O/Y Physica A/B ja teknikonleski Maria Elisa Vohlonen vuoroin muutoksenhakijoina; patentti julistettu mitättömäksi, koska sen tarkoittama keksintö oli ennestään tunnettu. Maria Elisa Vohlosen mies oikeudenkäynnin kestäessä 27/4 1939 kuollut teknikko Tuomas Vohlonen oli kauppa- ja teollisuusministeriön patenttiasiaintoimistolle 10/4 1933 annetussa hakemuksessa anonut patenttia nestekompassien valmistustavalle ja sen mukaisesti tehdylle kompassille ja, oheen liittäen keksinnön selityksen, esittänyt seuraavansisältöisen patenttivaatimuksen: »Nestekompassi, tunnettu siitä, että kompassineula sitä ympäröivine nesteineen on kokonaan koteloitu selluloidilevystä umpinaiseksi muodostetun astian sisään». Sen jälkeen Vohlonen oli 3/9 1934 jättänyt patenttiasiaintoimistolle kirjelmän, johon hän, täydentääkseen patenttihakemustaan, oli liittänyt seuraavat uudet patenttivaatimukset: »1) Nestekompassin valmistustapa, tunnettu siitä, että nestesäiliö on valmistettu kahdesta tai useammasta osasta umpinaisen rasian muotoon liimaamalla tai juottamalla saumat kiinni, 2) Nestokompassin valmistustapa patenttivaatimuksen 1) mukaan, tunnettu siitä, että neste painetaan rasiaan pienestä reijästä, joka sitten liimataan tai juotetaan umpeen, 3) Nestekompassi, tunnettu siitä, että kompassin runkoon on sovitettu erikoinen patenttivaatimusten 1) ja 2) mukaan valmistettu rasia, johon magneettineula on sijoitettu, ja 4) Nestekompassi patenttivaatimusten 1—3) mukaan, tunnettu siitä, että rasia on kokonaan tai osaksi selluloidi- tai muuta sentapaista levyä», sekä saman syyskuun 11 p:nä toisen kirjelmän, jossa hän. korjaten aikaisempia patenttivaatimuksiaan, oli esittänyt kolme patenttivaatimusta, joista kaksi ensimmäistä oli samansisältöistä kuin ylempänä mainitut syyskuun 3 p:n kirjelmään liitetyt patenttivaatimukset 1) ja 2) ja kolmas vaatimus kuului: »Nestekompassi, tunnettu siitä, että kompassin runkoon on sovitettu erikoinen patenttivaatimusten 1) ja 2) mukaan valmistettu rasia, johon magneettineula, on sijoitettu, ollen rasia joko kokonaan tai osaksi selluloidi- tai muuta sentapaista levyä». 25/1 1935 oli Vohloselle sitten myönnetty patentti N:o 16285 nestekompassien valmistustavalle ja sen mukaisesti tehdylle kompassille niin, että patenttiaika oli luettava huhtikuun 10 p:stä 1933. O/Y Physica A/B oli haastatettuansa Tuomas Vohlosen Helsingin RO:teen siellä lausunut, ettei Vohloselle myönnetty patentti ollut sisältänyt patentoitavaa keksintöä siinä muodossa kuin se oli selitettynä patenttivirastoon 10/4 1933 jätetyssä hakemuksessa ja että ne uudet patenttivaatimukset, jotka oli esitetty syyskuun 3 ja 11 p:nä 1934 tehdyissä hakemuksissa, käsittivät ei vain selluloidista vaan kaikenlaisista aineista valmistetut nesterasiat ja lisäksi valmistustavat juottamisen ja liimaamisen, joista ei ollut mainittu mitään patentti selityksessä, sekä vielä kaksi alivaatimusta, joista niinikään puuttui maininta ensimmäisessä hakemuksessa. Tämän vuoksi ja kun sanotut uudet patenttivaatimukset koskivat kokonaan toista keksintöä kuin alkuperäinen vaatimus sekä näiden myöhäisempien vaatimusten mukaiset nesterasiat, kuten Ruotsissa vuonna 1931 ilmestynyt hintaluettelo »Bröderna Sandströms katalog för år 1931 å sommarsportartiklar» muun muassa osoitti, olivat tunnetut ja niitä oli käytetty jo ennen patenttihakemusten jättämistä patenttivirastoon eikä patenttia niin ollen olisi pitänyt myöntää, yhtiö kompasseja valmistavan ja myyvän liikeyrityksen omistajana oli vaatinut, että syyskuun 3 ja 11 p:nä 1934 tehtyjen hakemusten nojalla annettu patenttisuoja ja siis myönnetty patentti julistettaisiin mitättömäksi ja että, koska Vohlonen oli patenttiasian käsittelyn aikana poistanut 10/4 1933 jätettyyn hakemukseen sisältyvän patenttivaatimuksen, jonka mukainen neste- rasia sitä paitsi oli aikaisemmin tunnettu, patenttisuoja, mikäli sitä tältä osalta mahdollisesti oli olemassa, selitettäisiin lakkautetuksi. Tuomas Vohlosen ja hänen kuoltuaan Maria Elisa Vohlosen, jolle patentti oli siirtynyt, vastustettua kannetta ja patenttiviraston annettua siltä pyydetyn lausunnon RO p. 27/9 1940 ratkaisi asian; ja mikäli kanne oli perustettu siihen, että alkuperäistä patenttivaatimusta oli myöhemmin laajennettu, niin kun RO:n asiana ei ollut tutkia, oliko patenttivirasto käsitellessään patenttihakemusta, jonka nojalla kysymyksessä oleva patentti oli myönnetty, menetellyt virheellisesti, RO totesi patenttiajan näin ollen olevan luettavan patenttikirjassa määrätystä huhtikuun 10 p:stä 1933. Muutoin RO lausui havainneensa, että edellä mainitussa vuonna 1931 Ruotsissa julkaistussa hintaluettelossa olevassa nestekompassin selostuksessa ei ollut mainittu tapaa, miten siinä selostettu kotelo oli tehty ilmatiiviiksi, ja sen vuoksi, koskei ollut näytetty, että patentin suojaama tapa valmistaa nestekompasseja ja patentin suojaamat kompassitkaan olisivat olleet tunnettuja ennen huhtikuun 10 p:ää 1933, eikä sanotuilta menettelyltä ja laitteelta ollut väitettykään puuttuvan keksinnön ominaisuutta, hylkäsi kanteen ja asian laatuun nähden myös Maria Elisa Vohlosen vaatimuksen saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Turun HO, jonka tutkittavaksi asianosaiset olivat saattaneet jutun, t. 27/3 1942, todeten RO:n mainitsemin perustein patenttiajan luettavaksi huhtikuun 10 p:stä 1933, lausui selvitetyksi, että patentin kaikki patenttivaatimukset tarkoittivat ennen tuota ajankohtaa tunnettuja rakenteita ja menettelytapoja, minkä vuoksi ja koskei keksintöä niin ollen olisi pitänyt patentilla suojata, HO kumoten RO:n päätöksen, julisti patentin N:o 16285 mitättömäksi. Asian laatuun nähden yhtiö kuitenkin sai pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. KKO t: ei muutosta.
  OIKAISU: KKO harkitsi oikeaksi kumoten HO:n tuomion jättää asian RO:n päätöksen varaan.