Annettu Helsingissä, 27 päivänä heinäkuuta 1922.
Valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain 47 §:n nojalla säädetään täten, Maatalousministeriön esittelystä, seuraavaa:
1 luku.
Asutushallituksen yleiset tehtävät.
1 §.
Valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain edellyttämissä, asutushallituksen toimitettavassa valtionmaiden tarkastuksissa tulee asutushallituksen hankkia selvyys siitä, onko mahdollisuuksia alueen menestykselliseen asuttamiseen, ja siinä erikoisesti kiinnittää huomiota maan laatuun, mahdollisuuksiin käyttää soita ja vedenvaivaamia maita viljelystarkoituksiin, tientekotarpeeseen ja rakennusaineiden saantiin kuin myös asutuksen aikaansaamisen tarpeellisuuteen valtion metsätalouden kannalta.
Tarkastuksia ei ole ulotettava, ellei erikoisia syitä siihen ole, sellaisille alueille, jotka senaatti tai valtioneuvosto on aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön nojalla päättänyt tai lääninkomisioni ehdottanut uutistalojen perustamiseen käytettäväksi.
Tarkastuksen suorittaa asutushallinnon virkamies tai muu henkilö, jonka asutushallitus siihen määrää. Tarkastuksen toimittamisesta on etukäteen ilmoitettava metsähallitukselle, joka on oikeutettu määräämään jonkun metsänhoitomiehen ottamiaan asiantuntijana osaa toimituksiin.
2 §.
Milloin valtionmaasta ei ole karttaa tai milloin kartta on ilmeisesti niin puutteellinen tai virheellinen, ettei asutustehtäviä voida sen perusteella suorittaa, tai missä sen pätevyydestä ei ole varmuutta, on asutushallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin maanmittausinsinöörin määräämiseksi toimittamaan uusi tarpeellinen tilusmittaus tai korjaamaan entinen kartta taikka tarpeen mukaan vain tutkimaan entisen kartan pätevyys, ellei katsota asianmukaiseksi jättää tällaisia kysymyksiä asetettavan asutustoimikunnan harkittaviksi.
2 luku.
Asutustoimikunnan asettaminen ja tehtävät.
3 §.
Niiden valtionmaiden asuttamista varten, joilla voidaan katsoa tulevan laajempia alueita asutettaviksi ja joista on luotettava kartasto, on asutushallituksen ryhdyttävä asutustoimikuntien asettamiseen, ottamalla huomioon että asutustoimikuntia on asetettava sen mukaan kuin asutustoimien tarkoituksenmukainen järjestäminen vaatii ja mikäli mahdollista ensi sijassa niille alueille, joilla valtionmaita on asiasta aikaisemmin voimassa olleiden asetuksien nojalla senaatin tai valtioneuvoston päätöksellä määrätty uutistaloiksi jaettaviksi ja joilla maanmittausinsinööri on jo määrätty jakoa toimittamaan, toisessa sijassa niille alueille, joilla lääninkomisionin ehdotus alueiden asutukseen luovuttamisesta on valmis, mutta valtioneuvosto ei ole vielä antanut asiasta päätöstä tahi jos sellainen on annettu, maanmittausinsinööri ei vielä ole toimitukseen määrätty, sitä lähinnä niille alueille, joissa tutkimuslautakunnan työ on suoritettu, mutta lääninkomisioni ei ole asiata loppuun käsitellyt, ja sitten muille alueille.
4 §.
Asutustoimikunnan puheenjohtajan on, maanmittaustoimituksien käsittelystä voimassaolevien määräysten mukaan, pidettävä huolta asutustoimikunnan tehtäväin suorittamisesta. Niitä varten on hänen hankittava aluetta koskeva kartasto sekä, jos asutustoimia on alueella ollut asiasta aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön mukaan vireillä, niissä syntyneet kartat ja asiakirjat. Lisäksi on hänen hankittava lääninmaanmittauskonttorista selvitys alueella olevista nautintoniityistä sekä tiloista, joihin ne kuuluvat, ja niiden omistajista. Metsähallituksesta on hankittava luettelo alueella olevista metsänvartijatiloista ja kruununmetsätorpista, mäkitupa-alueista ja muista vuokra-alueista sekä vuokratuista etuuksista ynnä niiden haltijoista, niin myös tällaisiin alueisiin kuuluvista tiluksista.
5 §.
Asutustoimikunnan työ on alotettava asianomaisessa kunnassa pidettävällä kokouksella, joka on puheenjohtajan, neuvoteltuaan asiasta asutushallituksen ja metsähallituksen määräämien toimikunnan jäsenten kanssa, kutsuttava kokoon sillä tavalla kuin maanjakotoimituksien kuuluttamisesta on säädetty. Toimikunnan jäsenille on annettava tieto kokouksesta erityisillä kutsumuskirjeillä.
Kuulutuksessa on kehoitettava niitä kruununmetsätorppareita ja mäkitupalaisia sekä metsänvartijatilojen ynnä vuokrapalstojen ja muiden vuokrattujen etuuksien haltijoita, jotka hallitsevat osia asianomaisesta valtionmaasta, ynnä niitä tilanomistajia, joilla on alueella nautintoniittyjä, niin myös muita henkilöitä, joita toimitus koskee tahi jotka haluavat tulla asutustiloja luovutettaessa huomioon otetuiksi, saapumaan alkukokoukseen ja siinä esittämään toivomuksensa asiassa, tullen nautintoniittyjen haltijain olla varustettuina oikeuksistaan tällaisiin niittyihin niillä näytöksillä, joita he tahtovat asiassa käyttää.
6 §.
Alkukokouksessa on pöytäkirjaan muun muassa merkittävä, mitä karttoja ja asiakirjoja kysymyksessä olevasta valtionmaasta on toimitukseen hankittu, mitä asuttamistoimia alueella on aikaisemmin suoritettu ja millä asteella ne toimituksen alkaessa ovat, sekä mitä metsänvartijatiloja ynnä kruununmetsätorppia, mäkitupa-alueita ja muita vuokrattuja alueita ja etuuksia sekä mitä nautintoniittyjä saadun selvityksen mukaan alueella on.
Niinikään on merkittävä, mitä edellä mainittujen vuokra-alueiden ja nautintoniittyjen sekä vuokrattujen etuuksien haltijoita kuin myös keitä asukkaiksi pyrkiviä kokouksessa on saapuvilla.
7 §.
Ne toivomukset tai vaatimukset, joita edellisessä §:ssä mainituilla etuuksien haltijoilla sekä asukkaiksi pyrkijöillä on perustettavien asutustilojen paikasta, suuruudesta ja muista etuuksista, on heidän alkukokouksessa esitettävä.
