|
Kyrkio-Lag och Ordning / som then Stormächtigste Konung och Herre / Herr CARL then Elofte / Sweriges / Göthes och Wändes Konung / &c. Åhr 1686. hafwer låtit författa / och Åhr 1687. af Trycket utgå och publicera. Jemte ther til hörige Stadgar. | Kircko-Laki Ja Ordningi / Jonga Suuriwaldias Cuningas ja Herra / Herr CARL Yxitoistakymmenes / Ruotzin Göthein ja Wändein Cuningas / &c. Wuonna 1686 on andanut coconpanna / Ja Wuonna 1687 prändistä uloskäydä ja cuulutta / Ynnä tähän soweliain Asetusten canßa. Wuonna 1688 Suomexi käätty. |
Förtekning På Capitlen uti Kyrckio-Ordningen. CAP. I. CAP. II. CAP. III. CAP. IV. CAP. V. CAP. VI. CAP. VII. CAP. VIII. CAP. IX. CAP. X. CAP. XI. CAP. XII. CAP. XIII. CAP. XIV. CAP. XV. CAP. XVI. CAP. XVII. CAP. XVIII. CAP. XIX. CAP. XX. CAP. XXI. CAP. XXII. CAP. XXIII. CAP. XXIV. CAP. XXV. CAP. XXVI. CAP. XXVII. CAP. XXVIII. | Kircko-Ordningin Lugut. I. Lucu. II. Lucu. III. Lucu. IV. Lucu. V. Lucu. VI. Lucu. VII. Lucu. VIII. Lucu. IX. Lucu. X. Lucu. XI. Lucu. XII. Lucu. XIII. Lucu. XIV. Lucu. XV. Lucu. XVI. Lucu. XVII. Lucu. XVIII. Lucu. XIX. Lucu. XX. Lucu. XXI. Lucu. XXII. Lucu. XXIII. Lucu. XXIV. Lucu. XXV. Lucu. XXVI. Lucu. XXVII. Lucu. XXVIII. Lucu. |
| Wij Carl, med Gudz Nåde, Sweriges, Göthes och Wändes Konung, Stor-Furste til Finland, Hertig uti Skåne, Estland, Lijffland, Carelen, Brehmen, Verden, Stettin-Pomern, Cassuben och Wänden, Furste til Rügen, Herre öfwer Ingermanland och Wißmar; Så och Pfaltz-Grefwe wid Rhein i Beijern, til Gülich, Cleve och Bergen Hertig &c. Giörom witterligit, at såsom Swearijke är af Hedna-Wärld sammankommit, så hafwa och thes Inbyggare ringa eller ingen kundskap haft, om thet Guddomeliga wäsendet, utan swäfwat uti ett Hedniskt Mörker, alt in til begynnelsen af thet Nij ondehundrade Åhrtalet efter Christi börd, tå Gud af Nåde lät Evangelij Lius uti dhesse Nordiske Länder itändas, och then Christna Läran uti wårt käre Fädernesland införas och utsprijdas; Hwilken doch deels i förstone war, deels mehr och mehr blef, med Menniskiodichter och Påfunder förmängd, och Trones Reenheet, igenom Prästernas fåkunnigheet, och Åhörarenas Enfaldigheet, så förwänd och förwirrad, at then sanna Kundskapen om Christo, och hans dyra Förtienst, stadnade til en stor deel, uti fåfänge och förargelige Ceremonier, uti Belätens och the afledne Helgons tilbidielse och ähra, som war them mehr om Hiertat, än then store och lefwande Gudens åkallelse och dyrkan; til thess åter rättsinnige Konungar och Lärare i Rijket, med sin Gudachtigheetz ijfwer och alfwar, och med Sanningenes Kraft och Anda, sökte at förjaga the skadelige Swermandar och Legoherdar, som förförde then späda HErrans Hiord, och drogo then samma ifrån then rätta Herdan, theras Siälars Biskop, in på willan wäg och stijg. Til en så hög Swearijkes Lycksaligheet, war Konung Gustaf then förste, thet första och förnämsta Gudz utkorade Redskap, genom hwilkens frijmodigheet, och högstberömlige åhåga för Gudz thens aldrahögstes ähra, och hans dyrtkiöpte Församlingz timmeliga och ewiga Wälfärd, then sanna, reena och rätta Evangeliska Läran, blef här wijdare styrckt och fortplantad, och thet af Påfwen inträngde Kyrckio Regementet, wid Rijkzdagen i Wästeråhs, Åhr 1527, genom en allmän Stadga afskaffat och förändrat. Men then sielftagna Myndigheten hoos the Andelige, war så högt wuxen, och Willfarelsen öfwer alt så diupt rotad, at hwarken then förra på en gång afhuggas, eller then senare så utgrafwas kunde, at icke tå och tå något nytt Ogräs sig framtedde, som sökte at förquäfia then goda Säden, och thet nys wäl inrättade Kyrckiowäsendet at kullkasta, eller åt minstone så wrijda och wända, at thet uti högstbemälte Konungz Lijfztijd, icke aldeles kunde komma til thet fasta stånd, och til then säkerheet, som han gerna åstundade, särdeles uti lijkheten af Ceremonierne. Uti Konung Erichs tijd, kunde thet icke heller winna någon framgång, för the åtskillige månge andre Swårheter, som tå hoopetaals inföllo. Och omskönt uti Konung Johans Tijd, en KyrckioOrdning blef 1571, i Stockholm tryckt, och Åhret ther efter, af samtlige Rijksens Inbyggare antagen, så fölgde doch straxt ther på thet Liturgiske owäsendet, och sedan Konung Sigismundi Regemente, som tilskyndade the Swenske Församlingarne ett nytt Qual, och upwäckte hoos en stoor deel af the enfaldige, en ny lust til the förre Påfweske Påfunder och Ceremonier, hwaraf åtskillige öfwerlefwor äntå funnos, både i theras Hiertan, och uti Kyrkiorne. Sielfwa KyrkioOrdningen, som upsatt war, hade och något ther af behållit, som efter thet stora Concilij Sluth i Upsala, Ålir 1593, skulle, men intet kunde, så lätt och snart blifwa rättat, emedan Konungen, som ägde rätt och macht, at främia ett så godt Wärck, war sielf ther emot, och thet Papistiske anhanget skonte hwarken Konst eller Arbete, til at hindra och kullkasta alt hwad som lände til then sanna Evangeliska Lärans utwidgelse och styrckia. Ther til med, war äntå wid Domstolarna thet missbruket, at the betiänte sig af Kyrckiobalken i dömande, sedan som förr, fast then samme med Påfwesk willo och egenwilligheet war upfyld; hwilket alt uträttade så mycket, at mehrbemälte KyrckioOrdning intet fick sin frija gång, eller fulla wärckan, förr än Konung Carl then IX, förklarade Kyrckiobalken för ogill, til thes han blefwe öfwersedd, och the theruti begrepne Påfweske Willfarelser utelåtne. Ifrån then tijden, har fuller, igenom thens Aldrahögstes beskydd och bijstånd, Religions wäsendet warit, inom wårt käre Fäderneslandz Gräntzor, utan anfächtning, efter som Konung Gustaf Adolph, lät sig på thet högsta wårda, om thes Reenheet och befästelse, öfwer heela Rijket, hwilket äfwen wäl Hans Maij:tt, Wår Högtährade käre Herr Fader, Glorwyrdigst i Åminnelse, giorde, som the, under Hans höga Hand och Namn utgångne Stadgar, nogsamt utwijsa. Och ehuruwäl på åtskillige Tijder, och mäst uppå alle Rijkzdagar, wid pass 50 à 60 Åhr tilbakars, är wordet omtalt och påmint, at Kyrckiobalken, och then i trycket för detta utgångne KyrckioOrdningen, skulle öfwersees och förbättras, hwar til och så åtskillige utkast, Tijd efter annan äre giorde; så hafwer lijkwäl Öfwerhetens goda upsåt, och Undersåtarenas billige åstundan, alt här tils stadnat uti en ofulkomligheet, för åtskillige hinders skull, som altijd hafwa legat ett så wichtigt Wärckz fullbordan i wägen. Altdherföre, som en god Ordning är Gudi wälbehagelig uti all ting, och han i synnerheet wil, at uti hans Kyrckia och Församling, alt skal ordenteligen och wäl skickas och beställas; Ty hafwe Wij för en stoor nytta och nödwändigheet achtat, til Gudz Namns ähras befrämielse, och hans Församlingz upbyggelse, at författa, och utan längre upskof, i trycket utgå låta en wiss Kyrckiolag och Ordning, wid Gudztienstens förrättande, och alt öfrigit, som i någon måtto rörer och angår Kyrckiowäsendet och Läroståndet, fördeeld uti wissa Capitel, på sätt och wijss som fölier. | Me CARL / Jumalan Armost / Ruotzin / Göthein ja Wändein Cuningas / Suomen Suuri Ruhtinas / Hertua Skånis / Estin Maalla / Wirois / Carelis / Brehmis / Verdis / Stettin-pomeris / Cassubis ja Wändis / Rügenin Ruhtinas / Ingerin Maan ja Wißmarin Herra; Nijn myös Pfaltz-Greiwi Rheinin Beijerisä / Gülichin / Clewin ja Bergin Hertua / &c. Temme tiettäwäxi / että nijncuin Ruotzin Waldacunda on Pacanain Maacunnista cocontullut / nijn ei ole myös sen asuwaisilla yhtän tieto ollut Jumaluden olemisesta / waan owat elänet pacanallises Pimeydes / aina yhdexennen sadan wuosilugun alcuun asti / jälken Christuxen Syndymän; silloin andoi Jumala armostans Evangeliumin walkeuden sytytettä näisä Pohjaisis Maisa / ja Christilisen Opin Meidän Rackaan Isänmaahan sisältuoda ja julistetta / joca cuitengin puolittain ensin oli / puolittain enä ja enä tuli / Ihmisten jarituxilla ja Opilla secoitetuxi / ja Uscon puhtaus / Pappein ymmärtämättömyden / ja Sanancuulioitten yxikertaisuden cautta / nijn käätyxi ja turmelluxi / että oikia Tieto Christuxesta / ja hänen callista ansiostans / joudui enimmitten turhixi ja pahendawaisix Ceremoniaixi / eli käytöxixi Jumalan Palweluxesa / Cuwain ja edesmennein Pyhäin palwelluxexi ja Cunniax / joista he enämmän waarin pidit / cuin sen suuren eläwän Jumalan Auxihuutamisest ja palweluxesta; sijhen asti cuin oikein ymmärtäwäiset Cuningat ja Opettajat Waldacunnas / Jumalisudens kijwaudella ja täydellä todella / ja totuden Woimalla ja Hengellä / jällens coit ulosajaa ne wahingolliset kiucuitziat ja Palckapaimenet / jotca wiettelit HErran heicon Lauman / ja wedit sen pois oikiasta Paimenesta / Sieluins Pispasta / wäärälle tielle ja polgulle. Tähän Ruotzin Waldacunnan nijn suureen onnelisuteen / oli Cuningas Gustaf Ensimäinen / caickein ensimmäisin ja corkein Jumalan walittu ase / jonga urholisuden / ja suuresti kijtettäwän murhen-pitämisen cautta caickein corkeimman Jumalan Cunniasta / ja hänen callist ostetun Seuracundans ajallisest ja ijancaickisest onnelisudesta / totinen / puhdas ja oikia Evangeliumin Oppi / tuli täsä enäm̄in wahwistetuxi ja lewitetyxi / ja Pawilda sisältungettu Kirckowalda / Herranpäiwillä Wästeråsis / Wuonna 1527 / julkisen Asetuxen cautta poispannux ja muutetuxi. Mutta se walda / jonga Hengellinen Sääty oli itzellens omistanut / oli nijn corkiaxi caswanut / ja Erhetys ylitze caickein nijn sywästi juurtunut / ettei se edellinen taittu yhtä haawa poishacatta / eikä tai jälkimäinen nijn ulosjuuritetta / ettei silloin ja tällöin jotain uutta pahaa Ruohoo itzens jällens näyttänyt / joca etzei tilaa sitä hywää Siemendä tucauttaxens / ja äsken hywin asetettua Kirconmenoa maahan cukistaxens / eli wähimmäxikin sitä nijn wäänellä ja käätä / ettei se tainut / corkiammast nimitetyn Cuningan elinaicana / täydellisest tulla nijn wahwaan Tilaan / ja sijhen lewollisuteen / cuin hän olis mielelläns toiwonut / erinomattain että Kirconmenon tawat olisit jocapaicas yhtäläiset ollet. Ei tainnut se Cuningas Erikingän aicana toimeen tulla / nijn monen muun cowan menon tähden / cuin silloin joucottain sisällangeis. Ja waicka Cuningas Johanin aicana / Kircko-Ordningi 1571 / Ståckholmis tuli präntätyxi / ja wuotta jälken / caikilda Waldacunnan Asuwaisilda wastanotetuxi; Nijn sitä seurais cuitengin cohta se Liturgian meteli / ja sijtte Cuningan Sigismunduxen Hallitus / joca saatti Ruotzin Seuracunnille wast-uutisen ahdistuxen / ja kehoitti monen tykönä yxikertaisten seas / uuden himon endisen Pawin Opin ja Kirconmenon perän / joista paljo hapatusta wielä löyttin / sekä heidän Sydäm̄isäns / että Kircoisa. Se asetettu KirckoOrdningi oli myös wielä sijtä jotain sisälläns pitänyt / joca jälken sen suuren Cocouxen päätöxen Upsalas / Wuonna 1593 / piti ojettaman / waan ei taittu nijn kewiästi ja pian aicoin saada / sillä Cuningas / jolla oli oikeus ja woima sitä hywä työtä edesautta / oli itze sitä wastoin / ja Pawilaisten joucko ei säästänyt itzens / waan caikella wieckaudella ja ahkerudella pyysi estää ja maahan lyödä / caickia cuin olis tullut Evangeliumin oikian Opin uloslewittämisexi ja wahwistuxexi. Sijnä tykönä oli wielä silloin se wäärin-käyttämys Duomioistumis / että he duomitesans laitit itzens Kircko-Caaren jälken / nijn sijtte cuin ennengin / waicka se Pawin willityxellä ja elkiwallalla oli täytetty; jotca caicki nijn paljo aicoin sait / ettei ennen nimitetty KirckoOrningi tainnut ilman estet edeskäydä / eikä täyttä työtäns tehdä / ennencuin Cuningas Carl Yhdexäs Asian selitti / ja Kircko-Caren kelwottomaxi cuulutta annoi / sijhen asti cuin se tulis ylitzecatzotuxi / ja ne sijhen sisälle wedetyt Pawin willityxet ulossuljetuxi. Sijtä ajasta / on kyllä / caickein corkeimman Jumalan suojelluxen ja Awun cautta / Religion ja oikian Opin meno / ollut Meidän Rackan Isänmaan Rajain sisällä / ilman ahdistuxet ja estettä / sillä että Cuningas Gustaff Adolph, piti caickein suurimman Surun sen puhtaudest ja wahwistamisesta / ylitze coco Waldacunnan; Jota myös nijn hywin Hänen Maijestetins / Meidän corkiast cunnioitettu Herr Faarim / suurimmas Cunniamuistos / on tehnyt / nijncuin ne / hänen corkian Kätens ja Nimens alla uloskäynet Asetuxet / kyllä näyttäwät. Ja waicka usioilla ajoilla / ja enimmitten caikilla Herran Päiwillä / liki 50 eli 60 Ajastaica tacaperin / on puhuttu ja muistutettu / että KirckoCaari / ja ennen tätä präntätty Kircko-Orningi / piti ylitzecatzottaman ja parattaman; Jota warten myös monda kirjoitusta on ajan toisen peräst walmistettu; nijn on cuitengin Esiwallan hywä aicoimus / ja Alammaisten oikia toiwo ja odotus / aina tähän asti sijhen seisattanut / ettei se ole tainnut täydellisexi tulla / monen esten tähden / cuin aina on tämän nijn tarpellisen työn toimituxen tiellä ollut. Juuri sentähden / nijncuin hywä Ordningi ja Asetus on caikisa Jumalalle hywin otolinen / ja hän erinomaisest tahto / että hänen Kircosans ja Seuracunnasans / caicki pitä sijwollisest ja hywin laitettaman ja toimitettaman / nijn olem Me suurex hyödytyxex ja tarpexi lukenet / Jumalan Nimen cunnian edesauttamisexi / ja hänen Seuracundans rakennuxexi / coconpanna / ja ilman pidembätä wijwytystä / präntistä uloskäydä anda wahwan Kircko-Lain ja Ordningin / Jumalan Palweluxen toimituxeen / ja cackijn muihin / cuin jollain tawalla Kircon menoon ja Opettajain Säätyyn tulee ja sopi / jaetun erinomaisijn Lucuin / seorawaisella muodolla ja tawalla. |
CAP. I. | I. Lucu. |
| §. II. Them i Läroståndet, så wäl som alle andre, af hwad stånd the äro, skal och här med alfwarligen wara förbudit, här emot at uptäncka och utsprijda någre willfarande Meningar, eller bruka någre anstötelige Ordesätt, Gudz Församling ther med at bekymbra eller förarga: Giör thet någon, och uppå föregången alfwarlig Förmaning, sig icke rättar, ware, efter laga Ransakning och Dom, räknad för en Affälling, miste sitt Embete, och förwijses Rijket. Then som och alldeles giör affall ifrån wår rätta Religion, straffes lijka så, och niute aldrig något Arf, Rätt eller Rättigheet, innom Sweriges Gräntzor. | §. II. Pitä myös täsä täydellä todella kielty olem̄an / ne / cuin Opetussäädysä / nijn hywin cuin caicki muut / mistä Säädystä he owat: ylösajattelemast ja uloshajottamast / eli myös suustans cuulua andamasta / erhettäwäisiä ja waarallisia sananparsia ja puheita / waiwamast ja pahendamast nijllä Jumalan Seuracundaa: Jos jocu sen teke / ja ei anna edelkäiwäisen totiseen manauxen itzens ojeta / se pitä Laillisen tutkimuxen ja Duomion jälken pidettämän uscosta pois langennuna / wiraldans poispandaman / ja Waldacunnast ulosajettaman. Joca myös peräti pois länge meidän oikiasta Religionistam ja Uscostam / se pitä samalla muoto rangaistaman / ja ei ikänäns Perindötä / Oikeutta eli Omaisutta nautita saaman Ruotzin Rajain sisällä. |
| §. III. Ingen fördriste sig, här i Rijket, eller någon tillydande Provincie, ther som icke igenom pacta, någre wisse Orter sådant är förbehållit, uppenbarligen at hafwa någon fremmande Religions öfning, eller then samme bijwista, wid 100.de Daler Sölfwer-Myntz böter. Drager och någon hijt in Lärare af en fremmande Religion, til någon Gudztienstz öfning, eller til Barns underwijsning i Religionen; så skal then samme böta, til nästa Hospital eller Huusarme, 500.de Dahl:r Sölfwermynt, och förwijsas Rijket. | §. III. Ei pidä yhdengän rohkeneman täsä Waldacunnas / eli josakin tämän alla olewaises Maacunnas / josa ei Rauhan lijttoin cautta / erinomaisis Paicois se ole ennen myödenannettu / julkisesti pitä jongun wieran Opin harjoitusta / eli myös sijnä läsnä oleman / 100 Dalerin Hopia Rahan sacon hastolla. Jos myös jocu tänne sisälle tuo wieran Uscon opettaita johongun Jumalan palweluxen harjoituxeen / eli Lasten opettaixi Religionijn ja Uscoon / sen pitä sackoa wetämän lähimmäiseen Waiwaisten huoneseen / eli Kircon waiwaisille 500 Dal. Hopia Raha / ja Waldacunnasta ulosajettaman. |
| §. IV. Fremmande Potentaters Sändebud, som äre af annan Religion, antingen the sig längre eller kortare Tijd här uppehålla, efterlåte Wij fuller theras Religionsöfning, uti sine Huus, för sig och sitt medföliande Folck allena: Men utom Huuset, skola theras Präster hwarken predika, eller administrera Sacramenten. Icke heller skal någon annan, eho han är, tillåteligit wara, theras Gudztienst at bijwista och besöka; utan hwar och en wara förbunden, hörsamligen at skicka sig efter the, Åhr 1655, 1667, och Åhr 1671, utgångne Stadgar och Förordningar. | §. IV. Wierasten Potentatein Sändäbuodeille / jotca owat toisest Uscosta / joco he pidemmän eli lyhemmän ajan itzens täsä ylöspitäwät / annamme kyllä myöden heidän Religionins harjoituxen heidän Huoneisans / ainoastans itze edesäns / ja heidän seurans ja wäkens: Mutta ulcona Huonesta ei pidä heidän Pappins sarnaman / eikä Sacramentejä jacaman. Ei pidä myös jongun muun / ehkä cuca hän olis / myöden annettaman heidän Jumalan palweluxeens itzens anda / eli sitä etziä / waan itzecungin pidä oleman sidottuna cuuliaisesti laittaman itzens 1655 / 1667 ja 1671. wuosina uloskäynein asetusten ja Ordningein jälken. |
| §. V. The af en annan Religion, än then Wij och Wåre Undersåtare bekänna Oss til, som antingen allaredo äre här i Rijket och thes tilhörige Provincier, eller här efter komma hijt in, för någon Tienst, enkannerligen Krigztienst skull, eller och, at här drijfwa och idka Köpenskap, Handel, Handtwärck, eller något annat Nähringz Medel, måge fuller, så länge the stilla och utan Förargelse lefwa, uti sin Religion blifwa; Men när the wilia förrätta sin Gudztienst, med läsande och siungande, skola the thet giöra uti sine Huus och Herbergen, innom lyckta Dörar, för sig allena, och utan anstäld Sammankomst med andra: Doch skola theras Barn, så framt the wilia niuta Burskap, i fölie af Wåre och Wåre Högloflige Förfäders, Sweriges Rijkes Konungars, Stadgar och Förordningar, upfostras uti then rätta Christeliga Läran, efter then oförandrade Augzburgiske Bekännelsen; jemwäl wara förplichtade, förutan then Kunnskap som the här om, hemma och uti Huusen, förmedelst Prästernas flijtige underwijsning, utaf Catechismo intaga böra, på alle Söndagar, Högtijdz- och Allmänne Bönedagar, sig infinna i Wåre Kyrckior, och ther sammastädes, Gudztiensten ifrån begynnelsen til ändan bijwista. Ingen som af fremmande Religion är, skal understå sig, någon som bekänner sig til Wår Lära, thet ware sig Tienstefolck eller andra, at tubba, draga eller truga til sin Gudztienst; Utan tilhålla sitt Tienstefolck, som är af Wår Religion, at flijtigt gå i Wåra Kyrckior. | §. V. Ne jotca ei ole sijtä Uscosta / cuin Me ja meidän Alammaisem itzem tunnustamme / jotca elickä jo owat täällä Waldacunnas / ja sen alla olewaisis Maacunnis / taicka tästedes tänne sisältulewat / jongun palweluxen / erittäin Sotapalweluxen tähden / eli myös täällä cauppaa tekewät / jongun wirkamiehen Työllä / eli jollakin muulla elatuxen wälicappalella itzens elättäwät / ne mahtawat pysyä Opisans / nijn cauwan cuin he owat hiliaxens / ja ilman pahennusta; Mutta cosca he tahtowat pitä Jumalan Palwelustans lukemisella ja weisamisella / nijn pitä heidän sen tekemän Huonesans ja Majasans / lukittuiden Owein tacana / yxinäns ilmain cocousta muiden canßa; Cuitengin jos he tahtowat nautita wapautta Caupungis / pitä heidän Lapsens Meidän ja meidän corkiast kijtettäwäin Esiisäin / Ruotzin Waldacunnan Cuningasten Asetusten ja Orningin jälken / ylöscaswatettaman oikias Christilises opis / sen muuttamattoman Auspurin Tunnustuxen jälken / nijn myös oleman sidotut / joca Sunnuntaina / Juhlana / ja julki Rucouspäiwänä käymän meidän Kircoisam / ja Jumalan palweluxen alusta nijn loppun asti siellä läsnä oleman / ilmain sitä tiedota cuin heidän pitä tästä cotona huoneisa Catechismuxest Pappein ahkeran neuwomisen jälken käsittämän. Ei yhdengän / joca wierast opist ja uscosta on / pidä rohkeneman wietellä / wetä eli waatia Jumalan palweluxeens nijtä / jotca itzens tunnustawat Meidän Oppijm / olisit ne Palcoliset eli muut; Waan heidän pitä käskemän Palckawäkens / cuin owat meidän Uscostam / wiriästi käymän Meidän Kircoisam. |
| §. VI. Såsom en noga Upsyn med Ungdomens uptuchtelse, Studier och Resor i fremmande Land, drager i längden efter sig en stoor nytta, för Gudz Församling och thet werldzlige Regementet, och lätteligen hända kan, mädän the wistas ibland Folck af willfarande Religioner, at the och insuga willfarande Meningar, them the sedan oförsichtigt bringa med sig hem i Landet igen, sig och androm til skada och fördärf; Altså förmanom Wij alle, i synnerheet Föräldrar, eller them som stå i Föräldrars stad, och wilia sända sine Söner eller Förwanter i fremmande Land, så och them sielfwom, som äre komne til sine myndige åhr, och af egit Råd, wilia sig en slijk Resa företaga, at först och främst bära åhåga om thet, som til theras Siäls Saligheet länder, winlägga sig om wår Christeliga Religions rätta Kundskap och öfning, och hwad som ther til hörer, samt noga underrätta sig, om ofwanberörde Slut och Stadgar, på det the så mycket bättre måge weta at wachta sig för fremmande Gudztienster, hålla sig stadigt wid Gudz helige Ord, och undfly theras omgänge, som söka at bedraga them ifrån wår rätta, til någon willfarande Lära. | §. VI. Nijncuin ahkera peräncatzomus cuinga Nuori ikä tule ylöscaswatetuxi lukemisis / Kirjallisis harjoituxisa / ja waelluxisa wieralla Maalla / tule ajan culumalla suuresti hyödyllisexi Jumalan Seuracunnalle ja mailmalisel Hallituxelle; Ja wähäs tapahtu taita / cosca he oleskelewat nijden seas / jotca owat wäärist Opist ja Uscosta / että he myös käsittäwät erhettiwäisiä Opetuxia ja Puheita / joita he sijtte epähuomiost tänne maacundaan myötäns tuowat / itze heilläns ja muille wahingoxi ja turmelluxexi; Nijn manam Me sijs caickia / erittäin Wanhimbita / eli nijtä cuin Wanhimbain sias owat / ja tahtowat lähettä Poikians eli Omaisians wieralle Maalle / nijn myös itze nijtä / jotca täyten Ikääns tullet / omasta Neuwosta tahtowat anda itzens sencaltaisijn waelluxijn / että he ensist ja ennen caickia pitäwät murhen sijtä cuin heidän Sieluns autudexi tule / ahkeroitzewat meidän Christilisen Opin oikiast Tunnustuxest ja harjoituxesta / ja caikista cuin sijhen tule / andain itzens hywin neuwotta nimitetyllä Asetuxilla / senpäälle että he mahdaisit sitä parammin tietä cartta wieraita Jumalan palweluxia / pitä itzens lujasti Jumalan Sanasa / ja wälttä nijden cansakäymistä / jotca pyytäwät heitä wietellä meidän oikiasta / johongun erhettywäiseen Oppijn. |
| §. VII. The Christelige Ceremonier, som här til uti wåre Församlingar hafwa warit i bruk, och ännu brukas, oansedt the äre i sig sielfwe wilkorlige, och intet giöra til Saligheten, skola the lijkwäl, såsom til en god Ordning och skick tienande, här efter framgent behållas, och ingen hafwa macht, af egen godtyckio, theruti något at förändra; Ther uppå Biskoparna och Superintendenterne med Dom-Capitlen, måste flijtigt inseende hafwa, och så laga, at i alle Stifft blifwer hållen en Lijkheet. The som på andre Tungemål, samma Gudztienst förrätta, skola och så lämpa sig efter the Ceremonier, som här i Rijket äre brukelige. | §. VII. Ne Christiliset Ceremoniax / cuin täsä Meidän Rackaas Isänmaasam owat pidetyt / ja wielä nyt pidetän / waicka ne owat itzestäns ehdolliset / ja ei mitän tee Aututeen / pitä ne cuitengin / nijncuin hywään järjestyxeen ja sijwollisuteen soweliat / edespäin lujasti pidettämän / eikä pidä kellengän walda oleman omast hywäst Luulosta jotain nijsä muutta; Jonga päälle Pispain ja Superintendentein ynnä DuomioCapitlumein canßa pitä wisun peräncatzomisen pitämän / ja nijn laittaman / että joca Hijppacunnas caicki tapahtuwat yhdellä tawalla. Jotca muilla Kielillä saman Jumalan palweluxen tekewät / nijden pitä myös itzens sowittaman nijden Ceremoniain jälken / cuin täsä Waldacunnas tapa on pidettä. |
CAP. II. | II. Lucu. |
| §. II. Utan Christelig Förberedelse, och Böön om then Helige Andes uplysning, skal ingen träda til Gudz Ordz Predikan, och hwad som talas och läres, måste wara reent och tydeligit, samt grundat uti then heliga Skrift. Thet som utur Kyrckiones Lärare, til Förklaring andrages, bör skee med beskedeligheet och sparsamheet, och alldeles komma öfwerens med Gudz Ord och then rätta Christeliga Läran. Texten skal ordenteligen, doch korteligen och enfaldeligen förklaras, efter thes egentelige Mening, med alfwarsamme underwijsningar och förmaningar, lämpade til åhörarenas Förstånd, Tröst och upbyggelse, så at alle, enkan̄erligen the Unge och Enfaldige, måge thet grundeligen fatta, begrijpa, och sig til förkofring i lära och lefwerne, nytteligen anlägga. The skola på then ena sijdan, warna them för Säkerheet och Syndenes Sömn, straffa Förargelsen, förmana til Boot och Bättring, Christelig Kiärleek, Tucht och Dygd; å then andra sijdan, trösta, hugswala och wederqwecka the blöde och förskräckte Samweten; altijd flijteligen drijfwa Catechismi Lära, och underrätta sine åhörare, huru the, hwad hälst uti Predikan blifwer framstält, til någotthera af Hufwudstycken måge lämpa kunna. När the röra någre höge och diupsinnige Lärestycken, och Kätterske willfarelser, måste sådant skee grundeligen och korteligen, med godt Förstånd, Sachtmodigheet och Försichtigheet; Och när en eller annan Text gifwer them anledning, til at tala något om werldzlige Saker och Beställningar, så måste alt sådant skee med Beskedeligheet och Wahrsamheet, utan Obetäncksamheet och Förmätenheet uti Tahl eller omdöme om the Saker, som en deel intet förstå, och som Läre-Embetet egenteligen intet angå; skolandes the som sig härutinnan förgrijpa, och med någon otijdigheet och otienligheet på Predikstolen framkomma, första gången med näpst och hårdt Tiltahl ansees, och om the oftare ther med beträdas, alldeles sättias ifrån sitt Embete, thet the således missbrukat och wahnwördat hafwa. The åtwarnas och så i lijka måtto, ingalunda smädeligen at tala om någon fremmande Nation och Landzort; utan efter Gudz Ord framföra hwad Christeligit, hwad lofligit och upbyggeligit är, straffa, truga och förmana, med all Sachtmodigheet och Lärdom. The skola hafwa återhåll med widlyftigt förtäliande, huru en och annan Texterne utlägger, intet bruka fåfänge Fabler, dårachtige Spörsmål och Ordeträtor, otienlige och mörcke Lijknelser, eller sådant Tahl, som snarare upwäcker hoos åhörarena Löye och Gäckerij, än Andacht; ingalunda af Haat och otijdig ijfwer, anföra sine egne eller andras Trätor, fast mindre af owilia namngifwa någon på Predikstolen, så framt icke then til bättring, eller i bann lysas måste. The skola wänia sig, til at tala rätt Swenska, och bruka Ord som allom kunnige äre; Och ther the något i Predikningarne på Latin indraga, som sällan skee måste, skal sådant straxt uttålkas. The skola icke fijka efter något högt swatzande Tahl, eller alt för diupsinnige, och ofta onödige och onyttige Frågor; Icke heller namngifwa och beteckna någre Stumme, och hoos oss i gemeen obekante Synder, Wijdskepelser och Missbruk, hwilkas omrörande, mera länder til förargelse, än förbättring: Utan uti försichtig enfaldigheet och reen Lärdom, med Gudfruchtigt och ostraffligit Lefwerne, Exempel och efterdöme, skola the sine åhörare föregå, och på Salighetenes Wäg föra och ledsaga. | §. II. Ilman Christilistä edelläwalmistusta ja Rucousta Pyhän Hengen walistuxesta / ei pidä kenengän menemän Jumalan Sanan Samaan / ja se cuin puhutan ja opetetan / pitä oleman puhdas ja selkiä / nijn myös perustettu pyhäs Ramatusa. Se cuin Kircon Opettaista selityxexi wedetän / pitä oleman hywällä toimella / wähä ja harwoin / ja caiketi yhten tuleman Jumalan Sanan ja oikian Christilisen Opin canßa. Texti pitä järjestäns / cuitengin lyhykäisest ja yxikerraisesti selitettämän / sen oman ymmärryxen jälken / yxiwacaisilla Opetuxilla ja Manauxilla / jotca pitä sowitetut oleman Sanancuulioitten ymmärryxexi / lohdutuxexi ja rakennuxexi / nijn että caicki / erittän Nuoret ja Yxikertaiset / taitawat sen täydellisesti ymmärtä / käsittä / ja itzellens parannuxexi opis ja elämäkerras hyödylisest käyttä. Heidän pitä toisella puolella waroiman heitä Suruttomudesta / ja Synnin Unesta / rangaiseman pahennusta / manaman Catumuxeen ja Parannuxeen / Christilisen Rackauteen / Puhtauteen ja muihin hywijn Awuihin: Toiselda puolelda lohduttaman ja wirwottaman heickoin ja peljästynein Omatundo; Aina ahkerasti harjoitteleman Catechismuxen Oppia / ja neuwoman Sanancuulioitans / cuinga he caiken sen cuin Sarnas edespannan / mahdaisit taita johongun Pääcappalehen sowitta. Cosca he puhuwat corkioista ja sywist opin Cappalesta / nijn myös wääräin Lahcocundain erhetyxistä / nijn se pitä tapahtuman täydellä tiedolla ja lyhykäisesti / hywäll Ymmärryxellä / Siweydellä ja Toimella. Ja cosca yxi eli toinen Texti anda heille tilan puhua mailmallisist Asioista ja toimituxista / nijn pitä se caicki tapahtuman hywällä Toimella ja cartamisella / ilman ajattelemattomutta ja taitamatoinda rohkeutta puheisa ja Neuwomisisa nijstä asioista / cuin muutama ei mitäin ymmärrä / ja cuin ei Opetuswircaan mitän tule. Ja pitä nijden jotca täsä erhettiwät / ja jollakin ajattomudel ja sopimattomudella Sarnastuolis edestulewat / ensin rangaistuxella ja cowalla tygö puhella wariottaman / ja jos he usemmin sijnä sypäxi löytän / peräti poispandaman Wiralda / jota he owat wäärinkäyttänet ja ylöncatzesti edesseisonet. Heitä waroitan myös samalla tawalla / ettei he milläkän muoto puhu häwäistyxellä ja ylöncatzella jongun wieran Maan wäestä eli Maacunnasta / waan Jumalan Sanan jälken edestuowat sitä cuin Christilinen / cunniallinen ja rakendawainen on / rangaisewat / nuhtelewat ja manawat caikella siweydellä ja Opetuxella. Heidän pitä wälttämän sitä / ettei he pitkäldä luettele cuinga yxi ja toinen Textit ulostoimitta / poispaneman turhat Jaarituxet / tyhmät Kysymyxet ja Sanain rijdat / sopimattomat ja pimiät Wertauxet / eli sencaltaiset Puhet / jotca Sanancuulioitten tykönä pikemmin Nauron ja Pilcan / cuin Jumalisen hartauden matcansaattawat; Ei pidä heidän millän muoto wihasta ja ajattomast Kijwaudesta edestuoman omia eli muiden rijtoja / paljo wähemmän jongun Sarnastuolilda wihan wuoxi nimittämän / muutoin cuin jos se parannuxen cuulutettaman / taicka pannan pandaman pitä. Heidän pitä totuttaman itzens puhuman oikiata Suome / (Ruotzi) nijllä sanoilla cuin caiki hywin ymmärtäwät. Ja jos he jotakin Sarnoisa Latinan Kielellä sisälwetäwät / joca harwoin tapahtuman pitä / nijn se pitä cohta tutkittaman. Ei heidän pidä edesäns pitämän corkiata caunistettua Puhetta / eli ylönsywiä / ja sencaltaisia Kysymyxiä / jotca ei ole mihingän tarpelliset/ waan usein aiwan kelwottomat; Ei myös nimittämän nijtä Syndejä / Taickauxia ja wäärinkäyttämisiä / jotca meidän seasam owat yhteisest tietämättömät / joiden ilmoituxest enä tule pahennusta cuin parannusta; Waan toimellises yxikerraisudes / ja puhtas Opetuxesa / Jumalisella / ja laittamattoman Elämäkerralla / Esimerkillä ja Esicuwalla pitä heidän Sanancuulioittens edelläkäymän / ja heitä autuden Tielle johdattaman ja saattaman. |
| §. III. På Söndagar och the tre store åhrs-Högtijder, samt allmänne store Bönedagar, skal i Ståderne hållas Ottesång, Högpredikan och Aftonsång, jemwäl på the andre Högtijdzdagar, hwilka uti thet XIV. Cap. upräknade blifwa. På Apostledagarna, hålles Predikan i Stockholm och andre store Städer, som här til warit wahnligit; Men i the mindre, och på Landet, hålles allenast en Predikan, hwilken begynnes Klockan Otta. Onsdagz- och Fredagz Predikningarne i hwarie Wecka, skola efter wahnligheten om Morgonen börias, och hela Gudztiensten, tre fierdedelar til Otta wara fulländad. På the andre Dagarne, skal i the stora Städer, Böön hållas uti Kyrkian, Afton och Morgon. | §. III. Sunnuntai päiwinä / ja colmena corkiana wuoden Juhlana / nijn myös suurin julki Rucous päiwinä / pitä Caupungeisa pidettämän Amusarna / Puolipäiwäiwän- ja Ehtosarna / nijn hywin myös muina Juhlapäiwinä / jotca XIV. lugusa luetellan. Apostolein päiwänä pidetän Sarna Stockholmis ja muisa suurisa Caupungeisa / nijncuin tähän asti on tapa ollut. Mutta wähemmisä / ja Maalla pidetän ainoastans yxi Sarna / joca aljetan cahdexan lyödes. Keskiwijcko ja Perjantai Sarnat joca wicko pitä totutun tawan jälken huomeneltain aljettaman / ja coco Jumalan palwelus / cosca Kello on neljännest wailla Cahdexan / lopetettaman. Muina päiwinä pitä suuris Caupungeisa Rucous pidettämän Kircos Huomeneltain ja Ehtona. |
| §. IV. Til Ottesången, skal Ringningen skee i Stockholm och andre store Städer, Kloekan fyra, och Sammanringningen Klockan fem; Men i the mindre Städer, begynnes Klockan fem, och ringes samman något för sex. Tå skal Gudztiensten börias med en morgon-Psalm och O Gud wij lofwe tig. Ther efter siunges en Vers, om then Helige Andes bijstånd; Och sielfwa Predikan, begynnes med Morgonbönen och Fader wår, utan något widlyftigt Förtal. Sedan skal förhandlas ett stycke utur Catechismo, och altsammans, tillijka med Bönerne, wara fulländat på en half Tima; Omsijder slutes med wälsignelsen och en Vers, med mindre then helige Nattwarden skal begås, tå läses Wälsignelsen för Altaret. Uti Landzkyrckiorne, begynnes Ottesången, om Juhl-, Påsk- och Pinges-dagen, så bittijda, at then kan wara ändad wid pass Klockan Otta om Morgonen, och Högpredikan Middagztijden. | §. IV. Amusarnaan pitä soitettaman Stockholmis ja muisa suurisa Caupungeisa Neljän lyödes / ja yhten wijden lyödes. Mutta wähemmis Caupungeisa ruwetan wijden lyödes ja yhten soitetan wähä ennen Cuuden lyömä. Silloin pitä Jumalan palwelus aljettaman Amu Wirrellä / ja O Jumal sinua kijtäm. Senjälken weisatan yxi versy P. Hengen awusta / ja Sarna aljetan Amu ja Isä meidänRucouxella / ilman pitkätä Esipuhetta. Sijtte pitä eten otettaman yxi Osa Catechismuxest / ja caicki ynnä Rucousten canßa päätettämän puoles hetkesä; Wijmein päätetän Siunauxella ja yhdellä wersyllä / muutoin josei HERran pyhä Ehtollista pidetä; silloin luetan siunaus Altarin edes. Maankircois aljetan Amusarna Jouluna / Pääsiäisnä ja Heluntaina / nijn warhain / että se taita loppua Huomeneltain liki cahdexan lyömä / ja Puolipäiwäsarna puolipäiwän aicana. |
| §. V. Uti alle Städer, skal til Högpredikan ringas Klockan siu, och tilsamman Klockan Otta; Men uti Landzkyrckiorne, hålles med Ringningen sålunda, at Högpredikan Klockan Nije begynnes. Alle skola sig ombeflijta, at komma så tijdigt tilstädes, och så enhälligt infinna sig i Kyrkian, at the sin Synda Bekän̄else, allmänneligen giöra kunna. Uti Högpredikan, skal Epistelen och Evangelium siungas för Altaret, hälst när then heliga Nattwardzens Sacramente utdelas; och uti Predikan, hwilken med Förtalet och Utläggningen, intet skal wara längre än en Tima, och när Winteren är sträng, något kortare, skola the, hoos oss brukelige Evangeliske Texter, förhandlas. Efter Predikan, skola Böner för the Siuke, samt Lysningar för Brudefolck och Kyrckiones Nödtorftigheter, skee på Predikstolen; Och sedan Bönerne äre förrättade, afkunnes hwad Wij, eller wåre Befallningzhafwande, på wåre wägnar, kunna hafwa at biuda och tiikerinä, gifwa: Men alle andre werldzlige Saker, skola på Kyrckiowallen, eller i Socknestugun afkunnas; Doch må wäl lysas efter thet som borttappat eller stulit är, som tienligen kan nämnas af Predikstolen, när sådant i Tijd och förut hoos Prästen angifwes. | §. V. Caikis Caupungeisa pitä Puolipäiwän Sarnaan soitettaman Seitzemän lyödes / ja yhten Cahdexan lyödes; Mutta Maankircois laitetan soittaminen nijn / että Puolipäiwän Sarna yhdexen lyödes aljetan. Caickein pitä sitä ahkeroitzeman / että he tulewat nijn warhain cocoon / ja nijn yximielisesti owat Kircosa / että he Synnin Tunnustuxens yhteisesti tehdä taitawat. Puolipäiwän Sarnaan pitä Epistola ja Evangeliumi weisattaman Altarin edes / erinomaisest cosa pyhän Ehtolisen Sacramenti ulosjaetan; Ja Sarnasa / joca Esipuhen ja ulostoimituxen canßa ei pidä oleman pidembi yhtä Stundi eli Hetke / ja cosca cowa Talwi on / jotain lyhembi / pitä ne meille tawalliset Evangeliumein Textit edespandaman. Sarnan jälken pitä Rucouxet pidettämän Sairasten edestä / nijn myös Cuulutuxet Morsianwäen ja Kircontarwetten edestä Sarnastuolis. Ja cosca Rucouxet owat päätetyt / nijn cuulutetan mitä Meillä ja Meidän Käskylläisilläm meidän puolestani taita olla käskemist ja tiettäwäxi tekemistä: Mutta caicki muut mailmalliset Asiat pitä Kirconmäellä / eli Pitäjän Tuwasa ilmoitettaman: Cuitengin taitan cuulutetta mitä on poistullut eli warastettu / jota sowelias on nimittä Sarnastuolis / cosca se aicanans ja ennen on Papille ilmoitettu. |
| §. VI. Til Aftonsången ringes Klokan Ett, men tilsamman half Tu; Och tå förhandlas the sedwanlige Texter, med Sång och Böner, för och efter Predikan, och Wälsignelsen skeer wid Altaret. Til Aftonsången om Lögerdagen, eller på the Dagar som gå näst fram för Högtijdz- och Helgedagarne, ringes när Klockan är Ett efter Middagen; Sedan siunges en tienlig Psalm och Epistelen. En af Boot Psalmerne upläses och så för theras skul, som gå til Skrift och Aflösning, och slutes för Altaret med Böön och Wälsignelsen. | §. VI. Ehtokirckoon soitetan yhden lyödes / mutta yhten puoliwälis cahden lyömä; Ja silloin vlostoimitetan totutut Textit / Wirsillä ja Rucouxilla ennen ja jälken Sarnan / ja Siunaus tapahtu Altarin edes. Ehto Kirckoon Lauwantaina / eli Juhla ja Pyhäpäiwän Aattona soitetan yhden lyödes jälken puolenpäiwän; Sijtte weisatan soweljas Wirsi ja Epistola. Luetan myös yxi Catumus Psalmeista nijdengin tähden / jotca Ripille käywät / ja päätetän Altarin edes Rucouxella ja Siunauxella. |
