Högfors Bruk Aktiebolag — Högforsin Tehdas Osakeyhtiö ja osakeyhtiö W. Rosenlew & C:o., A.B., ynnä tehdasliike E & J. Leino toiselta sekä metsänhoitaja Väinö Vihtori Vikkula ja Suomen Uuni O.Y. toiselta puolelta, vuoroin muutoksenhakijoina; hellan paistin- tai leivinuunin paistinlevyä koskevan patentin mitättömäksi julistaminen; kanne hyväksytty. Högforsin Tehdas Osakeyhtiö ja sen yllämainitut myötäpuolet olivat Helsingin RO:ssa lausuneet, että metsänhoitaja Vikkulalle oli patenttikirjalla n:o 17038 toukokuun 8 p:ltä 1936 myönnetty patentti »Hellan paistin- tai leivinuunin paistinlevy» nimiselle laitteelle. Koska mainittu laite sisälsi ainoastaan yhdistelmän ennestään tunnetuista seikoista eikä tuota yhdistelmääkään sinänsä ollut katsottava uudeksi keksinnöksi, sen vuoksi ja kun kysymyksessäoleva patentti loukkasi Högforsin Tehdas Osakeyhtiön ja sen juttukumppanien oikeutta hellalaitteiden valmistajina, Högforsin Tehdas Osakeyhtiö ja sen myötäpuolet olivat vaatineet, että patentti, jonka yksinomaisen käyttö- ja valmistusoikeuden Vikkula oli luovuttanut Suomen Uuni O.Y:lle, julistettaisiin mitättömäksi. RO 14/6 1937, koskei ollut näytetty, että metsänhoitaja Vikkulan patentoitua keksintöä, jota koskeva patenttihakemus oli jätetty patenttivirastoon 17/3 1930 ja joka, sittenkuin sitä tarkoittavaan selitykseen oli tehty erinäisiä selventäviä ja supistavia muutoksia, oli lopullisesti jäänyt koskemaan hellan paistin- ja leivinuunin paistinlevyn rakennetta, olisi ennen viimeksimainittua päivää julkisesti niin selitetty tai käytetty, että asiantuntija olisi sen johdolla voinut keksintöä käyttää, hylkäsi kanteen ja velvoitti Högforsin Tehdas Osakeyhtiön ja sen myötäpuolet yhteisvastuullisesti heidän asiakumppaninaan myös olleen Kastor O.Y:n kanssa suorittamaan Vikkulalle ja Suomen Uuni O.Y:lle oikeudenkäyntikulujen korvausta. Turun HO 27/5 1938 jätti asian RO:n päätöksen varaan muun puolesta, paitsi että Högforsin Tehdas Osakeyhtiö ja sen myötäpuolet asian laatuun nähden vapautettiin suorittamasta metsänhoitaja Vikkulalle ja Suomen Uuni O.Y:lle maksettavaksi määrättyä oikeudenkäyntikulujen korvausta. KKO t: koska sellaisen keinotekoisen tai luonnonkivestä tehdyn arinan pohjalevypeittein tai -peitteettä, jota metsänhoitaja Vikkulan patenttivaatimus oli tarkoittaut, oli näytetty olleen yleisesti tunnetun jo ennen kuin Vikkulan patenttivaatimus annettiin patenttivirastoon, sen vuoksi ja kun ei patenttivaatimuksessa selitetyn laitteen niinikään tunnettujen eri osien yhdistelmää ollut pidettävä sellaisena uutena keksintönä, jota voitaisiin patentilla suojella, KKO harkitsi oikeaksi, kumoten HO:n tuomion ja RO:n päätöksen, nojautuen patentista 21/1 1898 ann. julistuksen 1, 2 ja 23 §:ään, julistaa metsänhoitaja Vikkulalle 8/5 1936 myönnetyn patentin n:o 17038 mitättömäksi. Asian laatuun nähden Högforsin Tehdas Osakeyhtiö ja sen myötäpuolet kuitenkin saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.