SUOMEN SUURIRUHTINANMAAN
ASETUS-KOKOELMA.

(Julkiluettava saarnastuolista).      

Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.   T e e m m e   t i e t t ä v ä k s i :  Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armossa säätää että, samalla kuin Suomen Suuriruhtinaanmaan Joulukuun 19 p:nä 1889 annetun rikoslain 1 luvun 7 § kumotaan, saman luvun 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 §, 11 luvun 2, 3, 4 ja 6 §, 12 luvun 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 §, 13 luvun 3 §, 14 luvun 3 ja 4 §, 16 luvun 16 §, 34 luvun 12 §, 36 luvun 10, 11, 12 ja 13 §, 37 luvun 1 ja 4 § sekä 42 luvun 1 § mainitussa laissa ovat muutettavat näin kuuluviksi:

1 Luku.
Suomen rikoslain alaisista.

  1 §.
  Suomen lain mukaan tuomitaan Suomen mies:
  1) rikoksesta, jonka hän on tehnyt Suomen Suuriruhtinaanmaassa;
  2) rikoksesta, jonka hän on tehnyt Venäjän Valtakunnan alueen ulkopuolella, jos hän sittemmin Suomessa tavataan, taikka on tänne lähetetty tuomittavaksi, ja hänen rikoksensa:
  a) tähtää Venäjän Valtakuntaa tahi sen osaa taikka Suomen miestä tahi muuta Venäjän Valtakunnan alamaista;
  b) tähtää korkeinta valtaa vieraassa valtiossa tahi semmoiseen valtioon kuuluvan alamaisen oikeuksia sekä valituksia syyllistä vastaan on tullut hallitukselta tahi asianomistajalta vieraassa valtiossa; taikka
  c) on tehty suomalaisessa laivassa, sen ollessa aavalla merellä.
  Yhtäläisten perustusten mukaan olkoon rangaistukseen vikapää se, joka, olematta Suomen mies, on tehnyt rikoksen Venäjän Valtakunnan alueen ulkopuolella ja sen jälkeen saanut Suomen kansalaisoikeuden.

  3 §.
  Jos maan palveluksessa oleva on tehnyt virkarikkomuksen; tuomittakoon, olipa se tapahtunut maassa tahi Venäjän Valtakunnan alueen ulkopuolella, sellaisesta rikkomuksesta Suomen lain mukaan ja Suomen oikeudessa.
  Semmoisen asian käsittelemisestä, joka koskee virkarikkomusta, minkä maan palveluksessa oleva henkilö on Keisarikunnassa tehnyt, on voimassa mitä siitä on säädetty tahi vastedes säädetään.

  4 §.
  Jos sellainen rikkomus, josta 41, 42, 43 tahi 44 luvussa mainitaan, taikka muu siihen verrattava rikos on tehty Venäjän Valtakunnan alueen ulkopuolella; tuomittakoon rangaistukseen ainoastaan silloin, kun se on erittäin säädetty laissa tahi sopimuskirjan kautta, joka on tehty Venäjän ja vieraan vallan välillä.

  5 §.
  Jos rikoksesta syytetty on osaksi tahi kokonaan kärsinyt siitä rangaistuksen tuomion mukaan, jonka on antanut vieraan valtion oikeus; luettakoon, harkinnon mukaan, kärsitty rangaistus pois siitä rangaistuksesta, johon hän rikoksestaan olisi Suomessa tuomittava, taikka pidettäköön se hänen rikoksensa rangaistuksena. Kuitenkin on hän Suomessa tuomittava viralta pantavaksi, maan palvelukseen kelvottomaksi, viran toimittamisesta erotettavaksi, tahi kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, jos Suomen laki rikoksesta sen säätää.
  Tuomiota rikosasiassa, jonka vieraan valtion oikeus on antanut, älköön Suomessa pantako täytäntöön.

  6 §.
  Jos sitä, jolla on vieraan valtion virka ja joka oleskelee Suomessa, täällä syytetään yleisen lain rikkomisesta, jonka hän siinä virassa on tehnyt; on hän tuomittava rangaistukseen ainoastaan rikoksesta yleistä lakia vastaan. Määrättäessä vahingonkorvausta, joka seuraa sellaisesta virkarikkomuksesta, käytettäköön Suomen lakia.

