkaa toimittamaan. Kohta kuin Porvari- ja Talonpoika-säätyjen valtuusmiehet ovat saaneet pääsy-polettinsa, tulevat he, kumpiki huoneeseensa, ko’olle, Porvarisääty pääkaupungin ensimäisen valtuusmiehen ja Talonpoika-sääty jonkun jäsenensä puhetta johdattaessa; jonka jälkeen kumpiki Sääty keskuudestansa valitsee sopivasti monta jäsensä lähetystöön, jonka pitää sillä ajalla, minkä Keisari, asiasta saatuansa ilmoituksen, hyväksi näkee määrätä, edustettuna kumpikin eriksensä siksi kertaa otetulta Esimieheltä, ja Talonpoika-säädyn lähettiläät myöskin Sihteeri muassansa, Keisarilta alamaisuudessa pyytää, että Hänen Majesteettinsa näille Säädyille nimittäisi Puhemiehet. Sitten määrää Keisari kummanki Säädyn Puhemieheksi jonkun sen omista jäsenistä.
Valtiokansl. pöytäk. 21 p. Lokak. 1778.
Valtiopäivä-päätös 26 p. Tammik. 1779, 5 §.
Porvarisäädyn pöytäk. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 12—14.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, sivu 4.
11 §.
Valtamarsalkki, Arkkipiispa sekä Porvari- ja Talonpoika-säädyn Puhemiehet, ynnä Talonpoika-säädyn sihteeri, tekevät jokainen, pilkku, ennenkuin virkoihinsa astuvat, Keisarin edessä valan myötä liitettyjen kaavojen mukaan, sen edeltä lukemalla, joka valtuuskirjat on tarkastanut.
Valtiopäivä-järjest. 17 p. Elok. 1723, 10 ja 11 §§.
Valtiopäivä-päätös 26 p. Tammik. 1779, 6 §.
12 §.
Ritarihuoneen sihteeri toimittaa sihteerin työt Ritaristossa ja Aatelis-säädyssä. Papis- ja Porvarisäädyt ottavat kumpiki erittäin Sihteeriksensä sen, johon heillä on luottamus, ja tehkööt nämä kumpainenki Säädyllensä valan, jos Sääty sen katsoo tarpeelliseksi. Ritarihuoneen sihteeri noudattaa virkatoimessansa Ritarihuone-järjestystä. Muitten Säätyin SIhteerien pitää, kunkin Säädyssänsä, sen kokouksissa huolellisesti ja tarkkaan ylöskirjoittaa, mitä siellä tehdään ja päätetään, se säädylle oikaistavaksi lukea, ja kirjoittaa jokaisen Säädystä ulosmenevän pöytäkirja-otteen alle. Eriksensä on Talonpoika-säädyn Sihteerin velvollisuus auttaa puhemiestä asiain täyttämisessä sekä taitavasti ja siivosti tehdä muistutuksensa, jos jotakin perustuslakeja vastaan sotivata esiin tulisi; ei hänellä kuitenkaan ole ääntö-oikeutta Säädyssä.
Ritaristo ja Aateli sekä Papis- ja Porvarisäädyt maksavat jokainen itse oman Sihteerinsä ja Kansliapalveliansa. Talonpoika-säädyn sihteeri saapi, valtiopäiväin päätettyä, palkkionsa yhteisistä valtio-varoista.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 11 §.
Talonpoikasäädyn pöyt. 1786 vuoden valtiop., sivut 34, 47, 57, 72, 74, 87, 95, 112.
Porvarisäädyn samoin 1789 vuoden samoin, siv. 539.
Samoin samoin 1800 vuoden samoin, siv. 16, 127.
Papissäädyn samoin samoilla.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, siv. 1, 66, 174, 347, 348, 451, 519, 533.
Papissäädyn samoin samoilla, 16 p. Heinäk. samana vuonna.
Ohjesääntö Ritarihuoneen johtokunnalle Suomessa 13 p. Maalisk. 1849, 6 §.
13 §.
Sittenkuin sekä Valtamarsalkki että kaikki Puhemiehet ovat valansa tehneet, kokkontuvat Säädyt, kukin kokoushuoneeseensa, ja valitsevat tarpeeksi monta jäsentä siihen lähetystöön, joka, Valtamarsalkin ja Puhemiehistön johdattaessa, menee Keisaria kunnioittamaan ja häneltä anomaan Armollista määräystä, milloin valtiopäivät ovat alkuunsa pantavat.