8 §.
Alkukokouksessa on lisäksi harkittava, onko asuttamistyö koko toimituksenalaisella alueella käsiteltävä yhtenäisenä toimituksena, vai onko tarkoituksenmukaista jakaa se osiin, joista kukin käsitellään erikseen. Jos luonnonsuhteista johtuu, että osat aluetta voidaan käsitellä erikseen, tai asutustoimikunnan tehtävät aikaisemmin suoritettujen asutustoimien johdosta tai alueella olevien vuokra-alueiden erottamiseen nähden ovat eri osissa aluetta niin erilaisia, että alueen eri osien erikseen käsitteleminen ja toimituksen eri osissa loppuun saattaminen näyttää tarkoituksenmukaiselta ja asutustoimien joutumisen kannalta suotavalta, on toimitus niin käsiteltävä.
Jos puheenjohtaja, saatuaan määräyksen toimeensa asutustoimikunnassa, katsoo, alueen niin laajaksi, että eri osiin aluetta ovat eri alkukokoukset kuulutettavat, olkoon hän oikeutettu niin menettelemään.
9 §.
Jos alueen kartasto ei näytä asutustoimikunnan tarpeisiin luotettavalta, on toimikunnan puheenjohtajan tutkittava kartan luotettavaisuus sekä, jos silloin havaitaan, että uusi tilustenmittaus on tarpeen, alistettava kysymys sen toimittamisesta lääninmaanmittauskonttorin kautta maanmittaushallitukselle. Milloin uusi mittaus määrätään toimitettavaksi, on puheenjohtajan pyydettävä siihen määräystä erityiselle toimitusmiehelle, ellei hän katso itse voivansa sitä toimikunnan töiden ohella suorittaa.
Jos mitattava alue ei ole 200 hehtaaria suurempi tai jos vain pienempi mittauksen täydentäminen on kysymyksessä, on puheenjohtaja oikeutettu sen toimittamaan maanmittaushallitukselle alistamatta.
Maanmittaushallituksen on, samalla kuin se määrää tilusmittauksen toimitettavaksi, määrättävä, missä mittakaavassa kartta on tehtävä sekä annettava muut siihen ehkä tarpeelliset ohjeet.
10 §.
Asutustoimikunnan on otettava selkoa, mitä viljeltyjä sekä viljelyskelpoisia, asutustilojen perustamiseen sopivia maita alueella on, missä ne sijaitsevat ja kuinka laajoja ne ovat, minkälainen maaperä niissä on sekä minkälaiset niiden muut viljelysmahdollisuudet ovat.
Samalla on suunniteltava, mitä kuivatus- ja perusparannustöitä viljelyskelpoisten alueiden viljelyskuntoon saattamiseksi olisi suoritettava sekä mitä teitä tehtävä, ennenkuin asutustilojen perustamiseen voidaan ryhtyä, ynnä mitkä sellaiset työt olisivat valtion viranomaisten toimesta suoritettavat ja mitkä voitaisiin jättää asutustilallisten tehtäviksi. Jos kuivatustöihin, jotka voidaan jättää asutustilallisten tehtäviksi, tarvitaan viranomaisen laatima kuivatussuunnitelma, on sellainen, jos niin sopivasti käy päinsä, toimituksen yhteydessä tehtävä, mutta muussa tapauksessa pyydettävä asutushallitukselta erityistä ammattimiestä sitä laatimaan.
Jos asutustilallisen toimitettavaksi jää niin paljon kuivatustöiitä, ettei hän niitä avustuksetta voi suorittaa, on, jos kuivatussuunnitelma tehdään, sitä laadittaessa, tai muussa tapauksessa muuten toimituksen yhteydessä arvioitava, kuinka suuren apurahan tai lainan asutustilallinen näitä kuivatustöitä varten tarvitsee.
11 §.
Jos alueella, jota asutustoimikunnan työ koskee, on toiminut aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön nojalla tutkimuslautakunta tahi jos lääninkomisioni on antanut asutukseen luovutettavista alueista lausuntonsa tahi senaatti tai valtioneuvosto päätöksensä, sekä niinikään jos maanmittausinsinööri on valtioneuvoston päätöksen perusteella ryhtynyt aluetta asutustiloihin jakamaan, on asutustoimikunnan ehdotustaan laatiessaan käytettävä alueen asuttamiseksi täten tehtyä työtä mahdollisuuden mukaan hyväkseen.
12 §.
Asutussuunnitelmassa ovat ne maa- ja vesialueet, joita voidaan tarvita varastopaikoiksi, teiksi, teollisuuslaitoksia ja vesiperäisten maiden kuivattamista tai järven laskemista. tai kulkuväylien avaamista varten, tahi jotka ovat tarpeelliset lauttauksen harjoittamiseen tahi satama- tai sorapaikoiksi, tai kirkkoa, koulua, sairaalaa tai hautausmaata varten tahi valtion tai kunnon viranomaisen asuinpaikaksi, tahi jotka ovat muuten välttämättömiä valtion, kunnan tai muihin yleishyödyllisiin tarpeisiin, ehdotettavat tällaisiin tarkoituksiin varattaviksi. Tällöin on erityisesti harkittava, mitkä alueet ovat välttämättömiä valtion laitoksien puutarpeen tyydyttämistä varten.
Jos alueen erottaminen johonkin edellämainittuun tarkoitukseen ei ole tarpeen, vaan siihen riittää sellaisen rasiteoikeuden perustaminen, kuin lain mukaan on sallittu, on sellainen rasiteoikeus ehdotettava perustettavaksi.
13 §.
Milloin joku alue on sellainen, että ehdotusta sen asutustiloiksi jakamiseksi ei voida tehdä ennen alueella toimitettavan suuremman kuivatustyön suorittamista tai sellaisen kuivatussuunnitelman tekoa, jonka laatiminen on annettava erityisen ammattimiehen tehtäväksi, on asutustoimikunnan ilmoitettava asiasta asutushallitukselle toimenpiteisiin ryhtymistä varten tuollaisen kuivatustyön suorittamiseksi tai kuivatussuunnitelman tekemiseksi. Ellei alue ole sellainen, jonka asutussuunnitelma on suuremman ryhmäasutuksen aikaansaamista varten, sen mukaan kuin siitä on 67 §:ssä säädetty, asutushallituksen laadittava, on toimitusmiesten toimitusta jatkettava siltä osalta sen jälkeen kuin kuivatustyö tai suunnitelman teko on niin pitkälle saatettu, että alueen asutustiloiksi jakaminen voi tapahtua.
14 §.