11 Luku.
Valtiopetoksesta.

  2 §.
  Joka, aikoen:
  1) viedä Keisarilta ja Suuriruhtinaalta vapauden, saattaa hänet vihollisen tahi kapinoitsijain valtaan, riistää häneltä korkeimman vallan, taikka estää häntä sen käyttämisestä;
  2) Venäjän Valtakunnasta irroittaa Suomenmaan, tahi jonkun osan siitä, tahi muun Venäjän Valtakuntaan kuuluvan alueen, taikka saattaa jonkun osan Venäjän Valtakuntaa vieraan vallan alle; taikka
  3) laittomalla tavalla kumota tahi muuttaa Keisarikunnan tahi Suuriruhtinaanmaan hallitusmuodon taikka vallanperimyksen järjestyksen,
  tekee teon, jolla hän aikomuksensa toteuttaa taikka sitä yrittää, rangaistakoon valtiopetoksesta kuritushuoneella elinkaudeksi taikka vähintään kahdeksaksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.

  3 §.
  Jos kaksi tahi useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään valtiopetoksen; rangaistakoon jokainen heistä sellaisesta salahankkeesta kuritushuoneella vähintään yhdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.

  4 §.
  Joka, valtiopetoksen aikomuksessa, rupeaa yhteyteen vieraan hallituksen kanssa, taikka väärin käyttää hänelle uskottua virkavaltaa, taikka hankkii aseita tahi väkeä, taikka tekee muun sellaisen valmistelun, rangaistakoon kuritushuoneella vähintään yhdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi. Jos joku senkaltaisessa aikomuksessa liittäytyy sellaiseen väkeen; tuomittakoon kuritushuoneesen korkeintaan kuudeksi vuodeksi.

  6 §.
  Tässä luvussa säädettyyn rangaistukseen vikapää tuomittakoon myöskin kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.

12 Luku.
Maanpetoksesta.

  1 §.
  Suomen mies tahi muu Venäjän Valtakunnan alamainen, joka astuu sotajoukkoon, tietäen sen olevan vihollisen, taikka joka ei luovu sellaisesta sotajoukosta, rangaistakoon maanpetoksesta kuritushuoneella elinkaudeksi tahi vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.

  2 §.
  Suomen mies tahi muu Venäjän Valtakunnan alamainen, joka, sittenkun sota on julistettu tahi alkanut, vihollisen eduksi tahallansa:
  1) saattaa vihollisen valtaan sotaväkeä, kaupungin, sataman, linnan, linnoituksen, solan tahi muun puolustuspaikan, sotalaivan, sotakassan, varasto- tahi asehuoneen, ase- tahi muita sotatarve-varoja taikka ruokavaroja, taikka jotakin sellaista hävittää tahi turmelee, taikka vahingoittaa salpausta, telegrafia, telefonia, rautatietä, siltaa tahi muuta senkaltaista;
  2) tekee aseellista vastarintaa Venäjän Valtakunnan sotavoimalle, estää sotaväen käyttämistä vihollista vastaan, taikka viettelee sitä vihollisen puolelle karkaamaan, taikka kapinaan tahi muuhun uskottomuuteen, taikka viholliselle pestaa tahi hankkii sotaväkeä;
  3) viholliselle ilmaisee sotavoiman asemaa tahi sen liikkeitä, taikka neuvotteluja, taikka antaa sille kartan, piirustuksen tahi selityksen puolustuslaitoksesta, satamasta, kulkuväylästä tahi tiestä; taikka
  4) palvelee vihollista oppaana tahi vakojana, taikka hankkii sille oppaan tahi vakojan, taikka auttaa, suojelee tahi kätkee vihollisen vakojaa;
  rangaistakoon maanpetoksesta kuolemanrangaistuksella taikka kuritushuoneella elinkaudeksi tahi vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.
  Yritys on rangaistava.