Sitä ennen käyvät Säädyt toinen toisiaan lähetystöjen kautta tervehtimässä ja onnea toivottamassa, sillä muotoa että muut kolme Säätyä, Talonpoika-säädystä alkaen, kukin vuorossansa ensinnä käyvät Ritaristoa ja Aatelia tervehtimässä, jonka jälkeen tervehtimiset Säätyjen kesken samalla tapaa tehdään, kunnes he kaikki ovat toisiansa tervehtineet.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 10 §.
Ritariston ja Aatelin pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 5, 6 ja 8.
Porvarisäädyn samoin samoilla, siv. 21—29.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, siv. 12—14.
14 §.
Kussakin Säädyssä luetaan koko Säädyn kuullen Hallitusmuoto 21 päivältä Elokuuta 1772, Valtiopäivä-järjestys 24 päivältä tammikuuta 1617, Valtiopäivä-päätökset 26 päivältä Tammikuuta 1779 ja 23 päivältä Kesäkuuta 1786, siltä osalta, joka koskee mitä yleisissä valtakunnan kokouksissa pitää vaariin otettaman, sekä Yhdistys- ja Vakuuskirja 21 päivältä Helmikuuta ja 3 päivältä huhtikuuta 1789, ynnä Ritariston ja Aatelin edessä Ritarihuone-järjestys 6 päivältä Kesäkuuta 1626, Marraskuun 3 päivänä 1778 siihen tehtyjen lisäysten kanssa. Sen ohessa sopikoon Talonpoika-sääty ja ottakoon seurattavaksensa varman järjestyssäännön, joka määrää, mitä hyvän järjestyksen tähden pitää sen kokouksissa vaariin otettaman.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 12 §.
Talonp. säädyn pöyt. 1786 vuoden valtiopäivillä, siv. 5.
Talonp. säädyn pöyt. 1789 vuoden valtiopäivillä, siv. 11.
Rit. ja Aatelist. samoin 1800 vuoden samoin, siv. 6, 8.
Papissäädyn samoin samoilla.
Porvarisäädyn samoin samoilla, siv. 32, 33.
Talonp. säädyn samoin samoilla, siv. 11, 12, 13.
15 §.
Sinä päivänä, jonka Keisari hyväksi näkee määrätä, pidetään kaupungin kirkossa Jumalanpalvelus, jonka joku Piispoista toimittaa ja jossa Säädyt ovat läsnä. Jumalanpalveluksen jälkeen kokoontuvat Säädyt siihen huoneesen, jonka Keisari valtasaliksi määrää, ja johon Hänen Majesteettinsakin tilee, käyden Keisarilliselle valta-istuimelle. Keisari terverhtii sitten Säätyjä puheella ja avaa valtiopäivät; jonka jälkeen Valtamarsalkki ja Puhemiehet, kukin järjestään, Hänen Majesteetillensa pitävät alamaiset puheet. Keisari ilmoituttaa sitten Suomenmaan Ministeri-Valtasihteerin kautta lyhykäisesti ne esitykset ja ehdotukset, jotka Hänen Majesteettinsa on Säätyjen keskusteltavaksi jättänyt, ja joista erinäisiä präntätyitä kappaleita myöskin annetaan Valtamarsalkille ja kullenki Puhemiehelle.
Valtiopäiväjärjest. 24 p. Tammik. 1617.
Samoin 17 p. Lokak. 1723, 12 §.
16 §.
Kuin Säädyt tämän jälkeen tulevat istunto-huoneisiinsa ko’olle, pitävät he, kukin eriksensä, tointa jäsenten valitsemisesta niihin Valiokuntiin, joita Keisari itse tahtoo asetettavaksi, taikka joita Säädyt muuten tarpeellisiksi katsovat. Sitä varten valitsee kukin sääty ensinnä jäsenistänsä tarpeeksi monta valitsijamiestä, joka vaali tapahtuu suljetuilla lipuilla, jotka sitten poltetaan. Sittenkuin Ritaristo ja Aateli, joka kuhunki Valiokuntaan saa valita kaksi vertaa niin monta jäsentä, kuin kukin muu sääty, lähetystöjen kautta on Kanssa-Säädyillensä ilmoittanut, kuinka monta Ritariston ja Aatelin jäsentä kuhunki Valiokuntaan tulee, kokoontuvat valitsijamiehet säädyttäin ja valitsevat jokainen Säädystänsä Valiokunnan jäsenet, joita Papis-, Porvari- ja Talonpoikasäädyistä valitaan kustakin puoleksi niin monta, kuin Ritaristo ja Aateli on päättänyt Säädystänsä valita; jonka jälkeen vaalipöytäkirja sinetillä lukitaan ja Säädylle jätetään, joka sen täysikokouksessansa aukaisee. Jos Valiokunnanjäsen silloin tahtoo sanoa itsensä tästä uskotusta toimesta vapaaksi, ilmoittakoon sen kohta Säädylle, ja valitsijamiehet valitkoot toisen jäsenen hänen sijaansa.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 14 §.