Jos valtionmaalla, jota asutustoimikunnan toimitus koskee, on alueita, jotka soveliaasti voidaan perintötalon oikeudella yksityisten omaksi myydä tai maksutta luovuttaa, sen mukaan kuin on säädetty asetuksessa 25 päivältä tammikuuta 1892 eräiden kruunun omistaman maan lajien luovuttamisesta yksityisille henkilöille, on asutustoimikunnan tehtävä ehdotus sellaisesta luovuttamisesta.
15 §.
Jos asutustoimikunta katsoo, että sen olisi ulotettava toimintansa laajemmalle alueelle kuin mihin sille on määräys annettu, tehköön siitä perustellun alistuksen asutushallitukselle.
16 §.
Asutustoimikunnan on harkittava ja päätöksellä ratkaistava, onko metsän myyminen tai hakkaaminen alueelta, jota asutustoimikunnan työ koskee, toistaiseksi kiellettävä, sekä mitä aluetta tuollaisen kiellon tulee koskea kuin myös millä rajoituksilla ja kauanko sen tulee olla voimassa. Tällöin on huomattava, että oikeuksia, joita joku on aikaisemmin tehdyn sopimuksen tai kaupan perusteella alueella olevan metsän hakkaamiseen saanut, ei voida asutustoimikunnan toimenpiteestä vähentää.
Jos yksityinen valtionmaan asukas tai haltija, jonka oikeutta päätös koskee, ilmoittaa siihen tyytymättömyyttä 30 päivän kuluessa toimitusinsinöörille tai lääninmaanmittauskonttoriin, on toimitusinsinöörin alistettava asia asutushallituksen kautta maatalousministeriön ratkaistavaksi. Metsähallitus olkoon oikeutettu päätöksestä tiedon saatuaan itse alistamaan asian maatalousministeriöön.
17 §.
Määrätessään kuinka paljon viljelystiloille on annettava viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, jotta viljelijä perheineen voi siitä saada toimeentulonsa, on asutustoimikunnan toimeentulon suuruutta arvioidessaan pidettävä silmällä nelihenkisen täysikasvuisen ja työkykyisen henkilön tarvetta sekä sitä, kuinka paljon sellaisen perheen voidaan katsoa saattavan pääasiallisesti omilla voimillaan kunnollisesti viljellä. Tällöin on pyrittävä siihen, että viljelystiloilla olisi täyteen kuntoon saatettuna peltoa yleensä 5—15 hehtaaria sekä että tilalla voitaisiin elättää kuudesta kymmeneen lehmään ja kaksi hevosta, kuitenkin niin että tilan muodostuessa pääasiallisesti luonnonniittytilaksi sillä tulisi voida elättää vähintään yksi hevonen ja kuusi tai poikkeustapauksessa neljä lehmää, ollen peltoalan suuruus riippuva annettavasta luonnonniityn alasta sekä maan laadusta ja muista olosuhteista.
Annettavaa metsämaan alaa määrättäessä on otettava huomioon, paitsi vuotuisen pääasiallisen kotitarvepuun tarvetta, myös kuinka suuri ala, silmällä pitäen tilalle annettavien eri tuottoisten metsämaiden keskinäistä suhdetta, suunnilleen antaa saman tuoton kuin etelä-Suomessa saataisiin siltä alalta, mikä viljelystilalle olisi siellä valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain 3 §:n mukaan annettava.
Jos tilalle voidaan ja on tarpeen varata sopiva hakamaa, on hakamaan tarve otettava edellisen mukaan annettavien viljelyskelpoisen ja metsämaan alojen sijoituksessa huomioon.
18 §.
Tiluspalstojen muodosta ja sijoituksesta olkoon roimassa, mitä, siitä jakolainsäädännössä säädetään. Pidettäessä huolta siitä, ettei valtiolle jääviä metsämaita haitallisesti pirstota, on katsottava, etteivät valtiolle jäävät alueet tule epämuotoisiksi ja ettei asutustiloille annettavia alueita sijoiteta niin, että niiden väliin jää valtiolle metsämaita pieninä, vaikeasti hoidettavina kappaleina.
19 §.
Alueesta, joka ehdotetaan asutustiloihin jaettavaksi tai 12 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin varattavaksi tahi muuten tämän asetuksen mukaan luovutettavaksi, on laadittava jako- ja arviokirja, joka osoittaa, mitkä alueet ovat kuhunkin edellä mainituista yleisistä tarkoituksista varatut sekä mitä tiluksia kuhunkin ehdotettuun tilaan tai muuten luovutettavaan alueeseen tulisi kuulumaan, luovutettavien, erikseen korvattavien puiden määrän sekä mitä muita etuuksia kuhunkin tilaan on ehdotettu. Niinikään on sen osoitettava, kuinka suuri luovutushinta on määrätty maapohjalle, lunastettaville puille sekä muille eduille, kullekin erikseen, sellaisina kuin ne arvioimisen tapahtuessa ovat.
Jos karttaselitelmää ei ole laadittu, on suurempien kuvioiden lähempi laatu jakoja arviokirjassa lyhyesti mainittava, siten että peltomaista mainitaan maan laji, niityistä onko se esim. suo- vai jokivarsiniitty sekä metsämaista, onko kangas kuiva, tuore vai lehtokangas, jotapaitsi soista ovat nevat, rämeet ja korvet toisistaan erotettavat.
Jako- ja arviokirjan tulee myös osoittaa, kuinka paljon tilan metsäalasta on kasvullista ja kuinka paljon kehnokasvuista metsämaata.
20 §.
Jos valtioneuvosto on aikaisemmin voimassa olleiden säännöksien nojalla määrännyt asutustiloiksi jaettavan alueen ja asutustoimikunta alueen jakamista suunnitellessaan havaitsee, että alueen tarkoituksenmukainen asutustiloiksi jakaminen ei voi tapahtua yhdistämättä vähäisempiä osia ympärillä olevasta valtionmaasta siten muodostettaviin asutustiloihin, olkoon asutustoimikunta oikeutettu sellaisesta yhdistämisestä ehdotuksen tekemään, silloinkin kuin tällainen lisäalue on kruununpuistoksi julistettu.
21 §.
Jos asutushallitus katsoo, että asutustiloja on kruununpuistoon perustettava ja että asutustoimikunnan asettaminen sitä varten on tarpeen, alistakoon maatalousministeriölle kysymyksen asutustoimikunnan asettamisesta.
22 §.
Tutkimustyön ohella on asutustoimikunnan puheenjohtajan yhdessä asutuslautakunnan valitsemain toimikunnan jäsenten kanssa verollepanoa varten luokitettava asutustiloille annettaviksi ehdotettavat alueet sekä päätettävä, kuinka paljon luokituksen perusteella lasketusta tilan verollisarvosta on vähennettävä hallavahinkojen vuoksi sekä tilojen etäisyyden takia yleisestä tuotteiden menekkipaikasta. Verollepanoehdotus on luokituksen ja mainittuja vähennyksiä koskevien päätöksien perusteella toimikunnan puheenjohtajan laadittava.