| §. VII. Uti the Wecku Predikningar som skee i Städerne, skola Texter af gamla och Nya Testamentets Skrifter, korteligen och grundeligen förklaras; Ett helt eller hälft Capitel åtminstone, som thet är långt til, skal upläsas och uttydas hwar gång, och then Book som begynnes, skal ordenteligen til ända föras. Til thesse Weckupredikningar i Städerne, ringes första gången, om Morgonen Klockan sex och sedan andra gången halfgångit til siu. Hwar uppå straxt siunges Fader wår som i Himlom äst, eller någon annan Psalm; Sedan predikas, och slutes med Böön och Wälsignelse. Om någon Helgedag infaller på Mån- eller Tijsdagen, tå blifwer allenast Bön om Onsdagen; Infaller han på Torsdag eller Lögerdagen, skeer Böön om Fredagen. På Landet predikas allenast en Sökndag i Weckan, neml. om Fredagen; Ther som icke Redkyrckor och Annexer äre, och då hålles Predikan i then ena Kyrckan om Onsdagen, och i then andre om Fredagen. Men ther som mycket widtbegrepne Sokner äre, såsom en deel i Finland, Norlanden och annorstädes, skal Weckupredikningen skee om Lögerdagz eftermiddagen, på thet the widt aflägne, som ärna sig til Söndagz Predikan, måge tå komma tilstädes, och töfwa ther öfwer Natten, til at bijwista Gudztiensten om Söndagen. | §. VII. Wijcko Sarnoisa / jotca pidetän Caupungeisa / pitä Textit Wanhan ja Uden Testamentin Kirjoituxist lyhykäisest ja hywän perustuxen jälken selitettämän / coco / eli wähimmäxikinpuoli Lucu / sen jälken cuinga pitkä se on / pitä luettaman / ja jocakerta ulostoimitettaman. Ja se Kirja cuin aljetan / pitä järjestäns loppun asti luettaman. Näihin Wijckosarnoin Caupungeis pitä ensimäinen kerta soitettaman huomeneltain Cuuden lyödes / ja toinen kerta puoliwälis Seitzendä. Sijtte cohta weisatan: Isä meidän ylhäll Taiwas / eli jocu muu Wirsi; Sijtte sarnatan ja päätetän Rucouxella ja Siunauxella. Jos Pyhäpäiwä lange Manantain eli Tijstain päälle / nijn pidetän ainoastans Rucous Keskiwijckona; Jos se lange Tuorstain eli Lauwantain päälle / nijn tehdän Rucous Perjantaina. Maalla sarnatan ainoastans yhtenä Arkiopäiwänä wijckosa / nimittäin Perjantaina / sijnä cuin ei ole cahta Kirckocunda yhden Kirckoherran alla / ja sijtte pidetän Sarna toises Kircosa Keskiwijckona / ja toises Perjantaina. Waan siellä cuin aiwan lawiat Pitäjät owat / nijncuin muutamisa Suomesa / Pohjamaalla ja mualla / pitä Wijckosarna pidettämän Lauwantaina jälken puolipäiwän / että ne Pitkämatcaiset / jotca aicoiwat Sunnuntai Sarna cuulla / mahdaisit silloin tulla lähes / olla siellä yösen / ja sijtte Sunnuntaina Jumalan Palweluxes. |
| §. VIII. Christi Pijnas Historia, skal begynnas uppå Fastelagz Söndagen at predikas, in til Påskeweckan, ett Stycke i hwarie Weckupredikning och i Aftonsången uti Städerne, så at thes förklaring warder uti Palmsöndagz Aftonsången ändat: Men på Landet förklaras then samme i Weckupredikningarne allena. I Dymelweckan skal hon å nyo uti Städerne upreepas, och en Act predikas hwar Dag. Långfredagen, bör så wäl å Landet som i Städerne, fijras och helgas, och Folcket til fasta och nychterheet förmanas. I Städerne hålles då trenne Predikningar, äfwen som på the store allmänne Bönedagarna; I the twänne förste, skal handlas om Christi Lijdande och Korssfästning; Men i Afftonsången om thes Begrafning. På Landet predikas allenast twenne gångor, först om Christi Lijdande och Korssfästning, och sedan om Begrafningen, så at heela Gudztiensten wid Middagztijden blifwer sluten. Predikanterne måge wäl tå något öfwer wahnlige tijden predika, för Texternes Widlyfftigheet skull. Om Lögerdagen blijr ingen Predikan hållen. På Skiärtorsdagen och Långfredagen, utdelas HErrans Nattward, ther så begäres, och där thet här til brukeligit warit, på thet, igenom Folcketz myckenheet i the stora Församlingar, Gudztiensten icke må, på the nästfölliande Högtijdzdagar, utom wahnlige tijden förlängd blifwa. | §. VIII. Christuxen Pijnan Historiasta pitä aljettaman Sarna Paastolaskiais Sunnuntaina / Pääsiäis Wijckoon asti; yxi Osa joca Wijckosarnas ja Ehtosarnas Caupungeisa / nijn että sen ulostoimitus pitä oleman Palmusunnuntain Ehtosarnas lopetettu. Mutta Maalle pitä se selitettämän ainoastans Wijckosarnoisa. Caupungeisa pitä se Dymmendä wijcolla wastudesta kerroittaman / ja sarnattaman yxi Acti, eli Cappale / joca päiwä. Pitkäperjantai pitä nijn hywin Maalla cuin Caupungeisa pyhitettämän / ja Cansa paastomiseen ja raitiuteen manattaman. Caupungeisa pidetän silloin colme Sarna / juuri nijn cuin suurina Rucous päiwinä. Cahdes edellises pitä puhuttaman Christuxen Kärsimisest ja Ristinnaulitzemisesta; mutta Ehtosarnas hänen Hautamisestans. Maankircoisa sarnatan ainoastans caxikerta / ensin Christuxen Kärsimisest ja Ristinnalitzemisesta / ja sijtte Hautamisesta / nijn että coco Jumalan palwelus päätetän Puolipäiwän aicana. Sarnamiehet sawat silloin jotain ylitze totutun ajan sarnata Textein pituden tähden. Lauwantaina ei yhtän Sarna pidetä. Kirstuorstaina ja Pitkä-perjantaina jaetan Herran Ehtollinen / jos sitä nijn anotan / ja sijnä cuin se tapa tähän asti on ollut / sen päälle ettei seurawaisina Juhlapäiwinä Jumalan palwellus / Wäen paljouden tähden suurisa Seuracunnisa / ylitzen oikian Ajan wiettyis. |
| §. IX. Ungdomens Förhör uti sin Christendom, skal med största Flijt idkas, uti alle Församlingar öfwer hela Rijket, efter then Ordning som här föreskrifwes; Nemligen, uti alla Städer, skal utaf Catechismo något predikas i Ottesången, på en half tijma wid pass, och altijd någre wisse Huus, som the äre folckrijke til, hwar Söndag eller Helgedag, särskilt sammankallas och förut tilsäyas, at the komma och låta sig förhöra. På Landzbygden skal Folcket komma så bittijda tilsamman, at the för Högpredikan kunna bijwista Catechismi Förklaring och Förhör, hwilket skal således skee; At Predikanten efter första Ringningen begynner med en Psalm, och sedan läser Morgonbönen på Predikstolen, och ett stycke af Catechismo, thet han allenast på en fierdedels Tijma tydeligen förklarar, och effter slutet med en andächtig Böön, strax företager thes Förhör, med någon wiss Rote, som otta Dagar förut, ther til af Predikstolen skal ansagd blifwa; så lagandes, at alt thetta blifwer ändat innan Klockan Nije, at icke Högpredikan för långt utdrages. Om någon i oträngde måhle och förfallelöös, sådant sielf försummar, eller andra ther ifrån hindrar, och icke med Christeligit alfwar, skyndar til thetta förhör; Tå skola Föräldrar och Hussbönder, utgifwa förste gången hwarthera fyra öre Sölfwermynt för sig, och för hwart Barn och Legehion twå öre Sölfwermynt, them Sexmännerne, hwar uti sin Rote utfordra och til Kyrckians behof uptaga skola. Försumma the andre resan, plichte dubbelt, och ware icke thes mindre forbundne, föliande Söndag sig at inställa. Samma Lag ware för Krigz-Brukz- och Herregårdzfolck, samt andra flere sådane i Församlingen boande. | §. IX. Nuoruden tutkistelemus Christilises Opis pitä caickein suurimmalla Wireydellä harjoiteldaman / caikis Seuracunnisa ylitze coco Waldacunnan / sen asetuxen jälken / cuin täsä eteenpannan / nimittäin: Caikis Caupungeisa pitä Catechismuxesta jotakin sarnattaman Puhdesarnas lähes puolihetke / ja aina erittäin muutamat Huonet eli Taloit / senjälken cuin nijsä wäke on / joca Sunnuntaina eli Pyhäpäiwänä / erinäns coconcutzuttaman / ja ennen tygö sanottaman / että he tulewat andaman itzens tutkia. Maalla pitä Wäen nijn warhain cocontuleman / että he ennen Puolipäiwän Sarna taitawat olla läsnä Catechismuxen ulostoimituxes ja tutkistelemuxes / joca näin pitä tapahtuman: Ensimäisen soittamisen jälken alea Sarnamies yhden Wirren / ja sijtte luke Huomelugun Sarnastuolis / ja yhden cappalen Catechismuxesta / jonga hän ainoastans neljännes osas stundi selkiästi ulostoimitta / ja sen lopetta yhdellä sydämellisell Rucouxella; Cohta sen jälken rupe hän tutkisteleman yhtä Kylä eli wuorocunda / jonga tygö pitä wijeko ennen Sarnastuolilda sijtä sanottu oleman / nijn laittain / että caicki tule päätetyxi yhdexän lyömän asti / ettei Puolipäiwän Sarna aiwan pitkäldä wiettyis. Jos jocu ilmain lailista estettä omalla ehdollans itze pois on / eli muita sijtä poisestä / ja ei riennä itzens täydellä Christilisell ahkerudella tähän tutkistelemuxeen / nijn pitä Wanhimbain ja Isändäin / ensimäisen kerran cukin andaman neljä äyriä Hopia Raha itze edestäns / ja joca Lapsen ja Palcolisen edestä caxi Hopia Äyriä / jotca Kircon Miehet cukin Culmaldans ulosottaman / ja Kircon hywäxi toimittaman pitä. Jos he estywät toisen kerran / nijn tehkän caxikerraisen Sacon / ja ei pidä sitä wähemmän sidottu oleman seurawaisna Sunnuntaina edestuleman. Sama Laki pitä oleman caikilla / nijn Sotawäellä / Brukin- ja Herrancartanon Wäellä / cuin muillakin Seuracunnas asuwaisilla. |
| §. X. Thenne Ordning med Catechismi lära och förhör på Landet, skal hela åhret igenom wid macht hållas, undantagandes then brådaste Andetijden, och när kortaste Dagarna äro. Presterna skola hålla wisse längder på alle sine åhörare, Huus ifrån Huus, Gård ifrån Gård, och weta besked, om theras framsteg och kunnskap uti theras Christendoms stycken; drifwa med flijt ther på at Barn, Di-ängar och Pijgor, lära läsa i Book, och see med egna ögon, hwad Gud i sitt helige Ord biuder och befaller. The skola sedan skifftas i tre delar eller hopar; then förste blijr then, som enfaldeligen kan läsa sina Christendoms stycken; Then andre, som kan läsa Lutheri Uttydnmg öfwer Tijo Gudz Bud, Troon, Fader wår, Döpelsen och HERrans Nattward; Then tredie, som jämte Uttydningen, kan fatta och förstå Spörsmål och Huustaflan, och ther hoos lära Skriftenes Språk, på hwilka wår Troo sig grundar. Uttydningen skal åhörarena så förehållen blifwa, at the icke allenast lära then utan til, utan och med sine egne enfaldige Ord at säya, huru the förstå thes rätta mening, och weta at lämpa sig then samma til Lärdom, Tröst och förmaning. | §. X. Tämä Asetus Catechismuxen opetuxest ja tutkistelemuxest Maalla pitä ymbäri coco Ajastajan woimas pidettämän / paitzi kijruinda Heinä- ja Elonaica / ja cosca lyhimmät Päiwät owat. Pappein pitä pitämän erinomaiset lengdit caickein Sanancuulioittens päällä / Huonesta Huoneseen / Taloista Taloijn / ja heillä hywä tieto oleman nijden Parannuxesta ja tiedosta Christilisen Opin Pääcappalisa / caikella wireydellä sen päälle pitäin / että Lapset / Drengit ja Pijcat oppiwat Kirja lukeman / ja omilla Silmillens näkemän mitä Jumala pyhäs Sanasans käske ja waati. Sijtte pitä ne jaettaman colmeen Osaan eli jouckoon. Ensimäiseen tule se / joca yxikertaisest taita luke Christilisen opin Pääcappalet; Toiseen / joca taita Ulostoimituxen Jumalan Kymmenen Käskyn / Uscon Tunnustuxen / Isä meidän Rucouxen / Casten ja Herran Ehtolisen päälle; Colmandeen / joca ulostoimituxen tygö taita käsittä ja ymmärtä Kysymyxet ja Huonentaulun / ja sijnä tykönä oppia Ramatun todistuxia / joidenga päälle meidän Uscom on perustettu. Ulostoimitus pitä Sanancuulioitten edes nijn luettaman / ettei he ainoastans opi sitä ulco / mutta että he myös taidaisit omilla yxikertaisilla Sanoillans sanoa / cuinga he sen oikein ymmärtäwät / ja tietäwät sowitta itzellens Opixi / Lohdutuxexi ja Neuwoxi. |
| §. XI. Om Bönens Krafft, nytta och nödwändigheet, skal Folcket offta och flijteligen underrättas, men serdeles uti Gångedagerna, då the wahnlige therom handlande Texter predikas. På Söndagen Rogate, siunges Litanien i Choren effter Högpredikan. | §. XI. Cansaa pitä usein ja ahkerasti neuwottaman Rucouxen woimasta / hyödytyxestä ja suurest Tarpesta; Mutta erinomaisest Rucouspäiwinä Cantaus wijcolla / joina ne tawalliset Textit sijtä sarnatan. Rucous Sunnuntaina weisatan Litania Cuoris Puolipäiwän Sarnan jälken. |
| §. XII. När Evangelium och Epistelen läses, Troon och O Gud wij lofwe tig siunges, skal hela Församlingen, Man och Qwinna, hög och låg stå upp; Men när Synda bekännelsen, Instichtelse Orden och Fader wår läsas, skola alle falla på Knä, och således både med Hierta, Munn och åthäfwor, tiena och wörda. then store och alzmächtige Guden. | §. XII. Cosca Evangelium ja Epistola luetan / Uscon Wirsi / ja O Jumal sinua kijtäm / weisatan / nijn pitä coco Seuracunnan / Miesten ja Waimoin / Ylimmäisten ja Alammaisten ylösnouseman; Waan cosca Synnin Tunnustus / Herran Ehtollisen Sanat ja Isä meidän Rucous luetan / nijn pitä caickein laskeman polwillens / ja nijn sekä Sydämellä / Suulla että käytöxillä palweleman ja cunnioittaman sitä suurta caickiwaldiasta Jumalata. |
| §. XIII. Så offta Lagmans och HäradzTing infalla, skal Prästen om Morgonen, förr än Rätten sig sätter, hålla Gudztienst med Sång och Böner, samt någon tienlig Texts förklaring, som gifwer anledning til at betänckia thet Wärcketz wichtigheet, som företagas skal; förmanandes så wäl them som i Rätten sittia, som them, hwilka för Rätten komma skola, Christeligen och tilbörligen at förhålla sig, och bedia Gud om uplysning och Wälsignelse. Hwilket alt skeer i Kyrckan, om hon så när är, eller, ther hon aflägen är, på sielfwa Tingzstaden. I Städerna, hwarest Rätterna sittia hela åhret om, kan sådant wid åhretz begynnelse förrättas i HufwudKyrckan: Men wid wåre Hofrätter, skeer thet i begynnelsen af Sessionerne, tå Presidenten, och samtlige Rättens Ledamöter, böra träda up i Kyrckan, och jemte anhörandet af en, til Wärcket lämpad Predikan, åkalla Gud om Nåd [och] bijstånd. | §. XIII. Nijn usein cuin Ladmannin ja Kihlacunnan Käräjä pidetän / pitä Papin huomeneltain / ennen cuin Oikeuteen istutan / pitämän Jumalan Palweluxen weisamisella ja Rucouxilla / nijn myös jongun sowelian Textin selittämisellä / joca anda tilan mielen johdatta / cuinga suuri ja rascas Asia ja Työ se on / cuin eteen otettaman pitä; manaten nijn hywin nijtä / jotca Oikeudes istuwat / cuin nijtä jotca Oikiuden eteen tuleman pitä / että he Christilisest ja oikein itzens käyttäisit / ja rucoilisit Jumalalda Armo ja Hywästisiunausta. Tämä caicki tapahtu Kircosa / jos se nijn läsnä on / eli jos se caucana on / Keräjä sialla. Caupungeisa / joisa istutan Oikiudes ylitze coco Wuoden / taitan se eten otetta Wuoden alusa / Isos Kircosa. Mutta meidän Hofrättein tykönä / pidetän se Sessionein eli Istumisen alusa; silloin pitä Præsidentin / ja caickein Oikiuden Miesten menemän ylös Kirckoon / ja sijnä cuin he cuulewat itze Asiaan sowitettua Sarnaa / Auxhuutaman Jumalata Armon ja Awun edestä. |
| §. XIV. Så framt uti sättet til at förrätta Gudztiensten, antingen uti Bönerne, Texterne och Sången, eller och sielfwa Tijden, på hwilken Predikan bör hållas, Catechismus förklaras, och Folcket ther uti förhöras, något af ens eller annans godtycko, finnes wara för thetta infört, som intet kommer öfwerens med thenne, så och then uti Handboken föreskrefne Ordning, thet skola Biskoparne wid Visitationer, och Kyrckioherdarne hwar å sin Ort afskaffa, samt Allmogen behörigen underwijsa, om then nyttan, som en lijkformigheet i Gudztienstens öfning med sig hafwer; brukandes här wid wahrsamheet och lämpa, så at ingen må ther öfwer förargas. | §. XIV. Jos löytän yhden eli toisen hywäst ehdosta ennen tätä otettu tapa Jumalan Palweluxen pitämises / Rucouxis / Texteis eli weisamises / eli myös Ajas / jona Sarna pidettämän / Catechismus selitettämän / ja wäki sijnä tutkisteldaman pitä / joca tapa ei yhten tule tämän ja sen Asetuxen canßa / cuin Käsikirjas eteen kirjoitettu on / nijn pitä Pispain Pispankäräjäs / ja Kirckoherrain cungin paickacunnasans sen poistoimittaman; nijn myös yhteistä Cansaa soweliasti neuwoman sijtä hyödytyxest / cuin sijnä on / että Jumalan Palweluxen harjoitus yhdellä tawalla pidetän / tehden sen siweydellä ja toimella / ettei kengän sijtä pahenis. |
CAP. III. | III. Lucu. |
| §. II. Alle, fulkomligen til Werlden födde, och lefwande Barn, skola af theras Föräldrar, åtminstonne in om thet ottonde Dygnet, til then helige Döpelsen befordras. Försummar någon thet af Wårdzlösheet, så skal then samma antingen med Kyrckioplicht af Consistorio beläggas, eller i dess ställe, gifwa något ansenligit til Kyrckan och the Fattige. | §. II. Caicki täydellisesti Mailmaan syndynet / ja eläwät Lapset pitä Wanhimmildans / wähimmäxikin cahdexannen päiwän sisäll / pyhään Casteseen toimitettaman. Jos jocu lugunpitämättömydestä sen tacaperin pitä / senpäälle pitä Consistonumis pandaman elickä Kirconrangaistus / eli jotain merkillistä sen sian andaman Kirckoon ja Waiwaisille. |
| §. III. Thet heliga Dopet, skal altijd wärdeligen och Gudeligen förrättas i Kyrkan, när icke Nödfall, eller andre skiälige Orsaker äro, som fordra at Barnet skal döpas hemma: Och på sådan hendelse skal Döpelsen, rätteligen och fullkomligen med alla dhe wanliga Böner och Ceremonier förrättas, och sedan ingen ny, somligestädes här til så kallad och bruklig Christningz Act tillåtas. Döpelsen måste och, så wijda möyeligit är, skee på någon Söndag, Helgedag eller Bönestund, när then Christelige Församlingen är tilhopa, och kan samhälleligen bedia Gud för Barnet, och upwäckas til Andacht och wördnat för thetta Saligheetz medlet. | §. III. Pyhä Caste pitä aina cunniallisest ja Jumalisesti toimitettaman Kircosa / cuin ei hätätila ja muita laillisia esteitä ole / jotca waatiwat sitä / että Lapsi pitä cotona castettaman. Ja sencaltaisella tilalla pitä Caste oikein ja täydellisesti caickein tawallisten Rucousten ja Ceremoniam canßa toimitettaman; ja ei pidä sijtte sallittaman yhtän wastutista Ristitzemistä / cuin muutamis paicoisa tähän asti on tapa ollut. Caste pitä myös / nijn paljo cuin mahdollinen on / tapahtuman jongun Sunnuntai eli Pyhäpäiwänä / eli myös Rucoushetkenä / cosca Christilinen Seuracunda coosa on / ja taita yximielisest rucoilla Jumalata Lapsen edestä / ja kehoitetuxi tulla Jumalisen Haluun ja ylistyxeen tämän Autuden wälicappalen edestä. |
| §. IV. Döpelsen skal med Gudz Ord och rent obemängt Watn förrättas, utaf dhe ordinarie Predikanterne i Församlingen ther Barnen födde äre, hälst af Kyrckioherden sielf, om han är wid handen och oförhindrad. Doch skal intet wara Församlingens Ledemöter förbudit at bruka härutinnan Capelianen, om the så willia. Prästen blåttar allenast Barnetz Hufwud, och thet med Watn begiuter, brukandes ther wid the Ceremonier och Böner, samt thet sättet, som här til dagz warit wahnligit, och uti Handboken infört är. | §. IV. Caste pitä Jumalan Sanalla / ja puhtalla / secoittamattomalla Wedellä toimitettaman / omilda Seuracunnan Sarnamiehildä / sijnä cuin Lapset syndynet owat / erinomaisest itze Kirckoherralda / jos hän saapuilla ja ilman estetä on. Ei cuitengan pidä Seuracunnan Jäsenildä kielty oleman cutzumast tähän asiaan Cappalaista / jos he nijn tahtowat. Pappi paljasta ainoastans Lapsen Pään / ja sen Wedellä casta / pitäden sijnä ne Ceremoniat ja Rucouxet / ja myös sen tawan / cuin tähän asti ollut / ja Käsikirjaan sisälwedetty on. |
| §. V. Efter thet är en gammal, god och Christelig seed, at wid Döpelsen brukas någre Personer, them man kallar Faddrar, som äre Witnen til Barnens Doop, så skal then och hädan effter som här til behållen warda; Doch ther til inge andre biudas, än the som äre af wår Religion, til laga ålder komne, och i Catechismi lära wäl kunnige. Then som någon uppenbar Last och Missgärning öfwertygat är, skal til Fadder ingalunda biudas, eller af Prästen, utan föregången bättring, tillåten warda. Förthenskul skola Föräldrarna wara förplichtade, tijdigt förut gifwa Predikanten, hälst Kyrckioherden, om han är tilstädes, tilkänna, fast the än skulle bruka Capelianen wid Döpelsen, hwilka Personer til Witnen kallade äre, på thet icke något owäsende, sedan the komma i Kyrkan, må förorsakas. Och när Capelianen blijr någon gång ther til kallad, måste han strax, serdeles i Städerne, hwarest thet bequämligen skee kan, kungiöra Kyrkeherden sådant, under hwilkens lydno han står; på thet han må hafwa all nödig Kunnskap om hans förrättning, och Barnsens, tillijka med Faddrarnas Namn, i Kyrkeboken inskrefne blifwa. | §. V. Cosca se on wanha / hywä ja Christilinen Tapa / että Casten tykönä pidetän muutamita Personia / jotca Cummixi cutzutan / ja Lapsen Casten Todistajat owat / nijn pitä se tästedes cuin tähängin asti pidettämän; Ei cuitengan sijhen muita cutzuttaman / cuin ne jotca owat meidän Religionistam / lailliseen Ikän tullet / ja Catechismuxen opisa hywin taitawat. Se cuin johongun Julkisyndijn ja Pahantecoon sidottu on / ei pidä milläkän muoto Cummaxi cutzuttaman / ei myös Papilda / ilman edelläkäiwästä parannusta / sijhen sallittaman. Sentähden pitä Wanhimbain oleman welcapäät aicanans Sarnamiehelle / erittäin Kirckoherralle / jos hän läsnä on / waicka he Cappalaisen ristittzemän tahdoisit / ennen tietä andaman / cutca Personat Todistajixi cutzutut owat / ettei sijtte cuin he Kirckoon tulewat / jotain metelitä tapahduis. Ja cosca Cappalainen sijhen joscus cutzutan / pitä hänen cohta / erittäin Caupungeisa / joisa se soweliast tapahtua taita / ilmoittaman sen Kirckoherralle / jonga cuuliaisuden alla hän on / sen päälle / että hänellä olis caicki tarpellinen tieto hänen toimituxestans / ja Lapsen Nimi ynnä Cummain Nimein canßa Kirconkirjaan kirjoitetuxi tulis. |
| §. VI. Prästen bör altijd fråga, om Barnet är hemma döpt eller ey, och rätteligen döpt; förnimmer han thet intet wara rätt döpt, tå skal han döpa thet; lijka som wore thet odöpt. | §. VI. Papin pitä aina kysymän jos Lapsi on cotona castettu; Jos hän ymmärtä ettei se ole oikein castettu / nijn pitä hänen sen castaman / nijncuin ei se oliscan castettu. |
| §. VII. Hittebarn, om hwilkas Doop ingen wiss rättelse finnes, skola döpas af then Präst, som först ther om anmodat blifwer; Och sedan påminnes wåre Embetsmänn och Stadz Magistraten, at the om theras underhåld och upfostring sig wårda låta. | §. VII. Löytyt Lapset / joiden castesta ei yhtän wahwa tieto ole / pitä castettaman sildä Papilda / jolda sitä ensin anotan; Ja sijtte muistutettaman meidän Wircamiehillem / ja Caupungin Esiwallalle / että he nijden ylöspitämisest ja ylöscaswattamisest murhen pitäwät. |
| §. VIII. Alle af fremmande Religion, som här i Rijket boo och wistas, skola låta döpa sine Barn af wåre Präster, med wåre Ceremonier och Böner, så och ther til inge andre Faddrar biuda, än the som äre af wår Religion. | §. VIII. Caicki wierast Religionista / jotca täsä Waldacunnas asuwat ja oleskelewat / pitä andaman Lapsens casta meidän Papeildam / meidän Ceremonlaillam ja Rucouxillam; Nijn ei pidä myös yhtän muuta sijhen Cummixi cutzuman / cuin nijtä jotca owat meidän Religionistam. |
| §. IX. Om the Landzstrykare, som hoos oss Tartare kallas, skulle emot wårt Förbud, uti wårt Rijke sig insmyga, och här föda någre Barn, eller föra nyligen födde med sig, åt hwilka the begära Döpelsen; Tå skal sådant tillåtas, och Föräldrarna troligen förmanas, at sättia sig här neder på en wiss ort, låta sig underwijsa i then Christeliga Läran, och träda til Gudz Församlingz gemenskap; Eller i wijdrigt fall, lemna Barnen qwar, hwilka wåre Embetzmänn skola låta försöria. | §. IX. Jos ne Maan juoxiat cuin meidän seasam Mustacansaxi eli Mustalaisixi cutzutan / wielä meidän Kieldöäm wastan / itzens meidän Waldacundaam sala sisälletungisit / ja synnytäisit täällä Lapsia / eli toisit myötäns äsken syndyneitä / ja nijlle anoisit Castetta; nijn se pitä myöden annettaman / ja Wanhimbita uscollisest manattaman / että he asettawat itzens johongun wissijn paickaan / andawat itzens opetetta Christilises opis / ja tulewat Jumalan Seuracunnan yhteyteen; Eli jos ei he sitä tahdo tehdä / nijn jättäkön Lapset tänne / jotca meidän Wircamiehem pitä ylöscaswattaa andaman. |
| §. X. Judar, Turckar, Morianer och Hedningar, som här i Rijket inkomma, skola underwijsas om wår rätta Lära, och befordras til Doop och Christendom; försuma the thetta som böra sig härom wårda låta, tå skola the therföre tiltalas. | §. X. Judalaiset / Turkit / Morianit ja Pacanat / jotca tänne Waldacundaan sisältulewat / pitä opetettaman meidän oikiast Opistam / ja saatettaman Ristijn ja Castesen; Jos ei ne tästä murhetta pidä / joiden se tehdä tule / nijn pitä ne sen edestä tygö puhuttaman. |
| §. XI. När något oächta Barn skal döpas, bör wäl Prästen fråga effter thes Föräldrar; Men kan han där om ingen Kunnskap bekomma, må han therföre ingalunda förwägra Barnet Döpelsen; Utan hoos werldzlig Rätt angifwa, at ett oächta Barn är födt och döpt wordet, hwilken åligger, ransakning om Barnetz Föräldrar, på wederbörligt sätt at anställa. | §. XI. Cosca jocu Äpärä Lapsi pitä castettaman / nijn pitä Papin kyllä kysymän sen wanhinbitten perän; Mutta jos ei hän taida sijtä yhtän tieto saada / nijn ei hänen pidä millän muoto sentähden kieldämän Lapselda Castetta; waan mailmallisellEsiwallalle tiettäwäxi tekemän / että äpärä Lapsi on syndynyt / ja castetuxi tullut / jonga sijtte tule soweliasti tutkiskella Lapsen wanhimmista. |
| §. XII. Prästen skal uti Kyrckeboken anteckna Orten och Dagen, hwar och när ett Barn födt är, såsom och när thet döpt warder, jämwäl Barnetz, dess Föräldrars och theras Namn, som Wittnen til dess döpelse warit hafwa. | §. XII. Papin pitä Kirconkirjaan kirjoittaman paican ja Päiwän / cusa ja cosca Lapsi syndynyt on / ja cosca se castetuxi tule / nijn myös Lapsen Nimen / sen Wanhimmitten ja nijden Nimet / cuin sen Castesen owat Todistajat ollet. |
| §. XIII. Hafwande Quinnor, skola af Prästerna förmanas, at tacka Gud för theras Lijfzfrucht, och befalla then uti Gudz beskydd, med trogne Böner. The skole och flijteligen warnas för then Wårdzlösheet, igenom hwilken, undertijden af Föräldrarne sielfwe, undertijden af Ammorne, Barnen förquäfias. När sådan olyckelig händelse sig tildrager, skola the bråtzlige stå Kyrckioplicht, och Ammorne ther utom, af Werldzlige Domare, med hårdt Straff beläggas, androm til warnagel. | §. XIII. Rascat Waimot pitä Papeilda neuwottaman / että he kijttäwät Jumalata Rumins Hedelmän edestä / ja andawat sen Jumalan suojelluxeen uscollisill Rucouxilla. Nijtä pitä myös wiriäst neuwottaman sijtä Epähuomiosta / jonga cautta toisinans itze Wanhimmilda / toisinuns Imettäjildä Lapset tucautetan. Cosca sencaltainen coma Onni tapahtu / nijn pitä syypään seisoman Kirconrangaistuxen / ja Imettäjät ilman sitä / Mailmalliseld Duomarilda cowall rangaistuxella curitettaman / muille carttexi. |
CAP. IV. | IV. Lucu. |
| §. II. När Barnet är mycket swagt, så at thet hwarken kan til Kyrckio föras, eller Prästens ankomst tryggeligen afbijdas, tå ware Gudfruchtigt, och til laga ålder kommet, förståndigt, och i Catechismi lära wäl underrättat Folck, af Mankön, och ther ingen ther af är förhanden, någon af Quinnekönet tillåtit, at döpa Barnet; Allenast thet skeer rätteligen med Watn, i Gudz Faders, Sons och then Helige Andes Namn; befallandes the som närwarande äre, Barnet i Gudz wårdnadt, med HErrens Böön och Wälsignelsen. | §. II. Cosca Lapsi on aiwan heicko / nijn ettei sitä taitta Kirckoon wietä / eikä Papin tulemusta odotetta / nijn pitä Jumalisille Ihmisille / jotca owat oikiaan Ikään tullet / ymmärtäwäisestä / ja Catechismuxen opis hywin harjoitetusta Mieswäestä / waan jos ei ketän nijstä saapuilla ole / jollaculle Waimowäestä / lupa annettu oleman Lasta casta / ainoastans että se tapahtu oikein / Wedellä / Isän Jumalan / Pojan ja Pyhän Hengen Nimeen; andaden ne läsnäolewaiset Lapsen Jumalan halduun / Isä meidän Rucouxella ja Siunauxella. |
| §. III. När ett sådant i nödfall döpt Barn, kommer til Kraffter, skal thet föras til Kyrckan, och Prästen efterfråga, om thet är rätt döpt; sedan läsa ther öfwer the, uti Handboken ståande, och ther til förordnade Böner, samt gifwa Barnet Namn, så framt thet icke wid Doopet redan skedt wore. | §. III. Cosca sencaltainen Hätätilasa castettu Lapsi tule woimaans / nijn se pitä wietämän Kirckoon / ja Papin sen perän kysymän / jos se on oikein castettu / sijtte luke hän sen ylitze ne Rucouxet / cuin Käsikirjas seisowat / ja sijhen asetetut owat / nijn myös anda Lapselle Nimen / jos ei se jo Castesa annettu ole. |
| §. IV. Til Barnemoderskor eller Jordegummor, skola Gudfruchtige, ährlige, nychtre, och i sådane beställningar wäl förfarne Quinnor, antagas och förordnas, uti Städerne af Magistraten, och på Landet af Kyrckieherden och Kyrckiones Föreståndare och Sexmän. The skola och tillijka af Prästerskapet, uti theras Christendom förhöras, och underwijsas, huru Nöddoop skal förrättas, och alt Missbruk ther wid före komas, så och huru the med trösteliga Ord skola styrckia Barneföderskorne, uti theras Nöd och Wånda, samt förmana them til Hopp och Tålamod. | §. IV. Esiwallan Caupungeisa / ja Kirckoherrain Maalla ynnä Kirconmiesten ja Cuusimiesten cansa / pitä ottaman Jumalisia ja cunniallisia Waimoja Lastenämmixi eli Lästenwaimoixi / ja nijtä / jotca sijnä asias hywin coetellut owat. Ne pitä myös hywin tutkisteldaman Papeilda heidän Christilises Opisans / ja neuwottaman cuinga Hätäcaste pitä toimitettaman / ja caicki wäärinkäyttämys sijnä estettämän / nijn myös cuinga he wahwistaisit Synnyttäwäisiä heidän Tuscasans ja waiwasans / ja neuwoisit heitä Jumalalda apu hywäs toiwosa kärsiwällisest odottaman. |
CAP. V. | V. Lucu. |
| §. II. The Quinnor som hafwa aflat Barn tilhopa med sine Fästemän, och föda samt sökia Kyrckiegång, för än wixlen tilkommer, skola icke intagas som andre kyske Barneföderskor, utan med ett serdeles Bönesätt, som i Handboken är infört. Men the som befinnas wara häfdade af theras Män, doch icke föda Barn för Bröllopz Dagen, skola som andra ährlige Hustrur intagas, och för otijdigt Sängelag, gifwa til Kyrckian twå Daler Sölfwermynt. | §. II. Ne Waimot / jotca owat sijttänet Lapsen Ylkämiestens canßa / ja synnyttäwät / nijn myös tahtowat Kirckoon / ennencuin he wihityxi tulewat / ei pidä nijn Kirkoon otettaman / cuin muut cunnialliset ja puhtat Lastensynnyttäjät / waan erinomaisell Rucouxen tawalla / cuin Käsikirjaan sisällwedetty on. Mutta ne cuin löytän Miehildäns maatuxi / ja ei cuitengan synnytä Lasta ennen Hääpäiwä / pitä nijncuin muut cunnialliset Waimot Kirckoon otettaman / ja Salasängystä andaman Kirckoon Caxi Dalarita Hopia Raha. |
CAP. VI. | VI. Lucu. |
| §. II. Ther näst skal Folcket underwijsas, at wäl åtskillia then Boot och Bättring, som dageligen bör skee, tå the bekenna sig in för Gud, at wara Syndare, och then Syndabekennelsen som här nu omtalas, hwilken är treggiehanda; Först then hemlige, sedan then allmänne, då månge tillijka eller en särskilt låter skrifta sig, och sidst then uppenbara, som en Syndare, för någon grof begången Missgerning måste göra, til at försona Gudz Församling, som af honom är förargad. | §. II. Sitälikin pitä Cansa neuwottaman / että he taidaisit sen Catumuxen ja parannuxen / cuin jocapäiwä tapahtuman pitä / cosca he tunnustawat itzens Syndisixi Jumalan edes / hywin eroitta sijtä synnin Tunnustuxesta / josta täsä nyt puhutan / joca on colminainen: Ensin Salarippi / sijtte yhteinen Rippi / cosca monda yhtä haawa / eli jocu erinäns anda itzens ripittä; ja wijmein Julkirippi / cuin Syndisen täyty jongun suuren julkisynnin tähden tehdä / sowittaxens Jumalan Seuracunda / joca häneldä pahoitettu on. |
CAP. VII. | VII. Lucu. |
| §. II. När Synden är så hemlig, at hon ingen annan, än Gud och Syndaren, eller flere i Synden deelachtige, kunnig är, och Syndaren för Prästen henne bekenner och ångrar, samt bättring lofwar, tå skal han aflösas; Och ingen Prästman må en sådan Syndare och hans brott röija, wid Lijfzstraff tilgörande. Utkommer något sådant af Prästen, eller någon som står på luur, thet skal aldrig äga Witzord, och en sådan Lurant skal äfwen som Prästen straffas til Lijfwet. | §. II. Cosca Syndi nijn sala on / ettei se kellengän muulle / cuin Jumalalle / ja Syndiselle / eli usiammalle Synnis osalliselle / tiettäwä ole / ja Syndinen sen Papin edes tunnusta / ja catu / nijn myös parannuxen lupa / nijn hän pitä ripitettämän / ja synnistäns päästettämän. Ja ei pidä yhdengän Papin sencaltaista Syndistä ja hänen ricostans ilmoittaman / waan Hengens rickonut oleman / jos hän sen teke. Jos jotain sencaltaista ilmei tule Papin cautta / eli jongun muun / joca on itzens kätkenyt sala cuuldeleman / sitä ei pidä ikänäns toden edestä pidettämän / ja se wiecas Ihminen pitä nijn hywin cuin Pappikin Hengeldä poisrangaistaman. |
| §. III. I fall någon ångerfull och bootfärdig Syndare bekänner, at han, eller flere med honom, hafwa för händer något Crimen læsæ Majestatis, emot oss och wårt Kongl. Huus, til Lijf och Wälfärd, eller något förrädeligit upsåt emot Fäderneslandet, eller någon Brand, något Mord och Förgift, emot någre i gemeen, eller en i synnerheet, så skola Prästerna noga och wäl utleeta Omständigheterna, samt råda och förmana Syndaren, at sielf gifwa thet wåre Embetzmän på Orten tilkenna; Efter som wij en sådan, som sitt onda Upsåt således uptäcker och ångrar, här med försäkre, om tilgift och befrijelse ifrån Straffet, ther han them, som med honom j råd och dåd warit hafwa, uppenbarar och angifwer. Kan han ey ther til öfwertalas, tå måste Prästerna, them som wederbör, tijdigt och försichteligen, om Saken åtwarna, at the taga sig för Skadan til wahra; Men icke må någon Lärare twingas, at röya Personen. | §. III. Jos nijn tapahtu / että jocu murhellinen ja catuwainen Syndinen tunnusta / ettei hän eli muita hänen canßans / on aicoinut sitä cuin on Crimen læsæ Majestatis, meitä ja meidän Cuningallista Huonettam wastan Hengen ja hywyden puolesta / eli jotain petolista aicoimusta Isänmaata wastan / eli Tulen sytyttämistä / jotain Murha eli Myrckyä / muutamia wastan yhteisest / eli yhtä erinomaisest / nijn pitä Pappein ahkerast ja hywin tiedusteleman caickia asianhaaroja / nijn myös neuwoman ja manaman Syndistä / että hän itze sen ilmoitta meidän Wircamiehillem / jotca sijnä Paickacunnas owat. Sillä me myös sencaltaiselle / joca pahan aiwoituxens näin ilmoitta / ja sitä catu / andexandamisen ja rangaistuxest wapauden tällä täydellisest lupamme / cosca hän ne / jotca hänen canßans yhdes neuwos ja työsä ollet owat / ilmoitta ja tiettäwäxi teke. Jos ei hän sijhen taitta ylitze puhutta / nijn pitä Pappein aicanans / ja hywällä toimellisudella asiasta waroiman nijtä / joidenga se tule / että he wahingota carttaisit. Mutta ei pidä yhtän Opettaja wadittaman Persona ilmoittaman. |
| §. IV. Kommer någon fram, och bekänner på sig en grof Lijfz- och Högmåhls Saak, hwar om ett Rychte lång tijd hafwer warit, ibland ährligit, opartijskt och förståndigt Folck, som är enehanda, och på sanne-lijka skäl och omständigheter grundat; eller och, ther någon bekänner en Högmåhls Saak, för hwilken han uppenbarligen är beskylter och lagsökt worden; Tå skal Prästen förmana then samme til bekännelse in för Domaren. Wil Syndaren, af fruchtan för Straffet, sig ther til intet bequäma, och Synden är af then Art och Natur, at hon är fulbordad, och intet mehr kan lända til någons fördärf och skada, tå skal Predikanten något dröya med aflösningen och Herrans Nattward, med mindre Syndaren är stadd i Dödzfahra: Men är Synden sådan, at hon ännu kan komma skada och ofärd åstad, och draga efter sig någons fördärf, tå må Syndaren ingalunda aflösas, förr än han then samme för Domaren bekänner; Men Prästen ware icke tillåteligit, honom at uppenbara. Skulle och någon, som wore af Domaren frij erkiend, efteråt sin Synd frijwilligt bekänna och ångra, så skal han af Prästen få aflösning, och icke angifwas, eller beswäras med wijdare undersökande i samma måhl. | §. IV. Jos jocu edestule / ja päälläns tunnusta suuren Hengellisen Asian / josta cunniallisen ja ymmärtäwäisen wäen seas / joilla ei mitän wiha eli rijta hänen canßans ole / on cauwan huuto ollut / joca on yhtäläinen / ja toden muotoisten tietöin ja asiain Haarain päällä perustettu; eli myös jos jocu tunnusta päällens corkian Hengellisen Asian / josta händä julkisest soimattu / ja hän sen tähden Lain eten wiety on; Nijn pitä Papin manaman händä / että hän sen tunnustais Duomarin edes. Jos Syndinen ei tahdo rangaistuxen tähden sijhen myöndyä / ja Syndi on sijtä luonosta ja tilasta / että se on jo täytetty / ja ei enä taida tulla jongun turmelluxex ja wahingoxi; silloin pitä Sarnamiehen estämän händä jongun ajan Ripildä ja Herran Ehtolliselda / muutoin josei Syndinen ole cuoleman waaras: Mutta jos Syndi on sencaltainen / että se wielä taita wahingon ja Waaran matcan saatta / silloin ei pidä Syndinen milläkän muoto synnistäns päästettämän / ennencuin hän sen Duomarin edes tunnusta: waan Papille ei pidä lupa annettu oleman händä ilmoitta. Jos myös jocu / cuin Duomamarilda wapaxi tehty on / sijtte perästä hywäll ehdolla syndins tunnusta ja catu / se pitä Papilda ripin saaman / ja ei ilmoitettaman / eikä enämäll tutkistelemisella sijnä asias waiwattaman. |
CAP. VIII. | VIII. Lucu. |
