Sota-asiaintoimituskunnan päällikön vahvistama 13 p:nä syyskuuta 1918.

  1 §.
  Suojeluskunnan jäseneksi pyrkivä henkilö on oikeutettu siihen liittymään toimivana tai passiivisena jäsenenä.
  Toimiva jäsen on velvollinen ottamaan osaa suojeluskunnan harjoituksiin sekä niiden suhteen noudattamaan päällystön käskyjä. Ainoastaan toimivat jäsenet ovat oikeutetut ottamaan osaa suojeluskuntalaisten kesken järjestettäviin kilpailuihin.
  Passiivisen jäsenen velvollisuutena on suorittaa suojeluskunnan kassaan vähintään 50 markkaa vuodessa.

  2 §.
  Suojeluskunta-asetuksen 2 § 2 kohdassa määrätty vakuutus on annettava sotilaalliseen järjestykseen komennetun suojeluskunnan edessä seuraavin sanoin:
  Minä N. N. lupaan ja vakuutan kaiken sen kautta joka minulle on pyhää ja kallista että tulen rehellisesti toimimaan suojeluskuntien tarkoitusperien, kansan puolustuskuntoisuuden ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen edistämiseksi, ehdottomasti alistumaan esimiesteni ja esikunnan määräyksiin, sekä etten vastoin esikunnan suostumusta eroa suojeluskunnasta ennenkuin kolme kuukautta on kulunut siitä, kun olen esikunnalle ilmoittanut haluavani suojeluskunnasta erota.

  3 §.
  Suojeluskuntalaiset päättävät suojeluskunta-asetuksen ja tämän ohjesäännön rajoissa suojeluskunnan asioista suojeluskuntakokouksessa. Näissä kokouksissa on kullakin toimivalla jäsenellä 1 ääni. Passiivisilla jäsenillä on kokouksissa puhe-oikeus mutta ei äänestysoikeutta.

  4 §
  Vuosittain helmikuun kuluessa pitävät suojeluskuntalaiset vuosikokouksensa.
  Vuosikokouksen kutsuu kokoon paikallinen esikunta ilmoituksella, joka vähintäin 8 päivää ennen on ollut julkaistuna ainakin yhdessä paikkakunnalla levinneessä sanomalehdessä sekä kaksikielisissä kunnissa vähintäin kahdessa, yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsinkielisessä lehdessä.

  [5 §.]
  Vuosikokouksessa esitellään:
  1) esikunnan vuosikertomus;
  2) suojeluskunnan tilit;
  3) tilintarkastajain kertomus;
  4) kysymys esikunnan tilivapaudesta;
  5) neljän esikunnan jäsenen, kahden tilintarkastajan sekä kolmen kurinpitolautakunnan jäsenen ynnä näiden varamiesten vaali;
  6) esikunnan ehdotus kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioksi;
  7) muut esiteltävänä olevat asiat.

  6 §.
  Ensimmäisen kerran valitaan edellisen pykälän 5 kohdassa mainitut toimihenkilöt suojeluskunnan perustavassa kokouksessa.

  7 §.
  Ylimääräinen kokous pidetään, kun esikunta katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun suojeluskunnassa, jossa on enemmän kuin 100 jäsentä, vähintäin 20 sekä suojeluskunnissa, joiden jäsenluku on 100 tai vähemmän, vähintäin 10 jäsentä sitä kirjallisesti esikunnalta anoo, ilmoittaen sen tai ne kysymykset, joiden vuoksi sellaista kokousta pyydetään.
  Ylimääräinen kokous kutsutaan kokoon vuosikokouksesta määrätyllä tavalla.

  8 §.
  Suojeluskuntakokouksella olkoon valta, jos suojeluskunnassa on vähintäin 500 jäsentä, siirtää oikeutensa valtuuskunnalle, jonka muodostaa 10 kustakin komppaniasta, komppanianpäällikön johdolla, kussakin komppaniassa erikseen valittua edustajaa.
  Päätöstä tässä mainitusta muutoksesta älköön suojeluskuntakokouksessa kuitenkaan tehtäkö, ellei kokouksen kutsussa ole nimenomaan ilmoitettu mainitun seikan tulevan kokouksessa päätöksen alaiseksi.

