Tekijänoikeus: sen rikkominen; yhtiö oli uudisrakennustaan varten käyttänyt piirustuksia, joita oli pidettävä kantajan laatimien piirustusten mukailemisena niin epäolennaisin muutoksin, ettei niitä voitu katsoa omaperäisiksi teoksiksi.

  Arkkitehti Selim Savonius, toiselta, sekä piirustaja Birger Erik Olof Illukka kuin myös Fastighetsaktiebolag Kyrkogatan 20 Kotka ynnä sen hallituksen jäsenet entinen pormestari Huugo Gustaf Johannes Melart sekä johtajat Johan Aleksander Hämäläinen ja Aksel Lennart Mikael Salomaa yhteisesti toiselta puolen, puolin ja toisin valittajina; tekijänoikeuden rikkominen; yhtiö oli uudisrakennustaan varten käyttänyt piirustuksia, joita oli pidettävä kantajan laatimien piirustusten mukailemisena niin epäolennaisin muutoksin, ettei niitä voitu katsoa omaperäisiksi teoksiksi. Selim Savonius oli Kotkan RO:ssa lausunut, että sitten kun hän oli Fastighetsaktiebolaget Kyrkogatan 20 Kotkan kanssa vuonna 1936 tekemänsä suullisen sopimuksen mukaan laatinut yhtiölle ensin piirustusluonnokset ja, yhtiön hyväksyttyä ne, vuonna 1938 piirustukset yhtiön Kotkassa Puisto-, Kaivo- ja Kirkkokatujen varrella omistamalleen tontille suunnittelemaa rakennustyötä varten, joka käsitti kuusikerroksisen liike- ja asuintalon ja autovajan rakentamisen sekä tontilla olevan vanhan nelikerroksisen kivitalon korottamisen kuusikerroksiseksi ynnä erinäisten muutosten suorittamisen vanhan raken[n]uksen ensimmäisessä kerroksessa, sekä luovuttanut piirustukset yhtiön käytettäväksi, piirustaja Armas Johannes Laitinen oli, yhtiön supistettua rakennussuunnitelmaansa jättämällä siitä pois Puistokadun puoleisen uudisraken[n]uksen siiven ja vanhan kivitalon korottamisen, keväällä 1939 Kotkassa, yhtiön toimeksiannosta poistanut Savoniuksen piirustuksista rakentamatta jätettävät osat ja laatinut muutosten aiheuttamat uudet julkisivupiirustukset, jollaisina Kotkan maistraatti oli ne vahvistanut 11/9 1939. Uudisrakennuksen valmistuttua näin vahvistettujen piirustusten mukaan viidenteen kerrokseen asti Savoniuksen valvoessa rakennustöiden suorittamista, Birger Erik Olof Illukka oli keväällä vuonna 1941 Kotkassa, yhtiön muutettua taas rakennussuunnitelmaansa ja ilmoitettua Savoniukselle ottaneensa toisen henkilön rakennustöiden valvojaksi, yhtiön pyynnöstä laatinut rakennussuunnitelmaa varten piirustukset, jotka maistraatti oli vahvistanut 13/5 1941 ja joiden mukaan rakennus oli lopullisesti rakennettu, minkä jälkeen maistraatti oli toimittanut loppukatselmuksen 16/10 1942. Koska Laitinen ja Illukka olivat piirustuksia laatiessaan käyttäneet perusteena Savoniuksen laatimia piirustuksia ja niitä ainoastaan muunnelleet ja yhtiö oli rakennuttanut puheena olevan rakennuksen Illukan muuntelemien piirustusten mukaan, Savonius oli vaatinut, että yhtiön hallituksen jäsenet, Huugo Gustaf Johannes Melart sekä Johan Aleksander Hämäläinen ja Aksel Lennart Mikael Salomaa ynnä Illkka tuomittaisiin rangaistukseen tekijänoikeuden rikkomisesta, että yhtiö, joka oli suorittanut Savoniukselle piirustusluonnosten sekä pää- ja työpiirustusten laatimisesta ynnä työn valvonnasta tulevasta 326,641 markan 35 pennin palkkiomäärästä ainoastaan 122,000 markkaa, velvoitettaisiin suorittamaan hänelle maksamatta jätetyt 204,641 markkaa. 35 penniä 6 prosentin korkoineen haastepäivästä 22/12 1942 sekä että yhtiö, Melart, Hämäläinen, Salomaa ja Illukka sekä oikeudenkäynnin aikana kuolleen Armas Johannes Laitisen leski Aleksandra Laitinen omasta puolestaan ja Laitisen puolisojen alaikäisen tyttären Terttu Hillevi Laitisen holhoojana ynnä heidän poikansa luutnantti Arvo Armas Laitinen ja alikersantti Kalevi Johannes Laitinen velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti suorittamaan korvaukseksi hänelle kerrotuin tavoin aiheutetusta vahingosta ja haitasta 50.000 markkaa kuin myöskin korvaamaan Savoniuksen oikeudenkäyntikulut. RO p. 10/1 1944: samalla kun Selim Savoniuksen palkkiovaatimus jätettiin riita-asian luontoisena tämän rikosjutun yhteydessä