| §. II. Alle som wilia låta sig skrifta, skola något förut, hoos Predikanten sig angifwa; och när någon Huusfader, med sine Barn och Tienstefolck tillijka wil undfå skriftermåhl, måste den samma, om han kan skrifwa, upsättia hwars och ens Namn på en Lista, och sända den til Predikanten, eller och eliest, särdeles på Landzbygden, gifwa thet munteligen Prästen tilkänna, då han kommer til Kyrckian, på thet han må wetta, hwilka, och huru många, gå hwar gång til Skrift. Uti Städerne, ther som thet tilförende så warit brukeligit, skola the församlas i Kyrckian, om Lögerdagen, eller then Dagen, som näst föregår andre helge- och store Bönedagar, och efter föregången Gudz åkallan, med Sång och Böner, träda til någon af ordinarie Prästerna, antingen Kyrckioherden, eller Capellanen, och låta sig skrifta. Begiärar någon at gå särskilt til skrift, och för wichtige orsaker skull, samma Dag at anamma HERrans högwärdige Nattward, skal thet icke wägras: Men på Landet, skal Folcket om en Söndagz-, Högtijdz- eller stoor Böndagz Morgon skriftas, sedan Catechismi förhör är förbij, och förr än thet sammanringes til Högpredikan; Hwilket äfwen wäl them, som i Städerne boendes äre, skal efterlåtas, om the thet åstunda. The som första resan wilia gå til aflösning och Gudzbord, eller nyligen äre komne utur en Församling, i en annan, eller eliest obekante, skola intet tillåtas, förr än the hoos Kyrkioherden sig angifwit, och han them uti theras Christendom förhört, samt inhemtat Kundskap och Witnesbörd om theras Lefwerne. | §. II. Caickein nijden / cuin tahtowat heitäns anda ripittä / pitä ennen Sarnamiehelle itzens tietä andaman; Ja cosca jocu Perhenisändä / ynnä Lastens ja Perhens canßa / tahto käydä Ripille / nijn pitä sen saman / jos hän kirjoitta taita / jocaitzen Nimen ylöskirjoittaman / ja lähettämän sen Sarnamiehen tygö; eli myös muutoin / erinomaisest Maalla / Suusanalla sen Papille tiettäwäx tekemän / cosca hän Kirckoon tule / että hän mahdais tietä / cutca ja cuinga monda joca kerta Ripille käy. Caupungeisa / joisa se nijn ennen on tapa ollut / pitä heidän Lauwantaina Kirckoon coconduman / eli sinä päiwänä cuin on lähin muita Pyhä- ja suuria Rucouspäiwiä / ja jälken Jumalan auxhuutamisen / Weisamisella ja Rucouxella / menemän jongun sen Seuracunnan Papin / Kirckoherran eli Cappalaisen tygö / ja andaman itzens ripittä. Jos jocu pytä mennä erinäns Ripille / ja täyden Syyn tähden samana päiwänä nautita Herran pyhä Ehtollista / sitä ei pidä kielttämän: Mutta Maalla pitä Wäki Sunnuntain / Juhlapäiwän eli Rucouspäiwän Huomeneltain ripitettämän sijttecuin Catechismuxen Tutkistelemus on jo päätetty / ja ennencuin Puolipäiwäsarnaan yhtensoitetan: Joca nijn hywin myös nijlle / cuin Caupungeisa asuwat / sallittaman pitä / jos he sitä pytäwät. Jotca ensimäisen kerran tahtowat mennä Ripille / ja Jumalan Pöydälle / eli äskein toisest Seuracunnasta tullet / eli muutoin tundemattomat / nijtä ei pidä edespäästettämän / ennencuin he owat Kirckoherran tykönä ollet / ja hän heitä Christilises opisans tutkistellut / nijn myös saanut Tiedon ja Todistuksen heidän Elämäkerrastans. |
| §. III. Til aflösning och HERrans Nattward, skal ingen tillåtas, som någon offentelig Last bedrifwit, hwilken hörer under uppenbara skrift; Mycket mindre en Bannlyster, utan han är stadd i Dödzfahra; doch altijd med förbehåll, at om han kommer til hälsan igen, skal han försona Församlingen. Then som fuller sin Giärning bekänner, men nekar, sig ther med hafwa illa giort, skal icke aflösas; Ey heller fånar, så länge the intet kunna sig besinna; Ey heller the, som intet kunna giöra reda för sig, uti theras Christendoms Stycken; Ey heller Barn, som äre yngre än 13 eller 14 åhr, med mindre hoos them, efter flijtigt förhör, skönies ett godt Förstånd, om Aflösningens nytta, och then helige Nattwardens wärdigheet, så och en synnerlig Andacht, och längtan ther efter, särdeles i Dödzfahran, då och wäl yngre än förmält är, måge ther med tröstas och wederqueckas. Ålderstegne, och them minnet är förfallit, så at the intet kunna lära, och lijkwäl bekänna sig för fattige Syndare, och troo, at theras Synder, för Christi skull blifwa förlåtne, måge til aflösning och HErrans Nattward tillåtas. Sammaledes besatte Menniskior, när the thet begiära, och igenom Gudz Nåd, äre frije för Satans Anfächtningar, bekänna Jesum Christum för sin Frälsare, och bedia Gud, om Syndernas förlåtelse, förstå theras Saligheetz stycken, och föra ett Christeligit Lefwerne; Men ingalunda the, som äre i sådant sitt elände Ogudachtige. Dumbar, som lefwa Christeligen, och wisse Teckn gifwa, at the åstunda aflösning och HErrans Nattward, skola och ther af blifwa deelachtige. Fremmande, af wår Religion, som intet kunna wårt Språk, måge skriftas igenom någon, som emellan Prästen och them tålcka kan. | §. III. Ripille ja HERran Ehtolliselle ei pidä ketäkän päästettämän / joca julkisynnin tehnyt on / cuin Julkiripin alla tuleman pitä; Paljowähemmin sitä / jotca pannaan pandu on / muutoin jos ei hän ole cuoleman waaras; Cuitengin aina sillä waroimisella / että jos hän jällens terwexi tule / nijn hänen pitä Seuracunnan sowittaman. Joca Työns tunnusta / mutta kieldä sillä pahoin tehnens / sitä ei pidä ripitettämän; Ei myös nijtä cuin Hocarit eli höyrät owat / nijncauwan cuin ei he taida oikiaan Ymmärryxen tulla; Ei myös nijtä / jotca ei taida Christillisen Opin Pääcappalitans; Ei myös Lapsia cuin 13 eli 14 Ajastaica nuoremmat owat / muutoin jos ei heidän tykönäns / jälken ahkeran tutkistelemuxen / löytä hywä Ymmärrystä Ripin hyödytyxest / ja pyhän Ehtollisen calliudesta / nijn myös erinomaista hartautta ja Himo sen jälken / erinomaisest cuoleman waaras / silloin myös kyllä sitä nuorembatkin sillä lohdutetta ja wirwotetta taitan. Wanhat / ja ne joilda muisto on cadonnut / nijn ettei he taida oppia / ja cuitengin tunnustawat itzens waiwaisix Syndisixi / ja uscowat / että heidän Syndins Christuxen tähden andexannetan / mahtawat Ripille ja HERran Ehtolliselle päästä. Nijn myös rijwatut Ihmiset / cosca he sitä anowat / ja Jumalan Armon cautta / owat wapat Satanan ahdistuxest / tunnustawat Jesuxen Christuxen Wapahtajaxens / ja rucoilewat Jumalalda Syndein andexsaamista / ymmärtäwät autudens Cappalet / ja eläwät Christilisest / waan ei millän muoto ne / jotca sencaltaises wiheljäisydesäns owat Jumalattomat. Mykät / jotca Christilisest eläwät / ja andawat wahwat merkit / että he himoitzewat Rippiä ja HERran Ehtollista / pitä myös sijtä osallisix tuleman. Wierat / meidän Religionistam / jotca ei taida meidän Kieldäm / ripitettäkön nijn / että jocu Papin ja heidän wälilläns tulkitze. |
| §. IV. Ingen Prästman må, för ett löst Tahl, eller ogrundat Rychte skull, stänga någon ifrån aflösning och HERRans Nattward. | §. IV. Ei yxikän Pappi mahda paljan puhen / eli tyhjän huudon tähden ketän estä pois Ripildä / ja HERran Ehtolliselda. |
CAP. IX. | IX. Lucu. |
| §. II. När någon, för en offentelig begången Last, efter werldzlig Dom, skal stå uppenbara skrift, och then samme treskas, tå skola wåre Befalningzhafwande räcka Prästerskapet Handen, och så laga, at hwarken ther med för länge upskiutes, eller sådan Plicht alldeles nederlägges. | §. II. Cosca jocu julkisest tehdyn Synnin tähden pitä Mailmallisen Duomion jälken / ulosseisoman Julkiripin / ja se asetta itzens sitä wastan / silloin pitä meidän Käskylläisten Papille awulliset oleman / ja nijn laittaman / ettei se aiwan cauwan tulis wijwytetyxi / eli se rangaistus peräti maahan lyödyxi. |
| §. III. När en sådan Syndare, wijsar en alfwarlig ånger och ruelse, öfwer sin begångne Synd, och utlofwar bättring, tå skal Skriftefadren honom offenteligen aflösa, och i Gudz Församling intaga, på sätt och wijs, som Handboken innehåller, och ther hoos förmana honom, at wijsa sin Bootfärdigheet, med allmoso-gift, efter råd och ämne. | §. III. Cosca sencaltainen Syndinen näyttä totisen catumuxen ja murhen Syndins ylitze / ja lupa parannuxen / silloin pitä Rippijsän hänen synnistäns julkisest päästämän / ja Jumalan Seuracundan ottaman / sillä muodoll ja tawalla / cuin Käsikirja sisälläns pitä / ja sijnä tykönä manaman händä / että hän näyttäis Parannuxens almun andamisella / warans ja tilans jälken. |
| §. IV. Then sig med Lönskeläger förseer, så Man, som Qwinna, skal en Söndag, under Högpredikan, stå på en särdeles, ther til förordnat, Plichtepall, ifrån then tijd, thet ringes andra gången, och samma resa, efter afkunnandet på Predikstolen, i hela Församlingens närwaro, aflösas. Wil någon therföre förskonas, så gifwe Etthundrade Daler Sölfwermynt, halfparten til Socknekyrckian, och then andra halfparten, antingen til Hospitalet, eller til the Fattige i Församlingen, ther brättet skiett är, och blifwe sedan i Sacristian aflöst. Skulle någon komma andra resan igen och åter, med Penningar wilia lösa sig, ifrån bemälte Plichtepall, så aflägge dubbelt så mycket som första gången: Men beträdes någon tredie resan ther med, tå skal then samma böta 200 Daler Sölfwermynt, til Kyrckian och Hospitalet, eller Socknens Fattige, och stå, en Söndag, på Plichtebäncken, utan at få lösa sig, och sedan skal han offenteligen skriftas och aflösas; orkar han ey botum, så plichte med Kroppen, efter Straff ordningen. Then som enckelt Hoor bedrifwer, skal stå, tre Söndagar efter hwar annan, på Plichtebäncken, och ingalunda få lösa sig ther ifrån, med Penningar. | §. IV. Joca Salawuoteuteen lange / nijn Mies cuin Waimo / sen pitä yhden Sunnuntain Puolipäiwän Sarnan alla / seisoman sitä warten tehdyn ja asetetun rangaistus laudan päällä sijtä ajasta / cuin toinen kerta soitetan / ja hän samall kerralla ilmoitettaman Sarnastuolis / ja coco Seuracunnan läsnä olles ripitettämän. Jos jocu tahto sijtä päästä / se andacan Sata daleri Hopia Raha / puolen Pitäjän Kirckoon / ja toisen puolen / elickä Waiwaisten Huoneseen / eli Seuracunnan Waiwaisille / sijnä cuin ricos on tapahtunut / ja ripitettäkön Sacarstisa. Tulis jocu jällens toisen kerran / ja tahdois silloingin itzens Rahalla lunasta Rangaistuslaudalda / nijn tehkön ulos caxikertaisest nijn paljo cuin ensimäisell kerralla: Mutta jos jocu colmannen kerran sijnä löytän / nijn sen pitä wetämän Sacko 200 Dal. Hopia Raha / Kirckoon ja Waiwaistenhuoneseen / eli Pitäjän Waiwaisille / ja seisoman yhden Sunnuntain Rangaistuslaudalla / ja ei saaman itzens lunasta / ja sijtte pitä hän julkisest ripitettämän; Jos ei hän woi sacko tehdä / nijn maxacan Ruumillans Rangaistus Ordningin jälken. Joca wihityn canßa / eli itze wihitty waldaman canßa huorin teke / sen pitä colme Sunnuntaita järjestäns seisoman Rangaistuslaudalla / ja ei suingan saaman itzens sijtä Rahalla lunasta. |
| §. V. Wid uppenbare skriftermål, skal Prästen warna Folcket, at icke wara så obetänckt, och förwijta then bootfärdige Syndaren, thet han Kyrckioplicht utstått, och sig således för Gud ödmiukat hafwer; Giör thet någon, skal han therföre tilbörligen näpsas, och af werldzlig Rätt, med Straff beläggas. | §. V. Julkiripittämises pitä Papin Cansaa waroiman / ettei he nijn ajattelemattomat olis / ja soimais sitä catuwaista Syndistä / että hän Kirconrangaistuxen ulosseisonut on / ja nijn Jumalan edes itzens nöyryttänyt; Jos jocu sen teke / se pitä Syyns jälken curitettaman / ja Mailmalliseld Oikiudelda rangaistaman. |
CAP. X. | X. Lucu. |
| §. II. Prästerna skola troligen underwijsa sine åhörare, om Himmelrijketz Nycklars rätta Kraft och wärkan, efter Gudz Ord, och huruledes the, som genom obootfärdigheet, ifrån Gudz Församling stängas, sättia sig uti största wåda och fördärf, så til sin ewiga, som timmeliga wälfärd; Förthenskull skola the, såsom trogne Siälesöriare, icke allenast i gemeen, straffa Synden, utan och, när någon af åhörarena, uti en uppenbar och allom witterlig Synd och Last, sig förhärdar, som förtörnar Gud, och upwäcker förargelse, men är lijkwäl af then beskaffenheet, at Syndaren icke straxt kan therföre lagforas, (ty uti the måhl, som klar lag är uppå, bör straxt förfaras efter lag, in för werldzlig Domare) tå skola the, efter Christi befalning, första resan uti ensligheet, Syndaren sin brått förehålla, och ther sådant intet wil hielpa, taga andra resan til sig twå eller, tree Gudfruchtige och förnuftige Män, af Församlingen, och i theras närwaro, förmana Syndaren å nyo til omwändelse. Skulle han äntå icke wilia bättra sig, tå gifwe Kyrckioherden, sin Biskop och Consistorio sådant tilkänna, hwilka skola stämma Syndaren in för sig, och honom alfwarligen förmana, och ther han sig intet omwända wil, sättia honom, til en bestämd tijd, ifrån then helige Nattwardens bruuk, och andra Kyrckiones Frijheter, hwilket kallas thet mindre Bann. Framhärdar han äntå uti Synden, tå skal Kyrckioherden gifwa thet Biskopen och Consistorio å nyo tilkänna, och the straxt låta oss, eller wåre Domhafwande, wetta hans Missgiärning och obootfärdigheet, på thet pröfwas må, om en sådan Syndare, igenom werldzligit Straff, på sätt och wij s som han förtienar, icke kan drijfwas til bättring. Afstår han äntå intet med Synden, tå må omsijder hans Kyrekioherde, sedan Saaksens sannfärdige beskaffenheet, är oss först och förut worden kundgiord, och han, uppå Biskopens och Consistorii befalning, har, tree Söndagar å rad, lyst honom til bättring, uptäckt hans feel, och förmanat Församlingen, at bedia Gud för honom, alldeles afsöndra en så förhärdad och obootfärdig Syndare, ifrån Gudz Församlingz gemeenskap, och uppenbarligen af Predikstolen Bannlysa honom, på efterföliande sätt: Efter thet N. hafwer giort en sådan Synd, som är uppenbar, N. och ther med, uti wår Församling, stor förargelse åstad kommit, är och nogsamt worden förmanat, men biuder lijkwäl ingen bättring til, utan treskas, och framhärdar i sin ondska; Ty sätter iag honom nu, efter HErrans JEsu Christi befalning, och Prediko-Embetet betrodde Fullmacht, i Bann, skiliandes honom ifrån then helga Christeliga Kyrckios Deelachtigheet, och bindandes honom i hans Synd, til thes han sig besinner, ödmiukar, bekänner, och bättring tilbiuder. | §. II. Pappein pitä uscollisest neuwoman Sanancuulioitans Taiwanwaldacunnan Awaimitten oikiast woimast ja waicutuxesta / Jumalan Sanan jälken / ja cuinga ne / jotca catumattomuden cautta Jumalan Seuracunnasta ulossuljetan / itzens andawat caickein suurembaan Waaraan ja Cadotuxeen / nijn Ijancaickisen cuin Ajallisen hywydens puolesta; Sentähden pitä heidän nijncuin uscollisten Sielun paimenitten / ei ainoastans yhteisest rangaiseman Syndiä / mutta myös cosca jocu Sanancuulioista julkises / ja caikille tiettäwäs / Synnis jä Wias itzens paadutta / cuin Jumalan wihoitta / ja pahennuxen ylöskehoitta; Waan on cuitengin siitä tilasta / ettei Syndistä taita cohta sentähden Lain eten wietä / (sillä ne Asiat / joiden päälle selkiä Laki on / pitä cohta Lain jälken etzittämän / Mailmallisen Duomarin edes) silloin pitä heidän Christuxen Käskyn jälken / ensimäisen kerran cahda kesken / Syndisen eten hänen ricoxens paneman / ja jos ei se tahdo autta / toisen kerran ottaman tygöns caxi eli colme Jumalista ja Toimelista Miestä Seuracunnasta / nijden läsnäollesa / wastudest manaman Syndistä parannuxeen. Jos ei hän wielä sijtte tahdois itzens parata / nijn andacon Kirckoherra sen Pispalle ja Consistoriumille tiettäwäx / joiden pitä cutzuman Syndisen eteens / ja händä täydell todella manaman / ja jos ei hän itzens käätä tahdo / paneman hänen määrätyx ajaxi / pois pyhän Ehtollisen nautitzemisest / ja muista Seuracunnan wapauxist / joca cutzutan wähemmäx Pannaxi. Jos hän wielä sijtte Synnisä itzens paatunen pitä / nijn pitä Kirckoherran sen tekemän Pispalle ja Consistoriumille wastudest tiettäwäxi / ja heidän cohta andaman Meidän / eli meidän Duomion edesseisoillem tietä hänen Pahatecons ja catumattomudens / että mahdetaisin coetella / jos ei sencaltainen Syndinen / Mailmallisen Rangaistuxen cautta sillä tawalla cuin hän ansaitze / taitais waaditta Parannuxeen. Jos ei hän sijtteckän Synnistä lacka / nijn mahta wihdoin wijmen hänen Kirckoherrans / sijttecuin Asian totinen tila on Meille ensin ja edellä ilmoitettu / ja hän Pispan ja Consistoriumin käskyn jälken / on colme Sunnuntaita järjestäns / cuuluttanut hänen Parannuxeen / ilmoittanut hänen Wicans / ja mananut Seuracunda rucoileman Jumalata hänen edestäns / peräti poiseroittaman sen nijn paatunen ja catumattoman Syndisen Jumalan Seuracunnan yhteydest / ja julkisesti Sarnastuolilda hänen Pannan paneman tällä seurawaisella tawalla. Että N. on tehnyt sencaltaisen Synnin / cuin julki on / N. ja sillä meidän Seuracunnasam suuren pahennuxen matcan saattanut / ja on hän yldäkyllä manattu / mutta ei cuitengan näytä yhtän parannusta / waan ynsiästi wastan hacka / ja paatu Pahudesans; Sentähden panen minä hänen nyt HERran JEsuxen Christuxen Käskyn / ja Sarnawiralla uscotun Woiman jälken / Pannaan / eroittain hänen pyhän Christilisen Seuracunnan Osallisudest / ja sidon hänen Syndijns / sijhen asti että hän mielens maitta / itzens nöyryttä / Syndins tunnusta / ja Parannuxen taritze. |
| §. III. Then som igenom thenne större Bannlysning, warder satt utom Gudz Församlingz gemeenskap, skal och wara utsluten ifrån alle Samquäm, och omgänge med annat Folck, förutan sin Hustrus, Barns och Tienstehions. Om någon ther utom, som weet at han är bannlyster, honom härbergerar, eller med honom äter och dricker, then skal stå uppenbara skrift; Doch må man med honom handla och wandla, i kiöp och byten, men icke som med en Christen Broder. | §. III. Joca tämän enämmän Pannan panemisen cautta tule ulossuljetuxi Jumalan Seuracunnan yhteydest / sen pitä myös caikist Cocouxista / ja muiden Ihmisten Cansakäymisest ulossuljettu oleman / paitzi Waimons / Lastens ja Perhens. Jos jocu muita / joca tietä hänen Pannaan cuulutetuxi / hänen Huonesens otta / eli hänen canßans Syö ja Juo / sen pitä seisoman julki Ripin; Cuitengin taitan hänen canßans cauppa tehdä / ostamises ja waihettamises / waan ei nijncuin Christityn Welien canßa. |
| §. IV. Sitter någon längre i bann, än ett heelt Åhr, och i medier tijd, Siälesöriarens förmaning alldeles förachtar, och i sin Obootfärdigheet framhärdar, tå skal han förwijsas Rijket. Gifwer Gud Nåden, at then Bannlyste giör sann boot och bättring, tå skal han ofördröyeligen, til uppenbara Skrift och Kyrckiones Frijheter tillåtas. | §. IV. Jos jocu on enämmän Pannasa / cuin coco Wuoden / ja sillä wälillä Sielun Paimenen manauxen peräti ylöncatzo / ja Catumattomudesans paatu / nijn hän pitä Waldacunnasta ulosajettaman. Jos Jumala sen Armon anda / että Pannan pandu teke oikian catumuxen ja parannuxen / nijn pitä hän ilman wijwytystä sallittaman tulla julki Rippijn / ja Seuracunnan wapauxijn. |
| §. V. Warder then som uti bann sitter, Dödzsiuk, och ångrar sina Synder, begiärandes HErrans Nattward, så måste Siälesöriaren honom thet icke förmeena; Doch med förbehåll, at han skal stå uppenbara Skrift, i fall han kommer til hälsan: Men döör then Bannlyste i sin Obootfärdigheet, skal han icke af någon Präst, eller uti Kyrckiogård, begrafwen warda. | §. V. Jos se joca Pannan pandu on / tule cowin sairaxi / ja catu Syndejäns / anoden HERran Ehtollista / nijn ei pidä Sielunpaimenen häneldä sitä kieldämän; Cuitengin sillä Esipuhella / että hänen pitä Julkiripin seisoman / jos hän terwexi tule: Mutta jos se Pannaan cuulutettu cuole Catumattomudesans / nijn ei pidä händä Papilda / eikä Kirckoaitaan haudattaman. |
| §. VI. Thet Missbruuk måste afskaffas, at bannlysa någon, ther fuller Giärningen kunnig, men sielfwa Syndaren obekant är, såsom uti Tiufwerij, Roof och Mord; Utan Församlingen bör i slijka fall, af Predikstolen förmanas, at röija Syndaren, om han är någon af åhörarena bekant, eller och, at bedia Gud, thet han må uppenbaras. | §. VI. Se Wäärinkäyttämys pitä poispandamän / cuulutta jongun Pannaan / cusa Työ on kyllä tiettäwä / waan itze Syndinen tietämätöin / nincuin Warcaudes / Ryöwämises ja Murhasa; Waan Seuracundaa pitä sencaltaisis Tiloisa manattaman / että he Syndisen ilmoittawat / jos se jollakin Sanancuulioista tiettäwä on / eli myös Jumalata rucoilewat / että hän ilmi tulis. |
CAP. XI. | XI. Lucu. |
| §. II. Then som mootwilleligen sig, öfwer Åhr och Dag, ifrån HERRans Nattward håller, skal ansees och tiltalas som en Ochristen, emot hwilken må förfaras på thet sätt, som här ofwan före, om uppenbara Skrift och Bann förmält är; med mindre en wore fallen uti någon sådan Rättegång, at han therföre ey kunde, med godt Samwete, här til träda och tillåtas, eller och ens Samwete, wore af någon sådan Anfächtning beswärat, at thet ey wore rådeligit, släppa honom ther til, förr än han, genom bättre Underwijsning, föres til rätta igen. | §. II. Jos jocu wastahacoisest itzens / ylitzen wuoden ja päiwän / HERran Ehtolliselda poispitä / se pitä pidettämän ja tygöpuhuttaman nijncuin Christittömän / jonga canßa pitä tehtämän sillä tawalla / cuin täsä nyt ennen Julkiripist ja Pannasta sanottu on; Muutoin jos ei jocu olis joutunut sencaltaiseen Oikiuden käymiseen / ettei hän sentähden taidais hywäll omall Tunnolla sijhen mennä ja sällittä; Eli jos jongun Omatundo olis sencaltaisell Ahdistuxella waiwattu / ettei se olis tarpellinen händä sijhen päästä / ennencuin hän paramman neuwomisen cautta tule oikiaan Ymmärryxen johdatetuxi. |
| §. III. Predikanterne skola esomoftast lära och förmana sine åhörare, at fly allehanda Twist och Trätor, och beflijta sig om Wänligheet och en Christelig Kiärleek, samt försonligheet med theras Nästa, underrättandes them, huru nödigt thet är, för den som will wijsa en sann boot och bättring, sedan han hafwer brutit sin Nästa emot, och med Ord eller Giärning, tilfogat honom skada, til hans Heder, hälsa, Lijf och Wälfärd, at han erkiänner sin Synd, afbeder then samma, hoos honom som skadan lijdit hafwer, och så mycket möijeligit är, honom til fredz ställer och försonar. | §. III. Sarnamiesten pitä usein opettaman ja manaman Sanancuulioitans / että he wälttäisit caickinaisia Rijtoja ja Eripuraisutta / ja ahkeroitzisit pitä ystäwyttä ja Christilistä Rackautta / nijn myös sowindota Lähimmäisens canßa / neuwoten heitä cuinga suurest tarpellinen se on sille / joca tahto näyttä oikian catumuxen ja parannuxen / sijtte cuin hän on Lähimmäistäns wastan rickonut / ja Sanoilla eli Töillä hänelle wahingon saattanut / hänen Cunnians / Terweydens / Hengens ja Hywydens puolesta / että hän tunde Syndins / andexano sitä sildä joca wahingon kärsinyt on / ja nijn paljo cuin mahdollinen on / hänen lepyttä ja sowitta. |
| §. IV. Om the som äre stadde i någon sådan Rättegång, som kan upwäcka och förorsaka bitterheet och Fiendskap, enständigt begära, at gå til HErrans Nattward, må thet them icke förwägras, så framt the, efter noga tilfrågan och behörig Underwijsning, kunna tryggeligen betyga, at the intet ondt hafwa emot theras Wederpartz Person, utan lijta på sin Oskyldigheet och goda Saak, hwilken the, utan all Wrede och Hemdgirugheet, hemställa Domarens rättwijsa ompröfwande. Sammaledes, om någon råkar i Owänskap med en oförsonlig Menniskia, hwilken han alle Christelige Medel til försoning tilbudit hafwer, men ther med intet kunnat uträtta, må han och blifwa deelachtig af thet heliga Sacramentet, om han hoos sig sielf befinner, at han thet med godt Samwete kan anamma. | §. IV. Jos ne / jotca owat sencaltaises Oikeuden käymises / cuin taita kehoitta ja matcansatta carwan Mielen ja Wihan / ahkerasti pytäwät mennä HERran Ehtolisella / nijn ei pidä sitä heildä kielttämän / jos he ahkeran tutkimisen ja oikian neuwomisen jälken / taitawat hywäll omall Tunnolla tunnusta / ettei heidän Sydämesäns ole mitän paha Rijtaweljens Persona wastan / waan luottawat Wiattomuteens ja oikiaan Asiaans / jonga he ilman wihata ja Costenpyyndö andawat Duomarin halduun sitä oikein tutkia ja hywäx löytä. Nijn myös jos jocu joutu Rijtaan nijn cowan Ihmisen canßa / cuin ei tahdo itzens millän tawalla sowindoon anda / jolle hän caicki Christiliset sowinnon Wälicappalet tarinnut on / waan ei ole nijllä mitän aicoin saanut / se pitä myös osallisex tuleman sijtä pyhästä Sacramentistä / jos hän sen tykönäns löytä / että hän sen hywäll omall Tunnolla wastanotta taita. |
| §. V. HErrans Nattward skal ingen missbruka, til at ther med betyga, sig wara oskyldig til något brått, som honom förwijtes, mycket mindre til någon förplichtelse, ther med at stadfästa något Löfte, thet ware i Ächtenskapzmåhl eller ännat. | §. V. HERran Ehtollista ei pidä kenengän wäärinkäyttämän / wahwistaxens sillä itzens oleman syyttömän johongun wican / josta händä soimatan; paljo wähemmän sitomisex / wahwistaman sillä jotain lupausta / olis se Awioskäskyn Asias eli muusa. |
| §. VI. Ingen Präst skal, för någon sin egen, eller sine Förwanters och anhöriges Saak skull, hwad Namn then och hafwa kan, afstänga någon ifrån HERRans Nattward: Men the som ligga i någre grofwe Synder, skola flijteligen och ofta förmanas, at the sig bättra, och hålla sig ifrån HERRans Nattward, så länge the lefwa i Obootfärdigheet; Och om the ingen bättring giöra, skal med them således förfaras, som ofwanföre om Bannlysning förmält är. | §. VI. Ei yhdengän Papin pidä / jongun oman asians / eli Suculaistens ja omaistens Asian tähden / waicka mikä se olla taidais / estämän ketän HERran Ehtolliselda: Mutta ne jotca macawat suurisa Synneisä / pitä ahkerasti ja usein manattaman / että he itzens parannaisit / ja olisit pois HERran Ehtolliselda / nijncauwan cuin he eläwät Catumattomudesans; Ja jos ei he parannusta tee / pitä heidän canßans tehtämän / nijncuin täsä ennen Pannasta sanottu on. |
| §. VII. Thetta heliga Sacramentet skal utdelas, så ofta Församlingens Ledamöter thet åstunda, och uti the stora Församlingar, åtminstone hwar annan eller tredie Söndag; Och må ingen Präst upskiuta och ther med anstå låta, in til the stora åhrs Högtijder och Bönedagarne. | §. VII. Tätä pyhä Sacramenti pitä ulosjaettaman nijn usein cuin Seuracunnan Jäsenet sitä himoitzewat / ja suuris Seuracunnisa / wähimmäxikin joca toisna eli colmandena Sunnuntaina; Ja ei pidä yhdengän Papin sitä ylöslyckämän / eli sen canßa wijwyttelemän suurijn Juhliin ja Rucouspäiwijn. |
| §. VIII. När HERRans Nattward skal begås, måste Kyrckiowärden, eller Klåckaren, frambära så många Oblater, och så mycket Wijn, som behöfwes, hwilket sättes på Altaret, förr än Instichtelse Orden och Fader wår ther öfwer läsas. | §. VIII. Cosca HERran Ehtollisella käydän / pitä Kirckowärdin / eli Luckarin / edestuoman nijn monda öylätti / ja nijn paljo Wijna / cuin tarwitan / ja ne pannan Altarilla / ennencuin Asetus Sanat / ja Isä meidän nijden ylitze luettu on. |
| §. IX. Predikanten skal på Predikstolen bedia Gud, för Skriftefolcket och Herrans Bordz Giäster, at the måge wärdeligen begå then heliga Natt war den, jemwäl tå, och förut wid Skriftermåhlet, förmana them, at the wäl skickade, med Christeligit betänckiande, största Gudachtigheet, sannskyllig Troo, wördnat, sachtmodigheet, sedigheet och nychterheet, framträda til then heliga Nattwarden, och sedan undfly alt förargeligit Sällskap, Dantz, Dobbel, Kort- och Terningespeel, samt annat slijkt, som förstörer Andachten och ohelgar Sabbaten. Skulle någon wara så obetänckt och ogudachtig, at han drucken, oskriftader, eller af Prästen, för skiälige Orsaker warnad, at hålla sig ther ifrån, kommer lijkwäl fram, och wil tränga sig ther til, tå skal then samma ifrån Altaret afwijsas, och wara förfallen til uppenbar Kyrckioplicht, samt Ett hundrade Daler Sölfwermyntz böter, til Kyrckian och the Fattige; Then som icke orkar botum, bör plichta med Kroppen, som Straffordningen förmår. | §. IX. Sarnamiehen pitä Sarnastuolilla rucoileman Jumalata / Ripillä käywäisten ja Herran Pöydän Wierasten edestä / että he kelwolisest nautitzisit sen pyhän Ehtollisen / nijn myös silloin / ja edellä Ripittämises manamanheitä / että he hywin walmistetut Christilisel ajattelemisel / caickein suurimall Jumalisudella / totisel Uscolla / sydämen nöyrydellä / Hiljaisudella / Siweydellä ja raitiudella edesastuwat tällä pyhäl Ehtolliselle / ja sijtte wälttäwät caickia pahendawaisten seura / Tantzamista / kelwottomia Spelejä / Korttei ja Terningeitä / nijn myös muita sencaltaisia / cuin Jumalisen Halun sydämmestä poisajawat / ja Sabbatin turmelewat. Jos jocu olis nijn ajattelematoin ja Jumalatoin / että hän Juowuxis / taicka ripittämätä / eli Papilda oikein Syiden tähden neuwottu pitämän itzens pois / tule cuitengin edes ja tahto itzens tunge sijhen / nijn pitä se Altarin edest poiskäskettämän / ja langennut oleman julkisen Kirconrangaistuxeen / nijn myös Sadan Dalerin Sackoon Hopia Raha / Kirckoon ja Waiwaisille / joca ei woi Sacko tehdä / sen pitä Ruumillans maxaman / nijncuin Rangaistus Ordningi waati. |
| §. X. När Prästen, efter förrättad Predikan, har sungit, eller om tijden så fordrar, läsit Instichtelse-Orden, för Altaret, klädder uti wahnlig Skrud och prydnat, så skal han med all wördning handtera the helgade Håfwor, och noga tilsee, at Communicanterne blifwa ther af deelachtige, uprepandes för hwar och en Person, the, wid Brödetz och Wijnetz utdelande, brukelige Orden, och så lagandes, at Wijnet icke utdelas för Brödet, eller någotthera blifwer utelåtit. Han skal och gifwa noga acht ther uppå, at Oblaterne, utaf Wårdzlösheet icke fällas ned på Jorden, eller Wijnet utspilles; Och om någon Präst blifwer så skiälfhändter, at ther är fahra wid, så måste han bruka någon annan Prästman i sitt ställe, at förrätta Gudztiensten wid Altaret. Räcker thet Wijnet eller Brödet intet til, som i begynnelsen wälsignades, tå skal Prästen åter, med Instichtelse-Ordens läsande i Tystheet, wälsigna thet, som å nyo på Altaret bäres, och hwad som öfwerblifwer, skal förwaras, och noga upsicht hafwas, at icke något af sådane öfwerlefwor, til widskipelse blifwer brukat. | §. X. Cosca Pappi / jälken Sarnan / on weisannut / eli jos aica nijn waati / lukenut AsetusSanat Altarin edes / puetettu tawallisijn Waatteisijn ja caunistuxeen / nijn pitä hänen caikella Cunnialla ja nöyrydellä pitelemän nijtä pyhitettyjä Lahjoja / ja hywin eteenscatzoman / että Communicantit / eli ne Wierat / nijstä osallisixi tulewat / kertoin jocaitzen edes ne Leiwän ja Wijnan ulosjacamises sanottawaiset Sanat / ja nijn laittain / ettei Wijna ulosjaetais Leiwän edestä / eli jombicumbi tulis poisjätetyxi. Hänen pitä myös wisusti sen perän catzoman / ettei Öylätit Lugunpitämättömydest maahan pudotetais / eli Wijna ulosläyckyis; Ja jos jongun Papin Kädet tulewat nijn wapisewaisixi / että sijtä waara on / nijn pitä hänen pitämän toisen Papin siasans / toimittamas Jumalan Palwelusta Altarin edes. Jos ei sijnä Wijnas eli Leiwäs ole kyllä / cuin alusa siunattin / nijn pitä Papin jällens Asetus Sanain lukemisella sen siunaman cuin wastudest Altarilla tuodan / ja mitä ylitze jää / pitä tallella pandaman / ja sijtä waari pidettämän / ettei jotain nijstä Tähteistä taickauxijn tulis käytetyxi. |
| §. XI. Ingen skal wara tillåteligit, at gå ifrån then Församling, uti hwilken han boor, och til hwilken han hörer, och låta skrifta sig, samt anamma HERrans Nattward, uti en annan, och af hwad Präst han hälst wil; Utan thet skal skee, af Församlingens ordinarie Kyrckioherde, eller Capellan: Men uti nödfall, stånde hwar och en fritt, at sökia then Präst han wil, och honom är närmast. | §. XI. Ei pidä yhdelläkän myöden annettu oleman / mennä sijtä Seuracunnasta / josa hän asu / ja josta hän on / ja anda itzens ripittä / nijn myös HERran Ehtollisella käydä toises / ja sildä Papilda cuin hän itze tahto; Waan se pitä tapahtuman Seuracunnan asetetulda Kirckoherralda / eli Cappalaiselda: Mutta hätä tilas olcon itzecullengin wapaus etziä sitä Pappi cuin hän tahto / ja händä lähin on. |
| §. XII. HERrans Högwärdige Nattward skal begås i Kyrckian, och icke hemma i Husen, utan för Siukdom skull, eller särdeles wichtig Orsak, och i Nödfall. Folket skal och tilsäyas, at intet gå utur Kyrkian, förr än then helige Nattwarden är hållen, och Gudztiensten med Wälsignelse sluten; Så framt icke någon, af thes skiäligare orsaker, blifwer ther til föranledd, eller för opassligheet skull, icke förmår ändan afbijda. | §. XII. HERran corkiall Ehtollisell pitä käytämän Kircos / ja ei cotona Huoneisa / muutoin cuin Sairauden / eli erinomaisen suuren Syyn tähden / ja Hätä tilasa. Cansan tygö pitä myös sanottaman / ettei he Kircost uloslähde ennencuin pyhä Ehtollinen on pidetty / ja Jumalan Palwelus Siunauxella päätetty; Jos ei jocu sijtä suuremmast syystä tule sijhen waadituxi / eli sairauden tähden ei woi loppua odotta. |
CAP. XII. | XII. Lucu. |
| §. II. Med the allmänne, och i Församlingarna brukelige Böner, förhålles här efter, såsom här til warit wahnligit; Och hafwe ingen Macht, af egen godtyckio, något ther uti at förändra: Men när så fordras, at någon ny Böön skal författas, och til en wiss Tijd brukas, tå bör Erchiebiskopen, tillijka med Consistorio Ecclesiastico, efter Wår Befalning, henne på reen Swenska, med Gudelige Ord, förutan Prål och widlyftige Omswef, sammansättia, och Oss tilhanda sända, tå Wij wele then samma öfwersee låta, och sedan til Stiften skicka, at brukas i Församlingarna. När Böön hålles i Gudz Församling, skal thet och skee förutan långt Förtahl, och Folcket med få Ord, til Andacht upwäckas. Litanien skal åtminstone en gång om Weckan läsas. | §. II. Ne yhteiset ja Seuracunnisa tawalliset Rucouxet pitä nijn tästedes pidettämän / cuin tähän asti on tapa ollut. Ja ei kellengän pidä woima oleman / omast hywäst luulosta jotain nijsä muutta. Mutta cosca nijn tapahtu / että jocu usi Rucous tarwitan / määrätyl Ajalla pidettä / silloin pitä Arckipispan ynnä Consistoriumin canßa / Meidän Käskym jälken / sen coconpaneman / puhtall Ruotzin Kielellä / Jumalisil Sanoilla / ilman Sanain caunistuxia ja pitkä Puhetta / ja sen Meidän tygöm lähettämän / nijn Me tahdom sen saman anda ylitzecatzoa / ja sijtte Hijppacundijn lähettä / Seuracunnis pidettäwäxi. Cosca Rucous pidetän Jumalan Seuracunnas / nijn se pitä myös tapahtuman ilman pitkätä Esipuheta / ja Cansa lyhykäisil Sanoilla Jumaliseen Haluun kehoitettaman. Litania pitä wähimmäxikin kerta Wijckosa luettaman. |
| §. III. Uti Städerne, skal på alle Söknedagar klämtas, om Morgonen Klockan Tijo, och om Aftonen Klockan Fyra; Sammaledes på Landet, hwar Morgon och Afton, som här til warit wahnligit, och Folcket ther igenom påminnas, at bedia om Wälsignelse til theras förehafwande, och at Gud wille bewara Öfwerheten, förläna Frijd och lloligheet, och en salig ändalycht. | §. III. Caupungeisa pitä joca Arkiopäiwä kläpättämän / Huomeneltain kymmenen lyödes / ja Ehtona Neljän lyödes; Nijn myös Maalla joca Amu ja Ehto / nijncuin tähän asti on tapa ollut / ja Cansa sillä muistutettaman / että he rucoilewat Jumalalda Siunausta edesottamiseens / ja että Jumala tahdois warjella Esiwallan / anda Rauha ja Lepo / ja autuallisen Lopun. |
CAP. XIII. | XIII. Lucu. |
| §. II. Musiquen på Orgorne, eller med andre Instrumenter, måste intet så långt utdragas, at Församlingen ther af, i sin sång blifwer hindrad, at lofwa Gud med egen Röst, hwilket böör skee ordenteligen och samdrächteligen, hwarken för hastigt, eller för långsamt; Hwar uppå Kyrckioherden äger inseende hafwa. Ifrån Fastelagz Söndag, in til Påskedagen, innehålles med all Music. | §. II. Music Urcuin päällä / eli muilla Instrumenteillä / ei pidä nijn pitkän wedettämän / että Seuracunda sijtä tule weisamisesans estetyxi / kijttämäst Jumalata omalla änelläns / joca pitä tapahtuman hywällä järjestyxel ja yximielisydellä / ei ylön hädäs / eikä aiwan pitkään. Josta Kirckoherran tule waari pitä. Paastolaskiais Sunnuntaista / nijn Pääsiäiseen asti pitä caicki Music ja Speli poispidettämän. |
CAP. XIV. | XIV. Lucu. |
| §. II. På Store Högtijdes Dagar, såsom förste Dag Juhl, Påsk och Pingst, måge inga Bröllop hållas; Men om någon, för särdeles skiäl och Orsaker skull, wil i Fastan gifta sig, bör sådant icke wägras, allenast thet skeer i stillheet, och utan alt Brudebång. Wijgningar och Bröllop, böra icke heller tillåtas, emellan Predikningarna, på Sön- och Högtijdes Dagar. | §. II. Suurin Juhlapäiwinä / nijncuin ensimäisnä Joulu- Pääsiäis- ja Heluntai päiwänä ei pidä Häitä pidettämän; Mutta jos jocu erinomaisten Syiden tähden tahto Paaston aicana anda itzens wihkiä / nijn ei pidä sitä kielttämän / ainoastans että se tapahtu hiljaisudes / ja ilman caickia Hääleikitä. Wihkimisiä ja Häitä ei pidä myös sallittaman Sarnain wälillä / Sunnuntai- ja Juhlapäiwinä. |
| §. III. När någon Högtijdes Dag infaller på Söndagen, afhandlas altijd i Högpredikan, Högtijdens Evangelium, och thet som til Söndagen förordnat är, förklaras i Aftonsången, uti Städerna, och Fredagen näst ther efter, på Landet: Men om en Apostledag faller på Söndagen, skal Söndagz Evangelium predikas i Högpredikan, och Helgedagens i Aftonsången. | §. III. Cosca jocu Juhlapäiwä lange Sunnuntain päälle / nijn pitä Juhlapäiwän Evangelium aina selitettämän Puolipäiwäsarnas / ja se cuin Sunnuntaix määrätty on / ulostoimitetan Ehtosarnas / Caupungeisa / ja Perjantaina sen jälken / Maalla; Mutta jos Apostolin päiwä lange Sunnuntain päälle / nijn Sunnuntain Evangelium pitä sarnattaman Puolipäiwäsarnas / ja Pyhäpäiwän Ehtokircosa. |
| §. IV. Om Frij- och Torgmarcknader infalla på någon Söndag, eller Högtijdes Dag, skal Marcknaden upskiutas til then nästföliande Dagen, och Folcket af Predikstolen förmanas, redeligen at handla och wandla med hwar andra. | §. IV. Jos wapamarkinat / ja ne jotca Torilla pidetän / langewat Sunnuntai eli Juhlapäiwän päälle / nijn pitä Markinat ylöslykättämän seurawaisex Päiwäxi / ja Canßa Sarnastuolilda manattaman / että he cunniallises wacudes toinen toisens canßa cauppa tekewät. |
| §. V. Om Mariæ Bebådelse Dag, infaller i Dymbelweckan, skal han sättias på Palm-Lögerdagen; Men infaller han längre fram, skal han hållas Tredie Dag Påsk. | §. V. Jos Marian Ilmoitus päiwä lange Dymmendäwijcon sisälle / nijn se pitä pidettämän Palmu Lauwantaina; Mutta jos se lange edemmä edespäin / nijn pitä se pidettämän colmandena Pääsiäispäiwänä. |
| §. VI. När åhrsloppet så medgifwer, at Dominica VI. Epiphanias infaller, förklaras Evangelium om the Tijo Jungfrur, som eliest på Dominica XXVII. Trinitatis, plägar predikas. Dominica VII. Trinitatis, predikas i Högpredikan, om Christi Förklaring, och Söndagz Evangelium, af handlas i Aftonsången; Men Evangelium om ytersta Domen, predikas altijd Söndagen näst för Adventet. | §. VI. Cosca wuoden juoxu nijn myöden anda / että Dominica VI, Epiphanias sisällange / nijn Euangelium Kymmenest Neitzestä silloin ulostoimitetan / joca muutoin Dominica XXVII. Trinitatis sarnatan. Diminica VII. Trinitatis Sarnatan Puolipäiwäsarnas Christuxen Kirkastamisest / ja Sunnuntain Evangelium selitetän Ehtosarnas; mutta Evangelium wijmeisest Duomiosta sarnatā aina Sun̄untain edellä Adventi. |
CAP. XV.
| XV. Lucu.
