Kekseihin pantavat tavaraleimat, jotka käsittivät pääasiassa sanoja ja joiden ei katsottu tulleen yleisesti tunnetuiksi keksien valmistajan erityisinä merkkeinä, määrätty poistettaviksi tavaraleimarekisteristä.

  Helsingin RO Keksi- ja Leipätehdas Ipnos Oy:n ja, tämän yhtiön oikeudenkäynnin kestäessä yhdyttyä Huhtamäki-Yhtymä Oy:hyn, viimeksi mainitun yhtiön O.Y. Karl Fazer A.B:tä ja Hangon Keksi Oy:tä vastaan ajamasta kanteesta p. 26/1 1953 lausui havainneensa, että kauppa- ja teollisuushallitus oli 12/8 1924 rekisteröinyt Suomalais-Englantilaiselle Biscuittehdas Osakeyhtiölle sen valmistamia keksejä varten käytettäväksi numerolla 7466 tavaraleiman, johon kuului keksin reunojen rajoittamaa alaa tarkoittava leiman suunnilleen neliönmuotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli pieniä, lähellä kutakin neljää reunaa sijaitsevia pisteitä yhteensä 16 ja keskellä 4 pistettä sijoitettuina siten, että ne osuivat suunnilleen kärkiin, jos pinnalle piirrettiin neliö, minkä lisäksi keksin lävistäjän kohdalla oli ohuin antikvatyylisin versaalikirjaimin sanat Cream Cracker ja näiden yläpuolella yhdensuuntaisella erillisellä rivillä sana Hangon ja alapuolella vastaavasti sana Hangö, numerolla 7480 tavaraleiman, johon kuului keksin reunojen rajoittamaa alaa tarkoittava leiman suunnilleen ympyränmuotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli kahtena peräkkäisenä ympyränmuotoisena kuviona yhteensä 16 pistettä sekä tekstinä Hangon Albert Keksiä kolmessa rivissä niin, että ylä- ja alarivi, joissa oli sanat Hangon ja Keksiä, olivat ympyrän kaaren muotoiset ja noudattivat kuvan reunan suuntaa, ja keskellä suuremmin kirjaimin suorassa rivissä sana Albert, sekä numerolla 7469 tavaraleiman, johon kuului keksin reunojen rajoittamaa alaa tarkoittava leiman suunnilleen ympyränmuotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli noin puolen senttimetrin levyinen koristeltu kehä sekä tämän sisäpuolella ympyränmuotoisena kuviona 12 pistettä ja keskellä 4 pistettä sijoitettuina siten, että ne osuivat suunnilleen kärkiin, jos keksin pinnalle piirrettiin neliö, minkä lisäksi leimassa oli sanat Hangö Marie Kex jaettuina kolmelle yhdensuuntaiselle suoralle riville, joista Hangö ja Kex sanojen kirjaimet olivat yksinkertaista antikva-versaalia ja Marie koristelluin kirjaimin tekstattu, että kauppa- ja teollisuusministeriön patenttitoimisto oli 18/8 1934 uudistanut nämä tavaraleimat Suomalais-Englantilaiselle Biscuittehdas Osakeyhtiölle ja patentti- ja rekisterihallitus uudistanut ne 13/9 1944 O.Y. Karl Fazer A.B:lle, jolle tavaraleimat sillä välin oli luovutettu, että tavaramerkit tämän jälkeen oli 12/12 1951 merkitty tavaramerkkirekisteriin Hangon Keksi Oy:lle kuuluvina, jolle yhtiölle O.Y. Karl Fazer A.B. puolestaan oli ne oikeudenkäynnin aikana siirtänyt, sekä katsonut selvitetyksi, että Suomalais-Englantilainen Biscuittehdas Osakeyhtiö oli ainakin tavaraleimojen rekisteröimisestä lähtien huomattavassa määrin tuotteinaan valmistanut, mainostanut ja myynyt kaikkia kolmea puheena olevilla tavaramerkeillä varustettua keksilajia aina vuoteen 1939, jolloin sota oli keskeyttänyt liiketoimet niin, että sen jälkeen kun tavaraleimat olivat siirtyneet O.Y. Karl Fazer A.B:lle ja Hangon Keksi Oy:lle, viimeksi mainitut yhtiöt eivät olleet ensinkään tuotteinaan valmistaneet tai myyneet