23 §.
Verollepanossa on säädettyjä luokitusperusteita noudattaen laskettava tilan manttaali, siten että kutakin hehtaaria kohti eri luokkiin kuuluvaa ja eri laatuista maata luetaan kymmentuhannesosia manttaalia seuraavat määrät:
| Pelto ja peltomaa: | 1 | luokassa | 80 |
| 2 | ” | 67 | |
| 3 | ” | 53 | |
| 4 | ” | 40 | |
| 5 | ” | 27 | |
| 6 | ” | 13 | |
| Niitty ja niittymaa: | 1 | ” | 67 |
| 2 | ” | 53 | |
| 3 | ” | 40 | |
| 4 | ” | 27 | |
| 5 | ” | 13 | |
| 6 | ” | 7 | |
| Kaskimaa: | 1 | ” | 27 |
| 2 | ” | 13 | |
| 3 | ” | 7 | |
| Suomaat: | 1 | ” | 10 |
| 2 | ” | 3 | |
| Metsä- ja takamaa: | 1 | ” | 10 |
| 2 | ” | 7 | |
| 3 | ” | 3 | |
| 4 | ” | 2 |
24 §.
Sen selvityksen perusteella, joka toimituksen aikana on saatu sekä jonka jako- ja arviokirja sekä verollepanoehdotus sisältävät, on toimituksessa laadittava erityinen asutusselitelmä maatalousministeriön antamien lähempien ohjeiden mukaan.
25 §.
Jos asutustilallisen tulee saada rakennuspuita tilan ulkopuolelta valtion metsästä tahi jos tilalla olevia arvopuita määrätään ehdollisesti valtiolle leimattaviksi ja hakattaviksi, on asutussuunnitelmassa myös ehdotettava, minkä ajan kuluessa puiden leimaamisen ja hakkaamisen tulee tapahtua, ollen aika määrättävä siitä lukien kuin asukas tulee tilan omistajaksi, elleivät erityiset syyt toisin vaadi. Valtion hakattavien puiden ottoaikaa älköön määrättäkö neljää vuotta lyhyemmäksi.
26 §.
Mikäli eri tiloille tulevan arvopuiden määrän selville saamiseksi metsän lukemisen yhteydessä on tarpeen käydä tilojen rajalinjoja metsämaalla, ovat linjat tehtävät mahdollisimman kapeiksi.
27 §.
Asutustoimikunnan kokouksissa on puheenjohtajan pidettävä pöytäkirjaa, johon myös on merkittävä toimikunnan päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan tulee lisäksi sisältää selonteon toimituksen yleisestä kulusta sekä milloin ja kenen toimesta kukin tehtävä on suoritettu. Myös muut asutustoimikunnan toimituskirjat on puheenjohtajan laadittava lukuunottamatta kuivatus-, perusparannus- ja tientekosuunnitelmaa sekä metsänarvioimiskirjaa, milloin niiden laatiminen on jätetty jonkun muun kuin toimikunnan puheenjohtajan toimeksi. Pöytäkirja ja asutusselitelmä ovat kaikkien toimikunnan jäsenten allekirjoitettavat. Muut laatimansa toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja yksin.
Verollepanosta on laadittava eri pöytäkirja.
Asutustoimikunnan puheenjohtajan tulee vastata toimikunnalle jätetyistä kartoista ja asiakirjoista.
28 §.
Selvityksen hankkimiseksi asutettavaa aluetta koskevista yksityiskohdista voi asutustoimikunta jakautua jaostoihin.
Toimituksen ohella tapahtuva kuivatus-, perusparannus- ja tientekosuunnitelman tekeminen voidaan jättää joko puheenjohtajan tai asutushallituksen määräämän jäsenen tehtäväksi sekä asutustilojen metsän arvioiminen metsähallituksen määräämän jäsenen tai tämän estettynä ollessa toimikunnan puheenjohtajan toimeksi, ja on arvioimisesta laadittava erityinen arviokirja.
29 §.
Kun asutustoimikunnan toimesta muodostettavien tilojen rajat on kartalle merkitty, on niistä tehtävä mittakaavassa 1 : 40 000 tai 1 : 50 000 yleissilmäyskartta, johon on otettava paitsi tilojen ja yksityisten palstojen sekä ympärillä olevan valtion maan rajoja myös tiet, vesistöt ja niiden kulku sekä alueella ennestään olevat asumukset.
30 §.
Toimituksen loppukokouksessa on ilmoitettava, että nautintoniityn taikka vuokratun tahi toisen hallussa muuten olevan alueen tai oikeuden haltija tai yksityinen, jonka etua toimitus muuten on koskenut ja joka on toimitukseen tyytymätön, on oikeutettu 60 päivän kuluessa tekemään muistutuksensa kirjallisesti lääninmaanmittauskonttorille.
31 §.
Asutusselitelmä sekä muut asutussuunnitelmaan kuuluvat asiakirjat on toimitusinsinöörin lähetettävä lääninmaanmittauskonttoriin, jonka on hankittava niiden johdosta metsähallinnon asianomaisen piirikuntakonttorin lausunto. Sen jälkeen on toimitus lääninmaanmittauskonttorissa tarkastettava ja on siinä sekä toimitusasiakirjain täydentämisessä meneteltävä niinkuin jakotoimituksien tarkastamisesta ja täydentämisestä on säädetty. Tarkastuksessa on myös harkittava, mikä merkitys 30 §:n mukaan tehdyille muistutuksille on pantava.
Tarkastetut ja tarpeen mukaan täydennetyt toimituskirjat on lääninmaanmittauskonttorin lähetettävä asutushallitukselle tutkittaviksi ja edelleen valtioneuvostoon toimitettaviksi.
32 §.
Ellei verollepanoehdotusta ole 30 §:ssä mainitussa loppukokouksessa asianosaisille esitetty, on se lääninmaanmittauskonttorin toimesta lähetettävä heti kun se on sinne saapunut asianomaiselle nimismiehelle, jonka luona sen tulee olla asianosaisten nähtävänä 30 päivän ajan siitä lukien kuin siitä asianomaisessa kirkossa kuulutetaan, ja on lääninmaanmittauskonttorin samalla lähetettävä sellainen kuulutus nimismiehelle, jonka on pidettävä huolta, että se viipymättä kuulutetaan sillä tavalla kuin kunnallisista kuulutuksista on voimassa. Muistutukset verollepanoehdotusta vastaan voidaan tällöin jättää mainitun ajan kuluessa nimismiehelle tai 60 päivän kuluessa kuuluttamisesta lukien lääninmaanmittauskonttorille.