|
| §. II. Prästerna skola, om Ächtenskapzmåhl, underwijsa sine åhörare i gemeen, och särdeles them, som sig i Ächta stånd wilia begifwa, af hwad wicht och wärde Ächtenskapz Bandet är, och huru Man och Qwinna, uti moot och medgång, i trofast Kiärlek och sämia, skola boo tilsamman, och wara hwar annan til Råd, Tröst och Bijstånd. | §. II. Pappein pitä yhteisest neuwoman Sanancuulioitans Awioskäskyst / ja erinomaisest nijtä / jotca tahtowat itzens Awiosäätyyn anda / cuinga wahwa ja callis Awioskäskyn Side on / ja cuinga Mies ja Waimo / wastoin ja myödenkäymises / uscollises Rackaudes ja sowinnos pitä yhdes asuman / ja oleman toinen toisens Neuwon / Lohdutuxen ja Apuna. |
| §. III. The skola och taga sig til wara, at the intet Trolofwa eller wija någon, emot Lag och wåre Stadgar. Missbrukar någon sitt Embete, och wijger sådane Personer tilsamman, hwilkom icke lofligit är, at binda Ächtenskap, så skal han, efter som Wårt, ther om utgångne Placat förmår, spijsas med Watn och Bröd i Fängelse, en Månadt, och sedan förwijsas Landet. | §. III. Heidän pitä myös carttaman sitä / ettei he Kihla eli Wihi ketän / Lakia ja meidän Säätyjäm wastan. Jos jocu Wircans wäärinkäyttä / ja wihki sencaltaiset Personat yhten / joiden ei ole luwallinen Awioskäsky sito / nijn se pitä / nijncuin Meidän sijtä uloskäynyt Placati waati / ruokittaman Wedell ja Leiwällä Fangiudes / yhden Cuucauden / ja sijtte Maasta poisajettaman. |
| §. IV. Ächtenskapet skal begynnas med Böön och åkallan, om Gudz Nåd, Bijstånd och Wälsignelse, samt med godt och moget betänckiande, och wederbörandes Råd och samtycke; Men icke af Lättsinnigheet, Löösachtigheet, fyllerij, eller annat sådant. | §. IV. Awioskäsky pitä aljettaman Rucouxel ja auxhuutamisel / Jumalan Armost / Awust ja Siunauxest / nijn myös hywäl ja täydellisel aicoimisella / ja nijden Neuwolla ja suostumisel / joidenga se tule; Waan ei köykäisest mielest / Haureudest / Juopumisest / ja muista sencaltaisest. |
| §. V. Så skal och hwarken Man eller Qwinna gifta sig, förr än the äre komne til Laglig och mogen ålder. | §. V. Ei pidä myös Miehen eikä Waimon andaman itzens Awioskäskyyn / ennen cuin he owat tullet lailliseen ja täydelliseen Ikään. |
| §. VI. Wil en Mans Person träda i Ächtenskap, och äger Föräldrar i Lijfwet, tå bör han förut intaga theras Råd och samtycke: Sönes thet någon, tå skal han, sedan Saken i Consistorio warit angifwen, och alle medel til förlijkning försöchte, förwijsas til werldzlig Rätt, och Föräldrarna wara plichtige, at säija sine skiäl; och om the, efter noga bepröfwande gillas, äger Sonen Föräldrarna åtlyda. Med Dotter och Möö, skal förhållas efter Sweriges Lag och Privilegierne. Föräldrar och Förmyndare, skola icke missbruka thenne sin Myndigheet, och antingen för sin egen fördeel, eller andre fåfänge Orsaker, Barnen, til theras stora skada och fahra, uppehålla och förhindra ifrån ett lagligit och ährligit Ächtenskap; fast mindre twinga them, at gifta sig med then the ey hafwa wilia, ehwad för skiäl eliest til Giftermåhlet synas styrckia. Ther sådant händer, skola Barnen thet sine Siälesöriare och andre förståndige tilkenna gifwa, och the samma beflijta sig, all ther af befarande oreda, med foog at förekomma. Hielper thet intet, tå må Saken i Dom-Capitlet angifwas, som efter noga ransakning, måste med råd och förmaning, komma then Parten til hielp, som lijder meen och orätt. Kan äntå ther med intet uträttas, så förwijses Saken til werldzlig Rätt, och ther skilies them emellan. | §. VI. Jos Mies tahto itzens auda Awioskäskyyn / ja hänellä owat Wanhemmat elos / nijn pitä hänen edellä ottaman heidän Neuwons ja suostumisens: Jos se joldain poiskieldän / nijn pitä hän / sijtte cuin Asia on Consistoriumis edesannettu / ja caicki sowinnon wälicappalet coetellut / lykättämän Mailmalliseeu Oikeuteen / ja Wanhimmat welcapäät oleman / sanoman heidän Syyns; ja jos ne / täydellisen coettelemisen jälken / löytän oikeixi / nijn pitä Pojan Wanhembitans cuuleman. Tyttären ja Pijcan canßa pitä tehtämän Ruotzin Lain ja Privilegiain jälken. Wahemmitten ja Förmyndärein ei pidä wäärinkättämän heidän waldans / eikä myös oman hyödytyxens / eli muiden turhain Syiden tähden / Lapsille suurex wahingox ja waarax / ylöspitämän ja estämän heitä laillisest ja cunniallisest Awioskäskyst; Paljo wähemmän waatiman heitä naiman sitä cuin ei he tahdo / waicka mikä Syy näkyis muutoin wetäwän ja yllyttäwän sijhen naimiseen. Sijnä cuin nijn tapahtu / pitä Lasten Sieluns paimenille ja muille ymmärtäwäisille sen ilmoittaman / ja ne ahkeroitzeman / cuinga he taidaisit caickia sijtä peljättäpä turmellusta hywäl toimella ennättä. Ellei se auta / nijn mahta Asia Duomio-Capitlumisa edesannetta / joca täydellisen tutkistelemisen jälken pitä neuwol ja manauxella tuleman sen awuxi / joca kärsi waiwa ja wääryttä. Josei sijttekän taita sillä mitän aicoin sada / nijn lykätän Asia Mailmalliseen Oikeuteen / ja sijnä tehdän ero heidän wälillens. |
| §. VII. The som med Hordoms Last sig förbryta, måge ingalunda bygga Ächtenskap med hwar andra, hwarken mädän then oskyldige Makan lefwer, eller efter hans Död. | §. VII. Jotca Huoruden Synnillä itzens rickowat / nijden ei pidä milläkän muoto rakendaman Awioskäsky toinen toisens canßa / eikä sen wiattoman Puolisan eläis / eikä hänen cuolemans jälken. |
| §. VIII. Giftermåhl med fremmande Religions Förwanter, måste flijtigt afrådas; Doch blifwa the icke alldeles förbudne, för Hoppet om theras omwändelse, til Wår lära, och när the ingås med sådane wilkor, som Wåre Stadgar påbiuda. | §. VIII. Awioskäsky nijden canßa jotca owat wierast Religionist eli Uscosta / pitä ahkerasti estettämän; Ei cuitengan nijtä peräten poiskieltä / toiwon tähden heidän käändymisestäns meidän Oppijm / ja cosca se tehdän sencaltaisilla Tiloilla / cuin meidän Asetuxem käskewät. |
| §. IX. Wij wele och, för god Ordning, samt andre wichtige skiäl, Ächtenskap emellan Syskonebarn, så hädan efter, som här til, för Wåre Undersåtare hafwa förbudit. | §. IX. Me tahdom myös / hywän Järjestyxen nijn myös muiden suurten Syidein tähden / Awioskäskyn Newasten wälillä nijn tästedes / cuin tähängin asti / Meidän Alimmaisildam poiskieldä. |
| §. X. Ingen må trolofwas, emot sin egen frija wilia, och wederbörandes samtycke. Icke heller skal någon Trolofning hållas, ther icke twenne ährlige och trowärdige Witnen, af Man-kön, en å hwarthera sijdan, förutan Föräldrar och Förmyndare, äre närwarande. Ingen omyndig, och stadd under annars Wåld, skal hemligen förlofwa sig, hwarken skrifteligen, eller Edeligen: Giör thet någon, ware sådant ogilt, och plichte för Brått sino. Samma Lag ware med the Trolofningar, som skee med någon, som mycket drucken är, och thet sedan ångrar. | §. X. Ei ketän pidä kihlattaman wastoin oma hywä wapa tahtoans / ja nijden suostumista / cuin sijhen tule. Ei pidä myös kihlaisia pidettämän / josa ei cahta cunniallista Todistajata / Mies-wäestä / yxi cummaldakin puolelda / ilman Wanhemmita ja Förmyndäreitä läsnä ole. Ei yxikän / joca ei ole oikiaan Ikääns tullut / ja on toisen Wallan alla / pidä itzens salaisest Awioskäskyyn lupaman / taicka kirjoituxel / eli walalla; Jos jocu sen teke / nijn olcon se Työ särjetty / ja kärsikön hän ricoxens edestä. Sama Laki olcon nijsä kihlamisis / cuin tapahtuwat jongun canßa / cuin on cowin juowuxis / ja sijtte sitä catu. |
| §. XI. The som intet kunna råda sig, eller the sina, skola i Tijd, låta theras Siälesöriare förnimma, när the, eller theras anhörige, wilia trolofwas, at han må warna them för the hinder, som them til skada, af Skyld- eller Swågerskap, kunna i wägen ligga; Och skal ingen trolofwas, som icke kan Lutheri Catechismum, och hafwer begått HErrans Nattward. | §. XI. Nijden / jotca ei taida itzens / eikä omians hillitä / pitä aicanans andaman Sielunspaimenen tietä / cosca he / eli heidän omaisens tahtowat itzens anda kihlata / että hän mahdais heitä waroja nijstä esteistä / cuin heille wahingoxi / Sugun ja Heimun tähden / taitawat tiellä olla; Ja ei pidä ketän kihlattaman / joca ei taida Lutheruxen Catechismusta / eikä ole ollut Herran ehtollisella. |
| §. XII. Trolofningar skola skee med klare och tydelige Ord, med eller utan wilkor; När nu bägge ther til säya Ja, förutan räddhåga, eller twång, samt gifwa hwar annan Handen, så är Trolofningen förrättad, antingen ther gifwes Gåfwor, eller icke. | §. XII. Kihlamiset pitä tapahtuman selkeil ja ymmärtäwäisil Sanoilla / ehdon tilan canßa / eli ilman ehdota; Cosca molemmat sanowat sijhen Ja / ilman pelwota eli waatimista / nijn myös andawat toinen toisens Kättä / silloin on kihlaminen toimitettu / jos sijnä annetan Lahjoia eli ei. |
| §. XIII. Om the trolofwade hwar annan häfda, så är thet ett Ächtenskap, som med Kyrckiones Band fullkomnas skal. Undandrager han sig Wijgzlen, tå förklares hon för hans Hustru, och hafwe så then ene, som then andra, at undfå hoos werldzlig Rätt, hwad Lag förmår. | §. XIII. Jos kihlatut toinen toisens canßa itzens secoittawat / nijn se ou Awioskäsky / joca Kircon Sitellä päätettämän pitä. Jos Mies wälttä wihkimisen / nijn se luetan hänen Waimoxens / ja pitä sen yhden / nijncuin toisengin / saaman Mailmalliseld Oikeudelda / mitä Laki sisälläns pitä. |
| §. XIV. Om någon låckar en Möö til Lägersmåhl, under Ächtenskapz Löfte, tå skal han, efter Gudz bud, wara förplichtad, at taga henne til ächta, och icke öfwergifwa henne. Nekar han til Löftet, och icke kan bringas til Förening, tå förwijses han til werldzlig Rätt, at ther, på behörigt sätt, sig befrija. Tilstår han Löftet, och doch motwilleligen öfwergifwer henne, tå niuter hon lijka Rätt, som en trolofwat Fästemöö, och han straffas, som then ther utan Saak, en sådan öfwergifwer: Doch, om han icke ännu är kommen til mogen ålder, utan står under Föräldrars eller Förmyndares wälde, bör han intet så högt strängas til Ächtenskapet, med mindre Föräldrarna wilia thet samtyckia. | §. XIV. Jos jocu wiettele Pijcan canßans macaman / Awioskäskyn lupauxen alla / nijn pitä hänen / JumalanKäskyn jälken / sen awioxens ottaman / ja ei händä ylönandaman. Jos hän kieldä Lupauxen / ja ei taitta saada Sowindoon / nijn hän lykätän Mailmalliseen Oikeuteen / siellä itzens oikiall tawalla wapahtaman. Jos hän tunnusta lupauxens / ja cuitengin wastahacoisel mielellä ylönanda hänen / nijn se Waimon puoli nautitze saman Oikeuden / cuin kihlattu Morsiain / ja Mies rangaistan nijncuin se joca ilman Syytä sencaltaisen ylönanda: Cuitengin jos ei hän wielä ole tullut täyten Ikään / waan on Wanhemmitten ja Förmyndäritten wallas / nijn ei pidä händä nijn cowin waadittaman Awioskäskyyn / muutoin cuin jjos Wanhemmat tahtowat sijhen suostua. |
| §. XV. Trolofningar med Wilkor, måge tillåtas, allenast the med Gudz Ord, naturlig och werldzlig Lag, äre lijkmätige; Och skal ingen til Ächtenskapet twingas, så länge bemälte Wilkor icke fullkomnas; Och mädän the ännu stå, hafwe ingenthera Parten Macht, Trolofningen at ryggia, och sig med en annan förbinda: Men om the trolofwade hwar annan häfda, måste Ächtenskapet fullbordas, antingen Wilkoren äre fullgiorde, eller intet. | §. XV. Kihlaiset Ehdon tilain canßa / mahdetan myöden annetta / ainoastans että ne yhten sopiwat Jumalan Sanan / Luonollisen ja Mailmallisen Lain canßa; Ja ei pidä ketän Awioskäskyyn waadittaman / nijncauwan cuin ne Tilat ei ole täytetyt; Ja nijncauwan cuin ne wielä cohdallans seisowat / ei pidä cummallecan puolella walda oleman / Kihlausta ricko / ja toiseen etzens sito: Mutta jos kihlatut toinen toisens macawat / nijn pitä Awioskäsky päätettämän / jos Ehdontilat owat täytetyt / eli ei. |
| §. XVI. Ther någon trolofwar sig med twenne, tå ware then första Trolofningen gill, fast än the i then senare, och icke i then förra, hwar annan häfdat hafwa, så framt then förra wil then otrogne äga; Och then som således beswijker någon, stånde uppenbara Skrift, förutan thet Straff, werldzlig Lag honom pålägger: Men wil then förra intet äga then Ostadige, tå blifwe han med then senare wijgder. | §. XVI. Jos jocu itzens kihla cahden canßa / nijn pitä se ensimäinen kihlaus oleman wahwa / waicka ne jälkimäises / ja ei ensimäises / toinen toisens maannet olisit / jos ainoastans se ensimäinen tahto sen petolisen omaxens; Ja se cuin toisen nijn pettä / seisocan Julkiripin / ilman sitä Rangaistust / cuin Mailmallinen Laki hänen päällens pane: mutta jos ei se ensimäinen tahdo sitä Huikendelewaista / nijn wihittäkän jälkimäiseen. |
| §. XVII. Folcket skal förmanas, at intet lätteligen ingå någre wilkorlige, och til lång Tijd anstående Trolofningar; Jemwäl warnas för otijdigt Sängelag, och afrådas, samt af Wederbörande hindras, at hålla Huus och Bohag tilsamman, in til thes Wijgningen är förrättad. | §. XVII. Cansa pitä neuwottaman / ettei he ajattelemat itzens annais sencaltaisijn Kihlauxijn / cuin on Ehdontilan canßa / ja pitkän Ajan päälläseisoman pitä; Nijn myös waroittaman ajattomast yhdesmacamisest / kielttämän / ja myös estettämän nijldä / joidenga se tule tehdä / yhdes Huones ja Talois olemast / sijhen asti cuin he tulewat wihityxi. |
| §. XVIII. Förr än Bröllopet hålles, skola Prästerna, för alle som Ächtenskap wilia fullborda, af Predikstolen lysa, tre Söndagar å slag, i then Församlingen, ther Bruden tages, med bägges theras Namn och Tilnamn: Men ther en blifwer af Öfwerheten, i något hastigt Ärende utskickad, eller ett oförmodeligit upbrott skeer, emot Rijksens Fiender, och någon wil, för sin afresa, låta Ächtenskapet winna sin fortgång, må alla tre Lysningarna wäl skee på en gång, och thet utan åtskilnadt, på en Sön- eller annan Helgedag; hwilket och bör förstås om Fästeman, så wäl som och om Fästemö, som ligger på Sotesäng. | §. XVIII. Ennen cuin Häät pidetän / pitä Pappein Sarnastuolilda cuuluttaman caickein nijden edestä / jotca tahtowat Awioskäsky päättä / colme Sunnuntaita järjestäns / sijnä Seuracunnas / josa Morsian on / molemitten Nimellä ja Lijkanimellä: Mutta jos jocu tule Esiwallalda picaisel asialla cauwas lähetetyx / eli jos wastoin toiwo äkilinen Sotawaellus tapahtu / Waldacunnan Wihollisia wastan / ja jocu tahto ennen waellustans / anda Awioskäskyn edeskäydä / nijn taita caicki colme Cuulutusta yhdel kerralle tapahtua / jonacuna Sunnuntaina eli muuna Pyhäpäiwänä; Joca myös pitä ymmärrettämän yliäst / nijn hywin cuin Morsiammest / joca Sairasna maca. |
| §. XIX. Om någon obekant Person, wil låta lysa för sig, skal thet ey skee, förr än han Prästenom framteer säkre bewijs, om sitt lefwerne, och sine Wilkor; Eller någre tilstädes warande, wisse och trowärdige Män, ther om kunna witna. Prästen är at enskylla, om han i owisse, eller twifwelachtige fall, dröijer med lysningen, til thes han rådförer sig med sin Prowest, om eliest Dom-Capitlet är något fierran ther ifrån. Försummar han thetta, och warder förledd, til at wijga. them tilsamman, hwilkas Ächtenskap sedan blifwer klandrat, tå skal Prästen, för sitt förseende, tilbörligen näpsas: Men är Saken klar, och han sielf ey hafwer något twifwels mål therom, tå må han utan förfrågan, saaklöst lysa. Om någon med falskt Witnesbörd honom beswijker, skal sådant ställas under werldzlig Dom. | §. XIX. Jos jocu tundematoin tahto anda edestäns cuulutta / se ei pidä tapahtuman / ennen cuin hän Papille edesanda wahwat tiedot Elämäkerrastans ja Tilastans; Eli muutamat läsnäolewaiset / wahwat ja hywinuscottawat Miehet taitawat sijtä todista. Pappi on nuhtetoin / jos hän tietämättömis ja epäiltäwäisis tilois wijwyttä cuuluttamisen / sijhen asti että hän neuwoi kysy Profwastildans / jos muutoin Duomio-Capitlum on jotakin caucana sijtä. Jos ei hän sitä tee / waan anda itzens wieteldä wihkimän nijtä yhten / joiden Awioskäskyst sijtte walitus / eli rijta tule / nijn pitä Pappi erhetyxens tähden rangaistaman; Mutta jos Asia on selkiä / ja ei hänellä itze yhtän epäillystä sijtä ole / nijn mahta hän kysymät / ilman nuhtet cuulutta. Jos jocu wääräl Todistuxel hänen pettä / se pitä Mailmalisen Duomion alla annettaman. |
| §. XX. Quinnes Personer, som låta lägra sig af theras Brudgummar, förr Bröllopz Dagen, skal en Prästman, om theras förseende eliest är uppenbart, intet wijga med annan Brudeheder, än then som Wåre Stadgar, eller wanlig Plägseed, tillåter. Then som är häfdad af sin Fästeman, och sådant är ännu okunnigt, men understår sig lijkwäl, at bruka kyska Brudars Skrud, skal böta til Kyrckian Twå Daler Sölfwer mynt. | §. XX. Nijtä Waimon Personia / jotca andawat itzens maata Ylkämiehildäns / ennen Hääpäiwä / ei pidä Papin wihkimän muulla Morsian caunistuxella / cuin meidän Asetuxen ja se Tapa cuin ollut on / myöden anda / jos heidän erhetyxens waiwoin ilmei on. Se joca on maattu Yljäldäns / ja se on wielä tietämät / cuitengin rohkene päällens otta puhdasten Morsianden Caunistuxen / pitä tekemän sacko Kirckoon / Caxi Dalarita Hopia Raha. |
| §. XXI. Wijgzlen förrättes med the Böner och Sånger, som uti Handboken finnas införde; Och om Prästerna ther wid hålla något Förtal, skola the giöra thet korteligen. | §. XXI. Wihkiminen pitä toimitettaman nijllä Rucouxil ja Wirsillä / cuin löytän Käsikirjaan sisälwedetyx; Jos Papit sijnä tykönä pitäwät jongun Esipuhen / nijn pitä heidän sen tekemän lyhykäisest. |
| §. XXII. Om någonthera af Brudefolket, af Prästen i wijgzlen tilspord, uppenbarligen nekar, at wilia lefwa i Ächtenskap, med then som föreställes, tå skal Prästen, til wijdare beskeed, med wijgzlen innehålla. | §. XXII. Jos jombicumbi / Ylkä eli Morsian / Papilda wihkimises kysytty / julkisest kieldä tahtowans elä Awioskäskys / sen canßa / cuin edes asetettu on / nijn pitä Papin / paremban tietön asti wihkimästä lackaman. |
| §. XXIII. The Ceremonier, som antingen efter Wåre Förordningar och Stadgar, eller loflig sedwana, wid Bröllop pläga brukas, måge ey förändras, eller förnyas; Doch skola Prästerna, såsom the andra med skickeligheet föregå böra, å Embetes wägnar afråda Bröllopzfolcket, ifrån all öfwerflödigheet, så wäl uti Gudz gåfwors tikedning, som theras nyttiande, jemwäl ifrån alt oskick, med Dryck och Sorl. | §. XXIII. Nijtä Ceremoniait / jotca elickä Meidän Säätym ja Asetustem / eli luwallisen tawan jälken Häisä pidetyt owat / ei pidä muutettaman / eli udistettaman; Cuitengin pitä Pappein / joidenga tule muiden edelläkäydä hywäll Toimella / wiran puolesta kieldämän Hääwäke caikest ylönpaldisudest / nijn hywin Jumalan Lahjain walmistuxes / cuin nijden nautitzemises / nijn myös caikest tawattomudest / Juomises ja isos Anes. |
| §. XXIV. En Änckia bör söria sin afledne Maka ett heelt, och en Änckling, åtminstone ett hälft Åhr, förr än the träda i nytt Gifte; Och skal här med alla Präster förbudit wara, wid förlust af theras Tienst, at wijga någon Änckling eller Änckia, then the icke förwisso wetta hafwa afwittrat sine Barn. | §. XXIV. Leskiwaimon pitä murhetiman edesmennyttä Puolisotans coco Wuoden / ja Leskimiehen wähimmäxikin puolen Ajastaica / ennen cuin he andawat itzens wastutiseen Naimiseen; Ja pitä tällä caikilda Papeilda heidän wircans poismistamisella / kieltty oleman wihkimäst Leskimiestä eli Waimo / jonga ei hän hywin tiedä poiseroittanen Lastens Perindö. |
| §. XXV. Ingen Brudeskara må komma til Kyrckian, med Trummor, skiutande, och hwariehanda otienligit Buller; Skeer thet, tå skola sådane plichta efter Stadgan. | §. XXV. Ei yhdengän Morsian joucon pidä tuleman Kirckoon / Trummuilla / Ambumisella / ja caickinaisel sopimattomal Metelillä; Jos se tapahtu / nijn pitä sencaltaiset rangaistaman Asetuxen jälken. |
| §. XXVI. Om någon wil giöra jäf eller förbud på Ächtenskap, skal han gifwa sådant then Kyrckioherden tilkänna, hwarest Bruden boor, uti twå eller tre ährlige Mäns närwaro; Och tage then som ther i talar, om thet honom sielf angår, straxt stämning, på then som jäfwes emot: Men talar han å ens annars wägnar, tå söke quarstad å Wijgningen, at ther med förbehålla andre wederbörande theras Rättigheet, och sättie Borgen för omkostnaden, som igenom sådant inkast, för Brudefolcket förspilles; och om hans talan pröfwes ohemul, plichte efter Lag. | §. XXVI. Jos jocu tahto estä eli kieldä Awioskäsky / hänen pitä sen Kirckoherrall tiettäwäx tekemän sijnä cuin Morsian asu / cahden eli colmen cunniallisen Miehen läsnollesa; Ja ottacan se cuin sijhen Asiaan puhu / Oikeuteen cutzumisen hänen päällens / jota wastan puhutan; Mutta jos hän puhu jongun toisen puolest / nijn pyytäkön wihkimisen ylöslyckämistä / sillä tallela pitä nijden Oikeutta / joidenga se tule / ja pangan Tacauxen culutuxen edest / cuin Morsianwäeldä sencaltaisen estämisen tähden huckan mene / ja jos hänen puhens löytän tyhjäxi / nijn maxacan Lain jälken. |
CAP. XVI. | XVI. Lucu. |
§. II. Skilnadt i Trolofning, tillätes för efterföliande Orsaker:
| §. II. Ero Kihlauxes / sallitan seurawaisten Syyden tähden.
|
| §. III. Uti ofwanbemälte måhl, skola Biskopen och Capitlet icke finnas swåre, skilnaden at bewilia; Ty om the warit bägge Delarne kunnige, then Tijden Trolofningen skedde, hade wisserligen then ena Parten, som är frij för sådane Beswär, sig annorledes betänckt, och med Trolofningen haft fördrag: Men ther bägge Parterne, oachtat the sådane omständer om hwar annan wetta, äntå wilia blifwa tilsamman, måste thet them icke förwägras, undantagande smittosamme Siukdomar, tå en behörig Tijd sättias skal, på hwilken må försökas, om Siukdomen botas kan, hwar och icke, skal Trolofningen uphäfwas. | §. III. Näisä ylösluetuis Tilois / ei pidä Pispan ja Capitlumin oleman työlät myödenandaman ero; Sillä jos ne olisit molemmin puolin ollet tiettäwät / silloin cuin Kihlaus tapahtui / nijn olis tosin se toinen / joca on nijstä waiwoista wapa / itzens toisin ajatellut / ja Kihlauxest poispitänyt: Mutta jos molemmat / waicka he sencaltaiset Tilat toinen toisestans tietäwät / tahtowat sijttekin yhdes olla / nijn ei pidä sitä heildä kielttämän / ulosotetut tartuwaiset Taudit / silloin pitä cohtulinen aica etenpandaman / jona mahdetan coetella / jos Tauti parata taitan / jos ei / nijn Kihlaus maahan lyödän. |
| §. IV. Then som utan skiälige Orsaker, sin trolofwade Maka öfwergifwer, skal förbudet wara, at bygga Ächtenskap med en annan, in til thes han, eller hon, sig med then öfwer-gifna hafwer förlijkt, och then samma försonat. | §. IV. Joca ilman oikeita Syitä kihlatun Puolisans ylönanda / pitä kieltty oleman rakendamast Awioskäsky toisen canßa / sijhen asti cuin hän on sen hyljätyn canßa sopinut / ja hänen sowittanut. |
| §. V. Om någon efter Trolofningen, egenwilligt reeser ifrån sin Fästemö, och emot hennes samtycke, blifwer länge borta, må henne tillåtas, at gifta sig med en annan; Doch skal hon först gifwa sig ann hoos Biskopen och Consistorium. | §. V. Jos jocu Kihlamisen jälken / omast ehdostans mene waelluxeen Morsiamens tykö / ja wastoin hänen tahtons / cauwan poiswijpy / nijn tälle sallitan anda itzens Awioskäskyyn toisen canßa; Cuitengin pitä hänen itzens ensin ilmoittaman Pispan tykönä ja Consistoriumis. |
| §. VI. Uti Ächtenskapet tillätes och skilnadt, när Man eller Quinna wid werldzlig Rätt, så wäl af andra skiäl, som egen bekännelse, bepröfwas hafwa, under warande Ächtenskap, beblandat sig med någon annan, och Hoor bedrifwit, och then oskyldige Parten intet wil låta sig försona; På hwil-ken händelse, the af Biskopen och Capitlet skola åtskilias, således, at then oskyldige säyes frij ifrån Ächtenskapz Bandet, och får begifwa sig i ett annat Giftermåhl, hwilket then Brotzlige ther emot skal förbiudas, så länge then Obrotzlige blifwer ogift: Men huru wijdä then samme sedan må gifta sig, eller ey, thet lemnas til Consistorij ompröfwande. Wid Ächtenskapz skilnader, brukas föliande Formulär: Emedan N. genom klare Bewijs, och egen Bekännelse, nogsamt kunnigt är, huruledes thenne tin Maka N: med Hordoms Last, emot Gud och hans heliga Bud sig försedt, och ther med, all Ächtenskapz rätt emot tig förwärckat hafwer; Ty säger Jag tig, på Gudz och hans heliga Ordz wägnar, frij, ledig och löös ifrån honom (henne) til annat Giftermål, när och hwar som hälst tig sielfwom synes, och Gud råd förelägger. | §. VI. Awioskäskys sallitan myös ero / Cosca Mies eli Waimo Mailmallises Oi keudes / nijn hywin muista tiedoist / cuin omast tunnustuxest / löytän olewaisen Awioskäskyn alla itzens secoittanex jongun muun canßa / ja Huorintehnexi / ja se wiatoin puoli ei tahdo anda itzens sowitta. Josa Tilas ne pitä Pispalda ja Capitlumilda eroitettaman / sillä tawalla / että wiatoin sanotan wapaxi Awioskäskyn Sitestä / ja saa itzens anda toisen Awioskäskyyn / waan se pitä oleman wialliselda poiskielty / nijncauwan cuin wiatoin on naimatoinna: Mutta cuinga se sama sijtte mahta naida / eli ei / se annetan Consistoriumin hywäx löytämiseen. Awioskäskyn eroittamises pidetän seurawainen Sanain muoto: Että N. selkiäst Tiedoista / ja omast Tunnustuxest kyllä tiettäwä on / cuinga tämä sinun Puolisas N. Huoruden Syndijn / Jumalata ja hänen pyhä Käskyns wastan langenut on / ja sillä caiken Awioskäskyn Oikeuden sinua wastan rickonut; Sentähden sanon Minä / Jumalan ja hänen pyhän Sanans puolest / sinun hänestä wapax / waldamax ja eroitetux toiseen Awioskäskyyn / cosca ja cusa ikänäns sinulle itze hywäx näky / ja Jumala sijhen neuwon anda. |
| §. VII. Ächtenskapet kan och skilias, när någon förnimmer, sin Brud warit kränckt af en annan, förr eller efter Trolofningen, så framt han icke kan öfwertalas, at förlåta henne des Brott: Men häfdar han henne, sedan hennes fall är honom witterligit, tå skal han henne behålla. Lijkaledes förhålles med Mans Personerne, ther hon som förlofwad är, wil och kan öfwertyga Fästemannen, thet han efter Trolofningen, haft olofligit Omgänge med någon, och således wijst sig emot henne otrogen. | §. VII. Awioskäsky taitan myös eroitta / cosca jocu ymmärtä Morsiamens toiselda maatuxi / ennen eli jälken Kihlauxen / jos ei händä taita ylitze puhutta / andexiandaman hänelle hänen Ricostäns: Mutta jos hän hänen maca sijtte cuin hänen langemisens hänelle tiettäwä oli / nijn hänen pitä hänen pitämän. Juuri nijn pitä myös tehtämän Miesten canßa / jos se joca kihlattu on / tahto ja taita sito Ylkämiehens / kihlamisen jälken pitänen luwatoinda canßakäymist jongun canßa / ja nijn näyttänen itzens petolisex händä wastan. |
| §. VIII. Utom Hordoms Last, åtskilies Ächtenskapz Bandet, när en utan twång och rätta skiäl, af ondsko och illwilia, öfwergifwer och förlöper sin ächta Maka, förblifwandes utrijkes, uti thet upsåt och mening, at eij mehra boo, och bygga Hionelag med then samma, eller bewijsan then plicht, hielp och bijstånd, som Ächtenskapz Ståndet fordrar; Tå skal then öfwergifne, af werldzlige Domare, offentelig Stämning på then afwijkne begära, och i lijka måtto af Dom-Capitlet, at han af Predikstolen, i sin Socknekyrckia och hela Probsteriet, må stämas. Om han, efter then i Stämningen föresatte Tijdens förlopp, sig intet inställer, söke then öfwergifne Biskopen och Capitlet, och warde skild wijd then förrymde: Men öfwergifwer någon sin Maka, och blifwer doch quar i Rijket, och ther öfwer klagas, måste then werldzlige Domaren giöra sitt Embete, och skaffa then öfwergifne rätt. | §. VIII. Ilman huoruden Synnit / eroitetan Awioskäskyn Side / cosca jocu waatimata ja ilman oikeita syitä / wihast ja pahast Sisust / ylönanda Awiopuolisans / ja sen tykö poisjuoxe / oleskele ulcona waldacunnast / sillä aicoimisel ja Ajatuxel / ettei enä asua / eikä yhtä pidä hänen canßans / eli tehdä hänelle sitä welwolisutta / Apu ja Holhomista / cuin Awiosääty ano ja waati. Silloin pitä sen / joca nijn hyljätty on / anoman Mailmalliseld Duomarilda julkista Cutzukirja sen paennen perän / nijn myös Duomio-Capitlumild / että hän Sarnastuolilda Pitäjäns Kircosa ja coco Prowasti-Cunnasa / edescutzutaisin. Josei hän cutzumises määrätyl ajalla edestule / nijn etzikön se hyljätty Pispa ja Capitlumita / ja eroitettacan sijtä carannest: Mutta jos jocu ylönanda Puolisans / ja pysy cuitengin Waldacunnas / ja sen ylitzen walitetan / nijn pitä Mailmallisen Duomarin tekemän wircans / ja toimittaman hyljätylle oikeuden. |
| §. IX. Theras ächta Makar, som för sin kallelse skull, i Krijg, Kiöpenskap, eller andre nödige Beställningar, til Siös eller Landz, lång tijd borto blifwa, och ingen underrättelse om sig gifwa kunna, skola med Tålamod förbijda theras hemkomst; Låtandes i medier tijd, om them som tiena til Landz, eller på Skiepzflottan, sökia i Krijgz- och Båtzmans-Rullorne, och om andre, hwarest wåhn är at få säkraste kundskap. Är then möijelig at bekomma, tå skrifwes af Domaren och Capitlet til honom, jemte begäran til then Ortz Öfwerheet, ther han wistas, at honom må tillåtas, begifwa sig hem til sin Maka? Är han i Lijfwet förfallelöös, och äntå, efter undfången påminnelse, ingalunda komma wil, tå må then öfwergifne träda i annat Giftermål, sedan ett Åhr är förluppet, efter then i Stämningen föresatte Termin, jemte föregången wederbörlig ransakning, om theras sammanlefnadt. Är thet intet möijeligit, at få någon kundskap, om han är i Lijfwet, eller hwarest han wistas, må then quarlemnade, sedan Siu Åhr ifrån thes bortresa äre förflutne, och i medier tijd ingen efterrättelse om honom inkommer, ingå i annat Ächtenskap, ther icke wisse Omständigheter gifwa anledning, at förkorta then tijden. Nu kommer then förre igen, och kan med fulle eller trowärdige skiäl bewijsa, sig hwarken kunnat komma hem, eller gifwa någon efterrättelse om sig, tå träde han til sin Hustru, och then senare wijke, ther them ey annorledes åsämier; Och then som ledig blifwer, hafwe wåld at gifta sig annorstädes. | §. IX. Nijden Awiopuolisat / jotca wircans tähden / Sodas / Caupalla / eli muisa tarpellisis Toimituxis / Merellä eli Maalla / cauwan poiswijpywät / ja ei yhtäkän tieto itzestäns anda taida / pitä kärsimisel odottaman heidän cotiatulemistans; Andaden sillä wälillä nijstä / jotca palwelewat Maalla / eli Sotalaiwain päällä / etziä Sota- ja Laiwanmiesten Rullista / ja nijstä muista / cusa toiwo on saada wahwinda tieto. Jos se on mahdollinen saada / nijn kirjoitettacon Duomarilda ja Capitlumist hänen tygöns / anomuxen canßa sen Paickacunnan Esiwallan tygö / josa hän oleskele / että hänelle sallitaisin anda itzens Puolisans tygö; Jos hän elä / ja on ilman estettä / ja ei sijttekän cuin hän sen Käskyn saanut on / milläkän muoto tahdo tulla / nijn mahta se hyljätty anda itzens toiseen Awioskäskyyn / sijttecuin Ajastaica on culunut / sijtä päiwäst cuin Cutzumises määrätty oli / nijn myös tutkistelemus heidän yhdeselämisestäns edelläkäynyt. Jos ei mahdollinen ole saada jotan tieto / jos hän on eläis / eli cusa hän itzens pitä / nijn mahta se cotia jäänyt / sijttecuin Seitzemän Ajastaica culunet owat hänen poislähtemisestäns / ja sillä wälillä ei yhtäkän tieto hänestä ole tullut / anda itzens toiseen Awioskäskyyn / jos ei erinomaiset tilat myöden anna sitä aica lyhetä. Tule se endinen jällen / ja taita täysillä eli uscottawilla tiedoilla näyttä / ettei hän ole taitanut tulla cotia / eli anda jotan tieto hänestäns / nijn mengän Waimons tygö / ja se jälkimäinen paetcan / josei he taida sitä muutoin sopia; Ja sillä joca waldamax tule / olcon walda itzens anda mualla naimiseen. |
| §. X. Ingen må twingas at behålla then Personen, som af naturlig Bräckeligheet, eller något annat feel, til Ächtenskapet, och fullgiörande af thes Plicht, är platt odugelig; med mindre samma feel är påkommit, sedan Ächtenskapet fullbordades, tå kan thet icke uplösas. | §. X. Ei ketän mahdeta waaditta pitämän sitä Puolisonans / joca luonollisest Turmelluxest / eli jostan muusta puttumisest / Awioskäskyyn / ja sen welwolisuden tekemiseen peräti sopimatoin on / muutoin jos ei se Wirhi ole tullut sijtecuin Awioskäsky päätettin / silloin ei taita sitä eroitetta. |
| §. XI. När Haat, Wrede och Bitterheet upkommer emellan ächta Polck, och mehr och mehr tager öfwerhanden, så at hwarken förmaningar, åtwarningar, eller förlijkningar wid högt wijte, kunna hielpa, utan the i dageligit Slagzmåhl och oläte framhärda; Skal Predikanten giöra sin högsta flijt, at förnimma Orsaken til samma Oenigheet, och om enthera, eller bägge finnas bråtzlige, ställa them för ögonen, huru illa the af Diefwulen äre besnärde, at the träta och slijtas med sitt egit Kiött, och således fördärfwa sig sielfwa inbördes. Om ther med intet uträttas, skola sådane stämmas til Dom-Capitlet, och Saken ther tilbörligen ransakas och förhöras. Wil icke heller thet hielpa, tå angifwes thet för werldzlig Rätt, at the efter Omständigheterna och Personernas Wilkor, antingen med Fängelse, eller på annat sätt, måge afstraffade warda. Försummes detta, tå gifwe Dom-Capitlet thet wåre HofRätter tilkänna, hwilka skola tilhålla Wederbörande, sådant med behörigt eftertryck at förrätta. Om och den them öfwergångne alfwarlige näpst intet kan uträtta, utan bägge, eller enthera Parten, framhärda uti sin Ondsko, illskefulla och slemma Lefwerne, skola the på en Tijd skilias ifrån hwar andra, til omgänge, Säng, Bord och hemwist. I medier tijd hålles Böön i Församlingen, at Gud wille them omwända, och leeda in på then rätta wägen igen. Bättra the sig ändå intet, tå skola the brotzlige namngifwas, och lysas en och annan gång til bättring, och på sidstone bindas i sina Synder. | §. XI. Cosca Wiha / Waino ja Mielencarwaus tule Awioparin wälillä / ja enä ja enä waldasaa / nijn ettei manauxet / waroimiset / eli sowittamiset suuren rangaistuxen uhkamisella taida autta / waan he jocapäiwäises tappeluxes / rijdas ja toras aina eläwät; Pitä Sarnamiehen caickein suurimmast ahkeroitzeman sijtä / cuinga hän tietä sais Syyn sijhen Eripuraisuteen / ja jos toinen / eli molemmat löytän syypääxi / heilen selkiästi näyttämän / cuinga pahoin he owat Perkeleldä kiedotut / että he rijtelewät ja tappelewat oman Lihans canßa / ja nijn peräti turmelewat itzens kesjcenäns. Jos ei sillä mitän aicoin saada / nijn pitä ne cutzuttaman Duomio-Capitlumijn / ja Asia siellä hywin tutkittaman ja cuultaman. Jos ei sekän tahdo autta / nijn se annetan Mailmallisen Oikeuden eteen / että he Asianhaarain ja Personain Tilan jälken / elickä fangeuxella / eli ifiuulla tawalla mahtawat rangaistetux tulla. Jos tämä jätetän tekemät / nijn andacan Duomio-Capitlumi sen meidän HofRäteille tietä / joiden pitä nijn laittaman että ne joidenga se tehdä tule / sitä täydel todella toimittawat. Jos ei sekän heidän ylitzens käynyt rangaistus mitän taida matcan saatta / waan molemmat / eli toinen heistä pysywät Pahudesans / kiuckuises ja ilkiäs Elämäsäns / nijn pitä he määrätyx ajaxi eroitettaman toinen toisestans / Canßakäymisest / Yhdesmacamisest / Pöydäst ja Asunsiasta. Sillä wälillä pidetän Rucous Seuracuunas / että Jumala tahdois heidän käätä / ja johdatta jällens oikiall Tielle. Jos ei he sijttekän itzens paranna / nijn pitä ne Wialliset nimitettämän / ja cuulutettaman kerta ja caxi parannuxeen / ja wijmen sidottaman Syndeins. |
| §. XII. Ther någre treske och mootwillige finnas, som gå och drifwa i samma Härader och Stift, hwarest the sine Makar hafwa öfwergifwit, eller Mannen bortdrifwer Hustrun, och sitter sielf quar hemma, och nyttiar bägges theras egendom; Så skal PredikoEmbetet sådane, om the, efter föregången Ransakning och warning, sig icke bättra, ifrån Församlingen utsluta; doch altijd achtandes den Process, som ther om tilförene är beskrefwen. Prästerskapet söke och i slijke fall, werldzlig Rättz bijstånd, at sådane wrångwijse och ostyrige, tilbörligen måge näpsas, och til lydno hållas. | §. XII. Jos ilkiwallaisia ja tottelemattomia löytän / jotca owat ja culjeskelewat nijsä Kihlacunnis ja Hijppacunnisa / joisa he owat Puolisans ylönandanet / eli Mies aja pois Waimons / on itze cotona / ja nautitze molemitten Omaisutta; Nijn pitä Sarnawiran sencaltaiset Seuracunnast ulossulkeman / jos ei he edelläkäynen tutkistelemuxen ja waroimisen jälken itzens paranna; Cuitengin aina waarinottain sijtä Processist eli Ordningist cuin sijtä ennen kirjoitettu on. Pappein tule myös sencaltaisis Tilois etziä Mailmallisen Oikeuden apua / että sencaltaiset pahat ja hillimättömät tulisit curitetuxi / ja cuuliaisuteen saatetuxi. |
CAP. XVII. | XVII. Lucu. |
| §. II. Prästerna skola och sielfwe wara willige och redebogne, at besöka the Siuka, när the få Sochnebud, och måge ther ifrån ingalunda undandraga sig, med mindre the äre i Sotesäng, eller bewijsa en fullkomlig ogiörligheet. Befinnes eliest någon hafwa uteblifwit, af wårdzlösheet och försummelse, tå plichte han första och annan gång, med hälften af alt sitt Underhåll thet åhret, til Kyrckian; Och om han tredie resan ther med beträdes, skal han alldeles afsättias. The skola och ofta okallade besöka the Siuke, särdeles the Fattige, och af ett Christeligit Upsåt, them Tröst och Tienst tilbiuda. | §. II. Pappein pitä myös itze oleman walmit hywäl mielellä oppiman Sairaita / cosca heitä Pitäjän Asialla tahdotan / ja ei he mahda millän muoto itzens sijtä estä / muutoin jos ei he maca Tautiwuotesa / eli näytä täydellistä mahdottomutta. Jos jocu löytän muutoin itzens poisjjitänexi lugunpitämättömydest ja laiscudest / nijn maxacan ensimäisen ja toisen kerran Kirckoon / puolen caikesta sen Wuoden Palcastans; Ja jos hän colmannen kerran löytän sen tehnexi / nijn hän pitä peräti pois wiralda pandaman. Heidän pitä myös usein cutzumata oppiman Sairaita / erinomaisest Köyhiä / ja Christilisest Aiwoituxest heille Lohdutust ja Palwelusta taritzeman. |
| §. III. Efter som Prästerna icke kunna straxt få wetta, när en eller annan blifwer siuk, skola the förmana Folcket af Predikstolen, at gifwa sådant tijdigt tilkänna, mädan the Siuke kunna ännu någon reda för sig giöra; Ty then Tienst som Prästen, med Ordet och Sacramentet skal bewijsa then Siuka, kan eliest intet komma honom til någon nytta, Tröst och rättelse. The skola och så hoos the enfaldige betaga then fåfänge och fåkunnige Inbillningen, at Siukdomen förökes, eller och then Siuke döör thes snarare, om Prästen i god tijd kommer til honom; wijsandes them utaf Gudz Ord, at han får ther af bättre styrekia och mod, både til Kropp och Siäl. Försummar någon åhörare, i Städer eller å Landet, at kalla sin Siälesöriare i rättan Tijd til sig, och döör således bort, förutan Skriftermål och HErrans Nattwardz Deelachtigheet, tå är Prästen utan skuld. | §. III. Ettei Papit taida cohta tietä saada / cosca yxi eli toinen sairax tule / pitä heidän manaman Cansa Sarnastuolilda / että he sen aicanans tiettäwäx tekewät / nijncauwan cuin Sairas taita jongun selityxen edestäns tehdä; sillä se Palwelus cuin Papin pitä Sanalla ja Sacramentillä tekemän Sairalle / ei taida muutoin tulla hänelle hywäxi / Lohdutuxex ja Ojennuxexi. Heidän pitä myös poisottaman Yxikerraisilda sen turhan ja tyhmän Luulon / että Tauti enäne / eli Sairas cuole sitä pikemmin / jos Pappi aicanans tule hänen tygöns; Näyttäin heille Jumalan Sanasta / että hän saa sijtä paramman turwan ja wahwuden Ruumin ja Sielun puolest. Jos jocu Sanancuulia Caupungeis eli Maalla ei anna aicanans cutzua Sielunspaimenda tygöns / ja nijn cuole pois / ilman Ripitä ja Herran Ehtollisen Osallisutta / nijn on Pappi ilman syytä. |