tutkimatta, lausui selvitetyksi, että Savoniuksen luovutettua Fastighetsaktiebolaget Kyrkogatan 20 Kotkan toimeksiannosta laatimansa muutos- ja uudisrakennuspiirustukset yhtiön kysymyksessä olevalle tontille suunnittelmaa rakennustyötä varten sen käytettäväksi, Armas Johannes Laitinen oli, yhtiön supistettua rakennussuunnitelmaansa, keväällä 1939 yhtiön ohjeitten mukaisesti pyyhkinyt Savoniuksen piirustuksista rakentamatta jätettävät osat sekä, Kirkkokadun puolella olevan, korotettavaksi aiotun vanhan rakennuksen ja Kaivokadun puolelle rakennettavan uudisrakennuksen yhtymäkohdan uudestaan järjestämisen siten käytyä välttämättömäksi, yhtiön toimeksiannosta suunnitellut mainitun yhtymäkohdan ja sen johdosta myös Kirkko- ja Kaivokatujen puoleisten julkisivujen piirustukset uudelleen, jossa tehtävässään Laitinen oli käyttänyt hyväkseen, osittain vanhan rakennuksen alkuperäistä julkisivua ja osittain Savoniuksen uudisrakennuspiirustusten julkisivusuunnitelmaa, joka myös oli osittain perustunut vanhan rakennuksen julkisivuun, sekä että maistraatin vahvistettua 11/9 1939 Savoniuksen kerrotuin tavoin supistetut piirustukset ja Laitisen laatimat julkisivupiirustukset ja yhtiön rakennutettua niiden sekä Savoniuksen täten supistetulle raken[n]usosalle laatimien uusien työpiirustusten mukaan ja hänen valvoessaan rakennustöitä uudisrakennuksen neljä kerrosta, Birger Erik Olof Illukka oli keväällä 1941, yhtiön selitettyä Savoniuksen huoneistojen suunnittelun epätaloudelliseksi, sen pyynnöstä laatinut uudisrakennusta varten kokonaan uudet piirustukset, säilyttäen yhtiön määräyksestä niissä mahdollisuuden mukaan jo rakennetun rakennusosan, jonka piirustukset maistraatti oli vahvistanut 13/5 1941 ja joiden mukaan talo oli sitten rakennettu. Tämän vuoksi ja koska Savonius oli omien supistettujen piirustustensa ja Laitisen julkisivupiirustusten vahvistamisen jälkeen valvonut rakennustöiden suorittamista aina neljännen kerroksen valmistumiseen saakka sekä hänen oli siten katsottava hyväksyneen Laitisen menettelyn ja Illukan laatimia piirustuksia oli, huomioon ottaen, että hänellä oli vallinneissa olosuhteissa ollut oikeus säilyttää jo valmiiksi muurattu rakennuksen osa mahdollisuuksien mukaan koskemattomana, pidettävä Savoniuksen piirustuksiin vapaasti liittyvänä omaperäisenä työnä, RO hylkäsi syytteen ja korvausvaatimukset ja samalla määräsi, että asianosaiset saivat asian laatuun nähden itse kärsiä heille jutusta aiheutuneet kulut. Itä-Suomen HO p. 30/1 1945: ei muutosta. KKO (oikeusneuvokset Hovila, Molin ja Kekomäki) p: katsoi tosin, että Armas Johannes Laitisen laatimia puheena olevia julkisivupiirustuksia oli pidettävä Selim Savoniuksen valmistamien vastaavien piirustusten mukailemisena niin epäolennaisin muutoksin, ettei niitä voitu katsoa omaperäisiksi teoksiksi, mutta kun jutussa kuitenkin oli käynyt selville, että Laitisella, laatiessaan sanotut piirustukset, sekä Huugo Gustaf Johannes Melartilla, Johan Aleksander Hämäläisellä ja Aksel Lennart Mikael Salomaalla, rakennuttaessaan Fastighetsaktiebolaget Kyrkogatan 20 Kotkan hallituksen jäseninä kysymyksessä olevan rakennuksen Laitisen piirustusten mukaan, oli ollut perusteltua aihetta luulla Savoniuksen antaneen suostumuksensa siihen, että hänen laatimiansa julkisivupiirustuksia saatiin, yhtiön rakennussuunnitelman muututtua, täten mukailla, eikä Laitisen, Melartin, Hämäläisen ja Salomaan menettelyä voinut näin ollen lukea heidän syykseen rikoksena, KKO harkitsi oikeaksi tällä ja, mitä juttuun muutoin tuli RO:n mainitsemilla perusteilla jättää asian HO:n päätöksen lopputuloksen varaan. (Oikeusneuvos Brunou lausui: „katson jutussa tulleen selvitetyksi, että mainittuja Armas Johannes Laitisen laatimia julkisivupiirustuksia ja Birger Erik Olof Illukan laatimia koko uudisrakennuksen käsittäviä piirustuksia, joissa Laitinen ja Illukka ovat ilmoittaneet itsensä tekijöiksi, on pidettävä Selim Savoniuksen laatimien vastaavien piirustusten mukailemisena niin epäolennaisin