Annettu Helsingissä, 31 päivänä tammikuuta 1930.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että seuraavat pykälät 3 päivänä kesäkuuta 1927 annetussa laissa tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin on muutettava näin kuuluviksi:
17 §.
Tekijän yksinomainen oikeus teokseensa on seuraavien rajoitusten alainen:
1. Yksityisiä kohtia tai vähäisiä osia ennen julkisuuteen saatetusta kirjoituksesta, puheesta, esitelmästä tai sävellyksestä on sallittu lainata.
2. On luvallista julkisuudessa selostaa julkisesti pidettyjä puheita ja esitelmiä sekä niistä lainata osia.
Mitä tässä kohdassa on sanottu, on sovellettava myös muihin julkisuuteen saatettuihin henkisiin tuotteisiin, kun se tapahtuu arvostelevassa tai tieteellisessä tarkoituksessa. Samanlaisessa tarkoituksessa julkaistuissa teoksissa voidaan kuvata taideteoksia ja rakennusteoksia, kun se tapahtuu tekstin selittämiseksi ja sen yhteydessä.
3. Lähteen ilmoittamisen velvollisuudella on luvallista sanomalehdestä tai aikakauskirjasta sanomalehteen tai aikakauskirjaan jäljentää ja monistaa alkuperäisenä tai käännöksenä kirjoitus, joka koskee valtiollisia, taloudellisia tai uskonnollisia päivänkysymyksiä, ellei sen jäljentäminen ja monistaminen ole nimenomaan kielletty.
4. Hakusanoittain tai muulla tavalla toimitettujen ensyklopedisten kokoelmateosten erikoisartikkeleissa on oikeus muuntelemalla käyttää ennen julkaistuja teoksia sekä niihin ottaa muualla julkaistuja kuvia ja piirustuksia.
5. Useiden tekijäin kirjoituksista tehtyyn kokoelmaan, joka on tarkoitettu käytettäväksi jumalanpalveluksessa tahi kouluissa tai muuten alkeisopetuksessa, musiikkikouluja lukuunottamatta, on sallittu:
a) ottaa pieniä kappaleita tai osia aikaisemmin julkaistuista kirjallisista tai sävellysteoksista taikka, milloin teoksen laajuus on vähäinen, koko teos; tällöin saa käyttää muutettua oikeinkirjoitusta sekä tehdä pieniä kielellisiä muutoksia, jos tämä voi tapahtua kirjoitusta silti olennaisesti muuttamatta, niin myös kääntää kirjallinen teos toiseen kieleen sekä sovittaa sävellysteos yhtä tai useampaa soitinta varten tahi yksi- tai moniäänisesti laulettavaksi; sekä
b) kuvata taideteoksia, mikäli tämä tapahtuu tekstin selittämiseksi ja sen yhteydessä.
Ehtona tässä kohdassa mainittuun menettelyyn on, että on kulunut viisi vuotta teoksen ilmestymisestä ja että tekijälle maksetaan kohtuullinen palkkio.
6. Sävellyksen tekstiksi ja konserttiohjelmiin on sallittu painattaa tai muuten monistaa vähäisiä ennen julkaistun runoteoksen osia tai ennen julkaistuja vähäisiä runoja, kun ne julkaistaan muuttamatta. Niin ikään voidaan sellainen runo esittää yhdessä sävellyksen kanssa.
7. Julkaistuja sävellyksiä on lupa esittää:
a) jos pääsy esittämistilaisuuteen on maksuton eikä esittäminen muutoinkaan tapahdu ansiotarkoituksessa eikä esittäjälle tai esittäjille tule korvausta; tahi
b) jos esittäminen tapahtuu kansan valistustilaisuuksissa tai kansanjuhlissa, joilla ei ole yksityisluonteista ansiotarkoitusta.
8. Julkaistun mallipiirustuksia sisältävän teoksen mukaan on lupa rakentaa rakennusteos tai valmistaa taidetyöteos, ellei tekijä ole julkaisussa yksinoikeutta siihen itselleen pidättänyt.
9. Kirjojen ja sävellysteosten lainaaminen ja vuokraaminen on sallittu.
19 §.
Niissä tapauksissa, jotka mainitaan 17 §:n 2, 4 ja 5 b kohdassa sekä 18 §:n 1 ja 2 kohdassa, on oikeus esittää taideteos siinä koossa, kuin julkaisun tarkoitus vaatii, kuitenkaan teosta muuten enempää muuttamatta, kuin jäljennösmenetelmän vuoksi on tarpeen.
22 §.
Alkuteoksen toiselle luovuttaminen ei sisällä tekijänoikeuden siirtoa. Älköön kuitenkaan taideteoksen tai piirustuksen tekijä olko oikeutettu luovuttamaan toiselle saman taideteoksen kaksoiskappaletta tai valmistamaan teosta toiselle toisen tilaaman piirustuksen mukaan, ellei hän ole itselleen sellaista oikeutta varannut.