  3 §.
  Suomen mies tahi muu Venäjän Valtakunnan alamainen, joka muulla kuin nyt sanotulla tavalla tahallansa auttaa vihollista, taikka vihollisen eduksi vahingoittaa Venäjän Valtakuntaa tahi sen sotaliittolaisia, rangaistakoon sellaisesta maanpetoksesta kuritushuoneella elinkaudeksi tahi vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.
  Yritys on rangaistava.

  4 §.
  Jos vieraan valtion alamainen, joka sodan aikana on jäänyt Suomeen tahi on Suomen palveluksessa, tekee sellaisen rikoksen kuin 1, 2 tai 3 §:ssä mainitaan; rangaistakoon siitä samojen lainpaikkain mukaan.

  5 §.
  Suomen mies tahi muu Venäjän Valtakunnan alamainen, joka
  1) kehottaa vierasta hallitusta alottamaan tahi jatkamaan sotaa tahi muuta vihollistekoa Venäjän Valtakuntaa vastaan, taikka rikkomaan Venäjän kanssa tehtyä sotaliittoa, taikka kieltäytymään sellaiseen liittoon rupeemasta; taikka
  2) ennenkuin sota on julistettu, omasta tahi muitten puolesta vieraalle hallitukselle lupaa apua sen sotayrityksessä Venäjän Valtakuntaa vastaan;
  rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.
  Jos rikollinen virkansa perustuksella saattoi tietää sotavoiman aseman taikka varsinaisesti auttaa vierasta valtaa sodan sattuessa Venäjän Valtakunnan kanssa; rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kuudeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.

  6 §.
  Jos kaksi tahi useammat ovat keskenänsä sopineet tekemään maanpetoksen; rangaistakoon jokainen heistä sellaisesta salahankkeesta kuritushuoneella vähintään yhdeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.

  7 §.
  Jos se, jolle on uskottu sopimuksen päättäminen tahi keskustelu, taikka päätöksen tekeminen asiassa, jonka varassa Venäjän Valtakunnan oikeus tahi turvallisuus on, tahallansa väärinkäyttää tätä luottamusta ilmeiseksi vahingoksi Valtakunnalle, taikka, jos nämät sopimukset, keskustelut tahi päätökset olivat salassa pidettävät, ne ilmaisee, taikka luvatta julkaisee tahi tekee tiettäväksi asiakirjan, joka sellaista koskee; rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät; olkoon rangaistus kuritushuonetta korkeintaan kaksi vuotta.
  Yritys on rangaistava.
  Jos keskustelu, neuvottelu, päätös tahi asiakirja on tullut muun henkilön tiedoksi, taikka jos asiakirja on joutunut tämän käsiin, ja jos hän tahallansa siitä jotakin ilmaisee, julkaisee taikka tekee tiettäväksi, vaikka hän tietää, että asia on pidettävä salassa; rangaistakoon vankeudella vähintään vuodeksi taikka vähintään kahdensadan markan sakolla.

  8 §.
  Jos joku tahallansa väärentää, hävittää, turmelee, kätkee tahi salaa asiakirjan, joka sisältää todistuksia Venäjän Valtakunnan oikeudesta tahi turvallisuudesta, ja jos hän tietää asiakirjan tärkeyden; rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
  Yritys on rangaistava.

  9 §.
  Tässä luvussa säädettyyn kuoleman- tahi kuritushuonerangaistukseen vikapää tuomittakoon myöskin kansalaisluottamuksensa menettäneeksi; jos tuomitaan muuhun rangaistukseen tämän luvun mukaan, tuomitkoon oikeus, milloin teon laatu siihen antaa aihetta, myöskin kansalaisluottamuksen menettämiseen.