Valtiopäiväpäätös 26 p. Tammik. 1779, 11 ja 14 §§.
Ritariston ja Aatelin pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 18, 31, 34, 35, 38, 43.
Papissäädyn samoin samoilla.
Porvarisäädyn samoin samoilla, siv. 44—48, 50, 51, 57, 58, 71.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, siv. 24—31, 33—35.
Valtiopäiväpäätös 15. p. Kesäk. 1800, 4 ja 7 §§.
17 §.
Jos Keisari tahtoo Salaista Valiokuntaa Elokuun 21 päivänä 1772 annetun Hallitusmuodon 47 §:ia myöten, määrää Hänen Majesteettinsa Valiokunnan jäsenien luvun. Tässä Valiokunnassa keskustelee Keisari, joko Itse tahi sen miehen kautta, jonka Hän siihen hyväksi näkee määrätä, säännetyssä järjestyksessä nimitettyjen jäsenien kanssa niistä asioista, jotka Hänestä ovat salaisina pidettävät; ja on näillä jäsenillä kaikki ne oikeudet, jotka maan Säädyillä itsillänsä ovat. Mutta kaikki asiat, jotka voivat julksisia olla, ovat Säätyjen täysikokouksille ilmoitettavat ja heidän tutkintoonsa lykättävät.
Hallitusmuoto 21 p. Elok. 1772, 47 §.
Salaisen Valiokunnan pöyt. 20 p. Toukok. 1800.
18 §.
Salaisen Valiokunnan kokouksissa pitää Valtamarsalkin ja Puhemiesten sekä Talonpoika-säädyn Sihteerin olla läsnä; ja saavat he myös käydä toistenki Valiokuntain kokouksissa, jos niin hyväksi näkevät; kaikissa näissä tiloissa kuitenki päätöksiin tahi ääntämisiin osaa ottamatta.
Salaisen Valiok. pöyt. 24 p. Helmik. 1789.
Samoin samoin 21 p. Maalisk. ja 20 p. Toukok. 1800.
Suostunta-Valiok. samoin 12 ja 13 p. Maalisk. 1789.
19 §.
Salaisen Valiokunnan jäsenet sekä Valtamarsalkki, Puhemiehet ja Talonpoika-säädyn Sihteeri tekevät Valiokunnan ensimäisessä kokouksessa hiljaisuuden valan joko Keisarin tai sen miehen edessä, joka siinä on Hänen Majesteettinsa sijaisena. Salaisen Valiokunnan Jäseneksi valittu ja valan tehnyt sekä Valiokunnassa istumaan käynyt Valtiopäivä-mies ei sitten enään saa itseänsä vapaaksi sanoa sillä tavalla päällensä ottamasta toimesta, ilman että laillisen esteen ilmoittaa Keisarille tahi sille, joka Valiokunnassa on Hänen Majesteettinsa sijaisena.
Salaisen Valiok. pöyt. 24 p. Helmik. 1789.
Samoin samoin 4 p. Kesäk. 1800.
Ritarist. ja Aatelin samoin saman vuoden valtiopäivillä, siv. 92 ja 93.
20 §.
Kussakin muussa kaikkien Säätyjen määräämässä Valiokunnassa, paitsi Salaisessa Valiokunnassa, on Ritariston ja Aatelin ensimäinen läsnä oleva jäsen Esimiehenä. Jos Valtamarsalkki niin hyväksi näkee, käyköön hän kuitenki tämmöiseen Esimies-toimeen.
Semmoisessa Valiokunnassa, jonka joku Sääty erittäisin itsellensä asettaa, määrätkööt Valiokunnan jäsenet vaalin kautta keskuudestansa Esimiehen, paitsi Ritarihuone-valiokunnassa, jossa se käy esimieheksi, jolla siihen Ritarihuone-järjestyksen mukaan on oikeus.
Suostunta-Valiok. pöyt. 12 ja 13 p. Maalisku. 1789.
Samoin samoin 8 p. Huhtik. 1800.
