1 §.
Keisarillisen Majesteetin Armollisessa valtiopäivä-kutsumuksessa määrättynä päivänä löydyttää itsensä Senaatin Yleinen Esittelijä-sihtieri, joka silloin tulee toimittamaan Riikin-ilmoittajan virkaa, kahden Senaatin Protokolla-sihtierin taikka Kanslistan seurassa, Kenraali-Kuvernöörin luona, joka Keisarillisen Majesteetin puolesta antaa hänelle valtiopäivä-kuulutuksen, käskien kohta julistamaan valtiopäivät; jonka jälkeen Yleinen Esittelijä-sihtieri, samalla tavalla saatettuna, menee Senaatti-huoneesen ja sen isoilta portailta, joidenka edustalle komppania Suomen henkivartiaväestön tarkk’ampuja-pataljoonaa on soittokuntanensa asetettu, torvien soidessa julkisesti lukee valtiopäivä-kuulutuksen ruotsiksi ja suomeksi, kehotuksella kaikille maan Säädyille, että määrätyillä paikoilla ilmoittavat itsensä ylös pantavaksi ja valtuuskirjansa esille antavat.
2 §.
Sittenkuin Keisarillisen Majesteetti on ilmoittanut kenenkä Hänen Majesteettinsa on hyväksi nähnyt Armossa nimittää Maamarsalkiksi, tulee tämä, kutsuttaissa, kahden etevimmän saapuvilla olevan Kreivin seurassa, Keisarilliseen linnaan ja saa Hänen Majesteetiltansa maamarsalkki-sauvan, jonka jälkeen hän, samalla tavalla saatettuna, menee Ritarihuoneesen, jonka Ritarihuone-kansliaksi määrätyissä saleissa Ritarihuone-johtokunta ja palvelusmiehet ovat häntä vastaan-ottamassa, ja toimittaa ilmoituksen, jonka kautta Ritaristo ja Aatelissääty ylöspanoa varten käsketään Ritarihuoneesen tulemaan.
3 §.
Kun valtiopäivä-miehet ovat ylös kirjoitetut ja Maamarsalkki sekä kaikki Puhemiehet valansa vannoneet, sallii Keisarillisen Majesteetti, että maan Säädyt, valiomiesten kautta, Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin, Pappissääty Arkkipispan ja muut Säädyt Puhemiestensä heitä johdattaessa, itsekukin erikseen, Hänen Majesteetillensa lausuvat alamaiset kiitokset Armollisesta valtiopäiväkutsumuksesta sekä anovat Hänen Majesteetiltansa Armollista määräystä, minä päivänä Hänen Majesteettinsa katsoisi hyväksi valtiosalissa avata valtiopäivät.
4§.
Päivällä ennen, kuin valtiopäivät valtiosalissa avataan, saavat kaikki maan Säädyt Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä Kenraali-Kuvernööriltä kutsumuksen mainittua juhlallisuutta varten tulla valtiosaliin, sittenkuin Nikolaikirkossa ensinnä ovat Jumalanpalveluksessa olleet.
5 §.
Senaatin Vara-Esimies ja Jäsenet sekä Prokuraattori ynnä ne muut henget, jotka Keisarillisen Majesteetti hyväksi näkee valita, kutsutaan myös juhlallisuutta viettämään valtiosalissa, jossa siat heille valmistetaan.
6 §.
Määrättynä päivänä ja hetkenä kokoontuvat kaikki Säädyt Nikolaikirkkoon.
7 §.
Kirkkoon tulevat silloin kaikki muutkin juhlallisuuden viettämiseen valtiosalissa kutsutut henget, paitsi niitä, jotka Armossa ovat valitut yhtymään Keisarillisen Majesteetin saatto-seuraan.
8 §.
Kohta, kun Säädyt ovat kokoontuneet kirkkoon, annetaan siitä tieto Kenraali-Kuvernöörille, joka sen Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaa.
9 §.
Kirkon ovella vastaan ottaa Keisarillista Majesteettia Porvoon hiippakunnan Pispa, kahden juhlapukuun vaatetetun Provastin kanssa, jolloinka Pispa Raamatun lauseella tervehtii Keisarillista Majesteettia.
10 §.