muutoksin, ettei niitä voida katsoa omaperäisiksi teoksiksi, ja näyttöä puuttuvan siitä, että Savonius olisi hyväksynyt Laitisen sanotun menettelyn. Koska jutussa kuitenkin myös on käynyt selville, että Huugo Gustaf Johannes Melartilla, Johan Aleksander Hämäläisellä ja Aksel Lennart Mikael Salomaalla rakennuttaessaan Fastighetsaktiebolaget Kyrkogatan 20 Kotkan hallituksen jäseninä mainitun rakennuksen eräät julkisivut Laitisen mukailemien piirustusten mukaan on ollut perusteltua aihetta luulla Savoniuksen antaneen suostumuksensa siihen, että hänen laatimiaan julkisivupiirustuksia saatiin, yhtiön rakennussuunnitelman muututtua, täten mukailla, eikä myöskään voida katsoa heidän käsittäneen tai edes pitäneen käsittää, että Illukan piirustuksia oli pidettävä Savoniuksen piirustusten muuntelemisena, sen vuoksi ja kun Melartin, Hämäläisen ja Salomaan kysymyksessä olevaa menettelyä ei näin ollen ole luettava heidän syykseen rikoksena eikä Savonius ole näyttänyt hänelle Laitisen ja Illukan kerrotusta menettelystä aiheutuneen taloudellista tai muutakaan vahinkoa tai haittaa, katson, ettei ole esitetty syytä muuttaa HO:n päätöstä muun puolesta kuin että tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin 3/6 1927 annetun lain 1, 2, 4 ja 5 §:n ynnä 29 §:n 1 kohdan nojalla tuomitsen Illukan kahteenkymmeneen 50 markan päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1,000 markkaa tai varojen puutteessa pidettäväksi 20 päivää vankeudessa, minkä ohessa hänen sekä Aleksandra Laitisen, omasta puolestaan ja Terttu Laitisen holhoojana, ynnä Arvo Armas ja Kalevi Johannes Laitisen tulee yhteisvastuullisesti korvata Savoniuksen tärkeimmät oikeudenkäyntikulut 12,000 markalla. Muutoin eli mikäli Savoniuksen palkkiovaatimus riita-asian luontoisena on jätetty tutkimatta sekä hänen Melartiin, Hämäläiseen, Salomaahan ja yhtiöön kohdistamansa muut vaatimukset samoin kuin yhtiön anomus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan on hylätty, jää HO:n päätös siis pysyväksi.” — Oikeusneuvos Lumme lausui: „katson jutussa tulleen selvitetyksi, että mainittuja Armas Johannes Laitisen laatimia julkisivupiirustuksia ja Birger Erik Olof Illukan laatimia koko uudisrakennuksen käsittäviä piirustuksia on pidettävä Selim Savoniuksen laatimien piirustusten mukailemisena niin epäolennaisin muutoksin, ettei niitä voida katsoa omaperäisiksi teoksiksi, sekä että Huugo Gustaf Johannes Melart, Johan Aleksander Hämäläinen ja Aksel Lennart Salomaa Fastighetsaktiebolaget Kyrkogatan 20 Kotkan hallituksen jäseninä ovat rakennuttaneet kysymyksessä olevan rakennuksen mainittujen mukailtujen piirustusten mukaisesti, vaikka heillä ilman Savoniuksen lupaa ei ole ollut siihen oikeutta. Sen vuoksi ja kun on jäänyt näyttämättä, että Savonius olisi hyväksynyt Laitisen kerrotun menettelyn sekä että Savoniukselle olisi Laitisen ja Illukan puheena olevista teoista aiheutunut todellista vahinkoa, katson, ettei ole esitetty syytä HO:n päätöksen muuttamiseen muun puolesta kuin että tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin 3/6 1927 annetun lain 1, 2, 4, 5 ja 22 §:n sekä 29 §:n 1 ja 4 kohdan nojalla tuomitsen Illukan kahteenkymmeneen 50 markan sekä Melartin, Hämäläisen ja Salomaan kunkin kolmeenkymmeneen 200 markan suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa Hiukan 1.000 markkaa sekä Melartin, Hämäläisen ja Sailomaan jokaisen 6,000 markkaa tai varojen puutteessa pidettäväksi vankeudessa Illukan 20 ja muiden kunkin 30 päivää, minkä ohessa velvoitan heidät sekä Aleksandra Laitisen omasta puolestaan ja Terttu Hillevi Laitisen holhoojana ynnä Arvo Armas ja Kalevi Johannes Laitisen yhteisvastuullisesti korvaamaan Savoniuksen oikeudenkäyntikulut 15,000 markalla. Näin muutettuna jätän HO:n päätöksen muuten, eli mikäli Savoniuksen palkkiovaatimus riita-asian luontoisena on jätetty tutkimatta sekä hänen rikosperusteinen korvausvaatimuksensa ja yhtiön anomus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan on hylätty, pysyväksi.”)