Laki-Valiok. pöyt. 27 p. Maalisk. 1800.
Porvarisäädyn samoin Porvoon valtiopäivillä 1809, siv. 33.
21 §.
Keisari valitsee ja määrää ne miehet, joiden tulee Sihteerinä ja Pöytäkirjurina palvella Salaisessa Valiokunnassa. Muut yhteiset Valiokunnat ottavat itse Sihteerinsä ja kanslia-palvelijansa. Kaikki näiden Valiokuntain Sihteerit ja tarpeelliset Palvelusmiehet saavat yleisistä valtavaroista palkkionsa.
Salaisen Valiokunnan pöytäkirjat allekirjoittaa Valtamarsalkki, ja sitten kuin ne ovat oikaistavaksi luetut, kirjoittaa Keisari tai Valiokunnassa oleva Hänen Majesteettinsa sijainen nimensä niiden päälle, jonka jälkeen ne langalla läpi vedetään ja sinetillä lukitaan. Saman Valiokunnan pöytäkirja-otteiden alle kirjoittaa se Palvelusmiehistänsä, joka siihen määrätään, sekä muiden Valiokuntain mietintöjen alle kunkin Säädyn ensimäinen Valiokunnassa työskentelevä jäsen.
Salaisen Valiok. pöyt. 24 p. Helmik. 1789.
Samoin samoin 21 p. Maalisk. 1800.
Suostunta-Valiok. pöyt. 8 p. Huhtikuuta samana vuonna.
Laki-Valiok. samoin 27 p. Maalisk. samana vuonna.
Ritariston ja Aatelin sanoin 1800 vuoden valtiopäiv., siv. 263, 265, 314, 403, 741.
22 §.
Kussakin Säätyjen määrättävässä Valiokunnassa pitää sitä työ-järjestystä noudatettaman, että kaikkien Säätyjen Valiokuntajäsenet yhteisesti esille ottavat ja valmiiksi tekevät heille lykätyt asiat ja kysymykset.
Kuin asioita ruvetaan tutkimaan, asettaa Esimies Valiokunnalle kysymyksen sillä tavalla ja siinä järjestyksessä, kuin 26 §:ssa on asiain ratkaisemisesta Säätyjen täysi-kokouksissa laveammalta puhuttu. Kaikki äänestämiset Valiokunnissa tapahtuvat säädyttäin, ja äänet kussakin Säädyssä luetaan niin kuin samassa §:ssa on äänien lukemisesta täysi-kokouksissa määrätty. Se mielipito, johon kolme Säätyä ovat yhdistyneet, pidettäköön Valiokunnan päätöksenä; mutta jos kaksi Säätyä pysähtyy kahta Säätyä vastaan, otetaan asia Valiokunnassa vieläkin valmistettavaksi ja uutena kysymyksenä äännettäväksi.
Talonp. säädyn pöyt. 1786 vuoden valtiop., siv. 11 ja 12.
Salaisen Valiok. samoin 1789, 1792 ja 1800 vuosien valtiopäivillä, modessa kohden.
Suostunta-Valiok. samoin 30 p. Toukok. 1800.
Laki-Valiok. samoin 8 p. Huhtik. samana vuonna.
23 §.
Säätyjen täysikokousten määräämistä varten kokoontuvat Valtamarsalkki ja Puhemiehet sekä päättävät, kahden jäsenen läsnä ollessa kustakin säädystä, mitkä asiat ensinnä tulevassa täysikokouksessa ovat esille otettavat, että samat asiat mahdollisimman mukaan voisivat yksin ajoin kaikissa Säädyissä esiin tulla. Valtamarsalkin ja Puhemiesten tulee sitten, kunkin Säädyllensä, määrätä täysikokous, joka naulaus-julistuksen kautta päivää ennen tiedoksi ilmoitetaan; ja ovat täysikokoukset, niin paljo kuin mahdollista on, yksin ajoin kaikissa Säädyissä pidettävät. Valiokunnan kokousta ei saada pitää samalla kertaa kuin täysikokousta.
Kuin Valtiopäivämies tarvitsee kaupungista lähteä, pyytäköön siihen lupaa siltä Säädyltä, johon hän kuuluu, ja Sääty antakoon hänelle semmoisen matka-luvan korkeintansa kolmeksi viikoksi.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 16 §.
Porvarisäädyn pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, siv. 52, 92, 98, 99, 111.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, siv. 528.
24 §.