| §. IV. Theras omwändelse och bättring, som föra ett ogudachtigt och öfwerdådigt Lefwerne, och falla uti en hastig Siukdom och anfächtning, skola Prästerna med all flijt sökia, och eij öfwergifwa, så länge Lijfwet i them är. Gifwer Gud Nåden, at the bekänna och ångra sina Synder, och begära Sacramentet, skal thet them efterlåtas: Men framhärda the i sin ondska, skola the intet blifwa ther af deelachtige. Döö the således bort i sina Synder, så kunngiöres Församlingen, hurudant Afsked the tagit hafwa, med Förmaning af Gudz Ord, at the taga sig theras fall och fördärf til åtwarning. | §. IV. Nijden käändymystä ja parannusta / jotca edesäns pitäwät Jumalatoinda ja ylönannettua Elämäkerta / ja langewat äkilliseen Sairauteen ja Sydämen ahdistuxeen / pitä Pappein caikel ahkerudella etzimän / ja ei heitä ylönandaman nijncauwan cuin Hengi heisä on. Jos Jumala armon anda / että he tunnustawat ja catuwat Syndejäns ja anowat Sacramenti / nijn pitä se heille annettaman: Mutta jos he pysywät pahudesans / ei pidä heidän sijtä osallisixi tuleman. Jos he nijn cuolewat Synneisäns / nijn ilmoitetan Seuracunnalle mildisen lopun he saanet owat / manauxella Jumalan Sanasta / että he ottawat cartten nijden Langemisest ja Cadotuxest. |
| §. V. Om någon ligger länge siuk, och intet fordrar sin Siälesöriare til sig, eij heller låter påskijna någon sannskyldig boot och bättring, skal Prästen lijkwäl låta sig om honom wårda, tala honom til om samma försummelse, och påminna honom om sin Saligheet, och the medel Gud af Nåde ther til förordnat hafwer. Blifwer och någon Måålelöös, förr än Prästen kommer til honom, som tilförne hafwer lefwat Gudfruchteligen, och med något Teckn låter see, at han åstundar HErrans Nattward, then skal och ther af blifwa deelachtig; Så wäl som och the, hwilke hafwa råkat i någon Hufwud-Swagheet, när the komma til sitt Förstånd igen. | §. V. Jos jocu cauwan sairasna maca / ja ei anna Sielunspaimenda tygöns cutzua / ei myös näytä yhtän totista catumust ja Parannusta / pitä Papin cuitengin hänest murhen pitämän / nuhteleman händä lugunpitämättömydestä / ja muistuttaman hänelle hänen Autuuttans / ja nijtä wälicappalita cuin Jumala sijhen asettanut on. Jos myös jocu tule kielettömäxi / ennencuin Pappi hänen tygöns tule / joca ennen on elännyt Jumalisest / ja jollain Merkillä nähdä anda / että hän himoitze Herran Ehtollista / sen pitä myös sijtä osallisex tuleman; nijn hywin cuin nekin / jotca owat joutunet johongun Pään-Heickouteen / cosca he tulewat Ymmärryxeens jällens. |
| §. VI. Prästerna skola och förmana them, som sköta the Siuke, at the troligen och flijteligen thet giöra, icke äre för länge ifrån them, och låta them blifwa allena, besynnerligen när Siukdomen är starck, och then Siuke mycket swag. | §. VI. Pappein pitä myös manaman nijtä / jotca Sairaita catzowat / että he uscollisest ja ahkerast sen tekewät / ei ole cauwan pois heidän tyköäns / ja jätä heitä yxinäns / erinomaisest cosca Tauti wäkewä on / ja Sairas aiwan heicko. |
| §. VII. När Gud straffar Landet med Pestilentia, och then fahrlige Siukdomen är inkommen i någon Stad eller Sochn, skal Folcket alfwarligen tilhållas, at wäl bereda sig, och hela Husen och Familierne, flijtigt begå HErrans Nattward, mädän the äre obesmittade, och wid god hälsa. När en eller twå blifwa besmittade uti ett Hws, tå skola the andre straxt Gudeligen och wäl bereda sig, til at begå HErrans Nattward, tillijka med then Siuka. Prästerna skola och thes utan wara skyldige, at infinna sig, så ofta the blifwa kallade, til at besöka någon med HErrans Nattward, uti ett besmittat Huus, och thes emellan gå til the Siuke, och them med Gudz Ord trösta och styrckia. Uti små Städer och på Landet, blifwer thetta af theras Ordinarie Präster och Siälesöriare förrättat; Men i Stora Städer, lemnas Magistraten och Consistorio, at förena sig, hwilke ther til skola förordnas. | §. VII. Cosca Jumala rangaise Maacunnan Rutolla / ja se waarallinen Tauti on sisältullut johongun Caupungijn eli Pitäjään / nijn pitä Cansa lujast neuwottaman / että he hywin itzens walwistawat / ja coco Taloit ja Perhecunnat käywät Herran Ehtolisella / nijncauwan cuin he puhtat eli saastuttamat owat ja hywäs terweydes. Cosca yxi eli toinen tule saastutetux yhdes Huones / nijn pitä muiden Jumalisest ja hywin itzens walmistaman / käymän Herran Ehtollisella / ynnä Sairan canßa. Pappein pitä möys ilman sitä welcapäät oleman / itzens andaman / nijn usein cuin heitä cutzutan / jollengin jacaman Herran Ehtollista / saastutetus Huones / ja sillä wälillä menemän Sairasten tygö / ja nijtä Jumalan Sanalla lohduttaman ja wahwistaman. Wähis Caupungeis ja Maalla tehdän tämä heidän omilda Papeildans ja Sielunpaimenildans; Mutta suuris Caupungeisa annetan se Caupungin Esiwallan ja Contts/oriumin haldun / yhteensopia sijtä / cutca sijhen asetettaman pitä. |
| §. VIII. Om så händer, at någon som icke är af Wår Religion, fordrar i sin stora Siukdom, någon af wåre Lärare til sig, så skal han intet undandraga sig, utan gerna besöka honom, och med Gudz Nådelöften lära, trösta och hugswala; Han skal och beskedeligen, fogeligen och flijteligen, med Christelig nijt och Alfwarsamheet, biuda til at draga honom, genom Sanningenes Ord, in på rätta wägen, til at tro och bekänna, thet Gud wil alla Menniskiors Saligheet, samt at Christus är döder för alla, och therföre låter kalla alle Syndare til sig: Men ingalunda skal han bekymra honom, med strijdige och diupsinnige Frågor och Disputeringar. Om then Siuke, genom Gudz Nåd och then Helige Andes uplysning, antager wår Christelige Lära och Tro, och bekänner sina Synder, så skal honom intet Saligheetz Medel, eller någon annan Tienst, som them Christtrognom [...?] hoos oss bewijses, blifwa förwägrat. | §. VIII. Jos nijn tapahtu / että jocu cuin ei ole meidän Religionistam eli Uscostam / ano suures Sairaudesans / jongun meidän Opettaistam tygöns / nijn ei pidä hänen itzens estämän sijtä / waan mielelläns händä oppiman / ja Jumalan Armon lupauxilla opettaman / ja lohduttaman; Hänen pitä myös toimellisest / ja ahkerasti / Christilisel Kijwaudella / Halul ja Wacudella sijtä ahkeroitzeman / cuinga hän taidais totuden Sanalla wetä hänen oikiall Tielle / uscoman ja tunnustaman / että Jumala tahto caickein Ihmisten Autuutta / nijn myös että Christus on cuollut caickein edestä / ja sentähden anda caickia Syndisiä tygöns cutzua; Mutta ei hänen pidä millän muoto händä waiwaman wastahacoisill eli rijtaisill ja sywillä Kysymyxillä ja Campauxilla. Jos se Sairas Jumalan Armon ja Pyhän Hengen ylöswalistuxen cautta / meidän Christillisen Oppin ja Uscon wastan otta / ja Syndins tunnusta / nijn ei pidä häneldä kielttämän yhtän autuden wälicappaletta eli jotain muuta Palwelusta / cuin Christin uscowaisille täsä meidän seasam tehdän. |
| §. IX. Til them, som för theras Missgärningar skull, sittia fängzlige på Lijfwet, eller allaredo äre dömde til Döden, må icke något löst och ogudachtigt Partij, i Fängelset insläppas; I synnerheet skal Fråsserij och Dryckenskap hoos them icke tillåtas. Sådane Präster skola och skickas til them, som pröfwas på bästa sättet kunna them underwijsa, och af Gudz Ord trösta. Med the säkre och hårdnackade, jemwäl them, som falla i förtwiflan om Gudz Nåde och Syndernas förlåtelse, i förskräckelse för Döden, eller annat sådant, skal man omgå på sätt och wijs, som ther om uti Handboken är förmält. Therföre skola och Prästerna, förrän the ordineras, giöra sig wäl kunnige uti Samwetzmåhl och Frågor, och lära sig, huru som the blödige, och af Diefwulen eller annan Swagheet anfächtade, Siuke och Bedröfwade, eller til Döden dömde Menniskior, bäst kunna och böra hugswalas. När Prästerna fölia Fångar til Döden, skola the gifwa acht uppå, at them icke gifwes för mycket Wijn, så at the warda druckne, och ther igenom obequärne, til at hafwa bootfärdige Tanckar, samt bedia Gud om en salig ändalycht, och sin Siäls ewiga Wälfärd. | §. IX. Nijden tygö / jotca Pahain töidens tähden / istuwat Hengens päälle fangina / eli jo cuolemaan duomitut owat / ei pidä waldainda ja Jumalatoinda Wäke Fangihuoneseen päästettämän; Erinomaisest ei pidä Täärämist ja Juopumutta heidän seasans sallittaman. Sencaltaiset Papit pitä myös heidän tygöns lähetettämän / cuin löytän parhain taitawan heitä neuwo / ja Jumalan Sanasta lohdutta. Suruttomain ja Cowacorwaisten canßa / nijn myös nijden jotca Iangewat epällyxeen Jumalan Armost ja Syndein andexi saamisest / Cuoleman wapistuxeen / eli muuhun sencaltaiseen / pitä käytämän sillä muodol ja tawalla / cuin sijtä Käsikirjas edespandu on. Sentähden pitä myös Pappein / ennencuin he Papix wihitän / hywin harjoitetut oleman oman tunnon Asiois ja Kysymyxis / ja oppiman / cuinga Heickomielisiä / ja nijtä jotca Perkeleldä eli muulda heickoudelda waiwatut owat / Sairaita ja Murhellisia / eli Cuolemaan duomituita Ihmisiä parhain taitain lohdutta / eli pitä lohdutettaman. Cosca Papit seurawat Fangeja Cuolemaan / pitä heidän waarin ottaman / ettei heille annetais ylönpaljo Wijna / nijn että he tulewat Juowuxijn / ja sen cautta sopimattomaxi catuwaisijn Ajatuxijn / ja rucoileman Jumalalda autualista Loppu / ja Sieluns ijancaickista Hywyttä. |
CAP. XVIII. | XVIII. Lucu. |
| §. II. Folcket skal och förmanas, at rätta sig, wid Jordefärder och Begrafningar, efter Wåre Förordningar och Stadgar, och at skicka sig efter sitt Wilkor och wärde, aflåtandes med kåstelige LijkKistor och Swepningar; Wid hwilka hädan efter, allenast någre få af närmaste Slächten, och inge andre, skola blifwa brukade och kallade. | §. II. Cansa pitä myös manattaman / että he ojendadawat itzens Maahanpaniaisis ja Peijaisis Meidän Asetustem ja Sätyim jälken / ja laittawat itzens Tilans ja Säätyns jälken / andain poisolla callit Ruumin Arcut ja Käärimiset; Joiden tykönä tästedes / ainoastans muutamat harwat lähimmäisest Sugusta / ja ei yhtäkän muita / pidettämän ja cutzuttaman pidä. |
| §. III. Wakestufwor skola alldeles afläggas, och allenast någre få tilskiptes waka, och taga wahra på Lijket, at intet otienligit ty wederfares. Med Lijk-Kistornas tilslutande, måste wahrsamt umgås, när icke alldeles wisse och säkre Teckn äre om Dödzmåhlet. | §. III. Walwintuwat pitä peräti poispandaman / ja ainoastans jocu harwa wuorottain walwoman / ja waarin ottaman Ruumista / ettei mitän sopimatoinda sille tapahduis. Ruumin Arckuin kijnnipanemises pitä wisu waari ja carte pidettämän / cosca ei juuri wahwaa ja täydellistä Cuoleman merckejä ole. |
| §. IV. När Lijken bijsättias, skal thet skee i Stillheet, utan all Process och bekåstnadt, och inge flere fölia, än the som bära, och eliest nödwändigt ther wid kunna hafwa at beställa. Bryter någon här emot, böte til Kyrckian 500.de Daler Sölfwer M:t, och til the Fattige äfwen så mycket. Intet Lijk skal öfwer ett hälft åhr stå obegrafwet, ther icke dästo större och wichtigare Orsaker äre, til längre upskåf. Thet missbruket blifwer och alldeles här med förbudit, at egenwilligt sättia Lijken i Grafwarna, och låta them sedan framgent stå obegrafne; sammalunda, at låta them, sedan dhe på ett ställe äre begrafne, åter på ett annat, med Process i Grafwen nijdsättia; Altsammans wijd lijka Straff, som ofwan til förmäles. | §. IV. Cosca Ruumit wiedän Kirckoon / siellä oleman sijhenasti cuin Maahan paniaiset pidetän / nijn se pitä tapahtuman hiljaisudes / ilman caiketa Processit / (saattamista) ja custannusta / eikä yhtän muuta pidä saattaman / cuin ne jotca candawat / ja muutoin täyty siellä olla toimittamas. Jos jocu tätä wastan ricko / se tehkön sacko Kirkoon 500. dalarit Hopia Raha / ja Waiwaisille juuri nijn paljo. Ei yhtäkän Ruumista pidä ylitze puolen Ajastaica hautamat pidettämän / jos ei sitä suuremmat ja corkiammat Syyt ole pidembäm ylöslyckämiseen. Se wäärinkäyttämys tule myös tällä peräti poiskieltyxi / omast tahdosta laske Rumita Hautoin / ja anda ne aina edespäin olla Hautamata; samalla muoto anda ne / sijttecuin ne yhdes paicas owat haudatut / jällens toisen paickaan Processillä. Hautaan maahan laske; caicki yhtäläisel Rangaistuxella / cuin täsä ylömmä mainitan. |
| §. V. Prästerna skal och här med alfwarligen och wid Straff tilgiörandes wara förbudit, at resa hem til Gårdarna, hwadan Lijken utbäras, them at utsiunga, eller och någorstädes någon utfärdz Predikning at giöra. Förthenskull måste the som sine Döde wilia låta begrafwa, antingen så tijdeligen samma Dag, eller ther wägen är lång och swår, Dagen näst förr, hafwa Lijken til Kyrckian, så at then ordinarie Gudz Tiensten och Catechismi förhör, ther igenom intet hindras, eller upskiutes öfwer den wahnlige Tijden. | §. V. Papeilda pitä myös tällä totisest ja Rangaistuxel kieltty oleman / menemäst cotia Cartanoihijn / joista Ruumit uloscannetan / nijtä ulosweisamast / eli myös josacusa jotain Cotosaarna pitämäst. Sentähden pitä nijden / jotca Cuolleitans tahtowat anda haudata / elickä nijn warhain samana Päiwänä / eli jos tie nijn pitkä ja työlläs on / Päiwä ennen / tuoman Ruumit Kircon tygö / nijn ettei määrätty Jumalan Palwelus / ja Catechismuxen tutkimus / estetyxi / eli ylitzen totutun Ajan ylöslykätyxi tulis. |
| §. VI. Om Lijket begrafwes på Kyrckiogården, så måste thet intet först bäras inn i Kyrckian, at stå ther, til des Predikan är hållen, och sedan utbäras til Grafwen, utan straxt nijdsättias och jordas; Och ther efter går man i Kyrckian, til at höra Predikan. Begrafwes Lijket i Kyrckian, tå stånde thet mitt för Predikstolen, til des Predikan är hållen, och sedan nedersätties i Grafwen. | §. VI. Jos Ruumis haudatan Kirckoaitaan / nijn ei pidä sitä ensin Kirckoon cannettaman / sijnä seisoman / sijhen asti että Sarna pidetty on / ja sitte jällens uloscannettaman Hautan / waan cohta maahan laskettaman ja haudattaman; Ja sen jälken mennän Kirckoon Sarna cuuleman. Jos Ruumis haudatan Kirckoon / nijn seisocan Sarnastuolin cohdalla / nijncauwan cuin Sarna pidetty on / ja sijtte hautaan maahan laskettacan. |
| §. VII. Personalierne skola författas och lämpas efter hwars och ens Lefwerne, utan widlyftigheet, samt oförtient och fåfängt Beröm. | §. VII. Personaliat (Elämäkerran kirjoituxet) pitä coconpandaman ja sowitettaman itzecungin Elämäkerran jälken / ilman pitkätä puheta / ja turha ylistystä ylitzen ansion. |
| §. VIII. Grafwarna uti Kyrckian, måste wara Tree Alnar diupe, och icke uphögde öfwer sielfwa Gålfwet, Folcketz frija gång til hinder; The skola och med Mull igenkastas, eller eliest wäl tilslutas och öfwertäckas. Kyrckiogårdarna måste wäl ombyggas, och wäl stängde och hederligen hållas, för dheras skull som ther hwijla; Förthenskull åligger Församlingens Ledamöter, hwar för sig at erlägga, hwad som til Kyrckiogårdz byggnaden behöfwes, wijd Straff til giörande, som the motwillige wid Sochne stämma skal påläggas. | §. VIII. Haudat Kircosa pitä oleman Colme Kynärätä sywät / ja ei ylömmä Permandota corotetut / Wäen wapan käymisen estexi. Ne pitä myös Mullalla jällens täytettämän / eli muutoin hywin kijnnisuljettaman ja pääldä peitettämän. Kirckoaidat pitä hywin ymbärins rakettaman / ja hywin warjellut cunniallisest pidettämän / nijden tähden / jotca nijsä lepäwät; Sentähden owat Seuracunnan Jäsenet welwoliset / cukin edestäns ulostekemän / mitä Kirckoaidan rakennuxeen tarwitan / jos he tahtowat Rangaistusta wältä / cuin Pitäjän cocouxes wastahacoisten päälle pandaman pitä. |
| §. IX. Nyfödde Barn, som icke hafwa fått Döppelsen, för theras hastige afgång skull, skola niuta theras Föräldrars Lägerstad, och Prästen wara ther tilstädes, til at kasta Mull på them, och läsa en Böön. | §. IX. Äsken syndynet Lapset / jotca ei ole Castetta saanet / heidän picaisen cuolemans tähden / pitä saaman nautita Wanhimbains Hautasian / ja Papin oleman sijnä läsnä / heittämäs Mulda nijden päällä / ja lukeman Rucouxen. |
| §. X. The Barn som oächta födas, och mördas, skola läggas afsijdes på Kyrckiogården. | §. X. Ne Lapset jotca Äpäränä syndywät ja murhatan / pitä pandaman taemba Kirckoaitaan. |
| §. XI. The af fremmande Religion, som döö här i Rijket, niuta fuller Kyrekiogård och Lägerstad, men ingen Schola, Sång eller Lijkpredikning. | §. XI. Ne jotca owat wierast Religionist / eli Uscosta / ja cuolewat täsä Waldacunnas / nautitzewat kyllä Kirckoaidan ja Hautasian / Waan ei Schoulua / weisamista eli Ruuminsarna. |
| §. XII. Med theras Begrafning, som hafwa fört ett ogudachtigt Lefwerne, och döö uti grofwa Synder, skal Prästen sig icke förhasta, utan det hoos werldzlig Rätt angifwa, at ther öfwer må ransakas, och dömas, huru med theras begrafning förhållas skal. Öfwer sielfspillingar, ransakes och dömes i lijka måtto wid werldzlig Rätt. | §. XII. Nijden Hautamisen canßa / cuin owat edesäns pitänet Jumalatoind Elämäkerta / ja cuolewat suuris Syn̄eisä / ei pidä Papin kijruhtaman / waan sen Mailmallisen Oikeuden eten andaman / että sitä tutkistellaisin / ja Duomitaisin / cuinga nijden hautaminen pidettämän pitä. Samalla tawalla tutkistellan ja duomitan Mailmallises Oikeudes nijden ylitze jotca Hengens huckawat. |
CAP. XIX. | XIX. Lucu. |
| §. II. Then som wil betiena Gudz Församling uti Prästeståndet, skal wara Gudfruchtig, och af ährbart, stilla, nychtert och tuchtigt Lefwerne, samt obefläckiat Namn och Rychte, äga ett reent och tydeligit Måhlföre, och hafwa utstått ett alfwarsamt Förhör, utaf en Biskop eller Superintendent och Consistorio, uti alle the stycken, som wid Gymnasier eller Academier föreställas, och en Prästman nödwändige äre, til sitt Embetes behörige förrättande. Samma Förhör skal skee 1.o I Språken, neml. thet Latiniska, Grækiska, och Hebræiska. 2.do Uti Disciplinis Philosophicis, förnemligast uti Rhetorica, Logica, Ethica, Physica, Arithmetica och Computo Ecclesiastico. 3.o Uti Theologia, och i synnerheet wåre Troos Articlar och Locis Communibus. The måste och kunna utan til, både på Latin och Swenska, the Hufwudspråken, på hwilka Trones Articlar sig grunda, och med them, efter deras rätta Förstånd, stadfästade blifwa. 4.o Skola the förhöras uti dhe förnämste Strijdigheter och Frågor. 5.to Uti Historia Biblica och Ecclesiastica, så wäl som och uti Theologia morali och casibus Conscientiæ. 6.to Af dhen Bibliske Texten förklara någre Hufwudspråk, och låta see, huru dhe ther med kunna Sanningen stadfästa, och förlägga them som emot säya, och föra them til ett rätt bruuk och öfning uti wår sanna Christcndom. Then som således pröfwes ther til bequäm, och blifwer lagligen kallad, honom må ordinationen icke wägras. Han skal och hafwa upfylt sin ålders 25.te Åhr, med mindre någon wore, som des förinnan, genom särdeles Gåfwor och framsteeg i Studier, samt berömligit Lefwerne, har giort sig ther til så särdeles skickelig, at ordinationen honom icke utan ofog kan wägras. Skulle någon, wid föregångne öfningz Predikningar befinnas, på Minne och Uttahl hafwa något sådant Feel, som wore honom uti Embetets utförande hinderligit, så skola Biskoparna en sådan alfwarligen afråda, och ingalunda ordinera; Icke heller them, som äre til theras Lemmar så lytte, at the theraf hindras i Gudztienstens förrättande. | §. II. Joca tahto Jumalan Seuracunda palwella Papin Säädys / sen pitä oleman Jumalisen / ja Cunniallisest / siwiäst / raitist ja puhtast Elämän / hänelle pitä myös oleman turmelematon Nimi ja hywä Sanoma / puhdas ja selkiä puhen parsi / ja pitä ulosseisoman wahwan ja tarckaan tutkimisen Pispald eli Superintendentildä ja Consistoriumilda / caikis nijsä cappalisa / cuin Gymnasiumeis ja Academiois edes pannan / ja Papille tarpelliset owat wircans oikiaan edesseisomiseen. Tämän cuuldelemisen ja tutkimisen pitä tapahtuman. 1. Kielten taidosa / nim. Latinan / Græcan ja Hebræan 2. In Disciplinis Philosophicis, erinomatain in Rhetorica, Logica, Ethica, Physica, Arithmetica ja Computo Ecclesiastico. 3. in Theologia, ja erinomaisest meidän Uscom Cappalisa ja Locis Communibus. Heidän pitä myös ulco taitaman Latinan ja Ruotzin kielen / ne Ramattuin Pää Todistuxet / joiden päällä Uscon Articlit perustetut owat / ja nijllä oikian Ymmärryxens jälken / wahwistetux tulewat. 4. Heitä pitä myös cuuldeltaman nijsä erinomaisis Controversiis ja Kysymyxis. 5. in Historia Biblica ja Ecclesiastica, nijn hywin cuin myös in Theologia morali ja Casibus Conscientiæ. 6. Biblian Textist selittämän muutamia Ramatun Päätodistuxia / ja andaman nähdä cuinga he sillä taitawat Totuden wahwista / ja tacaperin aja nijtä / jotca wastansanowat / ja saatta ne oikiaan käyttämiseen ja harjoituxeen meidän totises Christilisydesäm. Joca näin löytän soweliaxi / ja tule laillisest cutzutuxi / sildä ei pidä Ordinatiota poiskielttämän. Hänen pitä myös oleman täyttänen Ikäns 25 Ajastaica / muutoin josei jocu olis / joca ennen sitä / erinomaisilla Lahjoilla / ja edesjoutumisella Kirjallisis harjoituxis / nijn myös kijtettäwäs Elämäkerras / olis tehnyt itzens sijhen nijn erinomaisest soweliaxi / ettei Ordinatiota häneldä taita oikeudella kielttä. Jos jollain löyttäis edelläkäyneisä harjoitus Sarnois jocu sencaltainen Wirhe Muistos ja ulospuhesa / cuin hänelle Wiran toimituxes estexi olis / nijn pitä Pispan sencaltaisen täydellä todella poiskieltämän / ja ei millän muoto händä ordineraman; Ei myös nijtä / joiden Jäsenet owat nijn wirhelliset / että se on heille estexi Jumalan Palweluxen toimituxes. |
| §. III. The som tienä wid Academier, Gymnasier och Scholar, fast än the uti Philosophia, Gradum Magisterii undfått hafwa, måge ey tilstädias at blifwa wijgde til Präster, utan föregången Examine Theologico, och proof-Predikningar. | §. III. Nijtä jotca palwelewat Academiois / Gymnasiumeis ja Schouluis / waicka he owat saanet in Philosophia Gradum Magisterii, ei pidä Papeix wihittämän / ilman edelläkäynettä Examine Theologico, ja Coettelemus Saarnoja. |
| §. IV. The som wilia slå sig til thet Andeliga ståndet, skola och förmanas, in för sine Förmänn, uti Academierne och Gymnasierne, at öfwa sig i predikande; Och om the wilia i någon Församling låta höra sig, så måste sådant skee med Biskopens tillåtelse. | §. IV. Nijtä / jotca tahtowat itzens anda Hengelliseen Säätyn / pitä neuwottaman / että he Esimiestens edes / Academiois ja Gymnasiumeis / harjottawat itzens Sarnamises; ja jos he tahtowat josakin Seuracunnas anda heitäns cuulla / nijn se pitä tapahtuman Pispan myöden andamisella. |
| §. V. Inga fremmande eller okände Personer, som icke hafwa goda och trowärdiga Witnesbörder, måge tilstädias at predika, förutan Biskopens eller Consistorii föregångne bepröfwande, och ther på gifne skriftelige tillåtelse. | §. V. Ei pidä yhdengän Wieran eli tundemattoman Personan / jolla ei ole hywiä ja uscottawia Todistuxia / sallittaman Sarnata / paitzi edeskäynyttä Pispan ja Consistoriumin coettelemusta / ja sen päälle annettua kirjallista saldimista. |
| §. VI. Ingen skal ordineras til Präst, som icke allaredo hafwer ett wist Embete, uti Scholar, Gymnasier eller Academier, hwarigenom han sig redeligen nähra och föda kan; eller och, tå någon annan wiss lägenheet är ledig, til hwilken han kan befordras. Förthenskull warder här med Biskoparna och Superintendenterne alfwarligen förbudit, at wij a flere Präster, än som nödtorfteligen behöfwes, och med Lägenheter kunna försees. Förgrijper sig någon här emot, så skal han therföre tilbörligen ansedd blifwa och plichta. | §. VI. Ei ketän pidä Papix Ordinerattaman / jolla ei jo ole wahwa wirca / Schouluis / Gymnasiumeis eli Academiois / jolla hän itzens cunniallisest ylöspitä ja elättä taita; eli myös cosca jocu muu Tila on awoi / johonga hän taitan autetta. Sentähden pitä tällä Pispoilda ja Superintendenteildä kielty oleman wihkimäst usiambia Pappeja / cuin suures tarpees tarwitaan / ja Tiloilla edescatzotta taitan. Jos jocu teke tätä wastan / nijn se pitä sentähden ansions jälken nuhdeltaman ja Rangaistaman. |
| §. VII. När någon förändring blifwer uti ett Prästegiäll, så at Kyrckioherden, antingen til annat rum befordras, eller igenom Döden afgår, åligger thet honom, eller then aflednes Änckia och Arfwingar, at straxt gifwa sådant hoos Probsten eller Biskopen tilkänna, på det the om Gudztienstens uppehållande, utan upskåf måge förordna. Sedan må Församlingen, så framt Giället icke är Regalt, innom Sex Månaders förlopp, wälia en annan Kyrckioherde, och Probsten, efter Biskopens förordning, sama Wahl bijwista, och uti en predikan förehålla Församlingen, hwad ther wid bör i acht tagas. Om Wahlet faller på någon som icke är dess wärdigare, och Biskopen finner, at i Stiftet andre äre, som the intet känna, hwilka för sin lärdom, långliga Tienst, goda Gåfwor och Skickeligheet, böra fram för den the åstunda, med befordran ihogkommas, the ther godt Wittnesbörd om sig hafwa, och gifwa thet säkra Hoppet, at Församlingen igenom them skal märckeligen kunna upbyggas och förkofras; Tå böra the i thet som skiäligit är, och til theras bästa länder, låta rätta sig, och åtnöijas med Biskopens och Consistorii Förordning. Försummar någon Församling, i råttan tijd, thena sin nödtorft för Biskopen at andraga, så måste han, uppå Probstens härom giorde påminnelse, utsee för them en tienlig, god och trogen Kyrckioherde, tagandes med sine Capitels Männ för sig anteckningen på tlic ällste, lärdaste och bäst förtiente Schole-betiente, Krijgzpräster, och Capelianer i Stiftet, som wänta efter laglig Kallelse til bättre Lägenheet, och ther af föreslå en eller twå, som bequämligast pröfwas, thet ledige Rummet at förträda, them the dijt förskicka, at giöra prof-Predikan, och inhemta Församlingens samtycke och ordenteliga Kallelse; hwar uppå sedan Stadfästelse-Bref af Biskopen skal meddelas. | §. VII. Cosca jocu muutos tule Papin tilois / nijn että Kirckoherra eli toiseen paickaan autetan / eli cuoleman cautta poislähte / nijn on hän welcapä / eli sen edesmennen Leski ja Perilliset / cohta Prowastille eli Pispalle sitä tiettäwäxi tekemän / senpäälle että he Jumalan Palweluxen ylöspitämisest mahdaisit ilman wijwytystä asetta. Sijtte mahta Seuracunda / jos ei se Pitäjäs eli Kirckoherran Tila ole Regal / Cuuden Cuucauden sisäl / walita toisen Kirckoherran / ja Prowasti Pispan asetuxen jälken samas walitzemises Iäßä olla / ja Sarnasa Seuracunnalle ilmoitta mistä sijnä waari otettaman pitä. Jos walitzemus lange jongun päälle / joca ei ole sitä mahdollisembi / ja Pispa löytä / että Hijppacunnas on muita / joita ei he tunne /joita Oppins / pitkällisen Palweluxens / hywäin Lahjainsja toimellisudens tähden / pitä ennen sitä / jota he toiwowat / wircaan ylöndämisellä muistettaman / joilla on hywä Todistus heistäns / ja andawat wahwan Toiwon / että Seuracunda heidän cauttans taitan merkillisest ylösraketta ja caswa; Silloin pitä heidän / sijnä cuin oikein on / ja itze heidän hywäxens tule / andaman heitäns ojeta / ja tytymän Pispan ja Consistoriumin Asetuxeen. Jos jocu Seuracunda on hidas / tätä tarwettans oikialla Ajalla Pispalle ilmoittaman / nijn hänen pitä sijttecuin Prowasti tästä muistuttanut on / walitzeman heille sowelian / hywän ja uscolisen Kirckoherran / etens ottain Capitlumin Miestens canßa nijden lugun / jotca owat wanhemmat / oppinemmat / ja parhain Schouluisa palwellet / Sotapapit/ ja Cappalaiset Hijppacunnas / jotca odottawat laillist Cutzumista parembaan Tilaan / ja nijstä eteen paneman yhden eli caxi / cuin soweliammax löytän / sijhen awoiman Siaan tuleman / jotca he sinne lähettäwät pitämän coettelemus Sarna ja ottaman Seuracunnan suosiota ja oikiata cutzumusta wastan; jonga päälle sijtte wahwistus Kirja Pispalda annettaman pitä. |
| §. VIII. Här wid böra the Präster besynnerligen ihogkommas, som med Fattigdom beswäras, hafwa många Barn at försöria, och äre ther hoos skickelige, så wäl som och the, hwilka then frånfallne Kyrckioherdens Huus uprätta och understödia kunna: Doch så, at Församlingens gagn och goda, förnemligast och för all ting, ther hoos sökes och ansees, efter slijka Prästegiäll intet ligga under någon Arfzrätt, utan ett fritt och ordenteligit Wahl, hwilket med alt skiäl bör falla på them, som äre mäst skickelige, och bäst förtiente. Om Son eller Måg är, som pröfwes ther til så tienlig och så wärdig, som någon annan, tå bör han och billigt ihogkommas och befordras. | §. VIII. Täsä pitä ne Papit erinomaisest muistettaman / jotca köyhydeilä waiwatan / joilla on monda Lasta edescatzotta / ja owat sijnä tykönä toimelliset / nijn hywin cuin myös ne / jotca sen edesmennen Kirckoherran Huonen taitawat ylösautta ja turwata: Cuitengin nijn / että Seuracunnan parasta ja hyödytystä enimitten ja ennen caickia sijnä tykönä etzitän ja catzotan / sillä ettei ne Papin tilat maca jongun Perindö oikeuden / waan wapan ja määrätyn walitzernisen alla / joca caikel Oikeudella pitä langeman nijden päälle / cuin toimellisimmat owat / ja parhain ansainnet. Jos Poica ja Wäwy on / joca löytän sijhen nijn soweliax ja mahdollisex / cuin jocu muu / nijn pitä hän myös muistettaman ja edesautettaman. |
| §. IX. Om Capellaners tilsättiande, skal fuller Biskopen och Capitlet tillijtas, emedan the bäst känna Personernas skickeligheet och Gåfwor, samt wetta besked om theras framsteeg i Studier: Doch bör nödwändigt Församlingens Wahl och kallelse föregå; hwar wid och Kyrckioherdens, som en sådan Medtienare betarfwar, samtycke och Votum, ey bör förbijgås, så framt thet pröfwes wara skiäligit. | §. IX. Cappalaisten asettamisest pitä kyllä Pispan ja Capitlumin tygö luotettaman / sentähden että he parhain tundewat Personain toimellisuden ja Lahjat / nijn myös tietäwät heidän edeskäymisens kirjallisis Harjoituxis: Cuitengin pitä Seuracunnan walitzemus ja cutzumus caiketi edelläkäymän; josa ei myös Kirckoherran / joca sencaltaista Cansapalweliata tarwitze / suostumista ja Votum pidä ohitzekäytämän / jos se ainoastans löytän olewan cohtulinen. |
| §. X. Såsom Wij Oss förbehålle alla Regal-Giäll, som antingen af ålder sådane warit, eller sedermera, genom Kongl. Bref och Förordningar, ther til förklarade äre, eller och hädan efter, för wisse skiäl, ther til förklaras kunna; Altså wele Wij med sådane Männ them föresee, som med Lärdom, tienst och Arbete, hälst wid Academier, Gymnasier och Scholar, så och wid Wår-Håf och Krigz-Stat, hafwa giort sig om Guds Församling och thet gemena bästa wäl förtiente. Och på det Wij måge ther jemte så mycket bättre underrättas och påminnas, om theras skickeligheet och Wilkor, som äre i Stiften, så skal Biskopen, när ett Regalt Giäll blifwer ledigt, inkomma med förslag på them, som han weet wara til sådane Lägenheter skickelige och wärdige; Tå Wij antingen någon af them, eller en annan, efter Wårt nådige behag och godtyckio förordna wele. I lijka måtto tilstädie Wij Församlingen then Frijheten, i underdånigheet at begära en eller annan, som hon förmenar wara ther til bequäm, och förtienar at komma hoos oss i nådigt anseende, williandes Wij sedan, antingen en af them, eller och någon annan wälia, then Wij sielfwe känna, och för wisso wetta wara Wår nådige befordran wärdig. | §. X. Nijncuin Me itzellem pidäm caicki Regal Tilat / jotca elickä owat wanhast sencaltaiset ollet / eli sijtte Cuningal. Kirjain ja Asetusten cautta nijxi tehdyt / eli myös tästedes / erinomaisten syiden tähden tehdä taitan; Nijn tahdom Me sencaltaisil Miehillä ne edescatzo / jotca Opilla / Palweluxella ja Työllä / erinomattain Academiois / Gymnasiumeis ja Schouluisa / nijn myös meidän Håwisam ja Sota Statis / owat itzens tehnet Jumalan Seuracunnasta ja yhteisest hywästä hywin ansainexi. Ja senpäälle / että Me sijnä tykönä tulisim sitä parammin tietämän ja muistutetuxi / heidän toimellisudestans ja Tiloistans / jotca Hijppacunnas owat / nijn pitä Pispan / cosca jocu Regal Tila awoi tule / edespaneman ne / cuin hän tietä sencaltaisijn Tiloin sowelioixi ja mahdolisixi; Silloin Me tahdom eli jongun nijstä / eli toisen / Meidän armollisen Tahtom ja hywän Suosiom jälken sijhen asetta. Samalla muoto sallim Me Seuracunnalle sen Wapauden / nöyrydes anoa yhtä eli toista / cuin hän luule sijhen olewan sowelian / joca on ansainnut tulla Meidän tykönäm armolliseen arwioon / tahdom Me sijtte / taicka yhden nijstä / eli jongun muun walita / jonga Me itze tunnem / ja hywin tiedäm olewan Meidän armolliseen edesauttamiseen mahdollisen. |
| §. XI. The Församlingar, som af Oss och förre Konungar, hafwa erhållit något särdeles Privilegium uti Prästewahlet, skola niuta thet samma til godo; Doch så, at Biskopen ther wid ingalunda förbijgås. | §. XI Nijden Seuracundain jotca owat Meildä ja endisild Cuningoilda / saanet jongun erinomaisen Privilegiumin Papin walitzemises / pitä sen hywäxens nautitzeman / cuitengin nijn / ettei Pispa millän muoto ohitze käydä. |
| §. XII. Jus Patronatus, som består uti then Rättigheet, at utsee, wälia och kalla en Prästman til någon Församling, hörer them egenteligen til, som thet förwärfwat hafwa, i ty, at antingen theras Förfäder, eller the sielfwe, af sin fasta Egendom hafwa gifwit Jord och Grund til, tå Kyrckian upbygdes. 2.do hörer det them til, hwilkas Föräldrar och Förfäder, af egen bekostnadt, henne heelt och hållit upbygga, eller och til en god deel utwidga, så wäl som och, ther hon hafwer warit ödelagd, eller mycket förfallen, med någon märckelig uprättning och anseenlig bekostnadt, förfärdiga och förbättra låtit. 3.tio Jemwäl them, som hafwa af egen Jord gifwit Prästegården, och thes af ålder tilliggande ägor. Andra Gåfwor, som lända til Kyrckiones tarf och prydnat, såsom Kläder, Altare-Taflor, Funtar, Taakläggning, hwijtmerning, etc. ändoch the äre berömlige, räcka the lijkwäl icke til, at förwärfwa enom Jus Patronatus i Församlingen. | §. XII. Jus Patronatus, joca seiso Oikeuden Tilas / walita ja cutzua Pappia johongun Seuracundaan / tule ainoastans nijlle / jotca sen ansainnet owat / sijnä / että elickä heidän Esijsäns / eli he itze / omasta wahwast Omaisudestans owat andanet Maan ja Manderen sijhen / cosca Kircko ylösrakettin. 2. Tule se nijlle / joiden Wanhimmat ja Esijsät / omalla custannuxellans / sen caiken ja coconans itze ylösrakendawat / eli myös hywän osan uloslewittäwät / nijn hywin cuin myös / cosca se on tullut kylmille lasketux / eli cowin rauwennut / merkillisel ylösrakennuxel ja suurel custannuxella / walmix tehdä ja parata andanet. 3. Nijn hywin nijlle / jotca owat omasta Maastans andanet Pappilan / ja sen wanhast allaolewaiset Maat ja omaisudet. Muut Lahjat / cuin tulewat Kircon tarpex ja caunistuxex / nijncuin Waattet / Altari Taulit / Funtit / Cattamiset / Walkiax lijmamiset etc. Waicka ne owat kijtettäwät / ei ne cuitengan ulotu sijhen / että jocu nijllä ansaitzis Jus Patronatus Seuracunnas. |
| §. XIII. Patroni Rättigheet, måste icke förmängas med thet, som Biskopen och Capitlet, wid ledige Lägenheter hafwa at förordna. Patronus äger, som sagt är, at utsee och kallanågon til Prästelägenheten, och föreställa honom Biskopen, hwilken ey bör en sådan ogilla, så framt then samma icke, sedan han blifwit ordinerad, är märckeligen i Lärdom och Lefwerne förwärrad worden. Ogillas han, så wände Patronus sina Ögon på någon annan, som wärdig är. Men om Wahlet är fallit på en wärdig Man, emot hwilken Biskopen ey hafwer sådant Jäf som sagt är, tå bör han sättia honom til then föreslagne Lägenheten. Om Predikanten sitt Embete försummar eller missbrukar, bör Patronus eller Församlingen gifwa sådant Biskopen och Capitlet tilkänna: Men at sättia någon Prästman alldeles, eller til wiss tijd, ifrån Embetet, ther han det förskyller, äre stycken som Biskopen och Capitlet tilhöra, med hwilka Patronus ey hafwer sig at befatta; Icke heller med något annat, som Läran och Präste-Embetets utförande angår. Then andra Rättigheet som Patrono ägnar, är thenna, at hela Församlingen är honom plichtig heder, samt förmån med Bänckerum i Kyrckian, ibland åhörarena. Patronus skal och om Kyrckian och Församlingen sig wårda låta, och theras Rätt förswara, emot alt ingrep och förfång; Och ther något uti Kyrckiobyggnaden förefaller at giöra af nyo, laga eller förbättra, skal alt sådant skee med Patroni Råd och Wettskap. | §. XIII. Patronin Oikeutta ei pidä secoitettaman sen canßa / cuin Pispalla ja Capitlumilla on / awoimijn Tiloin asetta. Patronin tule / cuin sanottu on / walita ja cutzua jongun Papintilaan / ja asetta händä Pispan eteen / jonga ei pidä händä hyljämän / muutoin / jos ei se sama / sijtte cuin hän Ordineratux tuli / ole palio pahendunut Opis ja Elämäkerras. Jos hän kelwottomax löytän / nijn käändäkön Patronus Silmäns toisen päälle / joca mahdollinen on. Mutta jos walitzemus on langennut mahdolisen Miehen päälle / jota wastoin ei Pispalla ole sencaltaist Estentila / cuin sanottu on / silloin pitä hänen sen paneman sijhen edesannettuun Tilaan. Jos Sarnamies Wircans laiscast edesseiso eli wäärinkäyttä / nijn tule Patronin eli Seuracunnan Pispalle ja Capitlumille sen tiettäwäx tehdä; Mutta panna Pappia peräti / eli määrätyx ajax pois Wiralda / cosca hän sen ansaitze / owat ne Asiat cuin Pispan ja Capitlumin tulewat / joihin Patronin ei tule itzens anda; Ei myös johongun muuhun / cuin Opetuxeen ja Papin Wiran toimituxeen tule. Toinen Oikeus / cuin Patronin tule / on tämä / että coco Seuracunda on hänelle welcapä cunnian / nijn myös parhan Penginsian Kircosa Sanancuulioitten seas. Patronin pitä myös Kircost ja Seuracunnast murhen pitämän / ja nijden Oikeuden edest wastaman / wastoin caickia Wääryttä ja Wahingota. Ja jos jotain Kirconrakennuxes lange udesta tehtäwäx / laitettawax ja parattawax / nijn pitä se caicki tapahtuman Patronin Neuwost ja Tiedosta. |
| §. XIV. Såsom Jus Patronatus, på åtskillige sätt kan och plägar förwärfwas, som ofwan förmält är, så kan thet och hända, när uti en Församling finnas flere än en, som i bemälte Rättigheet lijka deelachtige äre, at misshälligheet om Prästewahlet them emellan yppas; tå giäller thet Wahl, som består af fläste Stämmor: Men om Stämmorna äre lijka många, eller och hwarthera af them faller på sin, tå skilie Biskopen them åt. Kommer twist emellan Biskopen å then ena, och Patronum å andra sijdan, som i sämia ey kan bijläggas, så stånde thet til Wårt Utslag. | §. XIV. Nijncuin Jus Patronatus usialla tawalla taitan ansaita / nijncuin ennen mainittu on / nijn taita se myös tapahtua / cosca yhdes Seuracunnas löytän usiambi cuin yxi / jotca nimitetys Oikeudes yhden werta osalliset owat / että eriseura Papin walitzemises heidän wälilläns nouse; Silloin se Walitzemus woitta / josa enämbi Äniä on: Mutta jos äniä on yhden werta / eli myös cumbikin nijstä lange omalle puolellens / nijn mahta Pispa heidän eroitta. Jos rijta tule Pispan wälille yhdeldä / ja Patronin toiselda puolelda / jota ei sowinnolla sijwotta taita / nijn lykättäkän se Meidän ojennuxeen. |
| §. XV. Hwad the Församlingar angår, ther uti Adelsmänn äro, som fuller icke i förmågo af sådane skiäl, som här ofwanföre äre uptecknade, hafwa Jus Patronatus förwärfwat, utan allenast efter Privilegierne thet Jus äga; ther måge icke thesse senare thet samma föröfwa, them förrigom til meen och förfång, som intet allenast äga lijka Privilegier mod them, utan och ther ofwan uppå en Rättigheet, som them af theras Förfäder är til arfz fallen, eller af them sielfwe, förmedelst beswär och bekostnadt förwärfwad. | §. XV. Mitä nijhin Seuracundijn tule / joisa Adelsmiehiä on / jotca ei nijden tilain woimasta / cuin täsä ennen ylöspannut owat / ole Jus Patronatus ansainnet / waan ainoastans Privilegiain jälken on heillä se Jus; nijsä ei mahda nämät jälkimäiset sitä heillens omista / nijlle endisille estex ja wahingoxi / joilla ei ainoastans ole yhtäläisiä Privilegioita heidän canßans / mutta myös sijhen päälisex se Oikeus / cuin heille EsiIsildäns perinnöx langenut on / eli itze heildä waiwal ja Custannuxella toimitettu. |