13 Luku.
Majesteetinrikoksesta sekä väkivallasta ja kunnianloukkauksesta Keisarillisen perhekunnan jäseniä vastaan.

  3 §.
  Jos joku murhaa tahi tahallansa tappaa Keisarinnan, Perintöruhtinaan, Leskikeisarinnan tahi muun Keisarillisen perhekunnan jäsenen; tuomittakoon kuolemanrangaistukseen. Jos joku tahallansa muulla tavoin pitelee pahoin Keisarinnaa, Perintöruhtinasta tahi Leskikeisarinnaa taikka tekee heille muuta väkivaltaa; rangaistakoon kuritushuoneella elinkaudeksi tahi enintään kahdeksitoista vuodeksi. Jos se tehdään muulle Keisarillisen perhekunnan jäsenelle; olkoon rangaistus kuritushuonetta enintään kaksitoista vuotta.
  Tässä §:ssä mainittujen rikosten yritys on rangaistava.

14 Luku.
Rikoksista ystävyydessä olevaa valtiota vastaan.

  3 §.
  Jos joku loukkaa ystävyydessä olevaa valtiota senlaatuisella teolla, joka mainitaan tämän lain 11 luvun 2, 3 ja 4 §:ssä; on syyllinen, jos Venäjän Valtakunnan ja vieraan valtion välillä on vastavuoroisuutta tässä suhteessa olemassa, rangaistava kuritushuoneella enintään kuudeksi vuodeksi tahi vankeudella.

  4 §.
  Jos pahoinpitely taikka muu väkivalta taikka kunnianloukkaus tapahtuu Keisarin luona toimivaa vieraan valtion diplomaatista asiamiestä vastaan; olkoon rangaistus pahoinpitelystä tahi väkivallasta vankeutta vähintään neljä kuukautta, ellei rikoksesta ole toisessa lainpaikassa kovempaa rangaistusta säädetty, sekä kunnianloukkauksesta vankeutta vähintään kaksi kuukautta ja enintään kaksi vuotta, taikka sakkoa vähintään sata markkaa.
  Jos joku häpäisee ystävyydessä olevan valtion julkiseen paikkaan asetettua valtakunnanvaakunaa tahi muuta vallanmerkkiä; rangaistakoon vankeudella enintään kolmeksi kuukaudeksi.
  Jos joku rikkoo asianmukaisessa järjestyksessä julistettua puolueettomuuden määräystä vastaan; rangaistakoon vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi.

16 Luku.
Rikoksista julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan.

  16 §.
  Joka luvattomasti ottaa paikaltaan taikka tahallansa turmelee tahi pilaa Venäjän lipun taikka Venäjän valtakunnanvaakunan tahi Suuriruhtinaanmaan vaakunan, joka viranomaisen toimesta on julkiseen paikkaan asetettuna, taikka julkisen viraston tahi virkamiehen kuulutuksen, joka yleisön tiedoksi on julki pantu, vetäköön sakkoa enintään kolmesataa markkaa.
  Jos Venäjän lippua taikka valtakunnanvaakunaa tahi Suuriruhtinaanmaan vaakunaa, joka viranomaisen toimesta on julkiseen paikkaan asetettuna, on turmeltu tahi pilattu aikomuksessa osottaa epäkunnioitusta viranomaista vastaan; rangaistakoon syyllinen vankeudella enintään kolmeksi kuukaudeksi.

34 Luku.
Yleistä vaaraa tuottavista rikoksista.

  12 §.
  Joka yleiselle telegrafi- tahi telefonilaitokselle taikka sen tarpeistolle tahallansa, tekee jotakin, joka estää tahi häiritsee laitoksen käyttämistä, rangaistakoon vankeudella korkeintaan kahdeksi vuodeksi.
  Sellaisen esteen tuottamuksesta olkoon rangaistus sakkoa enintään viisisataa markkaa taikka vankeutta korkeintaan kolme kuukautta.
  Ken ei poista tahi ei ajoissa poista alusta, kalaverkkoa tahi muuta kalanpyydystä vähintään meripeninkulman päähän telegrafilaivasta, joka kaapelia on laskemassa ulos tahi kuntoon panemassa, vaikka telegrafilaiva on asettanut ilmoitusmerkkejä, rangaistakoon enintään sadanviidenkymmenen markan sakolla.
  Sama olkoon laki, jos joku, kaapelia uloslaskettaessa tahi kuntoon pantaessa, jättää aluksen, kalaverkon tahi muun kalanpyydyksen poistamatta vähintään neljänneksen meripeninkulman päähän meriviitasta, joka osottaa sen paikan, mihin kaapeli on laskettu.
  Jos se, joka on tehnyt itsensä vikapääksi johonkin mainituista rikkomuksista, laiminlyö aluksen tahi kalanpyydyksen poistamisen säädetyn matkan päähän, vaikka häntä siihen on kehottanut se henkilö, jonka johdolla kaapelin uloslaskeminen tahi kuntoon paneminen tapahtuu; rangaistakoon vankeudella korkeintaan kuukaudeksi.
  Jos meritelegrafi-kaapelia uloslaskevan tahi kuntoon panevan laivan päällikkö on noudattamatta mitä on säädetty ilmoitusmerkeistä laivain yhteentörmäyksen estämiseksi merellä; rangaistakoon vankeudella enintään kuukaudeksi tahi korkeintaan kolmensadan markan sakolla.