Täysikokouksessa ovat Valtamarsalkki ja Puhemiehet, kukin Säädyssänsä, puheen johdattajina ja säätävät asiain esille ottamista. Heidän tulee myöskin valvoa, että suuntaa ja järjestystä keskustuksissa noudatetaan, mutta äänestyksiin he eivät saa osaa ottaa.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 16 §.
Talonp. säädyn pöyt. 1786 vuoden valtiop., siv. 14 ja 15.
Ritariston ja Aatelin samoin 1800 vuoden samoin, siv. 712.
25 §.
Keisarin ehdotuksia ei voida täysi-kokouksessa ottaa päätettäväksi, ennenkuin asianomaiset Valiokunnat niitä ovat pidelleet.
Rit. ja Aatelin pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, siv. 23—31.
Porvarisäädyn samoin samoilla, siv. 40—44.
Talonp. samoin samoilla, siv. 20—24.
26 §.
Jos asia, kuin sitä täysi-kokouksessa esitellään, huomataan olevan siitä arvosta ja laadusta, ettei sitä kohta voida päättää; jätettäkööt asiakirjat joksikin, asianhaarain mukaan sovitetuksi määrä-ajaksi pöydälle, joka myös muissakin asioissa aina on tehtävä, jos joku Säädyn jäsen sitä vaatii; Ja olkoon kullakin jäsenellä oikeus asiakirjain sisältöä sinä aikana kokoushuoneessa tarkastella.
Kuin esitys täysi-kokouksessa tapahtuu, luetaan niissä asioissa, jotka Keisarin ehdotuksia koskevat, sekä itse ehdotus, että Valiokunnan siitä antama miete, aina kokonansa. Jos Valiokunnan miete silloin nähdään vaillinaiseksi, taikka jos Sääty asiassa tahtoo saada tarkempia tietoja; lykättäköön se uudellensa Valiokunnan tutkittavaksi. Milloin ei asiata tarvita takaisin lähettää, eikä asiakirjain pöydälle jättäminenkään tule kysymykseen, antaa Valtamarsalkki tahi Puhemies kaikille niille Säädyn jäsenille, jotka sitä tahtovat, tilaisuuden mielipiteensä asiassa ilmoittaa. Sittenkuin keskusteleminen tällä muotoa on päättynyt, esitellään Säädyn ratkaistavaksi sillä tapaa tehty kysymys, että sille voidaan myöntämällä tahi kieltämällä vastata. Jos jossakin asiassa on useampia toisistaan erotettavia asianhaaroja, pitää eri kysymys kustakin tehtämän. Joll’ei Sääty kysymystä silloin yksimielisesti myönnä eikä epää, vaan sekä myöntäviä että kieltäviä vastauksia kuuluu, ja äänestys-vaatimuksiakin; valmistaa Valtamarsalkki tahi Puhemies samalla muotoa rakennetun äänestys-kysymyksen ynnä selvän vasta-kysymyksen kanssa, joiden pitää olla Säädyltä tarkasteltuja ja hyväksi omistettuja, ennenkuin äänestämään ruvetaan. Äänestys tapahtuu sitten suljetuilla lipuilla ja äänet luetaan Ritaristo- ja Aatelissäädyssä noudatettavana olevan Ritarihuone-järjestyksen mukaan, mutta kuissa Säädyissä läsnä-olevain mieslukua myöten. Se mieli, johon useimmat yllä mainittuja perustuksia myöten yhtyvät, pidettäköön Säädyn päätöksenä ja Valtamarsalkki tahi puhemies julistakoon Säädylle sen. Täysikokouksessa tehty ja yhteistä asiaa koskeva päätös pitää lähetystön tahi pöytäkirja-otteen kautta muille Säädyille tiedoksi ilmoitettaman.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 6 §.
Ritarist. ja Aatelin pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, sivut 34, 44, 82, 156, 165, 175, 180, 213, 214, 227, 698, 699, 926, 927, 1015, ynnä useammassa kohden.
Papissäädyn samoin samoilla.
Porvarisäädyn samoin samoilla, sivut 116, 123, 145, 146, 205, 206, 361, 362, ynnä useammassa kohden.
Talonpoikasäädyn samoin samoilla, sivut 38, 70, 82, 83, 105, ynnä useammassa kohden.
27 §.