  [9 §.]
  Edellisen pykälän mukaan tehdyn päätöksen estämättä olkoon esikunta velvollinen kutsumaan kokoon suojeluskuntakokouksen, jos vähintäin 1/3 kunnan äänivaltaisista jäsenistä sitä kirjallisesti anoo. Tämän perusteella kokoonkutsutussa kokouksessa voidaan myöskin ottaa keskusteltavaksi ja päätettäväksi valtuuskuntamuodon lakkauttaminen.

  10 §.
  Suojeluskuntakokouksissa tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa, jolloin arpa ratkaisee. Vaalit ovat toimitettavat suljetuin lipuin, jos joku kokouksen äänivaltaisista osanottajista sitä vaatii.
  Edellämainittua menettelyä käytetään myöskin komppaniankokouksissa.

  11 §.
  Paikallisen esikunnan puheenjohtajana toimii aluepäällikkö tai se, kenen hän tilalleen määrää.
  Paikallisesikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen kun vähintäin kolme sen jäsenistä on saapuvilla.

  12 §.
  Paikallisesikunnan tehtävät ovat sen jäsenten välillä jaetut siten, että:
  kansliapäällikön tulee:
  1) järjestää suojeluskunnan kanslia ja hoitaa siinä tehtävät työt;
  2) pitää pöytäkirjaa suojeluskunnan tai sen sijalla toimivan valtuuskunnan, paikallisesikunnan ja kurinpitolautakunnan kokouksissa;
  3) laatia ja nimellään varmentaa suojeluskunnan tai esikunnan lähtevät kirjeet;
  4) pitää luetteloa suojeluskunnan jäsenistä Sota-asiaintoimituskunnan antaman kaavan mukaan;
  5) pitää kirjaa kurinpitolautakunnan määräämistä rangaistuksista; sekä
  6) kaksi kertaa vuodessa tammi- ja heinäkuun kuluessa sotakomisariolle lähettää luettelo suojeluskunnan jäsenistä;
  talouspäällikön tulee:
  1) hoitaa suojeluskunnan sekä omaa että sille uskottua niin hyvin irtainta kuin kiinteätä omaisuutta;
  2) vuosittain ennen tammikuun loppua päättää suojeluskunnan tilit edelliseltä vuodelta sekä pitää huolta niiden jättämisestä tilintarkastajille;
  3) huolehdittava siitä, että suojeluskunta-asetuksen 9 §:n mukaan piiriesikunnan tarkastettaviksi jätettävät tilit tulevat piiriesikunnalle lähetetyiksi;
  4) pitää luetteloa suojeluskunnan haltuun uskotuista aseista ja ampumatarpeista sekä huolehtia siitä, että niitä aina löytyy suojeluskunnan varastossa tarvittavat määrät; sekä
  5) huolehtia tarvittaessa suojeluskunnan muonittamisesta;
  kasvatuspäällikön tulee:
  1) avustaa aluepäällikköä suojeluskuntalaisten sotilaallisessa opetuksessa;
  2) edistää suojeluskuntalaisten ruumiillista kehitystä järjestämällä ja ohjaamalla niiden kesken urheiluharjoituksia ja kilpailuja;
  3) valvoa, että suojeluskuntalai[s]et käyttäytyvät sekä suojeluskuntalaisina että kansalaisina arvokkaasti sekä teroittaa heihin velvollisuudentuntoa, kuria ja täsmällisyyttä;
  4) pitää kirjaa suojeluskuntalaisten ampumaharjoituksissa käytettyjen ammuksien lukumäärästä ja ammunnan tuloksista säädetyn kaavan mukaan;
  aluepäällikön tulee:
  1) valvoa ja ohjata paikallisen esikunnan muitten jäsenten yllälueteltuja tehtäviä;
  2) johtaa ja ohjata suojeluskuntalaisten sotilaallista opetusta suojeluskuntien ylipäällikön antaman suunnitelman mukaan;
  3) vuosittain ennen helmikuun loppua piiriesikunnalle jättää selonteko suojeluskunnan toiminnasta edellisenä vuotena;
  4) toimia puheenjohtajana paikallisesikunnan kokouksissa; sekä
  5) hoitaa ja valvoa suojeluskunnan käytettäväksi luovutettujen aseiden hoidosta ohjeiden mukaan, joita siinä suhteessa annetaan.