Jos lääninmaanmittauskonttorissa havaitaan muistutuksien tai tehdyn tarkastuksen johdosta olevan syytä epäillä, että verollepanoehdotuksessa on melkoisia virheellisyyksiä, joiden korjaaminen vaatii tarkastusta paikalla, on sellainen toimitettava ja silloin koko verollepanotoimi tarkastettava.
Saatuaan 34 §:ssä mainitulla tavalla tiedon asutussuunnitelman vahvistamista koskevasta valtioneuvoston päätöksestä tulee lääninmaanmittauskonttorin lähettää maaherralle tarkastettu ja tarpeen mukaan korjattu verollepanoehdotus verollepanopäätöksen antamista varten. Myös maaherra voi määrätä verollepanotarkastuksen toimitettavaksi, jos hän sen tarpeelliseksi katsoo.
Maaherran päätös on annettava asianosaisille tiedoksi niin kuuluttamalla kuin 1 momentissa on säädetty ja on asianosainen oikeutettu jättämään 60 päivän kuluessa kuuluttamisesta tyytymättömyydenilmoituksen maaherralle, jonka on päätös yhdessä tyytymättömyydenilmoituksien kanssa alistettava valtioneuvoston vahvistettavaksi.
33 §.
Verollepanopäätöksen tulee osoittaa kunkin tilan tilusala sekä manttaali ja vero, joka on laskettava kullakin paikkakunnalla voimassa olevan vero-osoituksen mukaan, sekä myös tilojen nimet ja maakirjanumerot ynnä luonto.
34 §.
Asutussuunnitelman johdosta antamassaan päätöksessä vahvistaa valtioneuvosto, mitkä osat valtionmaasta luovutetaan asutustilojen perustamiseen ja mitkä julistetaan kruununpuistoksi, kunkin asutustilan tilusalan ja osuuden yhteisiin etuuksiin, sen lunastushinnan, tilalle sen ulkopuolelta annettavien rakennuspuiden määrän ja hinnan sekä ottoajan, ynnä tilan alueelta valtiolle ehdollisesti pidätettävien puiden määrän ja ottoajan. Niinikään valtioneuvosto vahvistaa ne muutokset, jotka ovat tehtävät nautintoniityn tai muun erikoisen etuuden haltijan asemaan.
Valtioneuvoston, päätös sekä asutussuunnitelma karttoineen ja asiakirjoineen on maatalousministeriöni toimitettava asutushallitukseen, joka lähettäköön ne lääninmaanmittauskonttorille huomioonotettaviksi verollepanoehdotusta tarkastettaessa sekä toimitusinsinöörin määräämistä varten toimittamaan tilojen lopullinen erottaminen.
35 §.
Asutushallituksessa laadittu luovutuskirja on lähetettävä kahdessa kappaleessa asutuslautakunnalle tai muulle asianomaiselle viranomaiselle, jonka tulee hankkia niihin kahden todistajan läsnä ollessa tehty ja todistajain vahvistama asutustilallisen allekirjoitus. Toinen kappale asutushallituksen ja asutustilallisen allekirjoittamista luovutuskirjoista on säilytettävä asutushallituksessa ja toinen annettava asutustilalliselle, jonka on sen vastaanottamisesta annettava todistus.
36 §.
Asutushallitus harkitkoon, onko asukkaiden ottamiseen asutustiloille ryhdyttävä ennenkuin tilojen rajat on maalle paalutettu ja pyykitetty.
Kun luovutuskirja on allekirjoitettu, on siitä ilmoitettava maaherralle vuotuismaksujen kantoa sekä lääninmaanmittauskonttorille maarekisteriin tehtävää merkintää varten.
3 luku.
Asutuslautakunnan toiminta.
37 §.
Kun asutuslautakunnalle on tehty hakemus yksinäisen asutustilan tai pienen asutustilaryhmän muodostamisesta, on sen, ellei ilman muuta katso, että hakemus on hyljättävä tai että sen käsitteleminen kuuluu asutustoimikunnalle, paikalla toimitettavassa silmävaraisessa tarkastuksessa otettava selkoa, onko olemassa edellytyksiä asutustilojen perustamiseen. Silloin on tarkastettava, onko paikalla viljelyskelpoista maata ja kuinka paljon sitä silmävaraisesti arvioiden on, minkälainen on viljelyskelpoisen maan laatu, onko ja minkälaiset kuivatus-, perusparannus- ja tientekotyöt alueella tarpeen, minkälaatuista ympärillä oleva metsämaa ja kasvava metsä on, kuinka monta asutustilaa alueelle silmävaraisesti arvioiden voidaan perustaa, missä tilojen tonttien tulisi sijaita sekä miten asutustilallisten tulisi hankkia rakennuspuut, ynnä miten tiloille annettavan alueen rajan valtionmaata vasten tulisi pääpiirteittäin kulkea ynnä mikä tilaryhmissä tilojen välisten rajojen pääsuunta tulisi olemaan.
Tarkastuksen tulokset ovat merkittävät asutuslautakunnan pöytäkirjaan tai asian laadun mukaan karttaan.
38 §.
Jos alueelle, jota hakemus koskee, voidaan perustaa niin suuri tilaryhmä tai niin paljon tiloja, että asutuslautakunta harkitsee asutustoimikunnan asettamisen sitä varten tarpeelliseksi, pyytäköön asutushallitukselta sellaisen asettamista.
39 §.
Pöytäkirja ja kartta on asutuslautakunnan lähetettävä asianomaiselle asutustarkastajalle ja hoitoalueen metsänhoitajalle lausunnon antamista varten sekä, saatuaan nämä lausunnot, on asutuslautakunnan niiden perusteella tarkistettava alkuperäinen ehdotuksensa ja sen jälkeen lähetettävä tämä yhdessä lausuntojen kanssa asutushallitukselle.
40 §.
Jos asutuslautakunta hylkää hakemuksen, on sen annettava asiasta päätös, johon tyytymätön saa 60 päivän kuluessa siitä tiedon saatuaan hakea muutosta asutushallitukselta.
41 §.
Asutushallituksessa on asutuslautakunnan ehdotus tarkastettava sen selville saamiseksi, ovatko tarpeelliset edellytykset asutustilojen muodostamiseen olemassa, Jos ne havaitaan olevan, on lääninmaanmittauskonttorilta pyydettävä määräystä maanmittausinsinöörille toimituksen suorittamiseen, jolloin asutushallitus voi samalla esittää ne näkökohdat, jotka se katsoo tarpeellisiksi saada tiloja muodostettaessa asutuslautakunnan ehdotukseen nähden huomioonotetuiksi.