Marie ja Albert keksejä sekä Cream Cracker keksejäkin vain lyhyen ajan ja rajoitetussa määrässä. Koska tavaraleimat sanoillaan Cream Cracker, Albert ja Marie kuitenkin ilmaisivat vain yhtä keksitavaran laatua sekä sanat Hangon ja Hangö valmistuspaikkaa eikä niitä niin ollen vastoin tavaraleiman suojelemisesta 11/2 1889 annetun asetuksen 4 §:n säännöksiä olisi saanut rekisteröidä, sen vuoksi ja kun tavaraleimat eivät myöskään yhtäjaksoisen ja pitkäaikaisen käytön johdosta olleet juurtuneet yleiseen tietoisuuteen O.Y. Karl Fazer A.B:n ja Hangon Keksi Oy:n tavaroiden tunnusmerkkeinä ja siten muodostuneet erottamiskykyisiksi rekisteröimiskelpoisiksi merkeiksi, jotka yleisesti tunnettaisiin sanottujen yhtiöiden käyttämien keksilajien erityisinä merkkeinä, RO määräsi sanotut tavaraleimat, joiden rekisteröimisestä Huhtamäki-Yhtymä Oy:llä oli haittaa, poistettaviksi tavaraleimarekisteristä. Asian laatuun nähden sai Huhtamäki-Yhtymä Oy kuitenkin itse kärsiä yhtiöllä jutusta olleet oikeudenkäyntikulut. Helsingin HO, jonka tutkittavaksi Huhtamäki-Yhtymä Oy ja Hangon Keksi Oy saattoivat jutun, ensin mainittu yhtiö vaatien vain oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, t. 8/10 1954 jätti asian RO:n päätöksen varaan. Tuomiossaan HO antoi tiedoksi, ettei Huhtamäki-Yhtymä Oy:llä oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 ja 5 §:n mukaan ollut oikeutta hakea siihen muutosta, mikäli yhtiön vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylätty. — Hangon Keksi Oy haki muutosta HO:n tuomioon. Huhtamäki-Yhtymä Oy anoi KKO:teen annetussa hakemuskirjassa, oheenliittäen eri muutoksenhakemuskirjoituksen, että, koska HO:n menettely evätä yhtiöltä muutoksenhakuoikeus perustui väärään laintulkintaan, yhtiölle oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla myönnettäisiin lupa hakea muutosta HO:n tuomioon. Sen jälkeen KKO 4/2 1955 tekemällään päätöksellä, koska HO:ssa Huhtamäki-Yhtymä Oy:n muutoksenhakemuksen ohessa oli Hangon Keksi Oy:n vetokanteen johdosta ollut kysymys myös ensin mainitun yhtiön kanteesta kokonaisuudessaan ja Huhtamäki-Yhtymä Oy:llä niin ollen lain mukaan oli oikeus hakea muutosta HO:n tuomioon, suostui sanottuun anomukseen ja velvoitti Huhtamäki-Yhtymä Oy:n antamaan Hangon Keksi Oy:lle ja O.Y. Karl Fazer A.B:lle, jotta nämä voisivat vastata yhtiön muutoksenhakemukseen, asetetussa määräajassa tiedon mainitusta päätöksestä ja muutoin täyttämään, mitä sanotussa päätöksessä määrättiin, uhalla että yhtiön puhevalta HO:n tuomiota vastaan muutoin oli menetetty, mutta Huhtamäki-Yhtymä Oy jätti täyttämättä, mitä sen tehtäväksi näin oli määrätty, eivätkä myöskään Hangon Keksi Oy ja O.Y. Karl Fazer A.B. olleet KKO:teen toimittaneet vastauksiaan Huhtamäki-Yhtymä Oy:n muutoksenhakemukseen. KKO (presidentti Tarjanne ja oikeusneuvos Takkunen) t. jätti tutkimatta, mitä Huhtamäki-Yhtymä Oy oli KKO:ssa esiintuonut muutoksen saamiseksi HO:n tuomioon, koska yhtiö edellä kerrotuin tavoin oli menettänyt puhevaltansa tuomiota vastaan. Muutoin KKO tutki jutun; ja koska puheena olevat tavaraleimat käsittivät pääasiassa vain sanoja, jotka ilmaisivat keksien alkuperää ja laatua, eikä leimoja sen vuoksi voitu pitää erityisinä tavaraleimoina, ja jutussa oli selvitetty, että sanoilla Albert, Marie ja Cream Cracker varustettuja eri tehtaiden valmistamia keksejä oli maassa