Niissä asioissa, joista maan Säädyillä 40, 41, 42, 43 ja 57 §§:ien mukaan Hallitusmuodossa 21 päivältä Elokuuta 1772 on valta lausua mietteensä, vaaditaan kolmen Säädyn yhtäpitävä enemmistö, kelvataksensa maan Säätyjen päätökseksi; mutta kuin kaksi Säätyä pysähtyvät kahta vastaan, pitää asian raueta ja jäädä vanhallensa. Etuus- ja Suostunta-asioissa menetellään niinkuin Hallitusmuodossa siitä on eriksensä säädetty.
Valtiopäiväpäätös 23 p. Kesäk. 1786, 3 §.
Yhdistys- ja Vakuuskirja 21 p. Helmik. ja 3 p. Huhtik. 1789, 5 §.
28 §.
Paitsi 16 §:ssa mainittuja Valiokuntia, jotka ovat valtiopäivä-asiain käyttämistä varten, pitää Maansäätyjen asettaa Toimittajakunta, johon kuuluu kaksi jäsentä kustakin Säädystä, ja jonka tulee tointa pitää valtiopäivä-päätöksen ynnä kaikkien semmoisten toimituskirjain kirjoittamisesta, joiden ulosantaminen kuuluu Maansäädyille yhteisesti. Kaikki tämmöiset toimituskirjat, sekä myös valtiopäiväpäätös, ovat kaikissa Säädyissä tarkasteltavat. Valtiopäivä-päätöksen alle kirjoittavat Valtamarsalkki ja Puhemiehet sekä kaikki Säätyjen jäsenet, mutta muiden päätösten alle ainoastansa Maamarsalkki ja Puhemiehet.
Valtiopäiväjärjest. 17 p. Lokak. 1723, 19 ja 20 §§.
Porvarisäädyn pöyt. 1800 vuoden valtiopäivillä, siv. 427, 480.
Valtiopäiväpäätös 15 p. samaa kuuta; allekirjoitukset.
29 §.
Ne vastaukset, joissa on suostumus Keisarin ehdotuksiin, antavat Säädyt Keisarille kirjallisesti. Vastaus, jossa tehty ehdotus evätään, pitää myös syinensä Valtamarsalkin ja Puhemiesten kautta kirjallisesti ilmoitettaman.
Hallitusmuoto 21 p. Elok. 1772, 42 §.
30 §.
Sittenkuin Keisari on valtiopäiväin lopettamisen Armossa säätänyt, pidetään, siihen määrättynä päivänä, Jumalanpalvelus kirkossa ja kokous valtiosalissa, samalla tapaa kuin 15 §:ssa on sanottu valtiopäiväin avaamisesta. Valtiosalissa astuvat Valtamarsalkki ja Puhemiehet, kukin järjestänsä, Keisarin eteen ja pitävät Hänen Majesteetillensa alamaisuudessa puheen. Sitten luettaa Hänen Majesteettinsa Ministeri-Valtasihteerillä Valtiopäivä-päätöksen, jonka tehtyä Hänen Majesteettinsa lopettaa valtiopäivät ja kotia laskee Säädyt.
Valtiopäiväjärjest. 17. p. Lokak. 1723, 24 §.
Juhlameno 1779 valtiopäiväin päättyessä.
Valtamarsalkin vala.
”Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja Hänen Pyhän Evankeliuminsa kautta, että koska Suurivaltaisin, Kaikkeinarmollisin Keisari N. N., koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, nyt on nimittänyt minun Valtamarsalkiksi tässä yhteisessä maan kokouksessa; niin olen minä kaikella voimalla ja taidolla vahvistava, varjeleva ja hoitava kaikkea Keisarillista ja Suuriruhtinaallista oikeutta, sekä mielten noudatuksetta ja pelkäämättä puollustava niin Ritariston ja Aatelin etuuksia, kuin myös Maan Säätyjen vapauksia ja oikeuksia, sitä järkähtämättömästi valalla vahvistettua, Elokuun 21 päivänä 1772 annettua Hallitusmuotoa ja muita voimassa olevia perustuslakia myöten. Valtamarsalkki-virkani olen myöskin tekevä aivan niin, kuin Ritarihuone-järjestys vuodelta 1626 ja sen vahvistus vuodelta 1778 säätävät, enkä milloinkaan salliva että mitään tapahtuu, joka Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa, maan Suuriruhtinaalle, taikka isänmaalleni voisi tehdä haittaa ja vahinkoa. Tämän kaiken lupaan minä ritarillisen uskollisuuteni ja kunniani puolesta, ja rukoilen että Jumala niin totta minun sieluni auttaisi, kuin minä tämän uskollisesti olen pitävä. Niin totta Jumala minua auttakoon Hengen ja sielun puolesta.”