Jos asutushallitus katsoo asian sen laatuiseksi, että asutustoimikunta on asetettava yksityiskohtaista ehdotusta asiasta laatimaan, ryhtyköön toimenpiteeseen sellaisen asettamiseksi.
Jos asutushallitus sitävastoin katsoo asian sellaiseksi, että hakemus on hyljättävä, antakoon asiasta sen mukaisen päätöksen.
42 §.
Määräyksen saatuaan on maanmittausinsinöörin pyydettävä metsähallitukselta metsänhoitomiehen määräämistä sekä asutuslautakunnalta maanviljelykseen perehtyneen paikkakuntalaisen valitsemista toimitusmiehiksi toimitukseen. Toimituksen käsittelystä olkoon voimassa, mitä käsittelystä asutustoimikunnassa edellä on säädetty; kuitenkaan älköön sellaisen yleiskartan laatiminen, kuin 29 §:ssä säädetään, olko tällöin tarpeen.
43 §.
Milloin asutuslautakunta muutenkin kuin tehdyn hakemuksen johdosta katsoo valtion metsämaalla olevan sellaisia edellytyksiä asutustilojen muodostamiseen, että asutustoimikunta olisi sitä varten asetettava, alistakoon asian asutushallitukselle asutustoimikunnan asettamista tai ryhmäasutuksen muodostamiseen ryhtymistä varten.
4 luku.
Nautintoniityt.
44 §.
Jos asutustoimikunta tai toimitusmiehet, joiden on asutuslautakunnan ehdotuksen perusteella asutustiloja muodostettava, katsovat, että joku nautintoniitty on asutustarkoituksiin sen nykyiseltä haltijalta otettava, on niiden, ellei haltija ole ilmoittanut suostuvansa sen luovuttamiseen korvauksetta, hankittava selvitys nautintoniityn asemasta, kuinka paljon ja mitä eri lajia maata siihen kuuluu, minkälaisilla perusteilla ja ehdoilla sen haltija pitää sitä hallussaan sekä kuinka suuri sen heinätuotto keskimäärin vuodessa sen tavallisessa kasvukunnossa ollessa on. Niinikään on hankittava selvitys siitä, kuinka suurta karjamäärää viljelmällä, johon nautintoniitty kuuluu, tavallisesti pidetään ja kuinka suuri heinämäärä summittain arvioiden sen pitämiseen vuosittain on tarpeen ynnä mikä vaikutus talon maatalouteen ja sillä asuvan perheen toimeentuloon nautintoniityn joutumisella pois sen entiseltä haltijalta on.
45 §.
Jos nautintoniityn haltija on pannut niityn raivaamiseen ja viljelyskuntoon saattamiseen kustannuksia, on hänen niiden määrästä ja laadusta annettava mahdollisimman tarkat tiedot.
Lisäksi on harkittava, onko nautintoniityn haltijan omilla tiluksilla joku sellainen alue, joka viljelyskuntoon saatettuna antaa nautintoniittyä vastaavan heinätuoton, tahi voidaanko hänelle sopivasta paikasta valtion maalta antaa alue, joka sillä tavalla voidaan kasvukuntoon saattaa; ollen myös kustannukset alueen viljelyskuntoon panemisesta sekä valtion maasta ehkä annettavan alueen hinta arvioitavat.
46 §.
Edellisissä pykälissä mainittuja seikkoja silmällä pitäen on harkittava, onko haltija velvoitettava luovuttamaan nautintoniittynsä valtiolle ja onko se asutustilalle annettava sekä onko nautintoniityn haltijalle annettava korvausta raivaus- ja viljelyskustannuksista, tahi onko vastaava alue muualta valtion maalta annettava ynnä miten sen hinta on maksettava ja se viljelyskuntoon saatettava.
5 luku.
Vuokra-alueiden lunastus.
47 §.
Jos valtionmaalla olevan torpan tai mäkitupa-alueen haltija, jonka vuokra-alueesta vuokrasuhde on ollut olemassa 2 päivänä kesäkuuta 1922, haluaa lunastaa vuokra-alueensa omakseen sen mukaan kuin siitä on säädetty, ilmoittakoon sen asianomaiselle aluemetsänhoitajalle, jonka on ilmoituksesta annettava sen tekijälle lunastuksetta kirjallinen todistus.
48 §.
Asianomainen aluemetsänhoitaja, joka katsoo että torppa tai mäkitupa-alue, jonka lunastamista sen haltija ei ole vaatinut, on lunastettava haltijan omaksi valtion taholta esitettävän vaatimuksen perusteella, ilmoittakoon asian metsähallitukselle. Jos metsähallitus sille tulleen ilmoituksen johdosta tai muuten katsoo, että tällainen lunastaminen on toimeenpantava, ilmoittakoon päätöksensä metsänhoitajalle, jonka on esitettävä lunastusvaatimus todistettavasti torpan tai mäkitupa-alueen haltijalle.
49 §.
Kun torpan tai mäkitupa-alueen haltija on tehnyt edellä säädetyn lunastusvaatimuksen, hakekoon kirjallisesti lääninmaanmittauskonttorilta maanmittausinsinöörin määräämistä lunastuskysymystä käsittelemään. ja on hakemukseen liitettävä aluemetsänhoitajan antama todistus lunastusvaatimuksen tekemisestä. Hakemus voidaan antaa myös asianomaiselle nimismiehelle lääninmaanmittauskonttoriin lähetettäväksi.
Milloin metsähallitus on määrännyt metsänhoitajan esittämään lunastusvaatimuksen torpan tai mäkitupa-alueen haltijalle, on metsähallituksen pyydettävä lääninmaanmittauskonttorilta maanmittausinsinöörin määräämistä alueen lunastamiskysymystä käsittelemään.
50 §.
Maanmittausinsinööri, joka on määrätty toimittamaan kruununmetsätorpan tai mäkitupa-alueen erottamisen, ilmoittakoon ajoissa ennen alkukokousta asian vuokralautakunnan puheenjohtajalle, jonka on pidettävä huolta siitä, että toimituksessa on uskottuina miehinä kaksi vuokralautakunnan jäsentä, sekä metsähallitukselle.
51 §.
Jos asutustoimikunta on määrätty tekemään asutussuunnitelman alueella, jolla olevan torpan tai mäkitupa-alueen haltija vaatii alueensa lunastamista, on pyyntö alueen erottamisesta esitettävä suoraan asutustoimikunnan puheenjohtajalle, ja käsitelköön hän kysymyksen alueen lunastamisesta ilman eri määräystä. Toimituksen vastaanottamisesta on hänen tehtävä ilmoitus lääninmaanmittauskonttorille ja saatava, sille toimitusnumero.