  13 §.
  Piiriesikunnan tehtävänä on:
  1) huolehtia suojeluskuntapiirille yhteisesti kuuluvan omaisuuden hoidosta sekä siitä vuosittain tammikuun kuluessa tehdä tili sekä Sota-asiaintoimituskunnan päällikölle että paikallisesikuntien 14 §:ssä mainittavalle edustajakokoukselle;
  2) tarkastaa paikallisesikuntien päättämät tilit sekä ryhtyä niitten ehkä aiheuttamiin toimenpiteisiin;
  3) tarkastaa aluepäällikköjen piiriesikunnalle jättämät kertomukset sekä lähettää ne, niitten johdosta mahdollisesti tehtävine muistutuksineen sekä omine kertomuksineen maaliskuun kuluessa suojeluskuntien Ylipäällikölle;
  4) ratkaista asiat, jotka paikallisesikunnat ovat sen ratkaistaviksi alistaneet;
  5) järjestää suojeluskuntien kesken pidettäviä ampuma- ja urheilukilpailuja;
  6) vuosittain huhti- ja toukokuussa järjestää yhteiset koko piiriä käsittävät harjoituskokoukset sekä
  7) yleensä valvoa, että suojeluskunnat tarmolla toimivat suojeluskuntien tarkoitusperien saavuttamiseksi suojeluskunta-asetuksen ja tämän ohjesäännön mukaan sekä, jos syytä muistutuksiin ilmaantuu, saattaa epäkohdat korjatuiksi taikka niistä tehdä ilmoitus suojeluskuntien Ylipäällikölle.

  14 §.
  Suojeluskunta-asetuksen 11 §:ssä mainittu paikallisesikuntien edustajien kokous pidetään vuosittain maaliskuun kuluessa ja on kutsu ilmoituksella kokouksen ajasta ja paikasta sotakomisarion toimesta saapuva vähintäin 14 päivää aikaisemmin kullekin paikallisesikunnalle, jonka viipymättä, kutsun saatuaan tulee valita edustajansa sanottuun kokoukseen.
  Paikallisesikuntien edustajakokoukseen valitaan suojeluskunnan puolesta, jossa on

100 tahi vähemmän kuin 100 äänivaltaista		jäsentä	1	edustaja
101—200	äänivaltaista	jäsentä	2	edustajaa
201—300	”	”	3	”
301—400	”	”	4	”
401—500	”	”	5	”
yli 500	”	”	6	”

  15 §.
  Paikallisesikuntien edustajakokouksen avaa sotakomissario, minkä jälkeen valitaan kokouksen puheenjohtaja.
  Kokouksessa esitellään:
  1) piiriesikunnan tilit edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien niistä laatima kertomus;
  2) piiriesikunnan ehdotus piirin tulo- ja menoarvioksi kuluvalle vuodelle;
  3) piiriesikunnan Ylipäällikölle laatima kertomus sekä ne muistutukset, joihin piiri-esikunta aluepäälliköiden kertomusten johdosta mahdollisesti ovat saaneet aihetta; sekä
  4) valitaan 3 piiriesikunnan jäsentä ja kaksi varajäsentä tulevaksi toimintakaudeksi, sekä kaksi tilintarkastajaa ja niiden varamiehet.
  Yllä 3 kohdassa mainittu asia otetaan ainoastaan keskustelun alaiseksi ja on siitä pidettävä pöytäkirja yhdessä keskustelunalaisten kertomusten kanssa lähetettävä suojeluskuntien Ylipäällikölle.

  16 §.
  Virka-asiassa kääntyessään sotilas- tai siviiliviranomaisten puoleen on suojeluskuntaviranomaisten käytettävä sotakomissarion välitystä, paitsi asioista, jotka eivät siedä viivytystä. Tällöinkin on toimenpiteestä samalla sotakomissariolle ilmoitettava.
  Sota-asiaintoimituskunnan Päällikölle osotettuihin anomuksiin ja kirjelmiin tulee sotakomissarion liittää oma lausuntonsa.

  17 §.
  Ne rangaistukset, joita suojeluskunta-asetuksen 20 § mukaan voidaan käyttää, ovat:
  1) yksityinen varoitus;
  2) varoitus kokoontuneen suojeluskunnan edessä;
  3) ylimääräisiä palvelusvuoroja, korkeintaan 8 kertaa;
  4) siirtäminen ylemmästä arvoluokasta alempaan.

  18 §.
  Suojeluskunnissa on käytettävä seuraavia arvoasteita: suojeluskuntasotilas, korpraali, kersantti, vääpeli, joukkuepäällikkö, komppanianpäällikkö ja aluepäällikkö.