| §. XVI. Ingen Adelsman, som eij äger Sätesgård i en Sochn, må för the Landboers skull, som han ther hafwer, tilmäta sig något Jus Patronatus: Men wid the Sätesgårdar och Konungz Godz, som af Oss til en eller annan kunna, under hwariehanda Wilkor, skänckte och förunte wara, eller af någon för Löhn, under förpantning eller Arrende besittias, och hafwa tilförne ägt sådant Jus Patronatus; ther förbehålle Wij Oss, lijkmätigt så wäl thet som ofwan förmält är, som the för detta här om utgångne Förordningar, at giöra och låta, som Wij finna bäst och tienligast. | §. XVI. Ei yxikän Adelsmies / jolla ei ole Istunda Cartanota Pitäjäs / mahda nijden Lambuodin tähden / cuin hänellä sijnä on / omista itzellens jotain Jus Patronatus: Mutta nijsä IstuinCartanois ja Cuningan Cartanois / cuin meildä yhdel eli toiselle taitawat caickinaisil Tiloilla / Lahjax annetut ja suodut olla / eli jocu nijsä asu Palckans edestä / panttamisen eli Arrendin alla / ja nijllä on ennen ollut sencaltainen Jus Patronatus. sen pidäm Me meillen / nijn hywin sen jälken cuin täsä ennen sanottu on / cuin nijden tätä ennen uloskäynen Asetusten / tehdä ja myöden anda / cuin Me parhax ja soweliaxi löydäm. |
| §. XVII. När någon Kyrckioherde, efter Biskopens inställe-Bref, är i Församlingen insatt, skal honom ett Inventarium öfwer Kyrckians behållne Egendom och Skrud, jemte Kyrckioböckerna antwardas; Och om thet befinnes, at Kyrckian, förmedelst then näst tilförne afledne eller afträdde Prästens wållande, någon skada tagit hafwer, tå skola then framlednes Änckia och Arfwingar, eller then sielf som Pastoratet afträder, thet bota och ersättia. Hwilket alt med Biskopens eller hans utskickades, samt Kyrckiones Föreståndares Underskrift, i Kyrckioboken antecknas och betygas skal. | §. XVII. Cosca jocu Kirckoherra / Pispan sisälasetus Kirjan jälken on Seuracundaan sisälpandu / silloin pitä Kircon tallella olewaisen Omaisuden / Caunistusten ja Caluin Inventarium ynnä Kircon Kirjain canßa / hänelle annettaman; Ja jos se löytän / että Kircko on wijmein edesmennen / eli poislähtenen Papin syystä jongun wahingon saanut / nijn pitä sen edesmennen Lesken ja Perillisten / eli hänen itze joca Kirckoherran Tilasta pois lähte / sen palkitzeman ja täyttämän. Joca caicki Pispan eli hänen uloslähetetyns / nijn myös Kircon Esimiesten Alekirjoituxel / Kircon Kirjaan ylöskirjoitettaman ja todistettaman pitä. |
| §. XVIII. När någon Präst behöfwer at reesa någorstädes bort, skal han gifwa thet Församlingen, näst föregående Predikedag tilkänna, och således henne föresee, at hon med Gudztiensten och Sochnebud, af en annan Prästman i hans ställe, i medlertijd wäl betient blifwer, hwar på Probsten skal grann upsicht hafwa. Får han ingen, som i hans ställe tiensten förrättar, så kundgiöre thet straxt sin Probst, som någon utaf Contractisterne ther til förordna skal. Finnes någon Prästman thetta försumma, eller utan skiäl och laga Orsaker, länge ifrån Församlingen uteblifwa, tå skal han af Biskopen och Capitlet therföre tiltalt, och med wederbörligit Straff ansedd blifwa. | §. XVIII. Cosca jocu Pappi tarwitze jongus waeldaa / nijn pitä hänen edelkäywäisnä Kirconpäiwänä sen Seuracunnalle tiettäwäx tekemän / ja nijn sitä edescatzoman / että se jumalan Palweluxel ja Pitäjän Asioisa joldain muulda Papilda hänen siasans / sillä wälillä hywin edesseisouxi tule / jonga ylitze pitä Prowastin wisun päälle catzomisen pitämän. Jos ei hän saa ketän / joca hänen siasans Palweluxen toimitta / nijn ilmoittacan sen cohta Prowastille / joca jongun sen Prowasticunnan Papeist sijhen asettaman pitä. Jos jocu Pappi löytän / joca ei tästä lucua pidä / eli ilman laillista Syytä ja estettä / cauwan Seuracunnasta poiswijpy / nijn hän pitä Pispald ja Capitlumilda sen tähden nuhdeltaman / ja Syyns jälken rangaistaman. |
| §. XIX. En Prästman må icke förrätta Gudztiensten i then andras Församling, med mindre han blifwer ther om bedin. Wid Jordefärder, tå en Döder bäres utur dhen Församling, ther han bodt hafwer, och skal begrafwas uti en annan Sochn-Kyrckia, ther han hafwer Lägerstad, tå begrafwer honom hans Siälesöriare: Men om så händer, at någon af högre Stånd och Wilkor, uti sin Lijfztijd, eller och ens Arfwingar, efter hans död, utsee någon annan, så bör sådant i Tijd then Kyrckioherden kundgiöras, hwarest Grafwen är belägen; och niute så wäl han, som then Församlingens Kyrckioherde, i hwilken then Döde bodt hafwer, sin Rättigheet til Lijkstol oafkortat. | §. XIX. Ei yhdengän Papin pidä Jumalan Palwelusta pitämän toisen Seuracunnas / muutoin jos ei häneldä sitä anota. Maahanpaniaisis / cosca Cuollut uloscannetan sijtä Seuracunnasta / josa hän asunut on / ja pitä maahanpandaman toisen Pitäjän Kirckoon / josa hänen Hautans on / silloin hauta hänen / hänen Sieluns Paimen. Mutta jos nijn tapahtu / että jocu corkiammast Säädyst ja Tilasta / eläisäns / eli myös jongun Perilliset hänen Cuolemans jälken / walitzewat jongun muun / nijn pitä se aicanans sille Kirckoherralle ilmoitettaman / cusa hauta on; ja nautitcan nijn hywin hän / cuin sen Seuracunnan Kirckoherra josa se Cuollut asunut on / Oikeudens Testamendis ilman wähendämätä. |
| §. XX. Ther ett Prästegiäll består af flere än en Sochn, och betienas både af en Pastore och en Capellan, skal Kyrckioherden, hälst ther Moderkyrckian är mycket Folckrijkare, predika uti henne, twå eller tre helge- och Predikedagar å slag, och Capelianen giöra i medier tijd tienst uti Annexan, jemwäl och predika uti Kyrckioherdens ställe i Moderkyrckian, när Pastor giör tiensten i Annexan: Men ther ingen Capellan är, måste Pastor så laga, at Gudztiensten, så wäl i then ena, som then andra Församlingen, wederbörligen underhålles. | §. XX. Cusa Kirckoherran alla on usiambi cuin yxi Pitäjäs / ja ne palwelluxella edescatzotan sekä yhdeldä Kirckoherrald että yhdeld Cappalaiselda / nijn pitä Kirckoherran enimmitten Pääkircosa / jos sijhen enä wäke tule / Sarnaman / caxi eli colme Pyhä- ja Sarnapäiwä järjestäns / ja pitäkän Cappalainen sillä wälillä palweluxen toises Kircosa / nijn hywin myös sarnackon Kirckoherran sias Pääkircosa / cosca Kirckoherra teke palweluxen toises Kircosa. Mutta cusa ei yhtän Cappalaista ole / pitä Kirckoherran nijn laittaman / että Jumalan Palwelus nijn hywin yhdes cuin toises Seuracunnas wrelwollisest ylöspidetän. |
| §. XXI. Om någon Prästman blifwer uppenbarligen berychtad, eller af någon beskylt, för en grof Last, theröfwer werldzlig Rätt äger döma, tå skal han efter Lag och laga Stadgar tilhållas, at s wara som andra, och blifwe han så länge wid Embetet, til des Dom går i Saken. Warder han förwunnen, och Saken går Lijf och Ähra ann, och blifwer intet tagen til Nåde, tå skal Biskopen afsäija honom hans Prästerliga Embete, och han sedan stå werldzligit Straff. Är thet och så, at han benådas, så wäl til Lijf, som heder, så mister han doch Embetet, och stånde thet til Oss allena, om Wij på hans märckelige bättring, wilia låta honom niuta någon befordran uppå andre Orter, än ther hans rychtbare Giärning kan förargelse upwäcka; Och på sådan händelse, wele Wij Biskopen thet kunngiöra, at han må gifwa honom igen Embetet. Begår någon Präst dråp af wåda, eller i rätt Nödewärn, tå skal med then samme förfaras efter Lag; och mädan Saken i Rätten hänger, afhåller han sig ifrån sitt Embetes förrättning. | §. XXI. Jos jocu Pappi tule julkisest huutoon / eli joldain soimatux häpiälliseen Työhön / jota Mailmalisen Oikeuden tule duomita / silloin pitä händä Lain ja laillisten asetusten jälken käskettämän wastaman nijncuin muutkin / ja olcon nijncauwan Wirasans / sijhenasti että Duomio Asian ylitzekäy. Jos hän woitetan / ja Asia käy Hengen ja Cunnian päälle / ja ei tule Armoon otetuxi / nijn pitä Pispan poispaneman hänen Papin Wiralda / ja hänen sijtte seisoman Mailmallisen Rangaistuxen. Jos se nijn on / että hän saa Armon / nijn hywin Hengen cuin Cunniangin puolesta / nijn hän cuitengin pannan pois Wiraldans / ja se seisocan Meidän tykönäm ainoastans / jos Me hänen merkillisen parannuxens päälle / tahdom anda hänen nautita jongun edesauttamisen muihin Maanpaickoin / ja ei sinne cusa hänen tiettäwä Työns taita pahennuxen ylöskehoitta; Ja cuin nijn tapahtu / nijn Me tahdom Pispalle sen tiettäwäxi tehdä / että hän mahta hänelle Wiran jällens anda. Jos jocu Pappi teke Miestapon hädäs / eli oikias Hengens warjelluxes / nijn hänen canßans pitä tehtämän Lain jälken; Ja nijncauwan cuin Asia Oikeudes rijppu / pitä hän itzens pois Wircans toimituxesta. |
| §. XXII. Präster skola intet drijfwa andra Saker för Lag och Rätt, än them, som theras egne Personer, Hustrur, Barn, Tienstefolck, eller Prästegårdar angå, eller och, til hwilkas förswar, the äre särskilt af Biskopen och Consistorio fullmächtige giorde. The skola och försichteligen och sparsamt med Böneskrifter, Inlagor, och särdeles med Witnesbörder, utlåta sig för sine åhörare, och icke mänga sig uti andre werldzlige Syslor och Handteringar, som them intet wijdkomma, och them uti theras Embetes förrättande hindra. | §. XXII. Ei pidä Pappein ajaman muita Asioita Lain ja Oikiuden edes / cuin nijtä / jotca heidän oman Personans / Waimons / Lapsens / Perhens / eli Pappilan owat / eli myös nijtä / joiden edeswastauxex he owat erittäin Pispalda ja Consistoriumilda täydel woimalla siaan pandut. Heidän pitä myös carttain ja harwoin Rucouskirjoilla / Cannekirjoilla / ja erinomaisest Todistuxilla Sanancuulioittens edest itzens ulosandaman / ja ei secoittaman heitäns muihin Mailmallisijn Asioin ja Toimituxijn / joihin ei heidän mitän tule / ja heitä heidän Wircans toimituxes estäwät. |
| §. XXIII. Then Prästman som slår sig til lättia, Löösachtigheet, swalg och Dryckenskap, och blandar sig uti förargeligit sällskap, swärier, swärmar, dubblar, eller annan dheslijkes otilbörligheet begår; Sammaledes then, som emot sin Biskop och sine Förmänn geenstörtig är, uti the Saker som theras Embete angå; skal första resan, til en tijd sättias ifrån sitt Embete, och Biskopen med Consistorio tildeele en annan dugelig Prästman dhes halfwa inkomst och underhåll, som Tiensten så länge förestår; och ther han sig äntå intet rättar, warde aldeles afsatt, och en annan i hans ställe förordnad. | §. XXIII. Se Pappi joca itzens heittä laiscuteen / Haureuteen / Juopumiseen / ja secoitta hänens pahendawaiseen seuraan / Wannoo / kiroile / juo ja täärä / lyö Kortti eli heittä Terningi Rahan eli Calun päälle / eli muuta sencaltaista luwatoinda teke; Nijn myös se joca Pispans ja Esimiehiäns wastan on ynsiä ja tottelematoin / nijsä Asiois cuin heidän wircaans tulewat; pitä ensimäisen kerran ajax pois wiraldans pandaman / ja Pispa Consistoriumin canßa jacacon toisel toimellisel Papille hänen puolen Palckans ja sisältulemistans / joca Palweluxen nijncauwan edesseiso; Ja jos ei hän sijttekän itzens ojenna / nijn pandacon peräti pois / ja toinen hänen sians asetettacon. |
| §. XXIV. Hwilken Prästman som går efter ens annars Lägenheet, synnerlig tå han ther til orichtige och oloflige medel brukar, på thet han må skaffa honom ther ifrån, och sig ther til igen; then samme, efter han handlar ochristeligen, och twert emot Gudz Bud, skal ifrån sitt Embete sätter warda, och aldrig komma ther til igen. Händer thet och, at någon är af Oss, eller Biskopen och Församlingen, en Lägenheet bewiliad, then han ännu eij har kunnat tilträda, och en annan kommer i medier tijd, och lägger sig ther emellan, sökandes genom ens eller annans tilskyndan, at komma then Lägenheten under sig; så skal then samme wara fallen under swår plicht och Tiltahl, alt som omständigheterna wid handen gifwa: Men skeer thet med then andras förtahl och förolämpande, så ware samma Straff undergifwen, som i begynnelsen af thenne Punct förmäles. | §. XXIV. Joca Pappi seiso toisen Tilan perän / erinomaisest cosca hän sitä warten etens otta wääriä ja luwattomia wälicappalita / sadaxens händä sijtä pois / ja itzens sijhen jällen; se sama / että hän Christittömäst ja Jumalan Käskyä wastoin teke / pitä Wiraldans poispandaman / ja ei ikänäns sijhen enä tuleman. Jos myös nijn tapahtu / että jolleculle on Meildä / eli Pispalda ja Seuracunnalda Tila luwattu / johonga ei hän ole wielä taitanut tulla / ja toinen tule sillä wälillä / ja pane itzens sijhen wälijn / etzein yhden eli toisen awulla sadaxens sitä Tila alans; Nijn pitä sen saman oleman langennen suuren Rangaistuxen ja Nuhten alla / sen jälken cuin Asianhaarat osottawat: Mutta jos se tapahtu toisen panetuxel ja parjauxella / nijn olcon saman Rangaistuxen ala annettu / cuin alus täsä Punctis mainittu on. |
| §. XXV. The Präster, som sig inlåta med sådan kiöps agan och Handtering, som them och theras Embete intet ägnar och anstår, såsom hålla Ööls, Brännewijns och Tobaks utmånglande, eller eliest sökia omåttelig båtnad, och samwetzlöst ocker; måste ther med hafwa fördrag, så framt the icke wilia mista sina Embeten och Lägenheter. | §. XXV. Ne Papit / jotca andawat itzens sencaltaiseen Caupantecoon ja toimituxeen / cuin ei heidän eikä heidän Wircaans sowi / eikä heille hywin seiso / nijncuin pitä Oluen / Palandowijnan ja Tubakin ulosmyymist / eli muutoin etziwät muodotoinda woittoa / ja tunnotoinda corcoa; pitä sijtä lackaman / jos ei he muutoin tahdo tulla paitzi Wircans ja Tilans. |
| §. XXVI. Trätosamme Präster, som ouphörligen ligga i Oenigheet och Kijf med sine Medbröder, åhörare och Sochnemänn, eller andra, och efter åthwarning- och förmaningar sig intet rätta, skola sättias ifrån Embetet och Lägenheten. | §. XXVI. Rijtaiset Papit / jotca lackamat owat Eripuraisudes ja rijdas Canßaweljens / Sanancuulioittens ja Pitäjän miestens eli muiden canßa / eikä waroimisten ja manausten jälken heitäns ojenna / pitä Wiralda ja Tilalda pois pandaman. |
| §. XXVII. Prästerna skola blifwa wid then Klädebonadt, som theras Stånd bäst höfwes och anstår; Och the ringare Präster, måge eij bära sådan drägt, som Biskopar, Superintendenter, Præsides Consistoriorum, och Theologiæ Doctorer ägnar. | §. XXVII. Pappein pitä pysymän sijnä Waattenparres / cuin heidän Säätyns parhan sopi ja seiso; Ja ne alemaisemmat Papit ei mahda canda sencaltaista waatten tapa / cuin Pispain / Superintendentein / Consistoriorum Præsesten ja Theologiæ Doctorein tule. |
| §. XXVIII. Prästerna skola sine Huus wäl förestå, sielfwe föra ett Gudfruchtigt, ährligit och ährbart Lefwerne, så och med alfwarsamheet hålla sine Barn och sitt Huusfolck, til at giöra thet samma. I synnerheet skola the achta sig för Eeder och swordom, näpsa och påmin̄a andra, som the finna i thet fallet bråtzlige, och i alt sitt wärck och wäsende, förhålla sig efter Pauli förmaning. | §. XXVIII. Pappein pitä Huonens hywin edesseisoman / itze pitämän Jumalista / cunnialista ja ylistettäpä Elämäkerta / nijn myös wilpittömällä wacuudella saattaman Lapsens ja Perhens tekemän sitä sama. Erinomaisest pitä heidän carttaman ja wälttämän Waloja ja kirousta / nuhteleman ja neuwoman muita / cuin he löytäwät sijnä wiallisexi / ja caikis Töisäns ja menoisans pitämän itzens Pawalin manauxen jälken. |
| §. XXIX. Kallas Präster til Giästebud, så måge the sig ther inställa, doch ther wid skicka sig efter sin Embetes plicht och wärdigheet, och altijd taga sig til wahra för alt thet, som i Tahl, åthäfwor och Giärningar, Gud förtörna, andra förarga, och goda seder förkränckia kan. The skola och beskedeligen, med alfwarsamheet warna them af Giästebodzlaget, som the förmärcka något otilbörligit förehafwa, at the dher med afstå; Och then som sig ther af eij rätta låter, så wäl som och then, som med dryck, Prästen eller andra beswära wil, bör ansees för ohöfwisk och wanartig. Kommer thet til kijf, trätor och slagzmåhl, skal Prästen sökia sådant med fog afstyra och förbiuda. In summa, såsom Prästerna skola wara androm til eftersyn och rättelse, med lära och lefwerne; Altså skola the hafwa acht på sig och sitt förhållande, at thet är redeligit och ährbart, låtandes sitt Lius lysa för Menniskior, at the måge see theras goda Giärningar. | §. XXIX. Jos Papit cutzutan Wieraspitoon / nijn he mahtawat sinne mennä / cuitengin heitäns siellä käyttä Wircans welwolisuden ja arwon jälken / ja aina carttaman caickia sitä / cuin Puheisa / Käytöxis ja Töisä / Jumalan wihoitta / muita pahenda / ja hywät tawat turmella taita. Heidän pitä myös toimellisest / yxiwacaisudella waroittaman nijtä Wieraita / joiden he ymmärtäwät jotain sopimatoinda edesäns pitäwän / että he sijtä lackawat; Ja se cuin ei itzens sijtä anna ojeta / nijn hywin cuin myös se / joca juomisella Pappia eli muita waiwata tahto / pitä pidettämän häwyttömän ja pahanelkisen edestä. Jos se tule torax / rijdax ja tappeluxexi / nijn pitä Papin sen siweydellä estämän ja poiskieltämän. In summa, nijncuin Pappein pitä oleman muille Esimerkix ja ojennuxex / opetuxella ja Elämäkerralla; Nijn pitä heidän myös waarin pitämän itzestäns / ja käyttämisestäns / että se olis waca ja cunniallinen / andain Walkeudens walaista Ihmisten edes / että he näkisit heidän hywät Työns. |
| §. XXX. Om någon Prästman blifwer behäftad med fallande-Sotten, tå må han icke bruka Embetet, in til dhes Gud honom ther ifrån hielper. Samma Lag ware om them, som af Uhrsinnigheet, Spetelska, eller dheslijkes wederstyggelige och fahrlige Siukdommar plågas, hwilka på annat sätt skola blifwa försörgde, hwar om Biskopen skal sig wårda låta. | §. XXX. Jos jocu Pappi joutu Caatuwaiseen Tautijn / nijn ei hän mahda Wiran Töitä toimitta / sijhen asti cuin Jumala hänen sijtä autta. Sama Laki olcon nijstä / jotca Mielipuolisudella / Spitalitaudilla / eli muilla sencaltaisil hirmuisil ja waarallisilla Taudeilla waiwatut owat / jotca muulla tawalla pitä edescatzotuxi tuleman / josta Pispan tule murhen pitä. |
| §. XXXI. Såsom then allmänne Gudztiensten, altijd och noga wid macht hållas skal, och alle som i Församlingarne boendes äro, then samma uti Gudz Huus och Kyrkian bijwista, och ther sammastädes bruka sina Saligheetz medel; Så är intet af nöden, utom them som then offentelige Gudztiensten förrätta, någre särdeles Präster förordna, hwilka en eller annan i theras Huus, med predikande betiena kunna: Doch wele Wij icke afskiära och betaga Wåre trogne Undersåtare af Wårt Råd, then Frijheten, at antaga och bruka hemma i Husen, gode och skickelige Präster: Men om the af Ridderskapet och Adelen thet åstunda, tå skola the först, hoos then Biskop och Consistorium som wederbör, wijsa och angifwa the skiäl, som them ther til föranleda; hwilken Frijheet, til at låta predika hemma i Husen, the lijkwäl alle så nyttia böra, at thet intet må skee oftare, än när någon Siukdom eller andre laglige Orsaker thet fordra, och på the samma Stunder, som Gudztiensten i Kyrckiorna plägar förrättas; jemwäl med thet Förord, at then som en sådan Präst antager och begiärar, intet må therföre minska eller afkorta något i then Rättigheet, som Kyrckioherden och Capellanerne i Församlingen tilkommer, eij heller förskiuta then antagne Prästen, så länge han wäl och skickeligen sig förhåller, utan behålla honom, til dhes han på annat sätt kan blifwa försedd; Hwar til Biskopen och Consistorium intet må undandraga sig, efter thes Förtienst och skickeligheet, at wara honom behielpelig. | §. XXXI. Nijncuin se yhteinen Jumalan Palwelus / aina ja caikella ahkerudel pitä woimasa pidettämän / ja caikein / jotca Seuracunnisa asuwat / sen saman tykönä / Jumalan Huones ja Kircos läsnä oleman / ja sijnä myös nautitzeman Autudens Wälicappalita; Nijn ei tarwita / paitzi nijtä jotca sen julkisen Jumalan Palweluxen toimittawat / muita erinäisiä Pappeja asetta / jotca yhtä eli toista heidän Huoneisans sarnamisella palwella taitawat: En Me cuitengan tahdo poisleicata ja otta / Meidän uscollisild Alammaisildam Meidän Neuwonandaistam / wapautta / heillens otta ja pitä cotona Huoneisa hywiä ja toimellisia Pappeja; Mutta jos ne Ridderskapist ja Adelist sitä toiwowat / nijn pitä heidän ensist sen Pispan ja Consistoriumin tykönä / joiden se tule / näyttämän ja edesandaman ne Syyt / cuin heitä sijhen johdattawat; Jota Wapautta / saada anda sarnata cotona Huoneisa / heidän caickein cuitengin nijn nautitzeman pitä / ettei se mahda usiammast tapahtu / cuin cosca jocu Sairaus / eli muut lailliset Syyt sitä waatiwat / ja nijnä hetkinä / joina Jumalan Palwelus Kircoisa pidetän; Nijn myös sillä Esipuhella / että se joca sencaltaisen Papin wastanotta ja ano / ei mahda sentähden wähetä jotain sijtä Oikeudest cuin Kirckoherran ja Cappalaisten Seuracunnas tule / ei myös hyljätä sitä wastanotettua Pappi / nijn cauwan cuin hän hywin ja toimellisest itzens käyttä / waan pitä hänen / sijhenasti cuin hän muulla tawalla taita edescatzotuxi tulla; Josa ei Pispa ja Consistorium mahda wastahacoinen olla / händä Ansions ja toimellisudens jälken auttaman. |
| §. XXXII. Ther någon som reda är, eller wil blifwa Präst, sin Biskop och Consistorium förachtar och förbijgår, och förgrijper sig emot thenne Ordning, han skal stämmas til Dom-Capitlet, och ther, såsom hans brott kan wara til, plichta och til lydno hållas, efter som Wåre Förordningar om ordentelig kallelse, förmå och befalla. | §. XXXII. Jos jocu / cuin jo Pappi on / eli tahto Papixi tulla / Pispan ja Consistoriumin ylöncatzo ja ohitze mene / ja ricko tätä Orningi wastan / se pitä Duomio-Capitlumijn cutzuttaman / ja siellä / nijncuin hänen Ricoxens olla taita / rangaistaman / ja cuuliaisuteen saatettaman / sen jälken cuin Meidän Asetuxem laillisesta cutzumisest sisällens pitäwät ja käskewät. |
CAP. XX. | XX. Lucu. |
| §. II. Förr än Prästerna skrijda til Waalet, skola the efterföliande Eed afläggia: Jag N. N. förplichtar mig in för Gud, at iag utan anseende til ens eller annans Gunst och Wänskap, Skyld- eller Swågerskap, eller och egen nyttigheet, wil nämna sådane Männ, inn eller utom Stiftet, uti Biskopz Waalet til N. Stift, som iag efter mitt bästa förstånd, och trygga Samwete, kan tänckia och dömma skickelige, at förestå thet Embetet, samt at wara Kongl. May:tt, min allernådigste Konung och Herre trogne, och rättrådige, så och Församlingarna i bemälte Stift, och alle andre kring heela Fäderneslandet, til nytta, och then rätta Religionen til styrckia; Jag beder mig så sant Gud til hielp, som iag thetta troligen skal efterkomma. | §. II. Ennen cuin Papit andawat itzens walitzemiseen / pitä heidän seurawaisen Walan tekemän: Minä N. N. lupā ja teen itzeni sijhē welwolisexi Jumalā edes / että minä ilman catzomista yhden eli toisen Mielisuosion ja Ystäwyden / Sugun eli Heimolaisuden / eli myös oman hyödytyxeni päälle / tahdon nimittä sencaltaisia Miehiä sisäldä eli ulco Hijppacunnast / Pispan walitzemises / N. Hijppacundaan / cuin minä parhan Ymmärryxeni / ja wahwan Omantundoni jälken / taidan ajatella ja arwata soweljaixi edesseisoman sitä Wirca / nijn myös Cuningal. Maijestetille / minun caickein armollisimmal Cuningal- ja Herralleni uscollisex ja hurscaxi / nijn hywin Seuracunnalle nimitetys Hijppacunnas / ja muille caikille coco Isänmaasa hywäx / ja oikialle Religionille ja Opille wahwistuxexi; Minä rucoilen nijn totta Jumalata auxeni / cuin minä tämän uscollisest tehdä tahdon. |
| §. III. När Waalet skiett är, hemtar Capitlet alla Zedlarna tilhopa, och uti ett Register antecknar theras Namn, som Röster bekommit liafwa, samt thet til Oss öfwersänder; Tå Wij sedan wcle utwälia en af them, som således nämde och föreslagne warda, eller och någon annan, then Wij bepröfwe wärdig, och til Biskopz Embetet tienlig. | §. III. Cosca walitzemus tapahtunut on / cocoo Capitlumi caicki Zedelit yhten / ja Registerijn ylöskirjoitta nijden nimet / jotca nimittämiset Saanet owat / nijn myös sen Meidän tygöm lähettä; Sijtte Me tahdom walita yhden nijstä / jotca nijn nimitetyt ja edespannut owat / eli myös jongun muun / jonga Me löydäm mahdolisex / ja Pispan Wircaan soweliaxi. |
| §. IV. Uti Erckebiskopz Waal, skola alle Dom-Capitel i Rijket, hafwa sina Röster; och när Dödzfallet timar, måste Dom-Capitlet i Upsala, Oss thet i Underdånigheet tilkänna gifwa, tå Wij om Waalet, Wår nådige befalning til wederbörande wele afgå låta, at the med sina Röster inkomma. | §. IV. Arckipispan walitzemises / pitä caikilla DuomioCapitlumilla Waldacunnas oleman heidän Nimittämisens; ja cosca cuoleman tila tapahtu / nijn pitä Duomio-Capitlumin Upsalas Meille sen nöyrydes tietä andaman / silloin Me tahdom walitzemisest Meidän armollisen Käskym uloskäydä anda nijden tygö / joiden se tule / että he nimittämisens Meidän tygöm lähettäwät. |
CAP. XXI. | XXI. Lucu. |
| §. II. Therefter upläses Pauli Förmaning til Titum och Timotheum, om en rättsinnig Biskopz tilbörlige egenskaper och Kännemärken, och sedan Wår honom meddeelte Fullmacht; hwarpå han, i heela Församlingens närwaro, lijfligen, med Hand å dhen helige Bibel, aflägger föliande Eed, dhen han och så sedan skrifteligen författar, underskrifwer, och til Wårt Cancellij insänder: Jag N. N. Lofwar och swär wid Gud, och hans heliga Evangelium, at såsom Jag, i Gudz thens helige Treefaldighetz Namn, antager dhetta Biskopz Embetet, så skal iag icke allenast sielf blifwa stadig wid Gudz reena Ord, och then rätta Religionen, utan och draga ther åhåga om, at alle andre, både Lärare och åhörare i Stiftet, och så ther wid blifwa, och föra ett oförargeligit Lefwerne, ställandes mig Apostelens Pauli Lära och Förmaning til Titum och Timotheum, om en rättsinnig Biskopz plicht och Embete, til rättelse och efterfölgd. Jag skal och hafwa troligen acht dher uppå, at uti Stiftet, som mig förtrodt är, må skickeligen tilgå, med Ungdomens underwijsning uti Catechismo och dhess Christendoms Stycken, Sacramenternas rätta utdeelande, och Himmelrijksens Nycklars tilbörlige bruuk, til hwilken ända, Jag och skal flijtigt visitera, uti alle mig anförtrodde Stiftz Församlingar, och då granneligen efterfråga och undersökia, huru alt tilgår, hwad flijt Prästerskapet giort, särdeles, huru dhe lära och lefwa. Dhesslijkes wil och skal jag, för min rätta Arf-Konung hafwa och hålla, dhen Stormächtigste Konung och Herre, Herr CARL den XI. Sweriges, Giötes och Wändes Konung, Stoorfurste til Finland, Hertig uti Skåne, Estland, Lifland, Carelen, Brehmen, Vehrden, Stettin-Pommern, Cassuben och Wänden, Furste til Rügen, Herre öfwer Ingermanland och Wissmar; Så och Pfaltz-Grefwe wid Rhein i Beijern, til Gülich, Cleve och Bergen Hertig; Och efter Hans Kongl. May:tz dödelige frånfälle, det Gud nådeligen fördröije, Hans Kongl. May:tz ächta Bröstarfwingar, Arfwinge efter Arfwinge, som til fölie af dhet Kongl. Husetz fullkomlige Arfzrätt til Rijket, och efter Successions Ordningen, koma til at besittia den Kongl: Thronen. Jag skal och wara Hans Kongl. Maij:t, dhess Högtälskelige Gemåhl, min Allernådigste Drottning, och högstbem.te Kongl. Lijfzarfwingar, en huld, trogen och redelig Tienare och Undersåtare, och alla dhet höga Kongl. Wäldet tilhörige Rättigheter och Förmåner, efter ytersta Förstånd och förmågo, i acht taga och förswara. Jag skal och på dhet högsta låta mig angelägit wara, at främia och befordra alt hwad som Kongl. May:tt, uti en eller annor måtto, til trogen Tienst och nytta länder, och efter min förmågo, hindra och afwäria Hans Kongl. May:tz och dhes Rijkes Skada och fördärf, samt i tijd tilkänna gifwa, om iag märker något sådant å färde wara. Jag skal och nödtorfteligen förordna dugelige Präster, sådane som i Lefwerne, Lärdom och Gåfwor, bäst til dhetta Embetet pröfwas skickelige och fallne, och aldrig för någon slem winning och fördehl skull, eller för Wänskap eller Skyldskap skull, eller andre sådane Orsaker, tillåta någon odugelig och oskickelig, eller dhen som icke tilförene en wederbörlig Examen undergåt, at komma til dhet heliga Prediko-Embetet; Icke heller någon skickelig och wärdig, som hafwer en laglig kallelse, dherifrån hindra och afhålla. Samma mitt Embetes flijt och omsorg, wil och skal iag wijsa, när någon wid Gymnasier och Scholar skal antagas, och förordnas til dhen studerande Ungdomens uptuchtelse och underwijsning, at dhe Personer måge dher til utsees, som hafwa sådane Gåfwor, som dher til behöfwes, och kunna wara Ungdomen til förkofring och upbyggelse uti dheras Studier, och alla Christeliga Dygder; och härwid förnemligast ansee Församlingarnes och Ungdomens gagn och bästa. Jag skal jemwäl altijd sökia Landzfred, wara sielf trogen och hörsam, och så mycket mig tilstår, skaffa lydna emot ordentelig Öfwerheet, och tilhålla Prästerskapet, at dhe altijd wäl tänckia och tala om dhet werldzliga Regementet, som af Gud förordnat är; Icke heller skal iag blanda mig uti några sådane werldzlige Syslor, som mitt Embete icke äre anständige. Och uti alt öfrigit, hörsamligcn rätta mig efter dhen, af Hans Kongl. May:tt publicerade Kyrckio-Ordningen, såsom och alfwarligen tilhålla och förmana Prästerskapet i Stiftet, at giöra dhet samma. Dhetta alt wil och skal iag genom Gudz Nåd giärna giöra, så sant Gud mig hielpe til Lijf och Siäl. | §. II. Senjälken ylösluetan Pawalin Manaus Tituxen ja Timotheuxen tygö / oikian Pispan welwollisist Tawoist ja Merkeistä / ja sijtte Meidän hänelle annettu Kirja wircans täydelliseen woimaan; jonga päälle hän / coco Seuracunnan läsnä olles / läskein Kätens pyhän Biblian päälle / teke seurawaisen Walan / jonga hän myös sijtte kirjoitetun ala kirjoitta / ja Meidän Cancellijm lähettä: Minä N. N. lupan ja wannon Jumalan ja hänen pyhän Evangeliumins päälle / että nijncuin Minä Jumalan pyhän Colminaisuden Nimeen wastan otan tämän Pispan Wiran / nijn tahdon minä en ainoastans itze wahwana pysyä Jumalan puhtas Sanasa / ja Oikias Religionisa / mutta myös pitä sijtä murhen / että caicki muut / sekä Opettajat että Sanancuuliat Hijppacunnas / myös sijnä pysywät / ja edesäns pitäwät pahendamatoinda Elämäkerta / eteni pannen Apostolin Pawalin Opin ja Manauxen Tituxen ja Timotheuxen tygö minulleni ojennuxexi / nijtä seurataxeni. Minä tahdon myös uscollisest pitä sijtä waarin / että Hijppacunnas / cuin minulle uscottu on / pitä toimellisest tapahtuman / Nuoruden opettamises Catechismuxes ja Christilisen Opin Cappalisa / Sacramentein oikias ulosjacamises / ja Taiwanwaldacunnan Awaimitten toimellises käyttämises / jota warten Minä myös tahdon wiriäst wisiterata (Pispan Käräjitä pitä) caikisa minulle uscotun Hijppacunnan Seuracunnis / ja silloin wisust peränkysyä ja tutkistella / cuinga caicki tapahtu / mingä wireyden Papit tehnet owat / erittäin cuinga he opettawat ja eläwät. Samalla muoto tahdon minä pitä / minun oikiana Peri-Cuninganani / Suuri woimallisim̄an Cuningan ja Herran / Her CARL XI. Ruotzin / Götein ja Wändein Cuningan / Suomen Suuren Ruhtinan / Herttuan Skånis / Estinmaalla / Wirois / Carelis / Brehmis / Vehrdis / Stettin-Pommeris / Cassubis ja Wändis / Rügenin Ruhtinan / Ingerin Maan ja Wißmarin Herran; Nijn myös Pfals-Grefwin Rheinin Beijeris / Gülichin / Clewin ja Bergin Herttuan; Ja hänen Cuningal. Maijestetins cuolewaisen poislangemisen jälken / jonga Jumala armollisest cauwan wijwyttäkön / Hänen Cuningal. Maijestetins Awio Perilliset / yhden Perillisen toisen jälken / jotca sen Cuningallisen Huonen PerindöOikeuden puolest Waldacundaan / ja Siantulemisen Ordningin jälken / tulewat omistaman Cuningallista Istuinda. Minä tahdon myös olla Hänen Cuningal. Maijestetins Corkial Rackalle Puolisalle / minun Caickein armollisimmal Drottningilleni / corkiast nimitetyille Cuningal. Perillisille / Waca / Uscollinen ja Cunniallinen Palwelia ja Alammainen / ja caikest sijtä Oikeudest ja Omaisudest cuin corkian Cuningallisen Wallan alla owat / caiken minun Ymmärryxen ja woimani peräst / waarin otta / ja nijden edest wastata. Minun pitä myös caickein suurim̄ast sijtä murhen pitämän / cuinga minä taidaisin toimitta ja edesautta caickia sitä / cuin Cuning. Maij: uscollisex palweluxex ja hyödytyxex / yhdellä eli toisel tawalla tulla taita / ja minun woimani peräst estä ja poispoista Cuningal. Maijestetin ja hänen Waldacundans Wahingo ja Turmelusta / nijn myös aicanans ilmoitta / jos minä ymmärrän sencaltaista tarjon olewan. Minä tahdon myös sen jälken cuin tarwe waati / asetta kelwollisia Pappeja / sencaltaisia jotca Elämäkerras / Opis ja Lahjois / parhain sijhen Wircaan löytän toimellisix ja soweljoixi / ja en tahdo ikänäns jongun häijyn Woiton ja hyödytyxen tähden / eli myös Ystäwyden eli Sugun tähden / eli muiden sencaltaisten Syiden tähden / saldia jongun kelwottoman ja sopimattoman / eli sen joca ei ole käynyt welwollisen Examenin alla / tulla pyhän Saarna-Wircaan; En myös yhtän toimellista ja mahdollista / jolla Laillinen cutzumus on / sijtä poisestä ja pitä. Saman minun Wircani ahkeruden ja murhen pitämisen tahdon minä myös näyttä / cosca jocu pitä Gymansiumein ja Schouluin wastanotettaman / ja asetettaman Studerawaisen Nuoruden ylöscaswattamiseen ja opettamiseē / että ne Personat mahdaisit tulla sijhen walitux / joilla sencaltaiset Lahjat owat / cuin sijhen tarwitan / ja taitawat olla Nuorudelle parannuxex ja rakennuxex heidän harjoituxisans / ja caikis Christilisis Awuis ja hywisä Tawois; Ja täsä erinomaisest catzoa Seuracundain ja Nuoruden hyödytystä ja parasta. Sijnä siwus tahdon minä aina etziä Maanrauha / olla itze uscollinen ja cuuliainen / ja nijn paljo cuin minä woin ja taidan / toimitta cuuliaisuden oikiata Esiwalda wastan / ja neuwoa Pappeja / että he hywin ajattelewat ja puhuwat Mailmallisest Esiwallast / cuin Jumalalda asetettu on; En tahdo minä myös itzeni secoitta sencaltaisijn Mailmallisijn Asioijn / jotca ei minun Wircaani hywin sowi. Ja caikesa muusa cuuliaisest itzeni käyttä. Cuningal. Maijestetin julkisest ulosannetun ja cuulutetun Kircko-Ordningin jälken / nijn myös caikella wacudel ja ahkerudel neuwo ja manata Pappeja Hijppacunnas sitä sama tekemän. Nämät caicki tahdon minä Jumalan Armon cautta mielelläni tehdä / nijn totta Jumala minua auttacon Hengen ja Sielun puolesta. |
| §. III. När Ordinandus dher efter hafwer giort sin Troos bekännelse, öfwerantwardar Ordinator honom Biskopz Embetet, i Namn Faders, Sons, och thens helige Andes; Läggandes sedan, tillijka med the andre Biskopar eller Präster, som ther hoos äro, sina Händer på hans Hufwud, mädan Fader wår läses, och sedan en annan tienlig Böön; hwar på Wälsignelsen folier, och til sluut, siunges en Psalm. | §. III. Cosca Ordinandus sen jälken on tehnyt Uscons Tunnustuxen / nijn Ordinator anda hänelle Pispan Wiran / Nimen Isän / ja Pojan / ja Pyhän Hengen: Pannen sijtte ynnä muiden Pispain ja Pappein canßa / jotca sijnä tykönä owat / Kätens hänen Pääns päälle / cosca Isä meidän luetan / ja sijtte toinen sowelias Rucous; Jota Siunaus seura / ja päätöxex weisatan yxi Wirsi. |
CAP. XXII. | XXII. Lucu. |