36 Luku.
Petoksesta ja väärennyksestä.

  10 §.
  Joka hankkiaksensa itselleen tahi toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen:
  1) mukaa tahi väärentää Keisarikunnassa tahi Suuriruhtinaanmaassa säädetyn karttapaperin, karttamerkin, postimerkin, leimamerkin, tullileiman, taikka muun julkisen verotusmerkin;
  2) Keisarikunnassa tahi Suuriruhtinaanmaassa säädettyyn mittaan, painoon tahi punnitsimeen, taikka tavaraan panee väärän taikka väärentää niissä olevan kruununleiman tahi muun julkisen merkin, joka on mitan, painon, punnitsimen taikka tavaran todisteena, taikka väärentää mitan, painon, punnitsimen tahi tavaran, joka on oikein leimattu tahi merkitty; taikka
  3) panee tavaraan Keisarikunnassa tahi Suuriruhtinaanmaassa säädetyn kruununleiman tahi muun julkisen merkin, jota ei ole siihen tavaraan aiottu;
  tuomittakoon kuritushuoneesen korkeintaan kahdeksi vuodeksi ja kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, taikka, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät, vankeuteen korkeintaan kahdeksi vuodeksi.
  Jos hän mukaamalla tehtyä tahi väärennettyä esinettä käytti; tuomittakoon kuritushuoneesen korkeintaan neljäksi vuodeksi ja kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, taikka vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
  Jos muu kuin rikoksentekijä edellä mainitussa aikomuksessa on käyttänyt väärennystä itsellensä tahi toiselle hyödyksi; tuomittakoon niin kuin itse olisi sen väärennyksen tehdyt.
  Mukaamalla tehty tahi väärennetty esine sekä väärällä leimalla merkitty mitta, paino tahi punnitsin olkoon menetetty. Menetetty olkoon niinikään leimasin, merkkirauta tahi muu kalu, jota on käytetty tahi aiottu käyttää jonkun tässä §:ssä mainitun rikoksen tekemiseen, sekä väärällä merkillä varustettu tavara, joka tavataan väärentäjän luona tahi varastossa tahi pidetään kaupan.

  11 §.
  Joka uudestaan käyttää tahi panee liikkeesen Keisarikunnassa tahi Suuriruhtinaanmaassa säädetyn oikean karttapaperin, karttamerkin, postimerkin taikka muun julkisen verotusmerkin, joka hänen tietensä jo on tarkoitukseensa käytetty, rangaistakoon vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi taikka sakolla.

  12 §.
  Säännökset 10 ja 11 §:ssä koskevat myöskin vieraan valtion postimerkkien mukaamista ja väärentämistä sekä sellaisten merkkien käyttämistä, jotka tiettävästi jo ovat olleet käytännössä, jos Keisari ja Suuriruhtinas on määrännyt, että sen valtion merkit ovat saman suojeluksen alaiset kuin Keisarikunnan tahi Suuriruhtinaanmaan yhtäläiset merkit.