Arkkipiispan vala.
”Minä N. N., Suomen Arkkipiispa, lupaan ja vannon Jumalan edessä ja Hänen Pyhän Evankeliuminsa päälle, että koska minun, Arkkipiispa-virkani puolesta, ja sen Valtakunta-kokouksille tehdyn järjestyksen voimasta, jonka Valtakunnan Säädyt Tammikuun 24 päivänä 1617 ovat Örebro’ssa vahvistaneet, nyt tulee tässä yhteisessä maan Säätyjen kokouksessa olla Papissäädyn Puhemiehenä; niin olen minä kaikella voimalla ja taidolla varjeleva ja hoitava, sekä kaikella mahdillani puollustava, totisen ja puhtaan evankelis-lutherilaisen uskomme ja oppimme ohessa, kaikkea Keisarillista ja Suuriruhtinaallista oikeutta ja Maan Säätyjen vapautta, aivan niinkuin se järkähtämätön Hallitusmuoto 21 päivältä Elokuuta 1772, jonka he itsellensä ja jälkeisillensä ikuisiksi ajoiksi ovat hyväksi ottaneet ja valalla vahvistaneet, sekä muut voimassa olevat perustusla’it säätävät ja määräävät. En myöskään ole salliva, että mitään sitä vastoin tehdään, mutta kaikki Säädyn keskustelemukset niin ohjaava, että se on Jumalalle kunniaksi, Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa maan Suuriruhtinaalle ja maalle hyödyksi, Säädylle kunniaksi ja hyväksi. Olen myös valvova Säädyn rehellisesti saamia etuus-oikeuksia sekä edistävä kaikkea, joka on Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa maan Suuriruhtinaalle sekä isänmaalleni hyödyksi, enkä milloinkaan salliva että semmoisia ehdotuksia tehdään, jotka sotivat Keisarivaltaa tahi Maan Säätyjen vapautta vastaan. Että kaikki nämä kappaleet uskollisesti tahdon pitää, siitä lasken minä käteni tälle Piplia-Raamatulle: rukoillen Jumalatani olemaan niin armollinen hengen ja sielun puolesta, kuin minä tämän uskollisesti olen pitävä”.
Porvarisäädyn Puhemiehen vala.
”Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja Hänen Pyhän Evankeliuminsa kautta, että koska Suurivaltaisin, Kaikkeinarmollisin Keisari N. N., koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, Armossa on valinnut minun Porvarisäädyn Puhemieheksi nykyisillä valtiopäivillä; niin olen minä kaikella voimalla ja taidolla varjeleva ja hoitava, sekä kaikella mahdillani puollustava kaikkea Keisarillista ja Suuriruhtinaallista oikeutta ja Maan Säätyjen vapautta, aivan niinkuin se järkähtämätön Hallitusmuoto 21 päivältä Elokuuta 1772, jonka Maan Säädyt, itsellensä ja jälkeisillensä, ikuisiksi ajoiksi ovat hyväksi ottaneet ja valalla vahvistaneet, sekä muut voimassa olevat perustusla’it säätävät ja määräävät. En myöskään ole salliva, että mitään sitä vastoin tehdään, mutta kaikki Säädyn keskustelemukset niin ohjaava, että se on Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa maan Suuriruhtinaalle ja maalle hyödyksi, Säädylle kunniaksi ja hyväksi. Olen myös noudattava sitä Valtakunta-Kokousten Järjestystä, jonka Kuningas ja Valtakunnan Säädyt Tammikuun 24 päivänä 1617 ovat Örebro’ssa vahvistaneet, sekä hoitava kunkin Säädyn rehellisesti saamia etuuksia, vapauksia ja oikeuksia, ja edistävä kaikkea, joka on Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa maan Suuriruhtinaalle ja maalle hyödyksi. En myös koskaan ole salliva, että semmoisia ehdotuksia tehdään, jotka voisivat sotia Keisarivaltaa tahi Maan Säätyjen vapauksia ja oikeuksia vastaan. Että kaikki nämä kappaleet uskollisesti tahdon pitää, siihen rukoilen minä Jumalata niin totta avukseni, kuin niitä olen noudattava”.
Talonpoikasäädyn Puhemiehen vala.
”Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja Hänen Pyhän Evankeliuminsa kautta, että koska Suurivaltaisin, Kaikkeinarmollisin Keisari N. N., koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, on minun valinnut Talonpoikasäädyn Puhemieheksi nykyisillä valtiopäivillä; niin olen minä kaikella voimalla ja taidolla varjeleva ja hoitava sekä kaikella mahdillani puollustava kaikkea Keisarillista ja Suuriruhtinaallista oikeutta ja Maan Säätyjen vapautta, aivan niinkuin se järkähtämätön Hallitusmuoto 21 päivältä Elokuuta 1772, jonka Maan Säädyt, itsellensä ja jälkeisillensä, ikuisiksi ajoiksi ovat hyväksi ottaneet ja valalla vahvistaneet, sekä muut voimassa olevat perustusla’it säätävät ja määräävät. En myöskään ole salliva, että mitään sitä vastoin tehdään, mutta kaikki Säädyn keskustelemukset niin ohjaava, että se on Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa maan Suuriruhtinaalle ja maalle hyödyksi, Säädylle kunniaksi ja hyväksi. Olen myös noudattava sitä Valtakunta-Kokousten Järjestystä, jonka Kuningas ja Valtakunnan Säädyt Tammikuun 24 päivänä 1617 ovat Örebro’ssa vahvistaneet, sekä hoitava kunkin Säädyn rehellisesti saamia etuuksia, vapauksia ja oikeuksia, ja edistävä kaikkea, joka on Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa maan Suuriruhtinaalle ja maalle hyödyksi. En myös koskaan ole salliva, että semmoisia ehdotuksia tehdään, jotka sotivat Keisarivaltaa tahi Maan Säätyjen vapauksia ja oikeuksia vastaan. Että kaikki nämä kappaleet uskollisesti tahdon pitää, siihen rukoilen minä Jumalata niin totta avukseni, kuin niitä olen seuraava”.
Talonpoikasäädyn Sihteerin vala.
”Minä N. N., jonka Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Kaikkeinarmollisin Keisarini ja Suuriruhtinas, sen Valtakunta-Kokousten järjestyksen voimalla, jonka Kuningas ja Valtakunnan Säädyt Tammikuun 24 päivänä 1617 ovat Örebro’ssa vahvistaneet, on valinnut ja määrännyt Rehellisen Talonpoikasäädyn Sihteeriksi näillä nyt julistetuilla ja kohta alkavilla valtiopäivillä, lupaan ja vannon, Jumalan ja Hänen Pyhän Evankeliuminsa kautta, että tämän virkani kaikella ahkeruudella, huolella ja halulla, olen uskollisesti ja vilpittömästi toimittava, hoitava ja täyttävä. Säädylle tahdon myös avullinen olla hyvillä neuvoilla ja muistutuksilla kaikessa, joka voi edistää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa maan Suuriruhtinaan ja maan hyötyä ja hyvää, sekä Säädyn ja itse-kunkin oikeutta ja oikeuksia. En myöskään ota pöytäkirjaan tahi toimittamalla suorita mitään, joka voisi olla vasten sitä järkähtämätöntä Hallitusmuotoa Elokuun 21 päivältä 1772, jonka Valtakunnan Säädyt, itsellensä ja jälkeisillensä, ikuiseksi perustusla’iksi ovat ottaneet ja kalliilla valalla vahvistaneet, tahi sotii muita voimassa olevia perustuslakia vastaan, aina näitä peruslakeja silmällä pitäen. Samoin velvoitan itseni, ett’en kellenkään muuhun kolmeen Säätyyn kuuluvalle, olkoonpa kuka tahansa, ilman Säädyn luvatta millään tavoin ilmoita sen neuvonpitoja ja puheita, vaan että kaikki, josta Sääty, tarkan keskustelemisen ja mietinnön jälkeen, voipi sopia ja suostua, ylöskirjoitan, kokoonpanen ja oikein toimitan, kuintenki niin, ett’en Säädyssä mitään ota kirjoittaakseni ja suorittaakseni, joka on maan vapautta ja yhteistä menestystä vastaan; vaan että semmoista parhaan ymmärrykseni jälkeen pyydän estää, pidättää ja poistaa. Olen myös tarkasti noudattava mitä Säädyn hyväksi ja hyödyksi voipi kaikissa luvallisissa asioissa olla, ja kaikessa niin itseni käyttää, kuin kunniallisen ja rehellisen miehen sopii ja kelpaa. Niin totta Jumala minua auttakoon hengen ja sielun puolesta”.
Valtiopäiväpäätös 26 p. Tammik. 1779, 6 §.
Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Yleisestä Kansliasta, 30 päiv. Maaliskuuta 1863.
Armollisesta käskystä:
J. Snellman.