| §. II. Biskopen träder med them som ordineras skola, fram i Choren, och sedan han med ett kort Taal har underrättat Folket, om Prediko-Embetetz instichtelse, Prästernas kallelse och Embete, siunges O tu helige Ande komm; Och ther efter läses en Böön, at Gud, som är Sädenes HErre, wille sända trogne Arbetare i sin Säd. När dhet är bestält, förehåller Biskopen dhem, hwad dheras plicht är, i anledning af Pauli Lära och förmaning til Timotheum och Titum. Dherpå skola dhe lijfligen, med Hand å dhen heliga Bibel, afläggia föliande Eed, dhen dhe sedan skrifteligen författa, och sina Namn dherunder teckna, som uti Consistorio förwaras: Jag N. N. som til dhet heliga Prediko-Embetet nu kallas och antages, lofwar och swär wid Gud, och hans heliga Evangelium, at iag wil dherutinnan, hwarken hemligen hoos mig sielf hafwa, eller uppenbarligen för mine åhörare utsprijda och predika någon annan Lära, än dhen som Gud then helige Ande hafwer sielf dicterat och lärt, och i then heliga Bibel wijdlyfteligen är författad, men korteligen uti wår Troos bekännelse, och antagne Symbolis, dhet Apostoliske, så wäl som Nicæno och Athanasiano, samt dhen oförandrade Augsburgiske bekännelsen, som uti Upsala Concilio, Anno 1593, af alle Rijksens Ständer blef wedertagen och gillad. Jag skal och rätteligen bruka och utdeela the högwärdige Sacramenten, och flijteligen drijfwa Catechismi Lära med mine åhörare, efter dhess rätta förstånd. Dhesslijkes wil och skal iag för min rätta Arf-Konung hafwa och hålla, dhen Stormächtigste Konung och Herre, Herr CARL den XI. Sweriges, Giötes och Wändes Konung, Stoor Furste til Finland, Hertig uti Skåne, Estland, Lijffland, Carelen, Brehmen, Verden, Stettin-Pommern, Cassuben och Wänden, Furste til Rügen, Herre öfwer Ingermanland och Wissmar; Så och Pfaltz-Grefwe wid Rhein i Beijern, til Gülich, Cleve och Bergen Hertig; Och efter Hans Kongl. Maij.tz dödelige frånfälle, dhet Gud nådeligen fördröije, Hans Kongl. Maij:tz ächta Bröstarfwingar, Arfwinge efter Arfwinge, som til fölie af dhet Kongl. Husetz fullkomlige Arfzrätt til Rijket, och efter Successions Ordningen, komma til at besittia dhen Kongl. Thronen. Jag skal och wara Hans Kongl. Maij.t, dhess Högtälskelige Gemåhl, min Allernådigste Drottning, och högstbem:te Kongl. Lijfzarfwingar, en huld, trogen och redelig Tienare och Undersåtare, och alla dhet höga Kongl. Wäldet tilhörige Rättigheter och Förmåner, efter yttersta förstånd och förmågo, i acht taga och förswara. Jag skal och på dhet högsta låta mig angelägit wara, at främia och befordra alt hwad som Kongl. Maij.tt, uti en eller annor måtto, til trogen Tienst och nytta länder, efter min förmågo, hindra och afwäria Hans Kongl. Maij.tz och dhes Rijkes Skada och Fördärf, samt i tijd tilkänna gifwa, om iag märker något sådant å färde wara. Jag wil och min Biskop och andelige Förmän, all tilbörlig ähra och lydno bewijsa, och hwad mig uti mitt Embete blifwer pålagt, troligen efterkomma. Genom Stämplingar och olaga medel, wil iag intet sökia min befordran. Jag wil och åhrligen och dageligen förkofra mig uti Gudz Ord, och styrckia mig uti Trones Articlars kundskap, jemwäl uti andre mine nödige Studier, altijd sökia ett godt framsteeg, och dhem ingalunda försumma och nederläggia. Jag skal jemwäl genom Gudz Nåd, rätt utdeela sanningenes Ord, och uträtta mitt Embete redeligen, så och beflijta mig om ett gudeligit, skickcligit och nychtert Lefwerne, fly all Lättfärdigheet i umgänge, och öfwerflödigheet i Maat, Dryck och Kläder, samt hålla mig ifrån gäckeligit och slemt Snack, förargelige Giärningar, och ohöflige åtbärder, och mig i åthäfwor, Ord och Giärningar, så ställa, som en rättsinnig Lärare ägnar och bör, så at iag dherutinnan kan föregå andra med godt Exempel. Jag skal mig och dherom winlägga, at hålla ibland mine åhörare en rätt och tilbörlig Kyrckio-Disciplin, alt efter dhen, af Hans Kongl. Maij.tt publicerade Kyrckio-Ordningen, förmana dhem til Gudachtighetenes öfning, allmännelig Landzfred, ährbart Lefwerne och umgänge, samt inbördes Enigheet och Kärleek, hwar emot annan, så och at bedia Gud för höga Öfwerheten, dhem om dheras underdånige troheetz plicht påminna, och til Hörsamheet och lydno troligen förmana. Jag skal icke inmängia mig uti någre werldzlige, och mitt Embete intet anständige ärender, eller befatta mig med sådane Saker, som en Prästman och Lärare intet wäl liöfwes. Jag skal och taga mig wäl til wara, för Girigheet och slem winning; och när jag til någon wiss Församling insatt warder, icke fordra mera utaf mine Åhörare, än dhet som mig med rätta tilkommer, och dhe, efter Kongl. Förordning, som nu antingen är giord, eller här efter giord warder, äre plichtige: särdeles wil iag dhe Fattige, öfwer dheras wilkor och förmågo icke strängia och beswära, mycket mindre någon, för feelachtigheet uti the tilbörlige Rättigheters utgiörande, ifrån dhess Saligheetz Medel och Kyrckiones förmåner hindra och stängia; utan emot dhe tröge och owillige, sökia hielp och handräckning, efter Saksens beskaffenheet, hoos wederbörande Befallningzhafwande eller Domare. Ther iag uti någon deel feelar, och af mine Förmän warder tiltalter och warnader, wil iag mig, genom Gudz bijstånd, gerna rätta och bättra. Dhetta alt, med hwad mera, som högstbemälte Kongl. Maij.tz publicerade Kyrckio-Ordning förmäler, och mig, såsom en rätt Prästman tilbinder, will och skal iag troligen, och efter min högsta förmågo, oförsumligen efterkomma, utan påfund och arga list, så sant mig Gud hielpe, til Lijf och Siäl. Sedan befaller Ordinator them Prediko-Embetet, I Namn Faders, Sons, och thens Helige Åndes, och lägger, tillijka med närwarande Prästerskap, Händerna på theras Hufwud, mädan Fader wår läses; Och tå dhe ordinerade äro, förmanas the, med Apostelens Petri Ord, at gå och föda Christi Hiord. Ther på folier Wälsignelsen, och sedan slutes alt med en tienlig Psalm. | §. II. Pispa mene nijden canßa jotca Ordinerattaman pitä / edes Cuorin / ja sijttecuin hän on lyhykäisellä Puhel neuwonut Canßa / Papin Wiran asetuxest / Pappein cutzumisest ja Wirast/ nijn weisatan: O Pyhä Hengi tule; Ja sen jälken luetan yxi Rucous / että Jumala / joca on Elon HERra / tahdois Eloons lähettä uscollisia Työmiehiä. Cosca se on toimitettu / nijn Pispa pane heidän eteens / mikä heidän welwolisudens on / sen jälken cuin Pawali opetta ja neuwo Timotheuxen ja Tituxen tygö. Sen päälle pitä heidän Hengellisest / pyhän Biblian päälle Käden panemisella / seurawaisen Walan tekemän / jonga he sijtte kirjoittawat / ja Nimens ala panewat / ja se Consistoriumis tallella pidetän. Minä N. N. joca pyhään Sarnawircaan nyt cutzutan ja otetan / lupan ja wannon Jumalan / ja hänen pyhän Evangeliumins päälle / etten minä tahdo / engä salaisest itze tykönäni pitä / engä julkisest Sanancuulioitteni edes opetta ja sarnata jotain muuta Oppia / cuin sitä / jonga Jumala Pyhä Hengi itze on andanut ja opettanut / ja joca pyhäsä Biblias pitkäldä käsitetty on / Mutta lyhykäisest meidän Uscon Tunnustuxes / ja wastanotetuisa Symbolis, Apostolico, nijn hywin cuin Nicæno ja Athanasiano, nijn myös muuttamattomas Augsburin Tunnustuxes / cuin Upsalan Conciliumis, Anno 1593. caikilda Waldacunnan Säädyildä wastanotettin ja hywäx löyttin. Minä tahdon myös oikein pitä ja ulosjaca nijtä corkeita Sacramentejä / ja ahkerasti harjoitella minun Sanancuulioitani Catechismuxen Opisa / sen oikian Ymmärryxen jälken. Samalla muoto tahdon minä pitä minun oikiana Peri-Cuninganani / Suuri woimallisimman Cuningan ja Herran / Her CARL XI. Ruotzin / Götein ja Wändein Cuningan / Suomen Suuren Ruhtinan / Herttuan Skånis / Estinmaalla / Wirois / Carelis / Brehmis / Verdis / Stettin-Pommeris / Cassubis ja Wändis / Rügenin Ruhtinan / Ingerinmaan ja Wißmarin Herran; Nijn myös Pfaltz-Grefwin Rheinin Beijeris / Gülichin / Clewin ja Bergin Herttuan; Ja Hänen Cuningal. Maijestetins cuolewaisen poislangemisen jälken / jonga Jumala armollisest cauwan wijwyttäkön / Hänen Cuningal. Maijestetins Awio-Perilliset / yhden Perillisen toisen jälken / jotca sen Cuningallisen Huonen täydellisen Perindö Oikeuden puolest Waldacundaan / ja Siantulemisen Ordningin jälken / tulewat omistaman Cuningallista Istuinda. Minä tahdon myös olla Hänen Cuningal. Maijestetins Corkiall rackalle Puolisalle / minun caickein Armollisimall Drotningilleni / ja corkiast nimitetyille Cuningal. Perilisille / Waca / uscollinen ja cunniallinen Palwelia ja Alammainen / ja caikest sijtä Oikeudest ja Omaisudest / cuin corkian Cuningal. Wallan alla owat / caiken minun Ymmärryxeni ja woimani peräst / waarin otta ja nijden edest wastata. Minun pitä myös caikein suurimmast murhen pitämän / cuinga minä taidaisin toimitta ja edesautta caickia sitä cuin Cuningal. Maijestetin uscollisex Palweluxex / yhdellä eli toisel tawalla tulla taita / minun woimani peräst estä ja poistorjua Cuningal. Maijestetin ja hänen Waldacundans wahingo ja turmellusta / nijn myös aicanans ilmoitta / jos minä ymmärän sencaltaista tarjon olewan. Minä tahdon myös minun Pispalleni ja Hengellisil Esimiehilleni caiken Welwolisen cunnian ja cuuliaisuden näyttä / ja mitä minun päälleni minun Wirasani pannan / uscollisest tehdä ja toimitta. Salaisilla juonilla ja laittomil wälicappalilla en tahdo minä etziä minun edesauttamistani. Minä tahdon myös wuosiwoudelda ja jocapäiwä itzeni aina parammaxi harjoitella Jumalan Sanas / ja wahwista minuani Uscon Cappalitten tiedosa / nijn hywin cuin muisa minun tarpellisis kirjallisis Harjoituxisani aina etziä hywä edeskäymistä / ja en nijtä millän muoto unhotta eli maahan lyödä. Minä tahdon myös Jumalan Armon cautta oikein ulosjaca totuden Sanaa / ja toimitta minun Wircani cunniallisest / nijn myös ahkeroita Jumalista / toimellist ja raidista Elämäkerta / wälttä caickia Häpiälisyttä ja turhutta Canßakäymises / ja ylönpaldisutta Ruas / Juomas ja Waatteisa / nijn myös pitä itzeni pois coiranparisest ja häjyst leickipuhest / pahendawaisist Töistä / ja häwyttömist ja taitamattomist käytöxist / ja itzeni käyttämisis / Sanoisa ja Töisä nijn laitta / cuin oikian Opettajan hywin sopi ja tule / nijn että minä taidan nijsä muiden edellä käydä hywällä Esimerkillä. Minä tahdon myös hywin ahkeroita pitäxeni minun Sanancuuliotten seas oikiata ja cohtulista Kircon Oikeutta / juuri sen Cuningal. Maijestetildä ulosannetun ja julistetun Kircko Ordningin jälken / manata heitä Jumalisuden harjoituxeen / yhteiseen Maanrauhaan / cunniailiseen Elämäkertaan ja Canßakäymiseen / nijn hywin cuin keskenäns yximielisyteen ja Rackauteen toisen toistans wastan / nijn myös rucoileman Jumalata corkian Esiwallan edestä / muistutta heille heidän uscollisudens welwolisuden / ja heitä cuuliaisuteen ja nöyryteen uscollisest manata. En tahdo minä itzeni secoitta mailmallisijn ja sencaltaisijn toimituxijn / cuin ei minun Wircani sowi / eli cajota nijhin Asioijn cuin Papin ja Opettajan ei hywin seiso. Minä tahdon myös cartta ahneutta ja ilkiätä woittoa; ja cosca minä johongun wißijn Seuracundaan sisäl asetetux tulen / en tahdo enä waatia minun Sanancuulioildani / cuin minun oikeudella tule / ja he welwoliset owat / Cuningal. Asetuxen jälken / cuin eli nyt tehty on / eli tästedes tehdyx tule: Erinomaisest en tahdo minä Köyhiä ylitze heidän Tilans ja Woimans ahdista ja waiwata / paljo wähemmän jotan puuttumisen tähden welwolisten Oikeutteen ulostekemises Autudens Wälicappalista ja Kircon wapauxist estä ja ulossulkee; Waan cangeita ja wastahacoisia wastan etziä apua ja ojennusta / Asian Tilan jälken / nijden Käskyläisten ja Duomaritten tykönä / cuin se tehdä tule. Jos minä josakin asias erhedyn / ja Esimiehildäni tygö puhutux ja waroitux tulen / nijn tahdon minä / Jumalan Awun cautta / itzeni mielellän ojeta ja parata. Tämän caiken / ja mitä muuta on / cuin corkemmast nimitetyn Cuningal. Maijestetin cuulutettu Kircko-Ordningi tietä anda / ja minun / nijncuin oikian Pappismiehen sijhen sito / tahdon minä uscollisest / ja caiken minun woimani peräst ilman estet ahkerasti tehdä / paitzi cawalutta ja wieckautta / nijn totta minua Jumala auttacon Hengen ja Sielun puolesta. Sijtte anda Ordinator heille Papin wiran / Nimeen Isään / ja Pojan / ja Pyhän Hengen / ja pane ynnä läsnä olewaisten Pappein canßa Kätens heidän Pääns päälle / cosca Isä meidän Rucous luetan; ja cuin he ordineratut owat / manatan heitä Apostolin Petarin Sanoilla / menemän / ja caitzeman Christuxen Lauma. Senpäälle seura Siunaus / ja sijtte päätetän caicki sowelialla wirrellä. |
| §. III. Efter Ordinationen, skola the ordinerade taga sitt Prästebref af Biskopen, uti hwilket, om dheras lagliga kallelse och wijgzel witnas. | §. III. Ordination jälken pitä ordinerattuin ottaman Pispalda Papin Kirjans / josa todistetan heidän Laillisest cutzumisestans ja wihkimisestäns. |
| §. IV. Hoo som fördristar sig at bruka Präste-Embetet, och är ther til hwarken korad eller kallad, eller efter dhetta föreskrefne sätt, af Biskopen ordinerad, then samme skal af Consistorio straffad warda; med mindre han af Biskopen, för särdeles Orsaker skull, fått lof at predika uti någon wiss Församling. Om någon Präst dhesutan, och af egen godtyckio, tillåter någon at predika hoos sig, eller i sin Församling, så skal han af Consistorio hårdt tiltalas, och med Arbitralt Straff beläggias. | §. IV. Cuca ikänäns rohkene etens otta / ja toimitta Papin wirca / ja ei ole sijhen walittu eikä cutzuttu / eli tällä edeskirjoitetulla tawal Pispalda Ordinerattu / se pitä Consistoriumilda rangaistaman; muutoin jos ei hän Pispalda erinomaisten Syiden tähden ole lupa sanut sarnata josain erinäises Seuracunnas. Jos jocu Pappi paitzi sitä anda jongun tykönäns sarnata / eli Seuracunnasans / nijn hän pitä Consistoriumilda cowin tygö puhuttaman / ja ehdollisella Rangaistuxel costettaman. |
CAP. XXIII. | XXIII. Lucu. |
| §. II. När alt dhetta är afhandlat, och dhen nya Kyrckioherden intagen, skal straxt i hans, samt Kyrckio-wärdarnas och Sexmännens närwaro ransakas, hwad för Inventarium och Skrud, jemte annan Egendom, är uti Kyrckian i förråd, hwilket granneligen skal besees, och jemföras med Kyrkioboken, och the förre Inventarier. Dhet samma skal och skee med Prästegårdens Inventario, i någon af Crono-betienternes närwaro, hwem som Landzhöfdingen ther til förordnandes warder; Och hwar thet befinnes icke wara förbättrat, utan förwärrat, så skola then förrige Kyrckioherdens Arfwingar wara förplichtade, thet at uprätta igen, och bättre, men icke sämbre ifrån sig lefwerera, åt honom som efterkommer. Sådant alt blifwer i Kyrckiones Book antecknat, och af Biskopen eller hans Utskickade, tillijka med the andre närwarande Präster, betygat och undcrskrifwit. | §. II. Cosca tämä caicki toimitettu on / ja usi Kirckoherra sisälotettu / nijn pitä cohta hänen ja Kirckowärtein ja Cuusmiesten läsnä ollesa tutkisteldaman / mitä Inwentariumi ja caunistusta / nijn myös muuta Omaisutta / on Kircosa tallella / joiden perän pitä wisust catzottaman / Kircon Kirjan / ja endisten Inwentariumitten jälken. Se pitä myös tapahtuman Pappilan Inwentariumin canßa / Jongun Crunun Palwelian läsnä olles / jonga Maanherra sijhen asetta / ja cusa ei sitä löytä paratux / waan pahetuxi / nijn pitä sen endisen Kirckoherran Perillisten oleman welcapäät sitä täyttämän / ja parembana / waan ei heicombana / tykööns poisandaman sille joca siantule. Se caicki pitä Kircon Kirjaan kirjoitettaman / ja Pispalda eli hänen uloslähetetyldäns ynnä muiden läsnä olewaisten Pappein canßa todistettaman ja ala kirjoitettaman. |
CAP. XXIV. | XXIV. Lucu. |
| §. II. Twistige Saker, som til Kyrckiones Dom egenteligen höra, och här ofwanspecificerade äro, skola the med all rättrådigheet handtera och afgiöra, och alt hwad til Gudz ähra, Kyrckiones Tienst och disciplin länder, samt Prediko-Embetet tilhörer, troligen främia, och wäl förrätta. | §. II. Rijtaiset Asiat / cuin Kircon Duomion ala erinomaisest tulewat / ja täsä ennen ylöslueteldut owat / pitä heidän Oikeudella tutkiman ja päättämän / ja caicki mitä Jumalan Cunniax / Kircon Palweluxex ja oikeudex tule / nijn myös cuin Sarnawiran asiat owat / uscollisest edesauttaman / ja hywin toimittaman. |
| §. III. Biskoparne skola och hafwa upsicht med Gymnasier och Scholar, så och Ungdomens uptuchtelse efter Schol-Ordningen, uti hwilken ingen må egenwilligt giöra någon ändring. The skole och see på Lectorer och Schole-Mästare, med hwad flijt, åhoga och nytta, the sina Embeten förrätta, afskaffa them, som äre ther til oskickelige och försumlige, och inga andra ther til befordra, än them the förwisso känna, och wetta wara Ungdomen nyttige. | §. III. Pispain pitä myös catzoman Gymnasiumein ja Schouluin perän / nijn myös Nuoruden ylöscaswattamisen Schoulu-Ordningin jälken / josa ei yhdengän pidä omast tahdostans mitän muuttaman. Heidän pitä myös catzoman Lectoresten ja Schoul-Mästarein perän / millä wireydellä / murhen pitämisellä ja hyödytöxel he wircans edesseisowat / poistoimittaman ne jotca sijhen owat sopimattomat ja hitat / ja ei ketän muuta sijhen asettaman / waan nijtä cuin he juuri hywin tundewat / ja tietäwät olewan Nuorudelle hyödyliset. |
| §. IV. Ther hoos skola the tillijka med Consistorio, låta sig wårda om Dom-kyrkiornes inkomster, Inventarier, Jord, Gårdar, Huus, Byggningar, Penningar, Räkenskap, och hwad hälst them angår. | §. IV. Sijnä tykönä pitä heidän ynnä Consistoriumin canßa / murhen pitämän Duomio-Kirckoin sisältulemisest / Inwentariumeist / Maista / Cartanoist / Huonest / Rakennuxist / Rahoist / Lugunlaskemisist / ja caikista cuin heidän omans owat. |
| §. V. Efter Stiften äre store, och Embetet swårt, förmedelst the många ärender, som ther wid förrättas måste, skal Biskopen hafwa sig til hielp Consistoriales, samt i Städer och på Landet Probstar, med hwilkas Råd, han ett och annat å Embetes wägnar skal uträtta. | §. V. Että Hijppacunnnat owat suuret ja wirca rascas / nijden monen Asiain tähden cuin nijsä toimitettaman pitä / nijn pitä Pispan apunās pitämän Consistorialexet / nijn myös Caupungeis ja Maalla Prowastit / joiden neuwolla hänen pitä yhtä ja toista wiran puolest toimittaman. |
| §. VI. Biskopen skal uti sitt Stift, en gång om åhret, visitera så många Församlingar, som möijeligit är; och förutan Probsten och någre Contractister, en af Capitlet, och dhes Notarium, sig til hielp taga. | §. VI. Pispan pitä Hijppacunnasans / kerran wuodes wisiteraman nijn monda Seuracunda cuin mahdollinen on; ja ilman Prowastit ja muutamit Contractisteit / yhden Capitlumist / ja sen Notariuxen awuxens ottaman. |
| §. VII. Terminen til Visitationen, afkunnes någre Predikedagar förut, så wäl som och korteligen, hwad ther wid skal förrättas; och måste både Lärare och Åhörare, sig ther til skicka och bereda. Inge Åhörare, hög eller låg, Barn eller Tienstefolck, icke heller the af fremmande Lära, som boo i Sochnen, måge utan laga förfall, blifwa ther ifrån, undantagande så månge, som til Husetz skiötzel och säkerheet, nödtorftigt hemma lemnas måste. The motwilligas och treskas Namn skola uptecknas, och then förfallelöös uteblifwer, böte til Kyrckian en Daler, men Barn och Legofolck twå marker Sölfwermynt. | §. VII. Visitalion Termini pitä ennen muutamia Sarnapäiwiä cuulutettaman / nijn myös lyhykäisest / mitä sijnä toimitettaman pitä; Ja pitä sekä Opettaitten että Sanancuulioitten itzens sijhen walmistaman ja soweliaxi tekemän. Ei pidä yhdengän Sanancuulian / Ylimmäisen eli Alammaisen / Lasten eli Pakollisten / ei nijdengän jotca wierast Opist owat / ja Pitäjäs asuwat / ilman laillista estettä sijtä poisoleman / ulosottain nijn monda / cuin Huonetta catzoman ja warjeleman cotia jäämän tarwitan. Wastahacoisten ja ynsiäin Nimet pitä ylöskirjoitettaman / ja joca ilman lailist estettä pois on / se tehkön Sacko Kickoon yhden Dalarin / mutta Lapset ja Palkawäki Caxi Marcka Hopia Raha. |
| §. VIII. Wid Biskopens ankomst til en Probst- eller Prästegård, skal Probsten sielf, först giöra redo för sig och sitt Embetes förrättande, samt om Församlingens tilstånd, och hwad Lärare och Åhörare i någon måtto angår, som Biskopen bör hafwa kundskap om, utförligen berätta. Kyrckioherden skal gifwa Biskopen tilkänna, huruledes han sina Studier fortsätter, och efter hwad sätt och Ordning, han sina Predikningar inrättar. Dheslijkes ingifwa en Längd, med Columner, angående sitt Sochnefolckz förkofring i Catechismi lära, efter hwilken förteckning, the och föliande Dagen skola förhöras. Ther efter ransakes, hwad på Biskopens befallning kan wara förrättat, sedan sidsta Visitation hållen blef; Sammaledes, om Capellaners, Krigzprästers och Studenters förhållande i Sochnen. Sedan framtagas Kyrckioböckerna, uti hwilka, under wissa Blad och Titlar införes 1. Inventaria på alt thet som Kyrckian äger, i löst och fast, med all then underrättelse som ther til hörer. 2. Kyrckiones inkomster, af hwad Namn the och måge wara. 3. Prästegårdz Inventarium, och dhes tilhörige ägor. 4. Bänkelängden, hwar uti Åhr efter Åhr, the förändringar som dher wid skee, skola uptecknas: Men twistige måhl om Bänckar, som intet med förlijkning kunna slättas, höra under werldzlig Rätt. 5. Räkningen på inkomst och utgift, för hwart åhr särskilt, under Credit och Debet rätteligen författad, samt underskrifwin af Kyrckioherden och Kyrckiowärdarna, sedan hon i Församlingens närwaro är upläsen, och sanfärdig befunnen. 6. Hwad som i Sochnestämma slutit är, Kyrckiones nödtorft angående. 7. Hwad sälsamt i Sochnen sig tildragit hafwer, bestående af ens eller annans synnerlige gode eller onde bedrift, eller och thet, som utom Naturens ordentelige skickelse, i Elementerne, eller på quicht och dödt, sig teer och wijsar, som wärdt är at upteckna. 8. Visitations Acterne. 9. Alle Brudefolck, med dheras och Föräldrarnas Namn, samt underrättelse, hwadan the äre komne, och hwad Witnesbörd the haft hafwa. 10. Alle Barns, så ächtas, som oächtas, med dheras Föräldrars och Faddrars Namn, födelse- och döpelse Dag, så och Orten ther the födde äro. 11. The aflednas Namn, som i Kyrckian eller på Kyrckiogården äre begrafne, med kort underrättelse om dheras Lägerställen, stånd, wilkor, lefwerne och ålder. 12. Theras Namn, som tijd efter annan flyttia in uti, eller utur Församlingen, med efterrättelse, hwadan the komne äro, huru the sig förhållit, och hwart the fara. Skrifteboken, eller then förteckning på Sochnefolcket, under By och bolag, för deeld i wisse Columner, ther uti hwars och ens, som läsa kan, framsteeg i Catechismi lära, beskrifwit warder, inrättas särskilt, och skal af Prästen, med sine Titlar, ställas i behörig richtigheet, emellan then Dagen Visitationen förkunnas, och tå hon hålles. När alt dhetta antwardas Biskopen, eller Probsten, skola Kyrkiones Föreståndare wara ther hoos; Tå och Kyrckioherden gifwer ett Memorial, på the Saker och ärender, som han i Visitationen har at andraga. | §. VIII. Pispan tulles Prowastin tygö / eli Pappilaan / pitä Prowastin ensin lugun tekemän itze edestäns / ja Wircans toimituxest / nijn myös Seuracunnan Tilasta / ja mitä Opettajin ja Sanancuulioihin jollakin tawalla tule / joista Pispalle pitä tieto oleman / caicki selkiäst ilmoittaman. Kirckoherran pitä Pispalle tiettäwäx tekemän / cuinga ahkera hän on Kirjans lukemises ja Oppins harjoituxis / ja millä tawalla ja järjestyxellä hän Sarnans teke. Sitälikin edesandaman Rippi-Kirjan / josa on kirjoitettu cuinga Pitäjän Wäki on parandunut Catechismuxen Opis / jonga jälken heitä seurawaisna päiwänä pitä tutkisteldaman. Senjälken perän kysytän mitä Pispan käskyn jälken on toimitettu sijttecuin sitä ennen Pispankäräjä pidettin; Samalla tawalla Cappalaisten / Sotapappein ja Studentein käyttämisest Pitäjäsä. Sijtte edesotetan Kircon Kirjat / joisa erinomaisten Pladein ja Päällekirjoitusten alla sisälwedetän. 1. Caiken Kircon omaisuden Inwentariumit / waldamas ja kijndiäs Calus / caiken sen tiedon canßa cuin sijhen tule. 2. Kircon sisältulemuxet / millä Nimellä ne ikänäns olla taitawat. 3. Pappilan Inwentarium / ja caicki sen omaisudet. 4. Kircon Penckein Lengdit / joisa Wuosi wuodelda / ne muutoxet / cuin nijsä tapahtuwat / ylöskirjoittaman pitä: Mutta Penckein rijdat / cuin ei sowinnolla taita selitettä / tulewat Mailmallisen Oikeuden alla. 5. KirconRäkningi sisältulon ja ulosannon päälle / joca wuoden edest erittäin / Creditin ja Debetin alla oikein kirjoitettu / nijn myös Kirckoherrald / ja Kirckowärdeildä ala kirjoitettu / sijttecuin se Seuracun̄an läsnä olles on ylösluettu ja totisex löytty. 6. Mitä Pitäjän cocouxes päätetty on / cuin Kircon tarpexi tule. 7. Mitä ihmellist Pitäjäs tapahtunut on / yhden eli toisen eriomaisist hywist eli pahoista töistä / eli myös sitä / cuin wastoin luonon yhteistä meno / Elementeis / eli Eläwäs taicka Hengettömäs / itzens näyttä ja osotta / cuin mahdolinen on ylöskirjoitetta. 8. Mitä Wisitatios on toimitettu. 9. Caicki Morsianwäki / heidän ja heidän Wanhimmittens Nimen canßa / nijn myös tiedon / custa he owat tullet / ja mitä Todistusta heillä ollut on. 10. Caickein nijn Awio-cuin Äpärä Lasten / ynnä heidän Wanhimbains ja Cummain Nimet / Syndymä ja Casten Päiwä / nijn myös paicka / josa he syndynet owat. 11. Cuoluitten Nimet / jotca Kirckoon eli Kirckoaitaan haudatut owat / lyhykäisen ilmoituxen canßa heidän Hautasioistans / Sädyistäns / Tiloistans / Elämäkerrastans ja Ijästäns. 12. Nijden Nimet / jotca ajan toisen jälken sijrtäwät sisäl Seuracundaan / eli sijtä ulos / tiedon canßa / custa he tullet owat / cuinga he itzens käyttänet / ja cuhunga he menewät. Rippikirja toimitetan erinäns / josa Pitäjän Wäki kirjoitettu on / Kylä- ja Taloi lugun jälken / jaettu cukin erinomaisen Pladin päälle / johon kirjoitetan / cuinga cukin joca lukea taita / on Catechismuxen opis harjoitetux tullut / ja se pitä Papilda lucuin Nimen alla selkiäxi laitettaman / sen ajan wälillä cuin Wisitatio cuulutetan / ja cuin se pidetän. Cosca caicki nämät Pispalle eli Prowastille annetan / nijn pitä Kircon Esimiehet oleman sijnä tykönä. Silloin myös Kirckoherra anda Memorialin nijden Asiain päälle / cuin hänelle owat Wisitatios edesandaa. |
| §. IX. Then föliande Dagen, när Folcket är församlat i Kyrckian, begynnes Visitationen med Gudztiensten. Predikan hålles af Kyrckioherden, eller om han siuk är, af Capellanen. | §. IX. Seurawaisna Päiwänä / cosca Cansa on Kirckoon cocondunut / aljetan Wisitatio Jumalan Palweluxella. Kirckoherra pitä Saarnan / eli jos hän sairas on / Cappalainen. |
| §. X. Ther på företages Catechismi förhör; tå icke allenast skal gifwas acht uppå thet, som Folcket läser utan til, eller i Book, utan och, huru the sielfwa Texten, och Doct. Lutheri uttydning, förstå och begrijpa. När förhöret är ändat, få Quinnorna och alt ungt Folck hemlåf; the som hafwa warit flijtige, berömmas, och the försumlige förmanas til större flijt och åhåga. Manfolket förtöfwar i Kyrckian, och the Älste stijga inn i Choren; Tå tages Pastoris ingifne Minnesskrift fram, och hwad dhess utan Församlingen i gemeen, eller någon i synnerheet hafwer at påminna, eller Visitatorerne finna nödigt, Församlingen at förehålla. Hwad som i Kyrckioboken bör intecknas, thet skal skee, förr än the skilias åt, så wäl som och Acta Visitationis af Notarien förfärdigas, och af Visitatorerne underskrifwas. | §. X. Sen jälken etenotetan Catechismuxen tutkistelemus; josa ei ainoastans pidä waari otettaman sijtä / cuinga Wäki luke ulco ja sisäldä Kirjast / mutta myös / cuinga he itze Textin ja D. Lutheruxen selityxen ymmärtäwät ja käsittäwät. Cosca luettaminen loppunut on / nijn Waimowäki ja Nuoricansa saa luwan cotia mennä; nijtä / jotca owat wiriät ollet / kijtetän / ja hitait manatan parambaan ahkeruteen ja murhenpitämiseen. Mieswäki wijpy Kircos / ja Wanhimmat astuwat sisäl Chuorijn; Silloin edesotetan Kirckoherran sisälannettu Muistokirja / ja mitä paitzi sitä Seuracunnalle yhteisest / eli jollaculle erinomaisest on muistuttamist / eli Visitatorit löytäwät tarpellisex Seuracunnan eteen panna. Mitä Kircon Kirjaan pitä kirjoitettaman / se pitä tapahtuman ennencuin he ercanewat / nijn hywin cuin myös Acta Visitationis Notariuxelda walmix tehtämän / ja Visitatoreilda alakirjoitettaman. |
| §. XI. Föräldrarna måste troligen förmanas, at låta sine Barn, i theras Christendoms Stycken, wäl och flijteligen underrättas; och the som then Omsorgen i Församlingen åligger, ware sig Capellan, eller Klåckare, tilhållas, med flijt at drifwa Barneläran, och underwijsa Barnen at läsa i Book. | §. XI. Wanhemmita pitä uscollisest manattaman / että he andawat Lapsens heidän Christilisen Oppins Cappalis hywin ja ahkerast opetetta; ja käskettämän nijtä / joiden se murhe Seuracunnas pitä tule / Cappalaisen eli Luckarin / että he caikella wireydel Lasten opettamisen päälle pitäwät / ja opettawat Lapset lukeman Kirja. |
| §. XII. Om Sochnens Siukestugus inkomst, och huru then blifwer förestånden, skola och Visitatorerne giöra sig noga underrättade, och på alt sätt främia the Siukas bästa. | §. XII. Pitäjän Waiwasten Huonen sisältulemisest / cuinga se tule edesseisotuxi / pitä Visitatoritten heillens hywän tiedon pyytämän / ja caikella tawal holhoman Waiwaisten parasta. |
| §. XIII. Wid Visitationerne, må ingen taga utaf Kyrckiones Penningar något, och förära Biskopen eller Probsten, utan dher Kyrckioherden och Församlingen, af god och frij wilia, tänckia at gifwa dhem något, så skal dhet skee af dheras egne, och icke af Kyrckiones Medel, som til dhes tarf och tienst allena, böra blifwa behållne och oförryckte. | §. XIII. Visitatioisa ei pidä kenengän ottaman jotain Kircon Rahoista / ja andaman Pispalle eli Prowastille lahjaxi / waan jos Kirckoherra eli Seuracunda hywäst ehdost ja tahdost aicoiwat jotain heille anda / nijn se pitä tapahtuman heidän omastans / ja ei Kircon Wälicappalista / jotca ainoastans sen omax tarpex ja palweluxex / pitä tallella ja wähendämät oleman. |
| §. XIV. Om någon Biskop försummar sitt Embete, och genom Dryckenskap eller annan otilbörligheet, eftersätter sin plicht, eller yppar någre willfarande Meningar, uti Läran och Religionen; Tå skola Consistoriales honom beskedeligen förmana och warna; och om han theras förmaning utslår, gifwa thet Erchebiskopen tilkänna, som honom åtwarna skal, at han dher med afstår: Bättrar han sig äntå intet, så gifwes Saken hoos oss ann, och tå skal han efter sitt brott, tilbörligen straffad, och ifrån sitt Embete satt warda. | §. XIV. Jos jocu Pispa Wircans laiscast edesseiso / ja Juopumisen eli muun tawattomuden cautta welwolisudens tekemätä jättä / eli edestuo erhettywäiset luulot Opis ja Religionis; Nijn pitä Consistorialaisten händä toimelisest neuwoman ja waroittaman; Ja jos ei hän heidän manaustans tottele / andaman Arckipispan sen tietä / joca händä waroiman pitä / että hän sijtä menost lackais: Jos ei hän sijttekän itzens paranna / nijn cannetan Asia Meidän eteem / ja silloin pitä hän ricoxens jälken / rangaistaman nijncuin hän ansainnut on / ja Wiraldans poispandaman. |
| §. XV. En Biskop förwärkar och så sitt Embete, om han för Mutor skull, befordrar odugelige och owärdige Personer, til Prästewijgning och Giäll; jemwäl och, när dhet befinnes wara skedt af wårdzlösheet, eller för Skyld- och Wänskap skull, utan Personernes wälpröfwade skickeligheet och wärdigheet. | §. XV. Pispa ricko myös Wircans / jos hän Lahjain tähden autta kelwottomia ja mahdottomia Personia Papin Wircaan ja Tilaan; Nijn hywin myös cosca se löytän tapahtunex lugunpitämättömydest / eli Sugun ja ystäwyden tähden / ilman Personain hywin coeteltua toimelisutta ja kelwolisutta. |
| §. XVI. Om någon sin Biskop och Förman, af afwund eller illwilia, falskeligen och obewijsligen beskyller och anklagar, förförer, beliuger och förtalar, skal then samme icke allenast mista sitt Embete, utan och sedan, efter brott sino straffas, wid werldzlig Rätt: Men finnes han med Sanning och beskedeligheet, och utaf en rätt nijt om Gudz ähra, och Församlingens Wälfärd, hafwa något angifwit, tå skal han af Oss tagas i Hägn, emot all Förfölielse. | §. XVI Jos jocu cateudest ja pahast Sydämest Pispans ja Esimiestäns wäärin nuhtele / ja hänen päällens canda / jota ei hän todexi saada taida / hänen päällens pahan sanoman saatta / walhettele ja panettele / sen pitä ei ainoastans tuleman wircaans paitzi / mutta myös sijtte / Ricoxens jälken rangaistaman / Mailmalises Oikeudes: Mutta jos hän löytän Totudella ja toimelisudella / ja oikiast kijwaudesta Jumalan Cunnian / ja Seuracunnan hywyden tähden jotain candanexi / silloin pitä hän Meildä warjeluxeen otettaman / wastoin caickia wainomista. |
| §. XVII. Alt hwad här ofwanföre, så wäl som uti heela thenne Wår Förordning, om Biskopar förmält är, bör och til Superintendenterne lämpas, som stå med them uti lijka plicht och Embete. | §. XVII. Caicki mitä täsä edellä / nijn hywin cuin coco täsä Meidän Asetuxesam Pispoist edespandu on / pitä myös Superintendendeist ymmärtettämän / jotca heidän canßans owat yhden caltaises welwolisudes ja Wiras. |
| §. XVIII. Uti hwart Probsterij på Landzbygden, måste wara en Probst, hwar til Biskopen, sedan Contractisterne med dheras förslag äre inkomne, skal utwälia the Personer, som ibland the andra Prästerna, äre dher til the tienligaste, på dhet han af them desto mera bijstånd uti Kyrckiones Saker hafwa må. | §. XVIII. Joca Prowasticunnas Maalla pitä yxi Prowasti oleman / johon Pispan / sijttecuin Contractistat owat heidän hywäx löytämisens tietä andanet / pitä walitzeman ne jotca muiden Pappein seas owat sijhen soweliammat / että hänellä heistä sitä enä apua olis Kircon Asiois. |
| §. XIX. Probstens Embete wid Visitationerne är; 1. At flijteligen tilsee, huru Catechismi lära drifwes, uti Contractisternes Församlingar. 2. Hålla hand öfwer Kyrckiones Rätt och Disciplin, och så laga, at Gudztiensten icke må lijda något meen. 3. Efterfråga, huru Tijonden, Oss och Kyrckiorne, troligen och rättrådeligen utgiöres. 4. Låta i någon Cronobetientes närwaro, som Landzhöfdingen ther til förordnar, hålla Husesyn, med Kyrckioherde-Capellans och Klåckare Bohl, så at the til Huus, Åkrar och Ängiar, blifwa som sig tilbör skiötte, uplagade, wid Macht hållne och förbättrade. 5. Dheslijkes och see på sielfwa Kyrckiobyggnaden, samt Stapel och Klåckor. 6. Öfwersee Kyrckiones Räkenskapz Book, at med dhes inkomst och utgift, rätt och troligen handlat warder, så at dhes medel åhrligen måge förkofras, och at Kyrckiones Wijnsäd, så wäl som Byggningz Säden, blifwer wäl förytrad, i Kyrckiones Book, jemte annan inkomst införd, och i dhes Kista förwarad. 7. Han skal och drifwa ther på, at Domkyrckio-Tunnan richtigt lefwereras. 8. Hålla en Probstebook, och ther uti anteckna the måhl, som komma under hans ransakning och bepröfwande. Om någre grofwe Syndare i hans Probsterij finnas, skal han theras Namn, brott och plicht upteckna, och en Copia ther af uti Kyrckio-kistan inlägga, och then andra i Capitlet. Swåre måhl och Samwetz Saker, uptagas och afdömmas eij af Probsten, förr än han hoos Biskopen och Consistorium med sin berättelse och betänckiande inkommer, och får ther ifrån befalning, huru han wijdare ther med skal förfara. | §. XIX. Prowastin Wirca Wisitatiois on: 1. Ahkerasti perän catzoa / cuinga Catechismuxen Opin päällä pidetän / Contractistain Seuracunnis. 2. Kircon Oikeutta ja Curitusta woimasa pitä / ja nijn laitta / ettei Jumalan Palwelus misän estetyx ja turmellux tulis. 3. Peränkysyä cuinga Tiundi Meille ja Kirckoijn uscollisest ja oikein ulostehdän. 4. Anda jongun Crunun Palwelian läsnä olles / jonga Maanherra sijhen asetta / pitä Huonetten peräncatzomusta / Pappiloisa / Cappalaisten ja Luckaritten Maisa / nijn että ne Huoneista / Pelloista ja Nijtuista tulewat hywin corjatux / raketux / woimas pidetyx ja paratuxi. 5. Samalla tawalla catzoa Kirconrakennuxen perän / nijn myös Kellocastarein ja Kelloin. 6. Ylitzecatzoa Kircon lugunlaskemisen kirjan / että sen sisältulo ja ulosando oikein ja uscollisest käytetäisin / nijn että sen hywys jocawuosi lisännyis / ja että Kircon Wijna-Jywät / nijn hywin cuin Rakennus Jywät hywin ulosmydyx ja käytetyx / Kircon Kirjaan ynnä muun sisältulon canßa sisälwedetyx / ja Kircon Arcus tallella pidetyx tulisit. 7. Hänen pitä myös sitä waatiman / että Duomiokircon Tynnyrit tulewat selkiäst maxetux. 8. Pitämän Prowastin Kirjan / ja sijhen ylöskirjoittaman ne Asiat / cuin tulewat hänen tutkiskelemisens ja coettelemisens alla. Jos jocu suuri Syndinen hänen Prowasticunnasans löytän / nijn pitä hänen sen Nimen / ricoxen ja rangaistuxen ylöskirjoittaman / ja yhden Copian sijtä Kircon Arcuun paneman / ja toisen Capitlumijn. Ei Prowasti etens ota rascait asioita / eikä Omantunnon Asioita / ennencuin hän ne Pispalle ja Consistoriumille tiettäwäxi teke / ja oman ajatuxens nijstä ilmoitta / ja saa sieldä käskyn / cuinga hänen pidemmäldä sen canßa tekemän pitä. |
| §. XX. Probstetinget skal hållas på en bequemlig tijd om Åhret, hälst om Hösten, tå Tijonden kan wara inkommen. | §. XX. Prowastin Käräjä pitä sowelial ajalla Wuodes pidettämän; enimmäst Syxyllä / cosca Tiundi taita olla sisältullut. |
| §. XXI. Ther Probsten, af långlig Siukdom eller ålder, blifwer wanföhr, förordne Biskopen en annan skickelig Man i Contractet, til hans Vicarium, och gifwe honom hälften af Probstetunnan, eller hwad eliest them åsämier. | §. XXI. Jos Prowasti on pitkällisest Sairaudest heicoxi tullut / nijn pangan Pispa toisen toimellisen Miehen hänen sians / ja andacan hänelle puolen Prowastin Tynnyreistä / eli cuinga he muutoin sopiwat. |
| §. XXII. Kyrckioherden skal låta sig angelägit wara, at Ungdomen i hans Sochn, lärer läsa i Book, och förstår sina Christendoms stycken; Jemwäl besökia sine Åhörare, thet ena Huset efter thet andra, när the å både sijdor kunna ther til hafwa bequemlig tijd och lägenheet, och tå efterfråga, huruledes dhe, samt dheras Barn och Tienstehion, sins emellan sig förhålla, förmanandes them, til alt thet som godt och lofligit är. Wid sådane tilfällen, skal han och underwijsa the Gamle, om the Frågor, han wil them i Kyrckian föreställa, på dhet the måge wara beredde på tienlige Swar, och föregå Ungdomen med goda Exempel. | §. XXII. Kirckoherran pitä sijtä murhen pitämän / että Nuori Cansa hänen Pitäjäsäns oppis lukeman Kirja / ja ym̄ärräis Christilisen Opins cappalet; Nijn myös menemän Sanancuulioittens tygö / Huonesta Huoneseen / cosca heillä molemmin puolin sijhen sowelias aica ja tila on / ja silloin sen perän kysymän / cuinga he / nijn myös heidän Lapsens ja Perhens / keskenäns itzens käyttäwät / manaten heitä caickeen sijhen cuin hywä ja cunniallinen on. Sencaltaisis tiloisa pitä hänen myös neuwoman Wanhoja / nijstä Kysymyxist / cuin hän tahto heidän etens Kircosa panna / senpäälle / että he mahdaisit olla walmit soweliasti wastaman / ja Nuoren Cansan edellä käymän hywällä Esimerkillä. |
| §. XXIII. Kyrckioherden bör jemwäl sine Åhörare om Samwetz måhl underwijsa, och när någre swåre förefalla, gifwa them Probsten tilkänna. Han skal och beflijta sig om, at bijlägga missförstånd och osämia emellan sine Åhörare, när the äre af then art, at thet kan skee, Wår, Häradetz eller Stadzens, jemwäl andras rätt oförkränckt: Doch skal han therutinnan gå med then warsamheet til wärcka, at han intet giör sig hoos någonthera deelen misstänckt, eller tilwäller sig öfwer them någon Dom. | §. XXIII. Kirckoherran pitä myös Sanancuulioitans Omantunnon Asioist opettaman / ja cosca rascat Asiat eteen tulewat / ne Prowastiile tiettäwäx tekemän. Hänen pitä myös sijtä ahkeroitzeman / että hän taidais sowitta wäärät Luulot ja Eriseuran Sanancuulioittens wälillä / cosca ne owat sijtä luonost / että se taita tapahtua / Meidän / Kihlacunnan eli Caupungin / eli myös muiden Oikeuden rickomat: Cuitengin pitä hänen sen tekemän sillä carttamisella / ettei hänen päällens jommalda cummalda tulis epäluulo / ja hän omistais itzellens duomiota heidän ylitzens. |
| §. XXIV. Han skal och, jemte then Försorg som han bär för Kyrckiones Egendom, i löst och fast, samt Räkenskapen öfwer inkomst och utgift, tilsee, at the Huusarme och Tiggiare i hans Sochn, eij lemnas oförsörgde, eij heller något olofligit Tiggerij, emot Tiggiare-Ordningen, i Sochnen tillåtes; icke heller gifwa Förskrift åt någon, at gå omkring med, andra Sochnar til Last. | §. XXIV. Hänen pitä myös sen murhenpitämisen tykönä / cuin hänellä on Kircon Omaisudest / waldamas ja kijndiäs Calusa / nijn myös luguntekemisest sisältulon ja ulosannon päälle / sijtä waarin pitämän / ettei ne Huonen waiwaiset ja Kerjäläiset cuin hänen Pitäjäsäns owat / tulis awuttomax / ettei myös jotain luwatoinda kerjämist / wastoin kerjäitten-Ordningi pitäjäs sallitais; Ei myös andaman Kirja jollain / käydä sillä ymbärins / muille Pitäjille rasituxexi. |
| §. XXV. Capellaner äro Kyrckioherdens Medhielpare, förthenskull skola the, hwad om Kyrckioherdens Embete och plicht, uti Gudz Ord och thenne Ordning finnes wara budit, sig til rättelse taga. Och emedan the stå under Kyrckoherden, såsom theras Förman, skola the bewijsa honom heder och lydna, i Embetes Saker, och hwarken hemligen stämpla, eller uppenbarligen sättia sig emot honom. Om någon här emot bryter, skal Pastor sielf, uti ensligheet, och dher dhet oftare skeer, jemte Probsten, med förmaning, Capellanen hans ofog föreställa; Men dher dhet eij hielper, Biskopen Saksens beskaffenheet föredraga, som sådant skal tilbörligen betämia och rätta. | §. XXV. Cappalaiset owat Kirckoherran Apulaiset / sentähden pitä heidän sen / mitä Kirckoherran Wirast ja welwolisudest / Jumalan Sanas ja täsä Ordningis löytän kesketyx / heillens ojennuxex ottaman. Ja että he seisowat Kirckoherran alla / nijncuin Esimiehens / nijn heidän pitä näyttämän hänelle Cunnian ja cuuliaisuden / Wiran asiois / ja eikä salaisia juonia pitämän / eikä julkisest itzens asettaman händä wastan. Jos jocu tätä wastan ricko / nijn pitä Kirckoherran itze / cahdakesken / ja jos se usiammast tapahtu / ynnä Prowastin canßa / manauxella Cappalaisen eten paneman hänen toimettomudens; Mutta jos ei se auta / Asian tilan Pispan eten wetämän / joca sen pitä cohtulisest hillitzemän ja ojendaman. |
| §. XXVI. Capellanerne ware och förbudit, förutan Kyrckioherdens Lof, at bruka andre Präster i sitt ställe, på Predikstolen eller för Altaret, om the eliest förfallelöse förmå Tiensten sielfwe förrätta: Men om Pastor wille theras tienst, öfwer theras krafter och förmågo missbruka, tå lijte the Probsten eller Biskopen til, som böra förhindra, at them icke något oskiäligit wederfares. | §. XXVI. Cappalaisild pitä myös poiskieltty oleman / ilman Kirckoherran luwata / pitämäst muita Pappeja siasans / Sarnastuolis eli Altarin edes / jos he muutoin ilman estet woiwat Palweluxen itze tehdä: Mutta jos Pastor tahdois heidän Palwelustans ylitzen heidän Woimans / wäärin käyttä / nijn turwackon he Prowastijn eli Pispaan / joiden tule estä / ettei heille jotain ylöllistä tapahduis. |
| §. XXVII. I Städerne, så wäl som på Landet, stånde hwariom och enom fritt, at kalla til sig i Sochnebud, antingen Kyrckioherden, eller någon af Capellanerne. | §. XXVII. Caupungeisa / nijn hywin cuin Maallakin / olcon itzecullengin wapaus / cutzua Sairan tygö / elickä Kirckoherran / eli jongun Cappalaisist. |