Se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei ole ilman tekijän lupaa oikeutettu saattamaan teosta julkisuuteen muutetussa muodossa. Älköön kuitenkaan rakennustaiteellisen piirustuksen tekijä olko oikeutettu epäämään suostumustaan sellaisiin muutoksiin, jotka koskevat yksinomaan teknillisiä seikkoja tai johtuvat rakennuksen taloudellisesta käyttämisestä. Vaikkapa tekijä olisikin antanut muutoksiin suostumuksensa, on hänellä oikeus vaatia, että joko teosta ei saateta julkisuuteen hänen nimissään tai että riittävällä tavalla ilmoitetaan, että muutokset eivät ole hänestä lähtöisin.
Rakennuspiirustuksen toiselle luovuttamiseen rakentamista varten sisältyy, ellei ole toisin sovittu, oikeudenomistajalle myös oikeus vastaisuudessa laajennuttaa rakennusta saman piirustuksen hengen mukaisesti.
23 §.
Tekijänoikeus siirtyy tekijän kuollessa hänen kuolinpesänsä osakkaille lain mukaan.
Tekijä on oikeutettu testamentissa määräämään, että hänen teostansa, jota ei hänen eläessään ole saatettu julkisuuteen, ei saa saattaa julkisuuteen tahi että se saa tapahtua ainoastaan määrättynä aikana tai määrätyillä ehdoilla. Hän voi myös mainita henkilön, jolla on oikeus teoksista määrätä nyt mainitulla tavalla sekä yleensä valvoa tekijänoikeutta kuolinpesän puolesta.
Kuolleen tekijän teosta, olipa sen suoja-aika kulunut umpeen tai ei, ei kukaan ole oikeutettu julkaisemaan sillä tavoin muunnettuna tai typistettynä, että se saattaa vahingoittaa tekijän mainetta. Milloin teos muutettuna julkaistaan, on aina selvästi ilmoitettava, että muutokset eivät ole lähtöisin tekijästä.
30 §.
Joka vastoin 22 ja 23 §:n säännöksiä tekee muutoksia itse teokseen tahi teoksen tai tekijän nimitykseen taikka niissä tapauksissa, joista puhutaan 17 §:n 5 ja 6 kohdassa ja 19 §:ssä, tekee sellaisia muutoksia, jotka eivät ole sallittuja, taikka joka levittää teosta sellaisena kappaleena, jonka hän tietää valmistetuksi vastoin mainittuja säännöksiä, rangaistakoon enintään viidelläkymmenellä päiväsakolla, ellei teosta ole muualla ankarampaa rangaistusta säädetty.
36 §.
Tätä lakia on myös sovellettava teoksiin, jotka ovat valmistuneet ennen lain voimaantulemista, kuitenkin seuraavin poikkeuksin ja rajoituksin:
1. Jos teosta ennen tämän lain voimaantuloa on aikaisemman lain perusteella luvallisesti monistettu, saadaan jo valmistuneita monisteita vapaasti levittää.
2. Kaikkia aikaisemman lain perustuksella luvallisesti julkaistuja käännöksiä sekä sellaisia useiden tekijäin kirjoituksista muodostettuja kokoelmateoksia, jotka mainitaan 17 §:n 5 kohdassa, saadaan tämän lain voimaantultuakin vapaasti sekä muuttamattomina että uusittuina painoksina monistaa ja levittää niissä rajoissa, kuin monistaminen ja levittäminen aikaisemman lain mukaan on ollut luvallista, kuitenkin niin, että kokoelmateoksiin otettuihin uusiin kappaleihin nähden on voimassa, mitä mainitussa lainkohdassa säädetään.
3. Muotteja, kiviä, laattoja sekä muita monistamista tai esittämistä varten tehtyjä valmisteita, jos niiden valmistammen todistettavasti oli alkanut ennen lain voimaantulemista ja niiden käyttäminen siihen asti vallinneen oikeuden mukaan oli luvallista, saadaan edelleenkin vapaasti käyttää sekä täten syntyneitä monisteita vapaasti levittää.
4. Näytelmäkappaleita sekä soitannollis-näytelmällisiä teoksia, joita joku aikaisemman lain perusteella on esittänyt ennen tämän lain voimaantulemista tai joiden näyttämöllepanon joku on ennen tämän lain voimaantuloa todistettavasti pannut alulle, saa hän edelleen julkisesti esittää.
5. Joka ennen tämän lain voimaantulemista on julkisesti esittänyt tanssitaiteellista, eletaiteellista tai elokuvaista teosta tai pannut sellaisen teoksen näyttämöllepanon tai muunlaisen valmistelun alulle, saakoon sitä edelleen julkisesti esittää.
6. Jos sävellysteos on ilmestynyt ennen tämän lain voimaantulemista, on sitä edelleenkin yhden vuoden aikana sen jälkeen lupa vapaasti esittää julkisesti, mikäli se aikaisemman lain mukaan on ollut sallittua.
Sivistysjärjestöjen laulukuorot ja soittokunnat saakoot myöskin edelleen julkisesti esittää sävellysteoksia, joita ne ennen tämän lain voimaantulemista ovat esittäneet.
Helsingissä, 31 päivänä tammikuuta 1930.
Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.
Opetusministeri Antti Kukkonen.