Keisarillisen Majesteetin astuessa kirkkoon aljetaan musiiki.
11 §.
Keisarillisen Majesteetin saatto-seuraan kuuluvat henget menevät heille määrättyihin penkkeihin kirkossa.
12 §.
Keisarillinen Istuin on asetettu Kuoriin.
13 §.
Kohta kuin Keisarillisen Majesteetti on paikallensa asettunut, aljetaan Jumalanpalvelus sen tekstin johdolla, jonka Hänen Majesteettinsa on Armossa määrännyt. Jumalanpalveluksen päätettyä veisataan virsi: ”O Gud, vi lofve dig” (O Jumal’ sinua kiitäm’) rumpujen ja torvien soidessa sekä tykeillä ammuttaissa.
14 §.
Jumalanpalveluksen päätettyä ja sittenkuin Keisarillisen Majesteetti on kirkosta lähtenyt, menee Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa Hänen Majesteettinsa huoneisiin Keisarillisessa linnassa, jota vastoin Pappis-, Porvari- ja Talonpoikais-säädyt käyvät valtiosaliksi määrättyyn linnan huoneesen.
15 §.
Sittenkuin viimemainitut kolme Säätyä ovat valtiosaliin kokoontuneet, annetaan siitä Keisarilliselle Majesteetille tieto, jonka jälkeen Hänen Majesteettinsa, Ritariston ja Aatelissäädyn ynnä Maamarsalkin edellä astuessa, tulee valtiosaliin.
16 §.
Valtiosalissa, jonka toiseen päähän Keisarillinen valta-istuin on asetettu, siottuvat Säädyt paikoillensa, Ritaristo ja Aatelissääty, Maamarsalkki edellänsä, valta-istuimen oikealle puolelle, sekä Pappis- ja Porvarisäädyt, samoin puhemiehet edellänsä, sen vasemmalle puolelle. Talonpoikaissääty Puhemiehenensä asettuu samalla tapaa keski-saliin alimmaiseksi.
17 §.
Senaatin Vara-Esimies ja Jäsenet sekä Prokuraattori, Keisarillisen Majesteetin Hoviin kuuluvat ja muut sisälle laskettavat henget, asettuvat määrätyille paikoillensa.
18 §.
Kenraali-Kuvernööri ja Ministeri-Valtiosihtieri pysähtyvät valta-istuimen viereen, Kenraali-Kuvernööri sen oikealle ja Ministeri-Valtiosihtieri sen vasemmalle puolelle.
19 §.
Salin oikealle puolelle asetetaan pöytä sille miehelle, jonka Keisarillisen Majesteetti on määrännyt pöytäkirjaa kirjoittamaan.
20 §.
Sittenkuin Keisarillisen Majesteetti on valta-istuimelle istunut, tervehtää Hänen Majesteettinsa Säätyjä puheella, jonka Ministeri-Valtiosihtieri sitten lukee ruotsiksi käännettynä ja Senaatin Oikeus-Osaston Vara-Esimies taikka se, joka on tarkastanut aatelittomain Säätyjen valtuuskirjat, suomennettuna.
21 §.
Kenraali-Kuvernöörin viitatessa nousevat Maamarsalkki ja Puhemiehet, kukin järjestyksessänsä, ja astuvat Keisarillisen Majesteetin eteen sekä pitävät jokainen alamaisuudessa Hänen Majesteetillensa lyhyen tervehdyspuheen, jolloin kukin sääty nousee seisomaan niin kauvaksi, kuin Puhemiehensä puhuu.
22 §.
Sittenkuin Keisarillisen Majesteetti sen perästä on Säädyille ilmoittanut ne ehdotukset ja esitelmät, jotka Keisarillisen Majesteetti on heille tahtonut asettaa, palaa Hänen Majesteettinsa huoneisiinsa, Ritariston ja Aatelissäädyn ynnä Maamarsalkin astuessa hänen edellänsä ja saatto-seuransa keralla, jonka jälkeen toiset Säädyt eriävät.
Yhtä pitäväksi niiden juhla-menojen kanssa, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari kesäkuun 13 (25) päivänä 1863 on Armossa hyväksi katsonut, todistaa:
J. Snellman,
Yleinen Esittelijä-sihtieri.