  13 §.
  Jos joku pitää kaupan taikka panee liikkeesen tavaraa, johon hänen tietensä on pantu väärä, Keisarikunnassa tahi Suuriruhtinaanmaassa olevan valmistajan, kauppiaan, toiminimen tahi laitoksen merkki; rangaistakoon vähintään viidenkymmenen markan sakolla taikka vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi.
  Sama olkoon laki, kun tavaraan on pantu väärä, vieraassa valtiossa olevan valmistajan, kauppiaan, toiminimen tahi laitoksen merkki, jos sen valtion ja Venäjän välillä on tehty sopimus tavara- ja tehdasleimain suojeluksesta, taikka Venäjän Valtakunnassa oleva valmistaja, kauppias, toiminimi tahi laitos nauttii yhtäläistä vastavuoroisuuteen perustuvaa suojelusta vieraassa valtiossa, taikka joku Keisarikunnassa tahi Suuriruhtinaanmaassa sellaisen väärennyksen kautta petetään.
  Tämän §:n säännöksiä on silloinkin noudatettava, kun tavaraan tahallisesti on pantu merkki, joka on niin toisen käyttämän merkin näköinen, että erehdys helposti saattaa tulla.

37 Luku.
Raharikoksista.

  1 §.
  Jos joku on:
  1) muannut metallirahan, joka on Keisarikunnassa, Suuriruhtinaanmaassa tahi Venäjän Valtakunnan alueen ulkopuolella käypä, taikka käyvän setelirahan, joka on Keisarikunnan, Suuriruhtinaanmaan tahi vieran valtion hallituksen, taikka asianomaisen valtiopankin, taikka, mainittuin hallitusten luvalla, muun rahalaitoksen antama;
  2) oikeasta setelirahasta, joka ei enää ole käypä, poistanut käymättömyyttä osottavan merkin, taikka jollakin muulla teolla hankkinut sille käyvän rahan näön;
  3) oikeata metalli- tahi setelirahaa muuntamalla tehnyt sen näöltään suuremman arvoiseksi; taikka
  4) hankkinut tahi tuonut maahan mukaamalla tehtyä tahi väärennettyä metalli- tahi setelirahaa,
  ja jos hän sen teki aikoen panna rahan oikeasta tahi käyvästä liikkeesen; rangaistakoon kuritushuoneella vähintään kahdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi, taikka, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät, kuritushuoneella korkeintaan kahdeksi vuodeksi.
  Jos hän kaupittelee sellaisen rahan; tuomittakoon kuritushuoneesen vähintään kolmeksi ja enintään yhdeksäksi vuodeksi, taikka, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät, korkeintaan kolmeksi vuodeksi.
  Tämän §:n mukaan rangaistukseen tuomittu on myöskin julistettava kansalaisluottamuksensa menettäneeksi.
  Tässä mainittujen rikoksien yritys on rangaistava.

  4 §.
  Mitä tässä luvussa säädetään setelirahasta, koskekoon myöskin sellaista painettua velkaseteliä, pankinseteliä, tahi haltijalle asetettua arvopaperia, jonka Keisarikunnan, Suuriruhtinaanmaan tahi vieraan valtion hallitus, taikka asianomainen valtiopankki, taikka, mainittuin hallitusten luvalla, kunta, yhdyskunta, yhdistys, seura, yhtiö tahi yksityinen henkilö on antanut liikkeesen.
  Painetuksi on arvopaperi katsottava, vaikka antajan nimi, taikka yksityisiä sanoja tahi numeroita onkin kirjoittamalla siihen pantu.

42 Luku.
Valtion turvallisuutta tahi yleistä järjestystä varten annettujen määräysten rikkomisesta.

  1 §.
  Joka luvattomasti tekee piirroskuvan linnoituksesta, rangaistakoon enintään kahdensadan markan sakolla taikka vankeudella korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi.
  Joka luvattomasti saattaa vieraan vallan tiedoksi taikka julkaisee linnoituksen piirroskuvan, tuomittakoon kuritushuoneesen enintään kuudeksi vuodeksi.
  Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 21 p:nä Huhtikuuta 1894.

K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  Oman Päätöksen mukaan
ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:

E. A. Forssell.