Jos tällaisen vuokra-alueen erottaminen vaikuttaa asutustoimikunnan työhön tai on siitä riippuvainen, on menettely sen mukaan sovitettava ja asutustoimikunnan lausunto tarpeen mukaan lunastamisasiasta hankittava.
52 §.
Milloin kruununmetsätorppia tai mäkitupa-alueita tulee lunastettaviksi sellaiselta alueelta, jossa useampia niistä sijaitsee sillä tavalla, että lunastuksen toimeenpano ei voi tarkoituksenmukaisesti tapahtua ilman muidenkin kuin edellä mainituista vuokra- alueista muodostettavien asutustilojen perustamista ja siitä johtuvaa asutuksen yleistä järjestelyä alueella, pyytäköön toimitusinsinööri asutushallitukselta asutustoimikunnan asettamista alueelle. Jos asutustoimikunta asetetaan, käsiteltäköön lunastamiskysymyksiä niinkuin 51 §:n 2 momentissa on säädetty.
53 §.
Vuokra-alueen lunastamisesta on tehtävä sen mukainen jako- ja arviokirja kuin 19 §:ssä on säädetty. Lunastettava alue ja lunastamisehdot ovat määrättävät päätöksellä, joka on pöytäkirjaan merkittävä.
54 §.
Lunastamiskysymyksen käsittelyn ohella on toimitusmiesten toimitettava lunastettavan alueen verollepano sillä tavalla kuin asutustilojen verollepanosta tässä asetuksessa on säädetty.
55 §.
Toimituksen päättäessään on toimitusinsinöörin asianosaisille annettava valitusosoitus ja siinä ilmoitettava, että toimitukseen tyytymätön on oikeutettu 60 päivän kuluessa tekemään muistutuksensa kirjallisesti lääninmaanmittauskonttorille.
Toimituskirjat on toimitusinsinöörin lähetettävä lääninmaanmittauskonttorille tarkastettaviksi ja tulee sen lunastamistoimituksen tarkastuksessa menetellä kuten jakotoimituksien tarkastuksesta on säädetty sekä verollepanoon nähden tämän asetuksen 32 §:n mukaan.
Tarkastettu ja hyväksytty toimitus on lähetettävä maaherralle, jonka tulee verollepanosta antaa päätös. Samoin on maaherran annettava päätös myös alueen lunastamisesta ja asutustiloiksi muodostamisesta, ollen tämä päätös, jos toimituksen johdosta on tehty muistutuksia, alistettava maatalousministeriön tutkittavaksi.
56 §.
Valtioneuvoston on metsähallituksen esityksestä määrättävä, mitkä metsänvartijatilat saadaan lunastaa haltijain omiksi. Täten lunastettaviksi määrättyihin tiloihin nähden on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä edellä on vuokra-alueiden lunastamisesta säädetty.
6 luku.
Erinäisiä säännöksiä.
57 §.
Jos maanomistaja tahtoo saada valtionmaata entiseen tilaansa liitetyksi, sen mukaan kuin siitä on säädetty valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain 7 §:ssä, ja jos alueella, jolla tämä valtionmaa sijaitsee, on toimessa asutustoimikunta tai jos maanmittausinsinööri on määrätty asutuslautakunnan ehdotuksen perusteella asutussuunnitelma laatimaan, esittäköön hän pyyntönsä joko kirjallisesti tai toimituskokouksessa suullisesti toimitusinsinöörille. Tämän on sitten otettava pyyntö muun toimituksen ohella käsiteltäväksi. Muussa tapauksessa on pyyntö esitettävä kirjallisesti asutuslautakunnalle, ja on asian käsittelystä silloin voimassa, mitä tämän asetuksen 37—41 §:ssä säädetään.
Mitä tässä pykälässä on säädetty, olkoon myös voimassa edellä mainitun lain 6 §:ssä mainitun edun liittämisestä entiseen tilaan.
Tässä pykälässä säädetty lisäalueen liittäminen entiseen tilaan tapahtukoon manttaalin korotusta vastaan. Kuitenkin voidaan pienempi alue, joka ei mainittavasti tilan manttaaliin vaikuta, sekä 2 momentissa säädetty etu tilaan liittää manttaalia korottamatta.
Ehdotuksessa, jonka asutuslautakunta, asutustoimikunta tai maanmittausinsinööri tekee entiseen tilaan liittämisestä, on myös mainittava, ehdotetaanko entinen tila liittämisen johdosta asutustilalain alaiseksi.
58 §.
Jos joku kaluaa saada omakseen valtionmaasta sellaisen maakappaleen, joka asiasta 25 päivänä tammikuuta 1892 annetun asetuksen mukaan voidaan perintötalon oikeudella yksityisen omaksi myydä tai maksutta luovuttaa, olkoon menettelystä voimassa mitä edellisessä pykälässä on säädetty.
59 §.
Jos uuden viljelystilan asukas on kymmenen ensimäisen vuoden kuluessa tilan haltuun ottamisesta saattanut jonkun osan tilastansa paikallisolojen mukaiseen kasvukuntoiseen viljelykseen ja jos hän sen johdosta haluaa lunastushintaani saada sellaisen alennuksen, kuin laki hänelle tällaisessa tapauksessa myöntää, pyytäköön asutuslautakuntaa pitämään paikalla katselmuksen. Katselmuspöytäkirja on asutuslautakunnan lähetettävä asutushallitukselle, joka päätöksellä ratkaiskoon, onko ja kuinka suuri lunastushinnan alennus myönnettävä. Kun päätös on lainvoiman voittanut, on asutushallituksen ilmoitettava se maaherralle suoritettavien vuotuismaksujen sen mukaan muuttamista varten.
60 §.
Kun asutustilan haltija haluaa saada tilansa vapaaksi asutustilalain alaisuudesta, pyytäköön asutuslautakuntaa pitämään alueella katselmuksen sen selville saamiseksi, onko tila niin viljelty ja rakennettu, että se voidaan vapauttaa. Katselmuksen perusteella ratkaiskoon asutuslautakunta, ovatko viljelykset ja rakennukset sellaiset, kuin tällaisen vapauttamisen ehdoksi on säädetty, ja julistakoon päätöksensä asianosaiselle.
Päätös on alistettava, asutushallituksen vahvistettavaksi ja on asianosainen oikeutettu tekemään muistutuksensa sitä vastaan asutushallitukselle 60 päivän kuluessa päätöksen antamisesta lukien.
Jos asutushallitus katsoo, että edellytykset asutustilaluonnon lakkaamiseen ovat olemassa, on sen ilmoitettava päätöksensä asiasta lääninmaanmittauskonttorille merkinnän tekemistä varten maarekisteriin.