yleisesti myyty sekä ennen merkkien rekisteriin merkitsemistä että sen jälkeen, eikä niin ollen voitu katsoa, että tavaramerkit olisivat myöskään tulleet yleisesti tunnetuiksi alkuaan Suomalais-Englantilaisen Biscuittehdas Osakeyhtiön ja myöhemmin O.Y. Karl Fazer A.B:n sekä nyttemmin Hangon Keksi Oy:n valmistamien keksien erityisinä merkkeinä, ja Huhtamäki-Yhtymä Oy:llä muun muassa keksiteollisuutta harjoittavana yrityksenä oli sanottujen leimojen rekisteröimisestä haittaa, KKO harkitsi oikeaksi jättää pysyväksi sen lopputuloksen, johon HO oli tuomiossaan johtunut. (Esittelijän mietintö: „samalla kun KKO jättänee tutkimatta, mitä Huhtamäki-Yhtymä Oy on KKO:ssa esiintuonut muutoksen saamiseksi HO:n tuomioon, koska yhtiö edellä kerrotuin tavoin on menettänyt puhevaltansa tuomiota vastaan, KKO katsonee, että puheena olevia tavaraleimoja ei alempien oikeuksien mainitsemasta syystä tosin olisi ollut merkittävä tavaraleimarekisteriin, mutta että mainitut leimat rekisteröimisen jälkeen ovat tulleet Suomessa yleisesti tunnetuiksi Hangon Keksi Oy:n ja niiden edellä mainittujen yhtiöiden, joilta oikeus merkkeihin on siirtynyt Hangon Keksi Oy:lle, käyttäminä, kysymyksessä olevien tavaralajien erityisinä merkkeinä ja nuo merkit niin ollen tavaraleiman suojelemisesta annetun asetuksen 4 §:n mukaan, sellaisena kuin tämä lainkohta on muutettuna 23/1 1953 annetussa laissa, on pysytettävä tavaraleimarekisterissä. Sen vuoksi KKO harkinnee oikeaksi, kumoten HO:n tuomion ja RO:n päätöksen, hylätä Huhtamäki-Yhtymä Oy:n jutussa ajaman kanteen.” — Ylimääräinen oikeusneuvos Ekholm lausui: „olen samaa mieltä kuin enemmistö, mikäli KKO on jättänyt tutkimatta, mitä Huhtamäki-Yhtymä Oy on KKO:ssa esittänyt muutoksen saamiseksi HO:n tuomioon. Tutkiessani jutun muutoin harkitsen oikeaksi, koska kysymyksessä olevien tavaraleimojen pääasiallisen osan muodostavat vain keksiteollisuudessa yleisesti valmistettavien keksien kuvat niissä olevine tiettyjen keksilaatujen nimityksinä yleisesti käytettyine ja sellaisina Suomessakin edelleen tunnettuine Cream Cracker-, Albert- ja Marie-sanoineen eikä mainittujen leimojen „Hangon” ja „Hangö” sekä „Hangon Keksiä” ja „Hangö Kex” sanojen, joiden tosin on näytetty, sanojen „Hangon” ja „Hangö” kekseissä käytettyinä, vakiintuneen osoittamaan alkujaan Suomalais-Englantilaisen Biscuittehdas Osakeyhtiön ja myöhemmin O.Y. Karl Fazer A.B:n sekä nyttemmin Hangon Keksi Oy:n valmistamia keksejä, liittämisenkään johdosta leimoihin voida katsoa tulleen erityisiksi tavaraleimoiksi sekä Huhtamäki-Yhtymä Oy:llä muun muassa keksiteollisuutta harjoittavana yrityksenä on sanottujen leimojen rekisteröimisestä haittaa, jättää HO:n tuomion lopputuloksen pysyväksi.” — Oikeusneuvos Alatalo hyväksyi mietinnön. — Oikeusneuvos Mali: „olen samaa mieltä kuin KKO:n enemmistö Huhtamäki-Yhtymä Oy:n muutoksenhakemuksen tutkimatta jättämisestä. Tutkiessani jutun muutoin katson, että puheena olevat tavaraleimat, joihin sisältyy osaksi tavaran laatua, osaksi sen valmistuspaikkaa ja valmistajan toiminimeä osoittavia sanoja, ovat leimoissa olevien muiden lisäysten ja järjestelyjen kautta saaneet sellaisen varsinaisen kuvaleiman muodon, että ne yleisessä kauppaliikkeessä ovat omiaan erottamaan Hangon Keksi Oy:n tavarat muiden tavaroista, ja päädyn sen vuoksi samaan lopputulokseen kuin oikeusneuvos Alatalo.”)