| §. XXVIII. Pastor skal å sin sijda, betee sig emot Capellanen wänlig, benägen och höfwisk, och betänckia, at han är hans Medtienare i Ordet, och bör therföre eij brukas til the Syslors förrättande, som honom och hans Embete intet anstå; utan lemna honom, som en Prästman, sin tilbörlige heder, och wårda sig om hans wälgång, och goda anseende hoos Församlingen. | §. XXVIII. Kirckoherran pitä puoleldans näyttämän itzens Cappalaista wastan ystäwällisex / hywän tahtoisex ja Cunniallisex / ja ajatteleman / että hän on hänen Canßapalwelians Sanasa / ja sentähden ei pidä pandaman nijden Ascaritten toimituxeen / cuin hänen ja hänen Wircans ei sowi; Waan andaman hänelle / nijncuin Pappismiehelle hänen cohtulisen Cunnians / ja murhen pitämän hänen menestyxestäns / ja hywästä arwostans Seuracunnas. |
| §. XXIX. Kommer någon Kyrckioherde eller Capelian så af sig, at han Gudztiensten icke uppehålla gitter, tå skal han af Biskopen och Consistorio begära en Präst til sig, som then samma förestår, och wedergiälla honom med Kost och Löhn, som the antingen sielfwe sins emellan öfwerens komma, eller Biskopen med Capitlet mäter och tycker rätt wara: Men deel i Giället, må Pastor ingalunda inrymma honom. The som igenom någon fahrlig och besmittelig Siukdom, blifwa alt för elendige, skola försörias i nästa Hospital, doch rijkeligare, och med bättre bequemligheet, än gemeenligen the andre. Pröfwes dheras elende så stort wara, at intet hopp är om bättring, tå må Biskopen med Capitlet, en arman Kyrckioherde eller Capelian förordna, eller och, så framt Giället är Regalt, Oss sådant tilkänna gifwa, och sedan lemnas then elendige Christi Tienaren något af upbörden, som skiäligit skattas kan, tå och han som tilkommer, hwad som stadgas och utlofwas, troligen hålla skal, och icke ryggia, wid Straff til giörande. | §. XXIX. Jos jocu Kirckoherra eli Cappalainen tule nijn heicoxi / ettei hän Jumalan Palwelusta woi ylöspitä / nijn hänen pitä Pispalda ja Consistoriumilda anoman Pappia tygöns / joca sen edesseiso / ja ylöspitämän sen Rualla ja Pakalla / cuin he eli itze keskenäns yhten sopiwat / eli Pispa Capitlumin canßa arwa ja cohtuex luke: Mutta osaa Pitäjästä ei pidä Kirckoherran hänelle millän muoto andaman. Ne jotca jongun waarallisen ja tarttuwaisen Taudin cautta tulewat aiwan wiheliäisex / pitä ylöspidettämän lähimmäises Waiwaisten Huonesa / cuitengin runsamasti / ja paramalla tilalla / cuin ne muut yhteisest. Jos heidän wiheljäisydens nijn suurex löytän / ettei yhtän toiwo ole parannuxest / nijn mahta Pispa Capitlumin canßa asetta toisen Kirckoherran eli Cappalaisen / eli myös jos Tila on Regale / Meille sen tiettäwäx tehdä / ja sijtte jätetän sille wiheljäisel Christuxen Palwelialle jotain ylöscannosta / cuin cohtulisex arwata taitan / silloin myös sen joca sian tule / täyty uscollisest pitä / mitä määrätty ja luwattu on / jos hän muutoin tahto rangaistusta wälttä. |
| §. XXX. Organisten wälies af Kyrckioherden och Församlingen, som honom löner, alt som the theröfwer kunna förenas: Men wid Domkyrckiorne, måste thet skee, så wäl med Consistorii, som Församlingens och Kyrckioherdens minne. | §. XXX. Organista walitan Kirckoherrald ja Seuracunnald / joca hänen palckans maxa / nijncuin he sijtä taitawat yhteensopia; Mutta Duomiokircois pitä se tapahtuman / nijn hywin Consistoriumin / cuin Seuracunnan ja Kirckoherran tahdosta. |
| §. XXXI. Klockaren skal i lijka måtto af Kyrckioherden och Församlingen wälias, men icke utan Löftesmänn antagas. Han skal wara ährlig, trogen och flijtig, Booklärd, och kunna siunga och skrifwa, så at han ther uti kan underwijsa Församlingens Ungdom. | §. XXXI. Luckari pitä samalla muoto Kirckoherrald ja Seuracunnald walittaman; waan ei ilman Tacausmiehiä wastan otettaman. Hänen pitä oleman cunniallisen / uscollisen ja wiriän / Kirjantaitawan / ja taitaman weisata ja kirjoitta / nijn että hän sijnä Seuracunnas Nuorta Cansa opetta taita. |
| §. XXXII. Han skal och wara Kyrckian trogen, och Kyrckioherden och Församlingen lydig, söria för ringningen och klämtningen, på behörige tijder, ställa Timmklockorna, samt taga alt thet i noga acht och förwar, som honom i händer antwardas och förtroos. Dheslijkes skal han wara Prästerna wid Gudztiensten, Skriftermålen, och när thet befalles, uti Sochnebud, samt annan Kyrckiotienst, wid handen; men ingalunda genom någon Kyrckioherdens enskylte tienst beswäras, hindras eller afhållas ifrån then plicht honom åligger, med all flijt och troheet at drifwa Barneläran. Han skal och bära Capitlets, Probstens, och Kyrckioherdens Bref til Probsten, när the honom tilhanda komma, til nästa Klåckare, och ther sådant försummas, til skadan som ther af timar swara. I thet öfrige, hwad hans Embete angår, så rättar han sig efter then Förordning, som Biskopen och Consistorium honom föreskrifwa. | §. XXXII. Hänen pitä myös oleman Kircolle uscollisen / ja Kirckoherral ja Seuracunnal cuuliaisen / murhen pitämän soittamisest ja kläppämisest / cullakin ajallans / laitta Stundikelloja / nijn myös ottaman wisun warin / ja hywin tallella pitämän caickia mitä hänen halduns annettu ja uscottu on. Nijn pitä hänen myös Papille Jumalan Palweluxes / Rippisialla / ja cosca käsketän / Pitäjän Asioilla / nijn myös muusa Kircon palweluxes / käsillä oleman; waan ei millän muoto Kirckoherran oman palweluxen cautta rasitettaman / estettämän eli poispidettämän sijtä welwolisudest / cuin hänen tule caikel wireydel ja uscollisudella Lasten opettamisen päällä pitä. Hänen pitä myös edeswiemän Capitlumin / Prowastin ja Kirckoherran Kirjoja Prowastin tygö / cosca ne tulewat hänen kätens / lähimmäisel Luckarille / ja jos se wijwytetyx tule / wastaman sen wahingon edest / cuin sijtä tapahtu. Caikesa muusa / mitä hänen wircaans tule / ojenda hän itzens sen Ordningin jälken / cuin Pispa ja Consistorium hänen etens kirjoittawat. |
| §. XXXIII. Är Klockaren odugelig, laat, wårdzlöös och geenwördig, emot Kyrckioherden eller Församlingen, och wil sig första resan, på Pastoris enskylte, och andra resan, på hans, uti Capelianens eller Kyrckiones Föreståndares närwaro, alfwarsamme, doch beskedelige förmaning, intet rätta låta; tå sättie Kyrckioherden, med Församlingens Råd, honom ifrån Embetet, och en annan tages i hans ställe: Men ther Kyrkioherden giör Klåekaren något förnär, tå sökie thenne Probsten, och ther han eij nöijes med hans Utslag, skal Biskopen them åtskilia. | §. XXXIII. Jos Luckari on kelwotoin / laisca / luunpitämätöin ja tottelematoin Kirckoherra ja Seuracundaa wastan / ja ei tahdo itzens ensimäisen kerran / Kirckoherran erinäisen / ja toisen kerran / hänen / Cappalaisen eli Kirconesimiesten läsnä olles / yxiwacaisen / cuitengin toimellisen manauxen jälken / ojeta anda / nijn pangan Kirckoherra Kirconraadin canßa / hänen pois Wiralda / ja toinen otettacon hänen sians: Mutta jos Kirckoherra teke Luckarille jotain ylölistä / nijn etzikän tämä Prowastia / ja jos ei hän tydy sijhen cuin hän päättänyt on / nijn pitä Pispan heitä eroittaman. |
CAP. XXV. | XXV. Lucu. |
| §. II. Hwar Dag skola the begynna sin sammankomst med Gudztiensten, och en Predikan öfwer then Materien som förhandlat warder. Texterne som ther til utsees, skola i god tijd och förut sändas wederbörande tilhanda. | §. II. Jocapäiwä pitä heidän alcaman cocouxens Jumalan Palweluxella / ja Sarnalla sijtä asiast cuin tutkistellan. Textit cuin sijhen walitan / pitä oikial ajalla ja ennen lähetettämän nijden tygö cuin se tule. |
| §. III. Præses och Respondentes skola wara beredde, til at förswara, antingen the Theses som af Præside äre författade, och i Consistorio öfwersedde, eller någon Articel uti Augsburgiske Bekännelsen, eller och någon Auctore Locorum Communium, them man ifrån begynnelsen in til ändan fullfölia skal. | §. III. Præses ja Respondentes pitä oleman walmit edeswastaman / joco Thesexet owat kirjoitetut â Præside, ja Consistoriumis ylitze catzotut / eli jocu Artikel Augsburin Tunnustuxes / eli myös in aliquo Auctore Locorum Communium, jotca alusta nijn loppuun etenotettaman ja pätettämän pitä. |
| §. IV. Uti Disputationerne, bör Biskopen gifwa acht uppå, at alt skickeligen tilgår, förtagandes all förargelse; och hwad som opponeras och swaras, blifwer af the förordnade Notariis granneligen antecknat. | §. IV. Disputatioisa tule Pispan waari otta / että caicki toimellisest tapahduis / poisestäin caicki pahennuxet; ja mitä opponeratan ja wastatan / tulis sijhen asetetuilda Notariuxilda wisust ylöskirjoitetuxi. |
| §. V. Efter Middagen, när Klockan är Tu, hålles en Oration öfwer samma Materia, af någon som Biskopen ther til förordnadt hafwer; och sedan blifwa Theses med Prästerna af Præside öfwerwägade och förklarade, in til Klockan Fem. | §. V. Jälken puoldapäiwä / Cahden lyödes / pidetän Oratio samast Materiast / sildä cuin Pispa sijhen määrännyt on; ja sijtte Thesexiä Pappein canßa tutkistellan ja selitetän â Præside, wijden lyömän asti. |
| §. VI. Then andra Dagen Klockan Otta, efter Predikan, fortfares med Disputationen, som warar til Klockan Elofwa, och efter Middagen, ifrån Klockan Tu, til Fem; Och sedan en och annan hafwer opponerat, så wäl ordinarie som extraordinarie, skola Probsterna som sig ther til beredt, ther med fullfölia, och wid sagdan tijd sluta. | §. VI. Toisna Päiwänä Cahdexan lyödes / Sarnan jälken / kijrutetan Disputation canßa / cuin wijpy Yhdentoistakymmenen lyömän asti / ja jälken Puolenpäiwän / Cahden lyömäst Wijden lyömän; ja sijttecuin yxi ja toinen on opponerannut / nijn hywin ordinariè cuin extraordinariè, pitä Prowastitten / jotca sijhen itzens walmistanet owat / sen päättämän / ja sillä ajalla cuin sanottu on lopettaman. |
| §. VII. På then tridie Dagen, företages en noga och flijtig ransakning, om Församlingarnes tilstånd i heela Stiftet; tå och hwar Probst skal skriftcligen inlägga, hwad som thet Åhret uti hans Probsterij är förelupet, huru Catechismi förhör är drifwit, och hwad annat af wärde giort är. Dhesse Probsternas Acter, skola sammanbindas uti en wiss Book, för hwart Probsterij, och uti Dom-Capitlet förwaras. Äre någre måhl öfrige, them the eij hafwa fördristat sig at afgiöra och utreda, tå skola the samme wid Prästemötet, för Consistorio och Prästerskapet ordenteligen framställas, skiärskodas och afgiöras. | §. VII. Colmandena Päiwänä eteenotetan ahkera tutkistelemus / Seuracundain Tilasta / coco Hijppacunnas; Silloin myös joca Prowastin pitä kirjoituxella sisälpaneman / mitä sinä Wuona on hänen Prowasticunnasans tapahtunut / cuinga Catechismuxen tutkimisen päällä on pidetty / ja mitä muuta hyödylistä tehty on. Nämät Prowastin Actit pitä erinomaiseen Kirjan yhten sidottaman / joca Prowasticunnan erinäns / ja Duomio-Capitlumis tallellapandaman. Jos muutamia asioita on jätetty / joita ei he ole rohennet päättä ja selittä / ne samat pitä Pappein cocouxes / Consistoriumin ja Pappein eteen järjestäns pandaman / tutkisteldaman ja päätettämän. |
§. VIII. Sedan ställer Biskopen eller Superintendenten, en alfwarsam och Gudelig förmaning til Prästerskapet, at the
| §. VIII. Sijtte pane Pispa eli Superintendenti yxiwacaisen ja Jumalisen manauxen Pappein eten / että he
|
| §. IX. Sedan förordnar Biskopen eller Superintendenten Officiarios, til nästa Prästemöte, såsom Præsidem, Vice Præsidem, trenne Respondentes, trenne Opponentes, och then som orera skal; gifwandes allom tilkänna, hwad som thernäst skal förekomma. | §. IX. Sijtte asetta Pispa eli Superintendens Officiarios lähimmäiseen Pappein cocouxeen / nijncuin Præsidem, Vice-Præsidem, colme Respondentes, colme Opponentes, ja sen cuin Oreraman pitä / andaden caikille tietä / mitä sen jälken edestuleman pitä. |
| §. X. När alt sådant är förrättat, gifwer Biskopen them hemlåf, befallandes them i Gudz beskydd; Och så slutes med en Psalm, en tienlig Böön, och sidst HERrans Wälsignelse. | §. X. Cosca caicki tämä toimitettu on / anda Pispa heille luwan cotia mennä / andaden heitä Jumalan suojelluxeen; ja nijn päätetän yhdellä Wirrellä / ja sowelialla Rucouxella / ja wijmein HERran Siunauxella. |
CAP. XXVI. | XXVI. Lucu. |
| §. II. Syslomannen skal af Biskopen, med Consistorii wettskap och samtycke antagas, och sättia nöijachtig Borgen för sig, på thet Kyrckian må hafwa en wiss försäkring om sitt skadestånd, i fall hon af hans försummelse eller orichtigheet någon skada toge; hwar på Biskopen och Capitlet noga upsicht hafwa skola, och Syslomannen flijtigt tilhålla, med sina förslag månatligen inkomma, och åhrligen i rättan tijd lefwerera sin richtige Räkning til Capitlet, som ther öfwersees skal, och sedan lefwereras, så wäl på the ordinarie, som Extraordinarie inkomsterna, intet undantagandes, til Landt-Contoiret. | §. II. Oeconomus pitä Pispalda Consistoriumin tiedosta ja suosiosta wastanotettaman / ja asettaman täydellisen Tacauxen edestäns / sen päälle että Kircolla olis wahwa tieto custa se wahingons maxon sais / jos nijn tapahtuis / että se hänen hitaudens eli hucuttamisens cautta wahingoon tulis; Jonga perän Pispan ja Capitlumin ahkerast catzoman pitä / ja Oeconomuxen sijhen wiriäst pitämän / että hän jocacuucausi edestuo tietons Kircon hywäst ja tarpeista / ja jocawuosi oikialla Ajalla sisal anda selkiän Lugunlaskemus kirjans Capitlumijn / joca sijnä ylitzecatzottaman pitä / ja sijtte annettaman / nijn hywin Ordinarie cuin Extraordinarie sisältulon päälle / ei mitän ulosjättäin / Maan Contoirijn. |
| §. III. Syslomannen tager och emot then inkomst af Spannemål, som kallas Domkyrckiotunnan, hwilken på bequemlig tijd försälias skal, Kyrckian til bästa, efter thet prijs, som Biskopen och Capitlet, hälst för reda Penningar godt finna, seendes sig före, at Kyrckian ther på eij lijder skada. | §. III. Oeconomus otta myös wastan sen Jywäin sisältulon / cuin cutzutan Duomiokircon Tynnyrixi / joca sowelialla Ajalla myytämän pitä / Kircon hywäxi / sen hinnan jälken / cuin Pispa ja Capitlumi / walmin Rahan edest hywäx löytäwät / catzoin etens / ettei Kircko sijnä wahingota kärseis. |
| §. IV. Betarfwar Domkyrckian någon stoor och kostsam byggnadt å nyo, såsom Taak, Torn, Muur &c. skal Biskopen anlijta wår Landzhöfdinge ther å Orten, om Råd och handräckning til dhes förfärdigande, och Domkyrckians utestående medels infordrande. Thet åligger och Landzhöfdingen, at tilhålla Landzbookhållaren, thet han intet försummar, Domkyrckians Räkningar, sedan the af Biskopen och Capitels-Männerna äre underskrefne, och honom tilstälte, at öfwersee. | §. IV. Jos Duomiokircko tarwitze suurta ja paljo custantawaista rakennusta / nijncuin Catto / Tornia / Muuria &c. nijn pitä Pispan anoman sen paickacunnan Manherralda Neuwo ja Apua / sen walmistuxeen / ja Duomiokircon ulconolewaisten wälicappalitten sisältuottamiseen. Maanherran tule myös pitä Maanbookhållaria sijhen / ettei hän wijwyttelis ylitzecatzo Duomiokircon Räkningeitä / sijtte cuin ne owat Pispalda ja Capitlumin Miehildä alakirjoitetut / ja hänelle annetut. |
| §. V. Alla Domkyrckiors, så och andra Kyrckiors, i Städer och på Landet, fasta Egendom, ehwar then är belägen, skal Syslomannen och andre wederbörande wårcla sig om, at then rätt skiött, wid macht hållen, och emot alt qual förswarad blifwer, och ther then orättmätigt bortkommen är, med rätt må återwinnas; Til hwilket senare, Syslomannen wid hwariehanda fall, af Biskopen skal fullmächtig giöras, eller ther han förhindrad är, någon annan Prästman i hans ställe, hwilken af Wår Befalningzman, wid Häradz- och Lagmans Ting, så och, om Saken til Hofrätten kommer, af Wår Advocat Fiscal, alt rättmätigt bijstånd skee skal. Och som Wår Nådige Wilie är, at the som befinnas wrångwijsligen slå Kyrckio-ägor under sig, ingalunda måge slippa, förutan anseenlige Böter, och Kyrckiones eller Kyrckiobords tagne skadas ersättiande; Så skola och Biskopar och Syslomän see sig wäl före, at the icke förutan gode och sannelijke skiäl, någon i sin wälfångne Egendom quälia. | §. V. Caikesta Duomio-Kirckoin / nijn myös muiden Kirckoin / Caupungeis ja Maalla / kijndiäst Omaisudest / cusa se ikänäns olla taita / pitä Oeconomuxen ja muiden / joiden se tule / murhen pitämän / että se oikein catzotux / woimas pidetyx / ja wastoin caicke wäkiwalda warjelluxi tulis / ja jos se wäärydellä poistullut on / oikeudella jällens woitetaisin; Johon jälkimäiseen pitä Pispan Oeconomuxel caickinaises Tilas täyden woiman andaman / eli jos hän estetty on / jollain toisel Papille hänen sians / jolle meidän Käskyläiseldäm Kihlacunnan ja Lagmannin Käräjäs / nijn myös / jos Asia Hofrättijn tule / Meidän Advocat Fiscalilda / cohtulinen apu tapahtuman pitä. Ja nijncuin Meidän armollinen Tahtom on / ettei ne jotca löytän wäärydellä Kircon Omaisudet allans lyönexi / millän muoto pidä pääsemän ilman suurta Sacko / ja Kircon eli Kirconmaan wahingon täyttämistä; Nijn pitä myös Pispain ja Oeconomusten hywin etens catzoman / ettei he ilman hywiä ja totisia tietoja / ketäkän waiwa hywin saadus Omaisudesans. |
| §. VI. Kyrckiones fasta Jordegodz må ingen förytra, utan högsta nödtorft eller nytta, samt Wår Wettskap och tillåtelse. Finnes något rörligit Godz, Kyrckian tilhörigt, såsom Guld, Sölfwer, Böcker, Bref &c. eller något annat, som til the uhrgamle Tijders ihugkommelse tienar, thet skal ingalunda til någon Privat aflåtas; och om sådant allaredo wore skiedt, skal wårt Archivum ther om berättas, at thet med ägandens goda nöije kan tilbaka skaffas. | §. VI. Kircon wahwa Maancartanota / eli Taloja / ei pidä kenengän mymän / ilman caickein suurinda tarwetta eli hyödytystä / ja Meidän Tiedotam ja saldimistam. Jos löytän waldainda Calua / Kircon oma / nijncuin Culda / Hopiata / Kirjoja / &c. eli jotain muuta / cuin Wanhain Aicain muistox hywä olis / sitä ei pidä millän muoto jocu Privati saaman; ja jos se jo tapahtunut olis / nijn pitä se meidän Archivumille tietä annettaman / että se omistajan hywällä suosiolla taitan tacaperin toimitetta. |
| §. VII. Syslomannen skal, utaf thet som han hafwer under sin förwaring, icke thet ringaste utlåna, förutan Biskopens och Capitletz skriftelige förordning och befalning, fast mindre något bortgifwa. | §. VII. Ei pidä Oeconomuxen sijtä cuin hänen hallusans on / pienindäkän uloslainaman / ilman Pispan ja Capitlumin kirjallista asetusta ja käskyä / paljo wähemmin jotain poisandaman. |
| §. VIII. Hwar Kyrckia, i Städer och å Landet, skal hafwa en, eller ther så behöfwes, flera Kistor, med Try Låås, ther nti Kyrckiones Egendom, i Penningar, Guld, Sölfwer, Kläder, Tenn, Koppar, Räkenskapz Booken, Inventaria öfwer Kyrckioherde-Capelians och Klåckarebord, samt annat som wid Kyrckian til underrättelse behöfwes, skal blifwa förwarat. Then ene Nyckelen behåller Kyrckioherden, then andre Kyrckiowärden, och then tredie, en af Sexmännerna; och må intet ther uttagas, utan i dhesse Tre Personers närwaru. | §. VIII. Joca Kircos / Caupungeis ja Maalla / pitä oleman yxi / ja jos nijn tarwitan / usiambi Arcku / Colmen Lucun canßa / josa pitä tallella oleman Kircon oma / Raha / Culda / Hopia / Waatteet / Tina / Waski / Lugunlaskemuskirja / Inwentariumit Pappilan / Cappalaisen ja Luckarin Maan päälle / nijn myös muuta / cuin Kirckoon neuwox ja tiedox tarwitan. Yhden Awaimen pitä Kirckoherra / toisen Kirckowäärti / ja colmannen yxi Cuusmiehistä; Ja ei pidä mitän sijtä ulosotettaman / muutoin cuin näiden Colmen läsnä olles. |
| §. IX. Wij wele och här med alfwarligen hafwa förbudit, at ingen skal byggia så när in til någon Kyrckia, at hon ther af kan sättias i fahra och äfwentyr för Eldzwåda; och ther som någre Byggningar allaredo äre för när satte in til Kyrckiorne på Landet, skola the efter handen nederrijfwas, och flyttias längre ther ifrån, hwar om Kyrckioherden tillijka med Församlingen skola sig wårda låta; Och ther som the see fahra hoos wara, och wederbörande icke wilia bequema sig med goda, til at flyttia Husen, och föresee Kyrckiones säkerheet, tå skola Wåre Landzhöfdingar och Befalningzmän räcka them härutinnan handen. | §. IX. Me tahdom myös täsä cowin kieldä / ettei kenengän pidä rakendaman huonetta nijn lähes Kirckoa / että se sijtä taidais olla Tulipalon waaras; ja jos Huoneet jo owat raketut aiwan lähes Kirckoja Maalla / nijn pitä ne ensimäisel tilal maahan rewittämän / ja edemmä sijtä sijrettämän / josta Kirckoherran ynnä Seuracunnan canßa pitä murhen pitämän; Ja sijnä cuin he näkewät waaran läsnä olewan / ja ne / joiden tule / ei tahdo hywällä itzens ojeta anda / sijrtämän Huoneitans / ja Kircon waara poisestämän / silloin pitä Meidän Maanherram ja Käskyläiseni heille awulliset oleman. |
CAP. XXVII. | XXVII. Lucu. |
| §. II. Först afkunnes sådant Åtta Dagar förut; Och när Församlingen på sagdan Söndag kommer tilsamman, siunges straxt en Psalm; och dherpå skal Biskopen eller hans Fullmächtige, wid Altaret säija dhesse Orden, Helig, Helig, Helig, HERre Gud Zebaoth, fulle äro Himlarna och Jorden af tina Härligheet, upfyll och nu, med tin heliga ähra och Härligheet, dhetta titt Huus, och alle Christtrognas Hiertan, för titt heliga Namn skull. | §. II. Ensjst cuulutetan se Wijcko edellä; Ja cosca Seuracunda nimitettynä Sunnuntaina cocoon tule / weisatan cohta yxi Wirsi; Ja sen jälken pitä Pispan eli sen cuin hänen siasans on / Altarin edes sanoman nämät Sanat: Pyhä / Pyhä / Pyhä HERra Jumala Zebaoth / täydet owat Taiwat ja Maa sinun Cunniatas / täytä myös nyt sinun pyhällä Cunniallas / tämä sinun Huones / ja caickein Christittyin Sydämet / sinun pyhän Nimes Cunnian tähden. |
| §. III. Sedan underrättar han Folcket, med ett kort Taal, om thet som för händer hafwes, och beder Gud, med en tienlig Böön, om Nåd och Hielp, at hans heliga Ord och Evangelium, må altijd reent och oförfalskat blifwa dhersammastädes lärt och predikat, och the helige Sacramenterne i theras rätta bruuk hållne. Ther efter läser han Fader wår, och önskar Wälsignelse öfwer heela Församlingen i gemeen, och i synnerheet, öfwer then som Kyrckian bygt hafwer, och sedan siunges O Gud wij lofwe tig. | §. III. Sijtte neuwo hän Cansa lyhykäisellä Puhella sijtä Asiast / cuin edesotettu on / ja rucoile Jumalata Armon ja Awun edestä / että hänen Sanans ja Evangelium aina puhtast ja ilman petolisutta / sijnä tulis opetetux ja sarnatuxi / ja pyhät Sacramentit oikias menosans pidetyxi. Sen jälken luke hän Isä meidän / ja toiwotta Siunausta ylitze coco Seuracunnan yhteisest / ja erinomaisest sen ylitze joca Kircon rakendanut on / ja sijtte weisatan / O Jumal sinua kijtän. |
| §. IV. Theruppå giör Biskopen, eller hans Fullmächtige, en förmaning til Folcket, at the dhetta Templet, såsom en boning helgad HERRanom, i ähra och wördning hålla, troligen dhersammastädes bedia, tacka och lofwa Gud, gerna höra och gömma hans heliga Ord, och bruka Sacramenten rätt. När alt dhetta är skiedt, begynnes och förrättes then ordenteliga Gudztiensten, och slutes sedan med Böön, Wälsignelsen och en tienlig Psalm. | §. IV. Sen päälle pitä Pispa / eli se joca hänen siasans on / manauxen Cansan tygö / että he tämän Templin / nijncuin HERralle pyhitetyn Asuinsian / pitäwät cunnias ja corkias arwos / uscollisest sijnä rucoilewat / kijttäwät ja ylistäwät Jumalata / mielelläns cuulewat ja kätkewät hänen pyhän Sanans / ja oikein nautitzewat Sacramenttejä. Cosca caicki tämä tapahtunut on / nijn aljetan ja pidetän määrätty JumalanPalwelus / ja päätetän sijtte Rucouxel / Siunauxel ja sowelialla Wirrellä. |
CAP. XXVIII. | XXVIII. Lucu. |
| §. II. The Hospitaler, som redan äre wid Domkyrckiorne och uti andre Städer inrättade, eller här efter inrättas kunna, skola sine wisse inkomster hafwa, och oafkortade få behålla, och må ingen them i någon måtto förminska. Then som Kyrckiors, Hospitalers och the Fattigas medel, olofligen angrijper och försnillar, skal ansees som en Tiuf, och beläggas med dubbelt Straff emot annan Tiufnad. | §. II. Nijllä Waiwaisten Huoneilla / jotca jo owat Duomiokirckoin tygö ja muisa Caupungeis raketut / taicka tästedes raketta taitan / pitä oleman heidän wißit sisältulons / ja ne wähendämät pitä saaman nautita / ja ei mahda kengän nijtä jollain tawalla wähetä. Joca Kirckoin / Hospitalein ja Waiwaisten omaan luwattomast tarttu / ja ne hucutta / se pitä pidettämän nijncuin Waras / ja rangaistaman caxikertaisella rangaistuxel muuta warcautta wastan. |
| §. III. Uppå alle Hospitaler, så wid Domkyrckior som andra, skola Landzhöfdingen, Biskopen, Kyrckioherden och en Borgmästare, upsicht hafwa, och alt efter nödtorften skicka, och må ingen ther wid något giöra eller låta, utan dheras wettskap och wilie. Landzhöfdingen med Biskopen styre Wärket, men the andre ware dheras rådgifware och hielpare, hwilka och, när the blifwa kallade, skola tilstädes komma. I Stockholm, böra Hospitaletz Föreståndare wara, förutan Öfwerståthållaren, Kyrckioherden wid Stora Kyrckian, en Borgmästare, och twänne Stadzens Rådmänn. | §. III. Caickein Waiwaisten Huonetten perän / nijn Duomiokirckoin tykönä cuin muiden / pitä Maanherran / Pispan / Kirckoherran ja yhden Bärgmestarin catzoman / ja caicki tarpen jälken laittaman / ja ei mahda kengän nijsä mitän tehdä eli toimitta / ilman heidän tiedotans ja tahdotans. Maanherran Pispan canßa pitä sen työn wallitzeman / waan ne muut olcon heidän Neuwonandajans ja Apulaisens / joiden myös / cosca heitä cutzutan / pitä lähes tuleman. Stockholmis pitä Hospitalin Edesseisojat oleman / paitzi ylimmäistä Ståthållarit / Ison Kircon Kirckoherra / yxi Borgmestari ja caxi Caupungin Radimiestä. |
| §. IV. Siukestugurne å Landet, wårde Adelen i Sochnen, tillijka med Kyrckioherden, Wärdar och Sexmänn. Och ther som ännu inga Siuk- eller Fattigstugur äre upsatte, bör sådant utan drögzmål skee, i hwar Sochn, och Kyrckioherden påminna Församlingens Ledamöter, at the icke allenast enhålleligen hielpa til Byggningen, utan och efter råd och ämne, af en frij och god wilie, gifwa åhrligen något til sin nödtorftige Jemnchristens underhåll, ther med at wijsa sin Tacksamheet emot Gud, för all then Wälsignelse, och alla the Nådewälgiärningar, som the i thet åhret, och i allan sin Lijfztijd, undfått hafwa. Kyrckioherdarne i alla Församlingar, skola och så, med flere som wederbör, noga tilsee, at the Penningar, som til the Huusfattige samlas, rättrådeligen uthdeelte blifwa, åt them mäst och förnemligast, som bäst behöfwa, och äre the elendigaste. | §. IV. Sairasten Tuwista Maalla / pitä Adelin ynnä Kirckoherran / Wärtein ja Cuusmiesten canßa waarinpitämän. Ja cusa ei wielä yhtän Sairasten eli Waiwaisten Tupa ole ylöspandu / pitä se ilman wijwytystä tapahtuman / joca Pitäjäs / ja Kirckoherran muistuttaman Seuracunnan Jäsenitä / että he ei ainoastans yximielisest auta Rakennuxeen / mutta myös waransa Tilan jälken / wapast ja hywäst Tahdost / andawat joca Wuosi jotain tarwitzewaisen CanßaChristittyns ylöspitämisexi / sillä näyttäin kijtollisudens Jumalata wastan / caiken sen Siunauxen / ja caickein Armon hywän Töiden edestä / cuin he sinä Wuonna / ja caiken elinaicans sanet owat. Kirckoherrain joca Seuracunnas / pitä myös / muiden canßa cuin tule / hywin peräncatzoman / että ne Rahat cuin Huonenwaiwaisille cootan / oikein ulosjaetux tulewat / nijlle enä ja erinomaisest / jotca parhain tarwitzewat / ja owat wiheljäisemmät. |
| §. V. Hwart Härad och Sochn, skal föda sine Fattige, och ingalunda, som här til på någre Orter förnimmes skiedt wara, föra them in i andra Sochnar, them til Last och beswär: doch må understundom then ena Sochnen, som kan hafwa mindre Fattige, gå the näst hoos liggiande, som hafwa flere, med någon hielp tilhanda. | §. V. Cungin Kihlacunnan ja Pitäjän pitä elättämän omat Waiwaisens / ja ei millän muoto / nijncuin tähän asti muutamis Paicois ymmärretän tapahtunen / wiemän nijtä muihin Pitäjin / heille cuormax ja waiwax: Cuintengin mahta toisinans toinen Pitäjäs / josa taita olla wähembi Waiwaisia / jollain awulla holhoa nijtä lähin olewaisia / joisa usiammat owat. |
| §. VI. Ingen skal niuta underhåll af Hospitalet, som icke wärckeligen sig ther uppehåller; Och then som dhersammastädes intagas wil, måste hafwa godt Witnesbörd af sin Kyrckioherde, och gifwa in för sig Tiugu Daler Sölfwermynt: Doch böra the som så usle och elendige äre, at the ingen utwäg wetta, til samma medels anskaffande, icke förskiutas eller utstängias, utan Landzhöfdigen och Biskopen wårda sig ther om, at igenom någon föhrMan, hoos godt Folck, så månge medel för them samlas måge, på thet hwarken Hospitalet, i dhes inkomst och rättigheet något afgå måtte, eller the utfattige och usleste, hwilka först, och fram för alle andre, böra ansees, lemnas hielplöse. Ey må Syslomannen någon i Hospitalet intaga, Landzhöfdingen och Biskopen oåtspord; och skal ingen ther inkomma, som så starck är, at han eliest kan förtiena sitt Bröd, icke heller then, som annan utwäg til uppehälle hafwer, med mindre the gifwa så rijkeligen in för sig, at Hospitalet ingen skada, utan gagn och fördeel ther af hafwa kan. | §. VI. Ei kenengän pidä nautitzeman ylöspitämystä Waiwaisten Huonesta / joca ei parhallans sijnä oleskele; ja joca sijhen tahto wastanotetta / sillä pitä oleman hywä Todistus Kirckoherraldans / ja sisälandaman edestäns Caxikymmendä Dalarit Hopia Raha; Ei cuitengan pidä nijtä jotca nijn Wiheljäiset ja Waiwaiset owat / ettei he millän tawalla taida sitä Rahaa aicoin sada / poislykättämän eli ulossuljettaman / waan Maanherra ja Pispa pitäwät sijtä murhen / että jongun toimelisen Miehen cautta / hywäin Ihmisten tykönä / nijn paljo heidän hywäxens cootaisin / ettei Waiwaisten Huonen sisältulosta mitän wähenis / eikä ne köyhät ja wiheljäisimmät / joita ensin ja ennen caickia holhottaman pitä / jäis awuttomixi. Ei pidä Waiwaisten Foudin ketän sisälottaman / ennen cuin hän Maanherrald ja Pispalda lupa kysy; ei pidä myös yhdengän sinne sisältuleman / joca nijn wahwa on / että hän muutoin taita Leipäns ansaita / ei myös se jolla jocu muu neuwo on ylöspitämiseens / muutoin cuin jos he edestäns nijn runsast sisälandawat / ettei Waiwaisten Huonelle yhtän wahingota / waan hyödytys ja woitto sijtä olla taita. |
| §. VII. Hospitals Prästerna, som the Fattigas och Siukas Siälegagn skiöta, skola med Kost, Löhn, Näring och warma, försees. Gitter icke Hospitalet en särdeles Sysloman hålla, tå skal Prästen tillijka dhen tiensten förestå, och the stycken förrätta, som ther til höra. Hwad Räkenskapen widkommer, skal dhet ther wid i acht tagas, som om Domkyrckians Sysloman stadgat är. | §. VII. Waiwaisten Papit / jotca Waiwaisten ja Sairasten Sieluin autuutta etziwät / pitä Ruwal / Pakalla / Ylöspitämisel ja Lämbymällä edescatzottaman. Jos ei Waiwaisten Huone woi eri Foudia pitä / nijn pitä Papin myös sen Wiran edesseisoman / ja sen caiken toimittaman / cuin sijhen tarwitan. Mitä Lugunlaskemisen tule / nijn pitä sijnä sijtä waari otettaman / cuin Duomiokircon Oeconomuxest asetettu on. |
| §. VIII. Hwart tredie Åhr, skola the som öfwer Hospitaler wård och upsicht hafwa, förordna twänne beskedelige och trogne Männ, hwilka måste hafwa en Nyckel emot Syslomannen, til Proviant- och Wisthuset, och altijd wara tilstädes, när in- eller utmätes och wäges, och med Kyrckioherden ther om åhåga draga, at med Spijsningen wäl tilgår. | §. VIII. Joca colmas Wuosi / pitä nijden jotca Waiwaisten Huonetten perän catzowat / asettaman caxi toimellist ja uscollista Miestä / joilla pitä oleman yxi Prowiant Huonen eli Aitan Awain Foudia wastan / ja aina oleman läsnä / cosca sisäleli ulosmitatan ja punnitan / ja Kirckoherran canßa sijtä murhen pitämän / että Rawinnon jacamisen canßa hywin käy. |
| §. IX. The Fattige skola efter Ordningen spijsas; och när Spijsningen måste undertijden, af wisse Orsaker förandras, ligge thet under Upsyningsmännernas godtfinnande, och icke Syslomannens, hwilken sig noga wid Ordningen hålla skal. | §. IX. Waiwaiset pitä Ordningin jälken rawittaman; Ja cosca Ruan jacaminen täyty toisinans erinomaisten syiden tähden muutetta / nijn olcon se Peräncatzojitten hywäx löytämises / ja ei Foudin / jonga itzens Ordningin jälken täydellisest pitämän pitä. |
| §. X. Uti Hospitalet skal Gudztienst hållas alle Söndagar, Åhrs Högtijder och Store Bönedagar, såsom och, om hwar Torsdag Weckupredikning, tå något af Catechismo måste föreställas. Försummar någon at bijwista Gudztiensten, som af the krafter är, at han kan gå i Kyrckian, miste någon deel i maat och dryck. The Fattige skola dhesutan hwar Dag endrächteligen komma i Kyrckian, til at hålla Bönestund, och bedia Gud för hans Församling, för Öfwerheten, Rijksens Wälfärd, allmännelig Landzfred, och för alla som Hospitalet hielpa och understödia. För the ofärdige och Siuke, som icke mächta at gå i Kyrckian, skal Prästen undertijden giöra Gudztienst wid dheras Sängiar, lära, trösta, och förmana them til Tålamod. | §. X. Waiwaisten Huonesa pitä Jumalan Palwelus pidettämän joca Sunnuntaina / Wuoden Juhlina ja Suurinna Rucouspäiwinä / nijn myös joca Tuorstaina Wijckosarna / silloin jotain Catechismuxest edespandaman pitä. Jos jocu on pois Jumalan Palweluxest / jolla se woima on / että hän taita Kirckoon mennä / olcon paitzi yhtä osaa Ruwast ja Juomast. Waiwaisten pitä ilman sitä Jocapäiwä yximielisest tuleman Kirckoon / pitämän Rucoushetke / ja rucoileman Jumalata hänen Seuracundans edest / Esiwallan / Waldacunnan hywyden / ja yhteisen Maanrauhan edest / nijn myös caickein nijden edestä / jotca Waiwaisten Huonetta auttawat ja ylöspitäwät. Rajarickoin ja Sairasten edes / jotca ei woi Kirckoon tulla / pitä Papin toisinans Jumalan Palweluxen tekemän heidän Macauswuotens tykönä / opettaman / lohduttaman / ja neuwoman heitä kärsimiseen. |
| §. XI. The Fattige skola föra ett Gudfruchtigt, ährligit och stilla Lefwerne. Ar någon bullersam, gerna kijfwar, går ut på Gator och Gårdar, til at öfwa sqwaller och annan fåfängia, eller om Natten ligger borta ifrån Hospitalet; dhen samma skal först på någon tijd umbära sin Kost, och ther thet intet hielper, drijfwas ifrån Hospitalet. Samma Lag ware för then, som gifwer Föreståndarena, Prästen eller Syslomannen, smälig Ord, och wil sig intet bättra. | §. XI. Waiwaisten pitä edesäns pitämän Jumalista / cunnialista ja hiljaista Elämäkerta. Jos jocu on Capinallinen / mielelläns rijtele / mene ulos Catuille ja Cartanoihijn / panetteleman ja muuta turhutta tekemän / eli on pois yötä Waiwaisten Huonesta / sen pitä ensist jongun ajan Ruocans paitzi oleman / ja jos ei se auta / pois Waiwaisten Huonesta ajettaman. Sama Laki olcon sen edes / joca anda Edesseisojall / Papill eli Foudille häpiälisiä Sanoja / ja ei tahdo itzens parata. |
| §. XII. På dhet alt må wäl tilgå, skola the som upsicht hafwa, esomoftast, på wisse Tijder, Hospitalet besökia, och efterfråga, huru alt handlas, och hwad brister, tilbörligen rätta; Men Kyrckioherden skal åtminstone twänne resor om Månaden gå ther inn, och förhöra huru ther tilstår. | §. XII. Että caicki hywin käwis / pitä nijden joilla peräncatzomus on / usiast / määrättyinä aicoina / menemän Waiwaisten Huonesen / ja perän kysymän / cuinga caicki tapahtu / ja mitä puuttu / cohtulisest ojendaman; Mutta Kirckoherran pitä wähimmäxikin caxikerta cucaudes sinne sisälemenemän / ja culdeleman cuinga sielä asiat owat. |
| §. XIII. Begärar någon gammal och oföhr inkomma, biudandes för sig hwad han äger, Penningar eller Penninge wärde, han skal icke emottagas, förr än hans Slächt, ther han någon hafwer, blifwa tilsporde, om the willia taga honom, med then deel han äger, til sig, och födan. Säija the ja ther til, måge the och dhet giöra, med mindre han med goda skiäl wij sa kan, sig hoos them icke wäl kunna skiötas eller tryggias: Men om the wägra honom at emottaga, tå må han i Hospitalet intagen warda, och hafwe sedan hans Arfwingar, efter hans död, ingen rätt til Arfwet. Äger och lemnar han Arfwejord efter sig, tå må Bördemannen henne af Hospitalet inlösa, innom then tijd som Lagen föreskrifwer. | §. XIII. Jos jocu Wanha ja Rajaricko sinne tulla pytä / tariten edestäns mitä hänelle on / Raha eli Rahan alaista / ei händä pidä wastanotettaman / ennen cuin hänen Suculaisildans kysytän / jos hänellä jocu on / jos he tahtowat hänen otta / ja mitä hänellä on / tygöns / ja elättä. Jos he sen tahtowat / nijn he mahtawat myös sen tehdä / muutoin jos hän wahwoilla tiedoilla taita näyttä / ettei hän heidän tykönäns taida hywin catzotuxi ja holhotuxi tulla: Mutta jos he estelewät händä wastanotta / nijn otettacon hän Waiwaisten Huonesa wastan / ja ei pidä sijtte hänen Perillisilläns / hänen cuolemansjälken / yhtän Perinnön oikeutta oleman. Jos hänellä on / ja hän jättä jälkens Perindömaan / nijn mahta lähimmäinen Suculainen sen Waiwaisten Huonesta tygöns lunasta / sen ajan sisäl cuin Laki eten kirjoitta. |
| Såsom nu en god Lag är Grunden, och lijka som Wägwijsaren til all skickeligheet, och til dhes rätta frucht och wärkan fordras ett kraftigt eftertryck; Altså wele Wij och här med nådeligen, och alfwarligen befalle, at alle Wåre trogne Undersåtare, och the som i Wårt Rijke boo och byggia, skola sig til en fast och hörsam rättelse och efterfölgd ställa, alt hwad Wij nu hafwe nådigst godt funnit, här ofwanföre at Stadga och förordna, icke underståendes sig, at giöra häruti, af egen godtyckio, någon ändring, så framt the wilia undwijka Wår högsta Onåde, och icke ansedde och straffade warda, såsom the dher Wåre bud bryta och öfwerträda. Wij befalle och så i lijka måtto alle Wåre HofRätter, Wår ÖfwerStåthållare, Wåre GeneralGouverneurer, Gouverneurer och Landzhöfdingar, Biskopar och Superintendenter, samt Borgmästare och Råd i Städerna, och alle andre Wåre Domhafwande, at the hålla noga hand och upsicht öfwer dhenne Wår Kyrckiolag och Ordning, så at dhen i alla delar må obrotzligen hållen och efterlefwad blifwa. Til ytermera wisso, hafwe Wij dhetta med egen Hand underskrifwit, och Wårt Kongl. Secret bekräfta låtit. Datum Stockholm, den 3. Septembris Anno 1686.
CAROLUS. | Nijcuin nyt hywä Laki on Perustus / ja nijucuin Tien neuwoja caickeen toimellisuteen / ja sen oikiaan hedelmään ja waicutuxeen tarwitan wahwa perästajamus; Nijn tahdom Me myös tällä armollisest ja totisest käske / että caickein Meidän uscollisten Alemmaisten / ja nijden cuin Meidän Waldacunnasam asuwat / pitä heillens wahwax ja cuuliaisex ojennuxexi ja jälken seuramisexens asettaman / caicki mitä Me nyt armollisim̄ast olemma hywäx löytänet täsä ylömmä asetta ja säättä / ja ei rohkeneman tehdä täsä / omast hywäst Luulostans / jotain muutosta / jos he muutoin tahtowat wälttä Meidän suurinda armottomuttam / ja ei nijn arwatux ja rangaistux tulla / cuin ne jotca Meidän Käskym rickowat ja ylitzekäywät. Me käskem myös samalla tawalla Meidän Hofrättejäm / Meidän ylimmäistä Ståthållaritam / Meidän General Gouverneurejä / Gouverneurejä ja Maanherroja / Pispoja ja Superinintendentejä / Borgmästareita ja Raadia Caupungeisa / ja caickia muita meidän Duomareitam / että he pitäwät wahwan Käden ja peräncatzomisen / tämän Meidän Kirckolakim ja Ordningim ylitze / nijn että se mahta caikis cappalisa rickomat pidetyx ja sen jälken eletyxi tulla. Enemmäx wahwudexi olem me tämän omalla Kädelläm alakirjoittanet / ja Meidän Cuningal. Sinetilläm wahwistaa andanet. Annettu Stockholmis / 3. Syyscusa / Wuona 1686.
CAROLUS. |