61 §.
Suunniteltaessa asutusalueelle yleiseltä tieltä johtavaa tietä sekä valtaojain sijoitusta on toimitusmiesten otettava huomioon, että tiestä ja ojista tulee mahdollisimman suuri hyöty myös ympärillä olevien valtionmaiden käyttämiselle metsätaloudellisiin tarkoituksiin.
Paitsi yleiseltä tieltä asutusalueelle johtavaa ajotietä on toimituksessa suunniteltava myös muut tiet, jotka asutusalueella tarvitaan niiden tarkoituksenmukaista viljelemistä ja käyttöä varten sekä erotettava niitä varten tarpeelliset alat tai perustettava tarpeelliset rasiteoikeudet.
62 §.
Asutustoimikunta sekä toimitusinsinööri ovat tämän lain mukaisissa maanmittaustoimituksissa oikeutetut ottamaan tarpeellisia apumiehiä, joiden hankkimiseen asianomainen kruununnimismies on velvollinen antamaan virka-apua. Apumiesten palkkauksesta olkoon voimassa mitä on säädetty noudatettavaksi silloin kuin päivätyökustannus jakotoimituksessa kohtaa valtiota.
Muista asutustoimikunnan työn tai erottamisen aiheuttamista menoista suoritetaan toimikunnalle tai toimitusinsinöörille niinikään korvaus yleisistä varoista ja on sitä varten vuosittain pyydettävä maaherralta hyvissä ajoin ennen toimituksen alkamista käytettäväksi määräraha, jonka käyttämisestä on ennen vuoden loppua tehtävä maaherralle tili.
63 §.
Maanmittausinsinööri saa tässä asetuksessa säädetyistä toimituksista palkkion voimassa olevan maanmittaustaksan mukaan.
Asutustoimikunnan jäsenet saavat palkkion matkustussäännön mukaan, jolloin asutuslautakunnan valitsemat jäsenet luetaan matkustussäännön 4 luokkaan. Samaan luokkaan on luettava asutuslautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet.
64 §.
Jos joku haluaa saada vuokralle sellaisen valtionmaahan kuuluvan viljellyn tai viljelyskelpoisen alueen, jota ei voida asutustilaksi muodostaa, hakekoon sitä asianomaiselta aluemetsänhoitajalta ja olkoon vuokralle antamisesta voimassa, mitä valtion metsäalueiden vuokralle antamisesta metsähallituksen toimelta erikseen on säädetty. Jos alueella on suoritettu asutushallituksen toimesta erityisiä viljelystöitä, voi valtioneuvosto määrätä alueen siirrettäväksi asutushallituksen hallinnon alaiseksi ja sen toimesta vuokrattavaksi.
65 §.
Maanomistaja, joka haluaa saada tilaansa kuuluvaan tilukseen vaihdetuksi sellaisen viljellyn tai viljelyskelpoisen alueen, jota ei voida asutustilaksi muodostaa ja joka on osa sellaisesta valtionmaasta, josta asutusehdotusta laatimaan on asetettu asutustoimikunta, esittäköön pyyntönsä asutustoimikunnaille. Tällöin käsitelköön toimikunta asian muun toimituksen ohella. Jos valtioneuvosto antaa tilusvaihtoon suostumuksensa, on toimitusinsinöörin asutustilojen rajojen paaluttamisen ja pyykittämisen ohella toimitettava tilusvaihto ilman eri määräystä.
Jos asutustoimikuntaa ei ole asetettu, on maanomistajan esitettävä pyyntönsä kirjallisesti asianomaiselle aluemetsänhoitajalle, jonka on alistettava asia metsähallituksen päätettäväksi. Hakija, joka on tyytymätön metsähallituksen päätökseen, olkoon oikeutettu anomaan siihen muutosta maatalousministeriöstä. Näin päätettyyn tilusvaihtoon on hakijan hankittava maanmittausinsinöörille määräys.
Tämän pykälän mukaan toimitettavissa tilusvaihdoissa on noudatettava, mitä menettelystä tilusvaihdossa on jakolainsäädännössä säädetty.
66 §.
Asutushallituksen on pidettävä huolta siitä, että niissä kunnissa, joihin asutustoimikunnat asetetaan, asutuslautakunta, valitsee siihen kaksi maanviljelykseen perehtynyttä paikkakuntalaista. Asutuslautakunnan on ilmoitettava vaalin tulos asutushal[l]itukselle sekä lääninmaanmittauskonttorille.
67 §.
Kun asutushallitus ryhtyy valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevain vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain 13 §:n 4 momentin mukaisesti laatimaan suunnitteluja ryhmäasutuksen aikaansaamista varten, on asutushallituksen asiasta ilmoitettava metsähallitukselle, joka on oikeutettu määräämään jonkun metsänhoitomiehen ottamaan asiantuntijana osaa toimitettaviin suunnittelutöihin.
68 §.
Alue, joka tämän asetuksen mukaan asutus- tai viljelystarkoituksiin luovutetaan, lakkaa olemasta metsähallinnon alainen silloin kuin alueen uusi haltija ottaa sen haltuunsa tai entinen haltija alkaa sitä omistajana hallita. Tämä päivä on asutushallituksen ilmoitettava metsähallitukselle.
69 §.
Lähempiä ohjeita asutuslautakunnille antaa asutushallitus. Asutustoimikunnille annettavat ohjeet vahvistaa valtioneuvosto.
70 §.
Jako- ja arviokirja sekä verollepanoehdotus ovat tämän asetuksen alaisissa toimituksissa laadittavat maatalousministeriön vahvistettavien kaavojen mukaan.
Niinikään vahvistaa maatalousministeriö muut tarvittavat kaavat ja lomakkeet sekä antaa asetuksen sovelluttamisesta lähemmät määräykset.
71 §.
Tällä asetuksella kumotaan 13 päivänä lokakuuta 1892 annettu asetus kruununmaan antamisesta viljeltäväksi ja uudistalojen perustamiseksi, sikäli kuin sitä ei ole aikaisemmin kumottu.
Tällä asetuksella ei muuteta niitä oikeuksia, joita asetuksen voimaan astuessa väliaikaisten uudistalojen haltijoilla tiloihinsa on. Jos väliaikainen uudistalo on määrätty maaherran päätöksellä perustettavaksi, mutta tilaa ei ole vielä tämän asetuksen voimaan astuessa lopullisesti muodostettu, on asia loppuun käsiteltävä aikaisemmin voimassa olleiden säännöksien mukaan.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 27 päivänä heinäkuuta 1922.
Tasavallan Presidentti
K. J. STÅHLBERG.
Maatalousministeri Östen Elfving.